Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

CAPÍTULO 9

“Xtlalkauikan, [...] auilnemilistli”

“Xtlalkauikan, [...] auilnemilistli”

“Ma ka yakaj ma auilnemi. Xkixtikan nochi on tlen xchipauak ipan nemonemilis. Ma ka xkauilikan nemoeleuilis ma mechyekana, nion ma ka xnejnekikan on yejuan tlen xkuajli, nion ma ka xnekikan nochi nenkimoyaxkatiskej.” (COLOSENSES 3:5.)

1, 2. ¿Tlenon okinemili kichiuas Balaam tlen ika kijtlakos ikalpan Jehová?

SE MICHTLAMAJKETL yauj kampa kimatstika ika kajsis michin tlen kineki. Kitlapejpenia tlen ika kajsis niman kontlajkali cuerda ipan atl. Sakin, kita kenon notilana yejuin cuerda, kitilana niman kikixtia tlen yokajsik. Uetska niman yolpaki pampa kuajli okitlapejpeni tlen ika kajsis michin tlen yejua kinekiya.

2 Ikipiya kanaj 3,500 xiuitl, onen se tlakatl itoka katka Balaam akin kuajli okitlapejpeni tlen ika teajsis, san ika, xkimajsiskia michimej. Yejua kinekiya kentla kajsis ikalpan toTajtsin, akin nemiya ipan llanuras itoka Moab, itenko Tlajli tlen toTajtsin yokimijlika kinmakas. Maski yejua kijtouaya ika katka se iteotlajtokauj Jehová, yejua san se tlakatl nexikole uan se tlakajkayaujketl akin san okitlakeujkaj makimijtlako israelitas. Balaam melak onajman pampa Jehová okichiuj makiteochiua ikalpan niman xokikauili makijtlako. San ika, pampa kinemilijtoya itech tlen kitlaxtlauiliskej xsan ijkon onokauj. Okinemili ika, tla kichiuaya israelitas makichiuakan se ueyi tlajtlakojli toTajtsin kintlajyouiltiskia. ¿Tlenon kitekitiltiskia? Kualtsitsintin ichpokamej akin chantiyaj Moab (Números 22:1-7; 31:15, 16; Apocalipsis [Revelación] 2:14).

3. ¿Kuajli okisato tlen okitekitilti Balaam?

3 ¿Kuajli okisato tlen okitekitilti? Uelis tikijtoskej ika kema, pampa melak miyekej ouetsitoj tlen ika okintlatlatak niman “ [oauilnenkej] imiuan siuamej moabitas”. Hasta okinueyichiujkej intajtsitsinuan moabitas, se melak tsokuiltik intajtsin itoka Baal akin kiueyichiuayaj ipan tepetl Peor ijkuak auilnemiyaj. Ika tlen okichiujkej, 24,000 tlakamej omijkej ijkuak nemiyaj itenko itech Tlajli tlen toTajtsin yokimijlika kinmakas. ¡Melak xkuajli tlen opanok! (Números 25:1-9.)

4. ¿Tleka melak miyekej israelitas oauilnenkej?

4 ¿Tlenon okichiuj ika mapano yejuin tlen melak xkuajli? Israelitas opeujkej kipiyaj xkuajli inyojlo pampa okitlalkauijkej Jehová, xokilnamijkej tlen yejua yokichiujka inpampa: okinmakixti itech Egipto, okintlakualti ipan tlaluaktli niman okinmajxiti itenko Tlajli tlen yokimijlika kinmakas (Hebreos 3:12). Pablo, itlatitlankauj Cristo, kilnamiktoya tlen xkuajli opanok ijkuak okijkuilo: “Nion ma ka tiauilnemikan ken sekimej yejuamej okichijkej, niman san ipan se tonajli omikej sempoajli uan yeyi mil tlakamej” (1 Corintios 10:8). *

5, 6. ¿Kenon techpaleuiya ijkuak tikpouaj itech tlajtlakojli tlen okichiujkej israelitas ipan llanuras itoka Moab?

