1. Mucumaeri 3:1, 7 inotijijisenyi?

VAMWENI vedu vanodakarira maningi kuvereketa. Kuveni vamweni vonodakarira kunyararisa. Inga zvinotatijwa pa vhesi yakacijikira jijo ya nyamasi, pano mukuvo wo kuvereketa no mukuvo wo kunyarara. (Verenganyi Mucumaeri 3:1, 7.) Kangaije tingavetera kuti hama kana hambzaji jedu jaizovereketa maningi. Zve kangaije tingada vamweni kuti vaverekete padoko.

2. Ndiyani anodikana kutipa ndhungamiro jokuti ndirini tinodikana kuvereketa zve tovereketesa kudini?

² Kuvereketa i cipo cinovha ka Jehovha. (Exodo 4:10, 11; Apokalipsi 4:11) Mu Soko rake, iyena anotibesera kuzwisisa kuti tingashandisa kudini cipo ici ngo njira kwayo. Pa musoro uwu, tinozovona muezaniso munganani jo mu Bhaibheri jinozotibesera kuziva kuti mukuvo wapi watinodikana wokuvereketa no mukuvo wo kunyarara. Ticazovonazve kuti Jehovha anovona kudini ngo zvatinovhunja vamweni. Pakutanga, ngativone kuti ndirini patinodikana kuvereketa.

3. Mukuzwirana no VaRoma 10:14, ndirini tinodikana kuvereketa?

³ Tinodikana kuva takanasiririka nguva jese kuti tibhuye ngo pamusoro pa Jehovha no Umambo hwake. (Mateu 24:14; verenganyi VaRoma 10:14.) Tikaita kudaro, tinotevejera Jesu. Rimwe ro thangwe rakaitisa kuti Jesu aviye pasi pano, ngo ro kuvhunja vamweni cokwadi ngo pamusoro pa Babake. (Johani 18:37) Asi tinodikana kuceuja kuti manera atinovereketa anosisira maningi. Ngokudaro, patinobhuya no vamweni ngo pamusoro pa Jehovha, tinodikana kuzviita ngo ‘kupfava no nderemejo,’ zve tinodikana kukhombija kuti tinoneseka ngo mazwiro no zvinotendwa ngo vamweni. (1 Pedru 3:15, Baiberi Mazwi Akacena aMwari) Perapo, tinozoita  zvizinji kupinda kuvereketa basi, tinozojijisa no kuita kuti zvatinovereketaro zvipsase mwoyo wake.

4. Mukuzwirana na Mazwi Akangwara 9:9, mavereketero edu angabeseresa kudini vamweni?

⁴ Vakuru avadikani kunyarara kudari vakavona hama kana hambzaji inoda mbhangiro. Hina, ivona vanodikana kusana nguva kwayo yokuvereketa kuti vatame kubhuya zvinonyoeja mundhuwo. Ivona kangaije vanozodikana kubhuya naye pa ndau icina vandhu. Vakuru nguva jese vanodikana kurangarira kuvereketa ngo njira inoreremeja mundhuwo. Ivona avadikani kuthya kukovana ndhungamiro jo Bhabheri jinozobesera vamweni kuti vaite zviro ngo ungwaru. (Verenganyi Mazwi Akangwara 9:9.) Ngenyi zvinosisira maningi kuva no cicunge co kuvereketa zvecidikana weya? Vonanyi muezaniso muviri jakasiyana. Pa muezaniso wokutanga, panobhuya ngo mwanarume waidikana kurungamisa vana vake zve pa muezaniso umweni, panobhuya ngo mwanakaji waidikana kubhuya no mundhu waizova mambo.

5. Ngo papi pakaposera Mupiri Mukuru Eri kuvereketa?

⁵ Mupiri Mukuru, Eri, wainga no vana vaviri vaaida maningi. Pikija zvakadaro, vana ava, avacaireremejepi Jehovha. Ivona vainga no basa rinosisira maningi ro kushanda inga vapiri mu tabherinake. Asi ivona avacaireremejepi basa rovaiita, avaireremejazve mupiro jaipihwa Jehovha zve vaiita zvouhure no vakasujunuka. (1 Samueli 2:12-17, 22) Mukuzwirana no Mutemo wa Mosi vana va Eri vaifanera kufa. Asi Eri wakavapangira mu njira icizivi kuvanga zve wakavatendera kuti vaenderere mberi vecishanda mu tabherinake. (Deuteronòmio 21:18-21) Jehovha wakarangarirenyi ngo manera akaita Eri pa mugariro uwu? Jehovha wakati kuna Eri: “Ngenyi . . . unoreremeja . . . vana vako kupinda inini?” Perapo Jehovha wakasana kuuraya vana vaya vakashata.—1 Samueli 2:29, 34.

