Yeqa uye kokuphakathi

Yeqa uye kokumunyethweyo

UHLUPHO

Izinto Ezisongela Inhlalakahle Yethu

Izinto Ezisongela Inhlalakahle Yethu

‘Lamuhla sekulentuthuko emangalisa kakhulu kwezempucuko, kwezesayensi lakwezomnotho . . . Lanxa kunjalo kukhanya angani sokuseduze kakhulu ukuthi abantu batshabalalise umhlaba.’—The Global Risks Report 2018, World Economic Forum.

KUNGANI IZIKHWICAMFUNDO ZIKHATHAZEKILE NGEKUSASA? NANKU OKUNYE OKWENZA ZIKHATHAZEKE:

  • UBUQILI OBENZAKALA KU-INTHANETHI: Iphephandaba okuthiwa yi-The Australian lithi: “Ukusebenzisa i-inthanethi sokuyingozi kakhulu. Kutholakala abantu abafuna ukuya emacansini labantwana, abantu abathumeza imilayezo eyeyisa abanye labangena kuma-akhawunti abanye ukuze babone imfihlo yabo besebeyisebenzisa ngendlela engayisiyo. I-inthanethi yenza kube lula ukuthi abantu benze izinto ezilesihluku.”

  • UKUNGABIWA KUHLE KWEMALI: Umbiko okhitshwe yi-Oxfam International uthi nxa singahlanganisa imali yabantu abangu-3.6 bhiliyoni abangabayanga iyabe ilingana leyabantu abangu-8 nje kuphela abanothe kakhulu. Inhlanganiso le iqhubeka isithi ezomnotho seziwohlokile futhi zenza abantu abanothileyo baqhubeke benotha kodwa abayanga baqhubeke besiba ngabayanga. Abanengi balabo abangabayanga ngabesifazane. Abanye bacabanga ukuthi lokhu kungabangela ukulwisana.

  • UKUHLUKULUZWA LOKULWISANA: Ngo-2018 inhlanganiso okuthiwa yi-United Nations Refugee Agency yathi: “Lamuhla abantu bathutha kakhulu ukwedlula kudala.” Abantu abedlula i-68 miliyoni bacine betshiya imizi yabo ngenxa yokulwisana kanye lokuhlukuluzwa. Inhlanganiso leyo yaphinda yathi: “Ngemizuzwana emibili nje umuntu oyedwa uyasuswa lapho ahlala khona ngenxa yezimo lezi.”

  • IMVELO ISENGOZINI YOKUTSHABALALA: I-The Global Risks Report 2018 yathi: “Imihlobo etshiyeneyo yezihlahla, utshani, amaluba lezinyamazana kutshabalala ngokuphangisa njalo impilakahle yabantu isengozini ngenxa yokungcoliswa komoya lolwandle.” Inani lezibungu eziphaphayo liqhubeka lisehla kwamanye amazwe. Kwezinye indawo izibungu eziphaphayo sezizilutshwana kakhulu, osekwenze ukuthi izihlahla lamaluba kuphele. Phela izibungu lezi yizo ezinceda ukuthi izihlahla zithele njalo amaluba ahlume.

Siyenelisa yini ukwenza untshintsho ukuze kube lenhlalakahle emhlabeni? Abanye babona angani abantu kumele bafundiswe ukuze babe lolwazi olunengi. Kodwa ngolunjani ulwazi olungantshintsha indlela abantu abacabanga ngayo labenza ngayo? Izihloko ezilandelayo zizaphendula imibuzo le.