5 Itekipanojkauan toTajtsin akin tinemij ipan yejuin tonajli noijki ijkon tinemij ken kijtoua ipan amoxtli Números. Tinemij sa itenko Tlajli tlen yotechijlikej techmakaskej, san ika, yejon tlajli melak ueyi (1 Corintios 10:11). Tinemij kampa melak miyekej kuelitaj auilnemiskej ken moabitas. Niman noijki, ika tlen ouetsitoj israelitas, auilnemilistli, melak miyekej akin kichiuaj ken Cristo noijki ompa onuetstokej ipan nochi xiuitl (2 Corintios 2:11). Zimrí akin xpinaujkayo katka iuan kistinemiya se madianita kampa chantitoyaj israelitas niman hasta okikalaktito kampa chantiya. Sekimej ijkon ken yejua, ika tlen kichiuaj kinmauaj niman kimijtlakouaj tokniuan ipan tlanechikojli (Números 25:6, 14; Judas 4).

6 Matotlajtoltikan: “¿Ninoita kentla ipan ‘llanuras itoka Moab’ ipan yejuin tonajli? ¿Ueli nikonita yenkuik tlaltikpaktli tlen nikchia?”. Tla kema, matikchiuakan nochi tlen tiuelij niman ijkon matinemikan itech itlasojtlalis toTajtsin uan matiktlakamatikan tlanauatijli: “Xtlalkauikan, [...] auilnemilistli” (1 Corintios 6:18).

Ijkon nesi llanuras itoka Moab

¿TLENON KIJTOSNEKI AUILNEMILISTLI?

7, 8. ¿Tlenon kijtosneki auilnemilistli ipan Biblia, niman tlenon kiseliaj tlaltikpakchanejkej akin kichiuaj?

7 Ipan Biblia, tlajtojli auilnemilistli (ika griego pornéia) kijtosneki nochi xkuajli auilnemilistli tlen kichiuaj iuan akin xnonamiktiaj. Ken ijkuak yakaj noteka iuan se akin xyejua ixnamik, iuan se akin itekiyo san auilnentinemis, ijkuak se tlakatl niman siuatl notekaj maski xinonamiktiaj (noijki sexo oral niman anal), tikmajmatokilis ikouj tlakatl noso imaxak se siuatl. Noijki kijtosneki auilnemilistli tla kichiuaj yejuin, omemej tlakamej, omemej siuamej noso kichiuaj iuan se yolki. *

8 ToTajtsin iTlajtol techmelajkaijlia ika akin auilnemij xkiseliskej nemilistli tlen xkeman tlamis (1 Corintios 6:9; Apocalipsis 22:15). Niman ipan yejuin tonajli, kipiyaskej miyek tlauejli. Kachtopa, xuelis nemiskej ipan tlanechikojli. Miyekpa xsan kichiua makinmajmana intlamachilis, maka kuajli manomachilikan niman maka makinneltokakan oksekimej, noijki nokualaniaj iuan imixnamik, kipiyaj inkoneuj tlen xkinekij, kinmajsi kokolistli niman kemantika hasta mikij (xpoua Gálatas 6:7, 8). ¿Kuajli tla tikajsis se ojtli kampa onka miyek tlajyouilistli? Teyolkoko ika miyekej nion xtlanemiliaj itech yejuin tlajyouilistli ijkuak peuaj kitaj tlemach tlen uelis kichiuas makileuikan auilnemiskej.

