Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

2

Itoka toTajtsin ipan Tlajkuiloltin ika griego

Itoka toTajtsin ipan Tlajkuiloltin ika griego

Ixtlamatkej itech Biblia kijtouaj ika itoka toTajtsin uajnestiuj kanaj siete mil ika naui letras itoka Tetragrámaton (יהוה) ipan Tlajkuiloltin ika hebreo (tlen noijki noixmati ken Antiguo Testamento). San ika, miyekej kijtouaj ika xuajnestiaya ijkuak onoijkuilojkej Tlajkuiloltin ika griego (tlen noijki noixmati ken Nuevo Testamento). Ika yejon, ipan miyek biblias tlen aman onka xkitlaliaj itoka Jehová ipan Tlajkuiloltin ika griego. Niman maski ipan Nuevo Testamento kipiya se texto tlen kisa itech Antiguo Testamento kampa kipiya Tetragrámaton, miyekej akin tlajtolkuepaj kitlaliaj toTeko niman xkitlaliaj itoka toTajtsin.

San ika, ipan Traducción del Nuevo Mundo xijkon panoua. Ika nochi nesi 237 itoka Jehová ipan Tlajkuiloltin ika griego. ¿Tleka ijkon okichiujkej akin otlajtolkuepkej? Otlanemilijkej itech yejuin ome tlen melak ueyi kijtosneki: 1) Amatlajkuiloltin tlen onoijkuilojkej ika griego tlen tikinpiyaj aman xyejon tlen onoijkuilojkej kachtopa. Itech melak miyek copias tlen onka, miyek okimixkopinkej sakin ijkuak yopanoka doscientos xiuitl ika yokinchijchiujkaj kachtopa tlajkuiloltin. 2) Ipan yejon tonaltin akin kixkopinayaj tlajkuilojli kipatlayaj Tetragrámaton ika tlajtojli Kýrios, tlen ika griego kijtosneki “toTeko”, noso kimixkopinayaj tlajkuiloltin kampa yokipatlakaj itoka toTajtsin.

Grupo akin okitlajtolkuep Traducción del Nuevo Mundo okitak ika onka tleka tikneltokaskej ika Tetragrámaton uajnestiaya ipan Tlajkuiloltin ika griego tlen kachtopa onochijchiujkej. Matikitakan tleka ijkon okineltokakej:

  • Ipan itonaluan Jesús niman itlatitlankauan, amatlajkuiloltin tlen onoixkopinkej itech Tlajkuiloltin ika hebreo kipiayaj Tetragrámaton. Yeuejkaui, yejuin melak miyekej kineltokayaj, niman ok melak kuajli ononeltokak ijkuak ne Qumrán ononextijkej amatlajkuiloltin tlen okimixkopinkej itech Tlajkuiloltin ika hebreo ipan kachtopa siglo.

  • Ipan itonaluan Jesús niman itlatitlankauan, Tlajkuiloltin ika hebreo tlen onotlajtolkuep ika griego noijki kipiayaj Tetragrámaton. Ipan miyek siglos, ixtlamatkej okinemilijkej ika Tetragrámaton xuajnestiaya ipan Septuaginta, Antiguo Testamento tlen onotlajtolkuep ika griego. San ika, itlajkotian siglo veinte ononextijkej tlajkotsitsintin tlajkuiloltin itech Septuaginta tlen onkatka ipan itonaluan Jesús. Yejuin tlajkuiloltin kipiayaj itoka toTajtsin ika hebreo. Yejon okiteititi ika ipan itonaluan Jesús kema uajnestiaya itoka toTajtsin ipan Tlajkuiloltin tlen onotlajtolkuepkej ika griego. Aman, uejueyimej tlajkuiloltin itech Septuaginta, ken Códice Vaticano noso Códice Sinaítico, tlen onochijchiujkej ipan siglo naui, xkipiyaj itoka toTajtsin ipan amoxtin Génesis hasta Malaquías (kampa kema uajnestiaya ipan tlajkuiloltin tlen kachtopa onochijchiujkej). Ika yejon, xtitlamojkaitaj ika tlajkuiloltin tlen onochijchiujkej ipan yejon tonaltin noijki xuajnestiuj itoka toTajtsin ipan Nuevo Testamento, amoxtin itech Biblia tlen onoijkuilo ika griego.