6. Tajijenyi ndi Eri?

⁶ Tinojija ciro cinosisira maningi ndi Eri. Kudari tikavona kuti shamwari yedu kana ukama wedu waphwanya Mutemo wa Mwari, tinodikana kuvereketa, ngo kuvaceuja ndhungamiro ja Jehovha. Perapo tinodikana kuva no cokwadi cokuti wawana besero raaidikana kuwana kuvhira ku vakuru. (Jakobo 5:14) Ticabata na kamwe, kuva inga ndi Eri, toreremeja maningi shamwari kana ukama hwedu kupinda kureremeja Jehovha. Zvinoda cicunge kuti tirungamise mundhu, asi kuvangisira kungava no muviyo jakanaka. Vonanyi musiyano uripo kuvhira ku muezaniso wa Eri no wo mwanakaji mu Iziraeri anodanwa Abhigairi.

7. Ngenyi Abhigairi wakaenda koobhuya na Dhavhidhi?

⁷ Abhigairi wainga mukaji wo mukhupuki  umweni waidanwa Nabhari. Dhavhidhi no vanarume vake povaitiza Mambo Sauri, ivona vakapeja mukuvo wakati kuti no vahavisi va Nabhari zve vakajivirira mushambi wa Nabhari ku mambavha. Kureva kuti Nabhari wakabongesera ngo besero ravo here? Aazivi. Dhavhidhi paakamukumbira zvokuha no kumwa kuti apekeje vanarume vake, Nabhari wakanyangajwa, wovatuka. (1 Samueli 25:5-8, 10-12, 14) Inga muviyo, Dhavhidhi wakasunga kuuraya wese waizwi mwanarume waigara pa muzi pa Nabhari. (1 Samueli 25:13, 22) Waro ngozi yakadaro yaizotizisika kudini? Abhigairi wakavona kuti yainga nguva yo kuvereketa, ngo kudaro, ngo cicunge cese wakapinda kosongana no 400 o masoca ainga no njara, akanyangajwa, kuti abhuye na Dhavhidhi.

8. Tinojijenyi ngo muezaniso wa Abhigairi?

⁸ Abhigairi paakasongana na Dhavhidhi, wakabhuya no akacunga no nderemejo zve mu njira yakaita kuti Dhavhidhi ade kuita zvese zvaakakumbira. Pikija Abhigairi aacainga no ndava ngo ndava yo mugariro wakashata wakaitikari, iyena wakakumbira kuti Dhavhidhi amuregerere. Iyena wakananga kuti Dhavhidhi wainga mundhu waushoni zve waithemba kuti Jehovha waizomubesera. (1 Samueli 25:24, 26, 28, 33, 34) Inga ndi Abhigairi, tinodikana kuva no cicunge kuti tiverekete ciri cese, kudari tikavona kuti mundhu ari kwenda mu gwanja rakashata. (Nduyo 141:5) Tinodikana kuzviita no nderemejo, asi pa nguva imweyo tinodikana kucunga. Patinopa mbhangiro yo rudo ku vamweni, tinokhombija kuti tiri shamwari yokadi.—Mazwi Akangwara 27:17.

9-10. Vakuru vanodikana kuceujenyi pavanonga vecipangira vamweni?

⁹ Zvinosisira maningi kuti vakuru vave no cicunge co kubhuya na vaya mu ungano vanonga vano mufambiro wakashata. (VaGalàsia 6:1) Ngo kujidodokesa kwese vakuru vanozwisisa kuti ivona avazivi kukwana zve nguva jimweni vanotodavo kubesehwa. Asi izvo, azviiti kuti vakuru vatame kupangira vaya vanoda  kupangihwa. (2 Timoti 4:2; Tito 1:9) Pavanonga vecipangira mundhu ari wese, ivona vanoeja kushandisa ushoni cipo ici co kuvereketa ngo kuitisa nane manera avo okujijisa no kuva vanosengerera. Ivona vanoda maningi hama javo. Rudo hwondhoo unovaita kuti vavabesere. (Mazwi Akangwara 13:24) Ciro cikuru cavanoneseka ndicona ngo co kukuja Jehovha ngo kubesera ndhungamiro jake jakakhwirira no kuita kuti ungano itame kusongana no zvineso.—Maitiro o Vapostori 20:28.

¹⁰ Mbhera apa, takwanisa kuvona kuti mukuvo wapi watinodikana kuvereketa. Asi, pano mukuvo wo kuti zvitori nane kutama kuvereketa ciri cese. Ngozvapi zvineso zvatingasongana nazvo pa mugariro wakadari?