TLEN UELIS KICHIUAS MATIKILEUIKAN TIAUILNEMISKEJ

9. Tikitas noso tikmauisos kampa auilnemilo, ¿xteijtlako ken sekimej kijtouaj? Xkijto tleka ijkon titlanankilia.

9 Ipan miyekej países, uelis tikitas noso tikmauisos kenon auilnemilo: kampa kinemakaj amatlajkuiloltin, ipan tlakuikaltin, tlen uajnesi ipan televisión niman ipan Internet. * ¿Yemelak xteijtlakoua ken sekimej kijtouaj? Kema teijtlako. Akin kitaj noso kimauisouaj yejuin uelis kajsiskej se vicio, tlakamej nomajmatokiliskej inkouj niman siuamej inmaxak niman ijkon kiyolpaktiskej “ineleuis tepinajti”. Kuakon, uelis san nochipa kinemilijtoskej yakaj iuan notekaskej, san kileuiskej tlen melak xkuajli, nokualaniskej iuan imixnamik niman hasta uelis nokauaskej (Romanos 1:24-27; Efesios 4:19). * Se akin ixtlamatki itech yejuin, kijtoua ika nochipa tiknekis iuan yakaj timotekas kentla kokolistli cáncer: “Nochipa noskaltia niman nosemoyaua, san kemantika noteltia, ouijtika timokixtilis niman ouijtika popoliui”.

Tajtin akin kipiyaj tlamachilistli tekauiliskej manotekitilti Internet kampa nochimej uelis kitaskej

10. ¿Kenon uelis toyekanaskej ika tlen kijtoua Santiago 1:14, 15? (Noijki xkita recuadro  “Tochikauaskej tla tiknekij tichipaujkanemiskej”.)

10 Matikilnamikikan ika ipan Santiago 1:14, 15 kijtoua: “Sa no yejua on xkuajli ieleuilis on tlakatl kitlatlata para ma tlajtlako ijkuak ieleuilis kiyekana hasta kijtlakouilia itlamachilis. On xkuajli eleuilistli yejua kitsmolinaltia on tlajtlakojli. Niman ijkuak on tlajtlakojli yokichiu, on tlakatl miki”. Tla xtiknekij mapano yejuin, ¿tlenon noneki matikchiuakan ijkuak peuas tikileuiskej tlen xkuajli? Tikchiuaskej tlen tiueliskej niman tokixtiliskej ipan totsontekon. Xnemili, tla tikonnextiaj tlen kichiua matikileuikan tiauilnemiskej, ¿tlenon tikchiuaskej? Nimantsin oksekan tontlachiaskej, tikseuiskej computadora, tikpatiliskej tlen tiktlajtlataj ipan televisión... Nochi tlen nonekis, niman ijkon xtijkauiliskej matikileuikan tlen tsokuiltik niman tlen makichiua tiauilnemiskej (xpoua Marcos 9:47).

11. Ijkuak tikileuiskej tlen xkuajli, ¿kenon tikteititiskej ika titlaneltokaj itech Jehová?

11 Jehová melak kuajli techixmatstika xijkon ken tejuamej. Ika yejon, techtlajtlanilia: “Ma ka yakaj ma auilnemi. Xkixtikan nochi on tlen xchipauak ipan nemonemilis. Ma ka xkauilikan nemoeleuilis ma mechyekana, nion ma ka xnejnekikan on yejuan tlen xkuajli, nion ma ka xnekikan nochi nenkimoyaxkatiskej” (Colosenses 3:5). Tikmatstokej ika ouijtika tiktlakamatiskej yejuin. San ika, tikpiyaj akin techpaleuiya, toTajtsin akin teijyouiya niman tetlasojtlani (Salmo 68:19). Ika yejon, ijkuak tikileuiskej tlen xkuajli, matiknotsakan, matiktlajtlanilikan matechmaka “on ueyi poder”, niman matochikauakan matitlanemilikan itech okseki tlemach (2 Corintios 4:7; 1 Corintios 9:27; xkita recuadro “ ¿Kenon nijkauas se vicio?”).

12. ¿Tlenon kijtosneki “[to]yojlo”, niman tleka noneki tiktlajpiyaskej?