    Jesús kuajli okijto: “Nejua oniuajlaj nemotech ikan itokatsin noTajtsin”. Niman itech tlen kichiuaya noijki okijto: “Nikchiua ipan itokatsin noTajtsin”

  • Ipan Tlajkuiloltin ika griego nesi ika Jesús nochipa okiteneuj itoka toTajtsin niman okitemachilti (Juan 17:​6, 11, 12, 26). Jesús kuajli okijto: “Nejua oniuajlaj nemotech ikan itokatsin noTajtsin”. Niman itech tlen kichiuaya noijki okijto: “Nikchiua ipan itokatsin noTajtsin” (Juan 5:​43; 10:​25).

  • Pampa Tlajkuiloltin ika griego ompa kontoka Tlajkuiloltin ika hebreo tlen toTajtsin okichiuj manoijkuilokan ika iespíritu santo, xuelis tiknemiliskej ika san ijkon ouajpopoliuj itoka toTajtsin. Itlajkotian kachtopa siglo, Santiago okimijli tlayekankej akin chantiyaj Jerusalén: “Simón Pedro yotechtlajtlajtouilij ken ijki Dios achtopa okinnotsato on xhebreos para kintlapejpenis yejuan noteneuaskej ikan itokatsin” (Hechos 15:​14). Santiago xkijtoskia yejuin tla ipan kachtopa siglo xakaj kixmatiskia noso xakaj kitekitiltiskia itoka toTajtsin.

  • Ipan Tlajkuiloltin ika griego uajnestiuj itoka toTajtsin ika xueyak tlajtojli. Itoka toTajtsin onka ipan tlajtojli aleluya, tlen nestika ipan miyek Biblias ipan Revelación (Apocalipsis) 19:​1, 3, 4, 6. Ika hebreo, yejuin tlajtojli kijtosneki “xueyichiuakan Jah”. Ijkuak xnotlalia nochi itoka Jehová, san notlalia “Jah”. Noijki, miyekej tokayomej tlen uajnestiuej ipan Tlajkuiloltin ika griego ualeuaj itech itoka toTajtsin. Ken itoka Jesús, tlen miyek amoxtin kijtouaj ika kijtosneki “Jehová akin temakixtia”.

  • Onka tlajkuiloltin tlen yeuejkaui okichijchiujkej Judíos tlen kiteititia ika judíos akin otlaneltokakej itech Cristo, kema kitekitiltiayaj itoka toTajtsin ipan intlajkuiloluan. Amoxtli Tosefta, tlen okijkuilojkej judíos kanaj itech xiuitl 300 itech tlanauatiltin tlen san tekamaijliayaj. Ompa kinnauatiayaj judíos tlenon kichiuaskiaj ika intlajkuiloluan tlaneltokakej itech Cristo tla tlatlayaj ipan tonajli sábado: “[Evangelios] niman inamoxuan sectarios [judíos akin tlaneltokayaj itech Cristo] xkinkauilikan matlatlakan; matlatlakan iuan itoka toTajtsin tlen ompa ijkuiliujtok”. Noijki itech yejuin tlajkuilojli, rabí Iosí chanej Galilea akin onen ipeujyan siglo ome, otetomili tlenon nochiuaskia ika intlajkuiloluan tla tlatlayaj ipan okse tonajli itech semana: “Manoteteki kampa nestika itoka toTajtsin niman manotlalpacho, niman tlen nokaua matlatla”.

  • Sekimej ixtlamatkej itech Biblia kijtouaj ika itoka toTajtsin uelis noneltokas ika uajnestiaya ipan Tlajkuiloltin ika griego kampa kipiayaj textos itech Tlajkuiloltin ika hebreo. Ipan amoxtli The Anchor Bible Dictionary, kampa ijkuiliujtok “Tetragrámaton ipan Nuevo Testamento”, kijtoua yejuin: “Onka tleka uelis tikijtoskej ika ipan Nuevo Testamento kitlaliayaj Tetragrámaton, itoka toTajtsin, Yahweh, ipan seki noso nochi textos tlen kiteneuayaj itech Antiguo Testamento”. Niman ixtlamatki George Howard kijtoua: “Pampa Tetragrámaton ok noijkuilouaya ijkuak kixkopinayaj Biblia ika griego [Septuaginta], Tlajkuiloltin tlen kitekitiltiayaj tlaneltokakej itech Cristo ipan kachtopa siglo, uelis tikneltokaskej ika akin okijkuilojkej Nuevo Testamento, okitlalijkej Tetragrámaton ijkuak kiteneuayaj Tlajkuilojli [ika hebreo]”.