11. Ngowapi muezaniso wakashandiswa ndi Jakobo zve ungashandiswa kudini pa mavereketero atinoita?

¹¹ Zvinganesa maningi kungwarira mavereketero edu. Mutari umweni wo Bhaibheri anodanwa Jakobo wakashandisa muezaniso unonasa kuvonesa cineso ici. Iyena wakati: “Ndiyani anovereketa acikaxaixi, ndiyena mundhu wakaperera, anokwanisa kujibata. Itusu tinosunga monga pa muromo po haci, kuti tiipfavise no kunyisa muviri wayo.” (Jakobo 3:2, 3) Monga unodihwa pa musoro no muromo wo haci. Painonga yecikweviwa ngo bote rainosungihwaya, mufambisi wo haci angakwanisa kuitungamirira. Kudari mufambisi wo haci akanesehwa kuingwarira, haci ingaenda ku divi rimweni, zvoiita kuti ijikhuvaze yega kana kutokhuvaza mufambisiwo. Mukufananavo, tikatama kungwarira mavereketere edu, tingaitisa zvineso zvakakura maningi. Ngativonenyi “mukuvo jo kuti tinodikana kungwarira magama edu” kana kutotama kuvereketa kamare.

12. Ngowapi unodikana kuva “mukuvo wo kunyarara” kana wo kutotama kuverekera kamare?

¹² Maizoitenyi kudari mukaziva kuti hama  kana hambzaji ino masoko acikadikani kuvhunja vandhu vamweni? Inga muezaniso, ngatiti masongana no hama inogara ku nyika yo kuti basa redu riri kurambijwa, kureva kuti munozoeja kuvhunjisa zvese zvavanoita kuti basa redu rirambe reciitwa mu nyika yondhoyo here? Kunasa kunanga, muvhunjo wenyu auna cinangwa co kuda kuvakhuvaza. Tinoda maningi hama jedu zve tinoneseka maningi ndivona zvokuti tinoda kuziva zviri kuvaitikira. Cimwenizve tikaziva zviri kuvaitikira tinozokwanisa kuita mukumbiro tecinanga zvondhozvo kamare. Pikija zvakadaro, uwu ndiwona “mukuvo wo kunyarara,” wo kutotama kuvereketa kamare. Kudari tikavangirija mundhu kuti ativhunje masoko acikadikani kuvhunjwa vamweni, tinonga tecikhombija kuti atidi mundhuwo no hama no hambzaji jedu jakamuvhunjaya kuti atame kuvhunja vamweni masoko ondhoo. Zvokadi kamare, apana na umwe wedu anoda kuengejera kutambujika ko hama no hambzaji jedu jinogara mu nyika jo kuti basa redu riri kurambijwa. Mukufananavo, apana hama kana hambzaji inogara mu nyika jondhojo inoda kunanga kuti basa ro kucumaera riri kufambisa kudini kana kuti vari kuitisa kudini musongano jo Cikristu.

13. Inga zvinonangwa pana Mazwi Akangwara 11:13, vakuru vanodikana kuitenyi zve ngenyi?

¹³ Vakuru vanodikana kuceukija maningi ndhungamiro inowanika pana Mazwi Akangwara 11:13. Ivona vangazviita ngo kutama kuvhunja masoko akati kuti, kuno vandhu vacikadikani kumazwa. (Verenganyi.) Izvi zvinganesa maningi kudari mukuru wondhowo wakacadha. Vandhu vakacadha kazinji vanovangisa ushamwari hwavo ngo kubhuya zvakawanda vari vese. Kutovhunjana zvese zvavanorangarira, mazwiro avo no zviro zviri kuvanesa. Asi, mukuru aadikani kuvhunja mukaji wake ngo pamusoro po shwiro jinoitika mu ungano “jicikadikani kuzika ngo vamweni.” Kudari akazviita, anozoruza cidakajiso cake co kushanda inga mukuru zve anozopsipisa zina rake raushoni. Vaya vakagajwa kuti vashande inga vakuru mu ungano vanodikana kuva vandhu “vacikacici izwi.” (1 Timoti 3:8) Izvi zvinoda kureva kuti, ivona avadikani kuva vandhu vanocengeja vamweni kana kuti vano peamira pa kuita magumba kana magumbu. Kudari mukuru anoda mukaji wake, iyena aazomupi mutoro ngo kumuvhunja masoko aacikadikani kuzwa.