12 Salomón akin tlamachilise techijlia: “Itech nochi tlemach tlen noneki notlajpiyas, xtlajpiya moyojlo, pampa ompa peujtika nemilistli” (Proverbios 4:23). ¿Tlenon yejuin “[to]yojlo” tlen noneki matiktlajpiyakan? Kenon yemelak tejuamej, ken yemelak techita toTajtsin. Niman yejuin, tlen Jehová kita ipan toyojlo, xsan ken tinesij, kichiuas matikselikan nemilistli tlen xkeman tlamis. Yejuin ijkon panos. Ika yejon, tla tiknekij tiktlajpiyaskej toyojlo matikchiuakan ken Job, akin okijto ipan iyojlo xkitlajtlatas ika xkuajli tlanemilijli nion se siuatl (Job 31:1). Ken salmista, matikijlikan toTajtsin ipan teoyotl: “Xchiua ika noixtololojuan maka makita tlen xtepaleui” (Salmo 119:37).

TLEN XKUAJLI OKITLAPEJPENI DINA

13. ¿Akinon katka Dina, niman tleka xkuajli okichiuj ijkuak okintlapejpeni akin imiuan nouikas?

13 Ken otikitakej ipan capítulo 3, akin imiuan touikaj uelis techmauaskej matikchiuakan tlen kuajli noso tlen xkuajli (Proverbios 13:20; xpoua 1 Corintios 15:33). Ijkon tikitaj itech tlen ipan onochiuj Dina, ikoneuj Jacob. Maski kuajli ken okiskaltijkaj, xkuajli okichiuj ijkuak okintejtemo nouikas imiuan ichpokamej akin chantiyaj Canaán, akin noijki ijkon ken kalpan Moab, kimixmatiyaj pampa kuelitayaj auilnemiskej (Levítico 18:6-25). Ika yejon, ¿tlenon kinemiliskia se tlakatl akin ompa chanej ijkuak kitaskia Dina? Ika Dina nimantsin kiseliskia iuan auilnemis. Niman Siquem, “akin melak kiueyiteneuayaj ipan nochi ichan itaj”, ijkon otlanemili (Génesis 34:18, 19).

14. ¿Kenon xkuajli okisato tlen Dina okitlapejpeni kichiuas?

14 Sakin, Dina okixmat Siquem. Kanaj yejua xkitejtemouaya akin iuan notekas, san ika, Siquem kema. Se tonajli ijkuak okinek yakaj iuan notekas, okichiuj ijkon ken kichiuaskiaj cananeos: maski ichpochtli xkinekiya, “okajsik niman okichiualti iuan manoteka”. Ika tlayekapan “okinek pampa okuelitak”, san ika, xokipatlak tlen yokichiuilijka (xpoua Génesis 34:1-4). Niman xsan Dina okijtlako ijkuak xkuajli okitlapejpeni akin imiuan nouikas, noijki okintlajyouilti nochimej ichanejkauan niman okinpijpinaujti (Génesis 34:7, 25-31; Gálatas 6:7, 8).

15, 16. ¿Kenon uelis tikpiyaskej melauak tlamachilistli? (Xkita recuadro  “Tlaxeloltin ipan Biblia tlen itech titlanemilis”.)

15 Kanaj Dina okasikamat tlen xnonekiya kichiuas, san ika, teyolkoko ken okasikamat. Aman, tejuamej xnoneki ijkon topan manochiua. Tiktlasojtlaj Jehová, niman ika yejon tijkakij itlajtolpaleuilisuan ijkuak kijtoua kuajli tla “[tikistinemij] iuan tlamachilise[jkej]” (Proverbios 13:20a). Tla nochipa tiktlakamatij toTajtsin tikasikamatiskej katlejua kuajli ojtli “tlen melaktik”, niman xtikpiyaskej tlauejli (Proverbios 2:6-9; Salmo 1:1-3).