  • Tlajtolkuepkej itech Biblia, akin melak kimixmatstokej, yokitekitiltijkej itoka toTajtsin ipan Tlajkuiloltin ika griego tlen okitlajtolkuepkej. Matikitakan miyek neskayomej itech akin otlajtolkuepkej, sekimej okixelojkej tlen okichijchiujkej ijkuak xionkatka Traducción del Nuevo Mundo: ika alemán, Dominikus von Brentano (Die heilige Schrift des neuen Testaments, 1791); ika francés, André Chouraqui (Bible de Chouraqui, 1985); ika inglés, Benjamin Wilson (The Emphatic Diaglott, 1864), niman ika portugués, Manuel Fernandes de Santanna (O Evangelho Segundo S. Mattheus, 1909). Ika español, Pablo Besson okitekitilti itoka Jehová ipan Lucas 2:​15 niman ipan Judas 14 (El Nuevo Testamento, 1919). Noijki okitlalili kanaj cien notas kampa okiteititi kanon ueliskia nesis ipan tlen kachtopa onoijkuilo ika griego. Niman, onka miyek tlajkuiloltin ika hebreo tlen onotlajtolkuepkej itech Tlajkuiloltin ika griego kampa kitekitiltiaj itoka toTajtsin. Ika español, nesi onka chikuasen tlen yonotlajtolkuepkej kampa kitekitiltiaj (Yahvé, Yavé, Yahweh niman YHWH). Ken Evangelio: mensaje de felicidad (1969) niman Los Hechos, las Cartas y el Apocalipsis (1973), yejuin ome okintlajtolkuep Hermenegildo Zanuso, niman Biblia Peshitta en Español (2006), itech Instituto Cultural Álef niman Tau.

    Itoka toTajtsin ipan Hechos 2:​34 itech The Emphatic Diaglott (1864), de Benjamin Wilson

  • Ipantsin 100 tlajtoltin yonotlajtolkuepkej Biblias tlen kipiyaj itoka toTajtsin ipan Tlajkuiloltin ika griego. Miyek tlajtoltin tlen tlajtouaj África, América, Asia, Europa niman islas del Pacífico miyekpa kitekitiltiaj itoka toTajtsin (xkita lista ipan páginas 12 niman 13). Akin okitlajtolkuepkej Tlajkuiloltin ika griego ipan yejon tlajtoltin noijki okinemilijkej kitlaliskej itoka toTajtsin ipampa tlen yotikijtokej. ¿Ika tlen tlajtoltin yonochiuj yejuin? Se neskayotl, ipan 1999 okis se Biblia ika rotumano, tlen kitekitiltia 51 tokayotl Jihova ipan 48 tlaxeloltin pitentsitsintin. Niman ipan 1989 okis ika se tlajtojli tlen tlajtouaj ne Indonesia itoka batako toba, se biblia tlen kitekitiltia 110 tokayotl Jahowa.

    Itoka toTajtsin ipan Marcos 12:​29, 30 tlen onotlajtolkuep ika hawaiano

Kuajli nesi ika onka tleka melak noneki oksejpa manotlali itoka toTajtsin, Jehová, kampa onkatka ipan Tlajkuiloltin ika griego. Niman yejon tlen okichiujkej akin okitlajtolkuepkej Traducción del Nuevo Mundo. Nochimej yejuamej kitlakaitaj ika nochi inyojlo itoka toTajtsin niman pampa kimojkaitaj, xtlaj kipopolouaj tlen uajnestiuj itech tlen onoijkuilo ika hebreo niman griego (Apocalipsis 22:​18, 19).