14. Mukaji wo mukuru, angabeseresa kudini mwamuna wake kuti arambe ano zina rakanaka?

¹⁴ Mukaji angabesera mwamuna wake kuti varambe vano zina raushoni ngo kutama kumuvangirija kuti abhuye ngo shwiro jaacikadikani kuziva. Mukaji paanoita izvi, anonga ecibesera mwamuna wake no vaya vakamuvhunjaro masoko ondhoo. Kusiyapo zvese izvo, iyena anoita kuti Jehovha adakare, ngokuti anonga ecibesera kuti ungano irambe ino runyararo zve yakabatana.—VaRoma 14:19.

15. Jehovha wakazwa kudini ngo shamwari ndhatu ja Jobe zve ngenyi?

¹⁵ Tingajija zvizinji mu Bhaibheri kuvhira mu bhuku ra Jobe ngo pamusoro po mukuvo wo kuvereketa no manera o kuvereketa. Naatambujika maningi, Jobe wakaashira vanarume varongomuna vakaviya komuembezera no kumupa mazano. Vanarume ava, vakapeja mukuvo wakareba maningi vakanyarara. Asi mukuzwirana no zvakananga vanarume vatatu vakona, Erifazi, Bhiridhadhe na Zofari, zvakajeka kuti, avazivi kupeja mukuvo wondhowo vecirangarira manera ovaizobesera Jobe. Kunja kwa izvi, vaipsaka manera okuvonesa kuti Jobe wainga waita zviro zvakashata. Zvimweni zvavakananga ngo pamusoro pa Jobe na Jehovha zvainga izvona, asi zvizinji zvainga zvokunyepa. Ivona vakananga kuti Jobe wainga mundhu wakashata. (Jobe 32:1-3) Jehovha wakaitenyi? Ushungu hwake hwakabwakira vanarume vatatu ava. Iyena wakananga kuti ivona  vainga mapenji. Zve wakavhunja Jobe kuti avaitire mukumbiro.—Jobe 42:7-9.

16. Tingajijenyi ngo mu muezaniso jakashata jaana Erifazi, Bhiridhadhe na Zofari?

¹⁶ Tinojija zvizinji ngo mu muezaniso jakashata jaana Erifazi, Bhiridhadhe na Zofari. Cokutanga, atidikani kutonga hama jedu. (Mateu 7:1-5) Kusiyapo zvondhozvo, tinodikana kunasa kuvapurukira ticito tavereketa. Ngo kudaro, tinozonasa kuzwisisa zvinodaro kubhuiwa. (1 Pedru 3:8) Cocipiri, patinoda kuvereketa, tinodikana kuva no cokwadi co kuti magama edu akanaka zve zvese zvatiri kuvereketaro ngo zvokadi. (VaEfeso 4:25) Zve cocitatu, Jehovha anoneseka maningi ngo zvatinovhunja vamweni.

17. Tingajijenyi ngo muezaniso wa Erihu?

¹⁷ Mwanarume wo cirongomuna wakavhakacira Jobe wainga Erihu, wainga ukama wa Abhirahama. Iyena waipurukira Jobe pamwepo no vanarume vatatu vaya povainga vecivereketa. Zvakajeka kuti wakanasa kuteya njeve zvainga zvecinangwa, ngokuti iyena wakakwanisa kukhombija usizi pa mazano aakapa kuti abesere kucinja manera okurangarira a Jobe. (Jobe 33:1, 6, 17) Caisisira maningi kuna Erihu kwainga kukuja Jehovha, haiwa iyena pacake kana mundhu umweni. (Jobe 32:21, 22; 37:23, 24) Kuvhira ku muezaniso wa Erihu tinojija kuti kuno mukuvo wo kunyarara no wo kupurukira. (Jakobo 1:19) Tinojijazve kuti patinopa mbhangiro, cinosisira maningi kwatiri ngo co kukuja Jehovha, haiwa itusu pacedu.

18. Tingakhombijisa kudini kuti tinoreremeja cipo co kuvereketa?

¹⁸ Tingakhombija kuti tinoreremeja cipo co kuvereketa ngo kutevera mazano anowanika mu Bhaibheri ngo pamusoro po mukuvo watinodikana kuvereketa no manera o kuvereketa. Muzivi Mambo Soromona wakafemehwa kutara kudari: “Izwi rakanangwa pa ngari yaro rakaita inga mucero wo ndarama no bzinemeso bzo siriva kuna wiya anorizwa.” (Mazwi Akangwara 25:11) Patinonasa kupurutana zvinonanga vamweni no kurangarira ticito tavereketa, magama edu angava inga mucero wo ndarama, anosisira no kuseja. Perapo, kusiyapo kuvereketa maningi kana padoko, magama edu anozobesera vamweni zve anozodakajisa Jehovha. (Mazwi Akangwara 23:15; VaEfeso 4:29) Aya ngo manera akanakisisa o kukhombija kubongesera ngo cipo ici cinovha ka Mwari!