16 Kema, toTajtsin kinmaka tlamachilistli nochimej akin kinekij. Niman tla yakaj kineki, noneki makichiua teoyotl, nomachtis Biblia niman amatlajkuiloltin tlen techmaka tekitketl yolmelauak (Mateo 24:45; Santiago 1:5). Noijki, noneki matiyolyemankej niman matikchiuakan tlajtolpaleuilistin tlen uajlauej ipan Biblia (2 Reyes 22:18, 19). Matitlanemilikan itech yejuin niman ijkon matikasikamatikan. Tinochimej tikmatstokej ika toyojlo tekajkayaua niman teijtlakoua (Jeremías 17:9). San ika, ijkuak noneki matechpaleuikan niman matechmelajkatlalikan, ¿tiyolyemankej niman tikseliaj tlen techijliaj noso tijkauiliaj matechkajkayaua toyojlo?

17. ¿Tlenon uelis ipan nochiuas se tajtli iuan ichpoch, niman kenon uelis iuan tlanemilis?

17 Xtlanemili itech yejuin: se tajtli xkikauilia ichpoch iuan mapaxaloti se tokniuj telpochtli tla xakaj imiuan yauj. Ichpochtli kijlia itaj: “¿Tiknemilia itlaj xkuajli nikchiuas ? ¡Nejua xninokalaktis ipan tlauejli!”. Kanaj, ichpochtli kitlasojtla Jehová niman kineki kichiuas tlen kuajli, san ika, ¿uelis tikijtoskej ika “kistinemi ika [melauak] tlamachilistli” niman kitlalkauiya “auilnemilistli”? ¿Noso tiknemiliskiaj ika san kineltoka “iyojlo”? (Proverbios 28:26.) Tikmatstokej ika tikilnamikij okseki tlajtolyekanalistin tlen kipaleuiskia tajtli iuan matlanemili ichpoch itech yejuin (xkita Proverbios 22:3; Mateo 6:13; 26:41).

JOSÉ OKICHOLOUILI AUILNEMILISTLI

18, 19. ¿Tlenon okixnamik José, niman kenon okichiuili?

18 Tikpiyaj se kuajli neskayotl itech se telpochtli akin kitlasojtlaya toTajtsin niman ouel okicholouili auilnemilistli. Titlajtouaj itech José, itlakpaikniuj Dina (Génesis 30:20-24). Ijkuak pitentsin katka, yokitaka kenon xkuajli okisato tlen ikniuj okitlapejpeni kichiuas. Tlen kilnamikiya niman pampa kinekiya nemis itech itlasojtlalis toTajtsin, okipaleui ika tlayekapan, ijkuak tlakeuajli katka ipan Egipto niman isiuauj iteko “mojmostla” kiyoleuaya makichiua tlen xkuajli. Pampa san se tlakeuajli katka, xueliskia kipatlas itekiyo. Nonekiya kixnamikis ika yolchikaualistli niman tlamachilistli tlen panotoya pampa xok itlaj onkatka tlen ueliskia kichiuas. Niman ijkon okichiuj, xkeman okinek kichiuas tlen kijliaya yejon siuatl niman hasta okicholouili (xpoua Génesis 39:7-12).

19 Matitlanemilikan achijtsin: ¿ueliskia melajkanemis tla mojmostla tlanemilijtoskia itech yejon siuatl noso kinejnemilijtoskia kenon iuan auilnemiskia? Ka, xueliskia. José kitlasojkaitaya kenon iuan nouikaya Jehová niman xokinek kinemilis tlen xchipauak. Ijkon ones ijkuak okijli isiuauj Potifar: “Noteko [...] yonechmaktili nochi, san tejua ka, pampa tiisiuauj. Yejon ika, ¿tleka nikchiuas yejuin tlen melak xkuajli niman nitlajtlakos ixpan toTajtsin?” (Génesis 39:8, 9).

20. ¿Tlenon okichiuj Jehová ipampa José?

20 ¡Melak oyolpak Jehová ijkuak okitak José, mojmostla yolmelaujkanemiya maski xchantiya iuan ichanejkauan! (Proverbios 27:11.) Sakin, José okitsajkej, san ika, Jehová okichiuj makimakauakan niman makitlalikan ken tlayekanketl niman ken akin kixexelouaya tlakuajli itech Egipto (Génesis 41:39-49). Itech tlen ipan opanok nesi ika melauak tlen kijtoua Salmo 97:10: “Nemejuamej akin nenkitlasojtlaj Jehová, xtlauelitakan tlen xkuajli. Yejua kinmejyeujtika innemilis akin itech yolmelaujkanemij; intech akin xkuakualtin kinmakixtia”.

21. ¿Kenon okiteititi se tokniuj telpochtli ika kinekiya chipaujkanemis?

21 Ijkon ken José, ipan yejuin tonajli miyekej akin kichiuaj ken Cristo kitlakamatij yejuin tlanauatijli: “Xtlauelitakan tlen xkuajli, niman xtlasojtlakan tlen kuajli” (Amós 5:15). Xtlanemili itech tlen ipan onochiuj se tokniuj telpochtli chanej ne Africa, kijtoua ika se ichpochtli akin iuan nomachtiaya xopinauj okijli ika iuan notekaskia tla kipaleuiskia ipan exámen itech matemáticas. Telpochtli okijto: “Nimantsin onikijli, ka”. Noijki okijto: “Pampa onichipaujkanen, melak kuajli oninomachili, yejuin melak niktlasojkaita xijkon ken nikpiyas miyek tomin”. Maski se uelis yolpakis achijtsin ijkuak kichiua tlajtlakojli, nochipa namajnas (Hebreos 11:25). Niman, xtlaj kijtosneki ijkuak titlanemiliaj itech pakilistli tlen xkeman tlamis tlen uelis tikpiyaskej tla tiktlakamatij Jehová (Proverbios 10:22).

TECHPALEUIYA TOTAJTSIN AKIN TEIKNELIA

22, 23. a) ¿Uelis tikijtoskej ika xok itlaj uelis nochiuas ijkuak se kichiua ueyi tlajtlakojli? b) ¿Kenon uelis kipaleuiskej akin yotlajtlako?

22 Pampa tinochimej titlajtlakolejkej, kipiya ika tikixnamikiskej tlen xkuajli tikileuiyaj niman tikchiuaskej tlen toTajtsin techtlajtlanilia (Romanos 7:21-25). Jehová kimatstika pampa “kilnamiki ika titlachijchiujtin ika tlalpoktli” (Salmo 103:14). San ika ¿tla tikchiuaj se ueyi tlajtlakojli? ¿Xok itlaj uelis nochiuas? Kema. Maski kema tikpiyaskej tlajyouilistli, ken ipan onochiuj tekiuaj David. San ika, toTajtsin “nimantsin [tech]tlapopoluiya” tla toyolkuepaj niman tikteijliaj “[to]tlajtlakoluan” (Salmo 86:5; Santiago 5:16; xpoua Proverbios 28:13).

23 Niman, ipan tlanechikojli Jehová techpaleuiya ika tlakamej tlen yotechmakak kentla “tetlayokoliltin”, tlayekankej akin kinektokej techpaleuiskej ika inyojlo (Efesios 4:8, 12; Santiago 5:14, 15). Tla yotitlajtlako, mitspaleuiskej oksejpa kuajli xmouika iuan toTajtsin niman tikpiyas “asikamatilistli” tlen mitspaleuis maka sa xtlajtlako (Proverbios 15:32).

¿KENON TIKPIYAS ASIKAMATILISTLI?

24, 25. a) ¿Kenon okiteititi telpochtli akin noteneua ipan Proverbios 7:6-23 ika yejua “xkipiya asikamatilistli”? b) ¿Kenon “[tik]piyas asikamatilistli”?

24 Biblia tlajtoua itech tlakatl akin “xkipiya asikamatilistli”, niman itech akin kema kipiya (Proverbios 7:7). ¿Akinon yejon akin “xkipiya asikamatilistli”? Akin xkuajli tlanemilia niman xkipiya itlamachilis, pampa xchikauak itlaneltokil noso xuejkaui kitekichiuilia toTajtsin. Ika yejon, xouijtika kichiuas se tlajtlakojli, ken telpochtli tlen kiteneua Proverbios 7:6-23. ¿Akinon yejon akin kipiya “asikamatilistli”? Akin notekipachoua itech kenon melauak yejua, niman ika yejon nochipa nomachtia iTlajtol toTajtsin ika teoyotl. Maski tlajtlakole, kiyejyekoua ika tlen kinemilia, tlen kileuiya, tlen kimachilia niman tlen kineki kichiuas makiyolpakti Jehová. Ijkon kiteititia ika “notlasojtla”, kijtosneki ika nochiuilijtika tlen kuajli, niman kineki “kinextis tlen kuajli” (Proverbios 19:8).

25 Kuajli tla totlajtoltiaj: “¿Nikneltoka ika san itlanauatiluan toTajtsin melaktikej, niman ika tla nikintlakamatis nikpiyas pakilistli tlen xkanaj uelis nikonnextis?” (Salmo 19:7-10; Isaías 48:17, 18). Tla kemantika xtikmatij kenon tikchiuaskej itlaj, ¿tlenon uelis tikchiuaskej? Matitlanemilikan tlenon uelis topan nochiuas tla xtikintlakamatij itlanauatiluan toTajtsin. Noijki kuajli “[matik]matikan niman [mati]kitakan ika Jehová yolkuajli”, matikchiuakan tlen yotomachtijkej niman matiknemilikan tlen melauak, tlen melajki, tlen chipauak, tlen xtetlaueltia niman nochi tlen kuajli (Salmo 34:8; Filipenses 4:8, 9). Tla tokojtiliaj tikchiuaskej yejuin, noskaltis totlasojtlalis itech toTajtsin niman itech tlemach tlen kitlasojtla, niman tiktlauelitaskej nochi tlen yejua kitlauelita. Matikilnamikikan José. Noijki san se tlakatl katka ken tejuamej, san ika, ouel “ [okitlalkaui] auilnemilistli”. ¿Tleka? Pampa okikauili nochipa makiyekana Jehová niman makimaka asikamatilistli. Tejuamej noijki noneki ijkon tikchiuaskej (Isaías 64:8).

26. ¿Tlenon tomachtiskej ipan capítulos tlen uajlauej?

26 Maka matikilkauakan ika ikouj se tlakatl niman imaxak se siuatl xsan kentla auiltin tlen ika timoyolpaktis. Jehová yokinmakak yejuin akin yononamiktijkej niman ijkon mauelikan makinpiyakan inkoneuan niman ika manoyolpaktikan (Proverbios 5:18). Ipan ome capítulos tlen uajlauej tomachtiskej kenon kita toTajtsin namiktilistli.

^ párr. 4 Ipan amoxtli Números nopouaj kanaj mil “tlayekankej” itech kalpan akin jueces okinmiktijkej, iuan akin Jehová okinmikti (Números 25:4, 5).

^ párr. 7 Ipan La Atalaya del 15 de julio de 2006, tlen okichijchiujkej iteixpantijkauan Jehová, itech “Preguntas de los lectores” kijtoua tlenon kijtosneki tlen tsokuiltik tikchiuas niman xok tipinauis tikchiuas tlen melak xkuajli.

^ párr. 9 Tikitas noso tikmauisos kampa auilnemilo noijki kijtosneki (tlaixkopinaltin, tlen tikpouas noso tlen tijkakis) nochi tlen mitsnekiltis xauilnemi. Yejuin uelis kichiuas itlaixkopinal se tlaltikpakchane noso kampa manemikan omemej noso miyekej makichiujtokan tlen melak tsokuiltik.

^ párr. 9 Ipan apéndice “Kenon se uelis kiteltis maka sa manomajmatoka” nesi kenon yakaj uelis kixikos maka sa manomajmatoka.