Tlen okijkuilo Marcos 15:1-47

  • Jesús nemi ixpan Pilato (1-15)

  • Teixpan kipijpinajtiaj Jesús (16-20)

  • Kipilouaj ipan kojtli melaktik ne Gólgota (21-32)

  • Jesús miki (33-41)

  • Kitokaj Jesús (42-47)

15  Nimantsin ijkuak otlanes, nochimej akin teuan katkaj itech Sanedrín: akin kinyekanaj teopixkej, akin tlayekanaj niman escribas, onosentlalijkej para kitaskej tlenon kichiuaskej. Niman ijkuak yokisajsalojkej Jesús, okuikakej niman okitemakakej itech Pilato.  Niman Pilato okitlajtolti: “¿Tejua tiinrey judíos?”. Yejua okinankili: “Kema, tejua ijkon tikijtojtika”.  Pero akin kinyekanaj teopixkej miyek tlen ika kitlajtolchijchiuiliayaj.  Kuakon Pilato oksejpa ijkin okitlajtolti: “¿Xtlaj tikijtoua? ¿Xtikita nochi tlen mitsteneuilijtokej?”.  Pero Jesús xok onauat. Niman yejon okimojkatlachialti Pilato.  Ipan yejon tonaltin, nochipa ijkuak onkatka iluitl, Pilato kimakauaya akin gente kitlajtlaniya.  Ijkuakon, tsauktoya se tlakatl akin itoka Barrabás. Yejua okitsaukkej imiuan akin otemiktijkej ijkuak okixnamikkej gobierno.  Kuakon, akin ompa nemiyaj okinisiuijkej Pilato niman opeuj kitlajtlaniliaj makichiua inpampa tlen nochipa kichiuani.  Yejua okinnankili: “¿Nenkinekij manimechmakauili inrey judíos?”. 10  Yejua ijkon okijto pampa okitak ika akin kinyekanaj teopixkej okitemakakej pampa kinexikolitaj. 11  Pero akin kinyekanaj teopixkej okimijlijkej akin ompa nemiyaj makitlajtlanikan makimakauakan Barrabás. 12  Pilato oksejpa ijkin okintlajtolti: “Kuakon, ¿tlenon nenkinekij manikchiuili yejuin tlakatl akin nenkijliaj inrey judíos?”. 13  Yejuamej oksejpa ijkin chikauak okijlijkej: “¡Xpilokan ipan kojtli melaktik!”. 14  Niman Pilato kimijliaya: “Pero ¿tleka? ¿Tlenon yokichiuj?”. Maski ijkon, yejuamej más chikauak kijtouayaj: “¡Xpilokan ipan kojtli melaktik!”. 15  Kuakon, Pilato okimakauj Barrabás pampa kinekiya kinyolpaktis akin ompa nemiyaj. Niman sakin ika yotenauati makuijuitekikan Jesús, okinmaktili para makipilokan ipan kojtli melaktik. 16  Kuakon soldados okuikakej kiyauatenko, tlen onka kampa tlayekana gobernador niman ompa okinsentlalijkej oksekimej soldados. 17  Okitlakentijkej ika tlakentli morado niman okichijchijkej se corona de uitstli niman okitlalilijkej. 18  Niman ijkin opeuj chikauak kijliaj: “¡Maueyixto inrey judíos!”. 19  Noijki, kimailiayaj ipan itsontekon ika se akatl niman kichijchayaj. Niman ixpan notlakuantelketsayaj niman nopachouayaj. 20  Sa ika tlami, ijkuak yokipijpinajtijkej, okikixtilijkej tlakentli morado niman oksejpa okitlalilijkej itlaken. Niman sakin okuikakej kiyauak para kipiloskej ipan kojtli melaktik. 21  Ompa panouaya se tlakatl akin oyajka kampa itlal. Yejua itoka katka Simón, akin ualeuaya Cirene, itaj Alejandro niman Rufo. Niman okichiualtijkej makikechpanojtiuj kojtli melaktik.* 22  Niman okuikakej Jesús ne kampa noixmati ken Gólgota. Tlen kijtosneki “tlaltsontekomatl”. 23  Ompa okiyejyekojkej kimakaskej vino tlen yokinelojkaj iuan mirra.* Pero yejua xokinek konis. 24  Yejuamej okipilojkej ipan kojtli melaktik niman onotlatlankej* para kitaskej akinon kinokauilis itlaken. 25  Katka, kanaj las 9 ika kualkan* ijkuak okipilojkej ipan kojtli melaktik. 26  Kampa okijkuilojkej tleka okimiktijkej, ijkin kijtouaya: “Inrey judíos”. 27  Noijki, iuan okinpilojkej omemej tlachtekkej, se kampa iyekma niman okse kampa iopochma. 28  —— 29  Niman akin ompa panouayaj nokuatsejtselouayaj para kipijpinajtiskej niman kijtouayaj: “Tejua, akin otikijto ika tikxoxotoniskia templo niman tikchijchiuaskia ipan yeyi tonajli, 30  xuajtemo itech kojtli melaktik niman xmomakixti”. 31  Akin kinyekanaj teopixkej niman escribas noijki ijkon kipijpinajtiayaj. San no yejuamej noijliayaj: “¡Oksekimej okinmakixti, pero san no yejua xueli nomakixtia! 32  Cristo, akin rey de Israel, mauajtemo itech kojtli melaktik, ijkuak tikitaskej, titlaneltokaskej”. Niman hasta akin pilkatoyaj inakastlan kuijuikaltiayaj. 33  Kanaj ijkuak yetlakualispan yeskia* nochiuiyan melak otlayouak, hasta kanaj las 3 ika teotlak.* 34  Niman, kanaj las 3 ika teotlak, Jesús ijkin chikauak okijto: “Éli, Éli, ¿láma sabakhtháni?”, tlen kijtosneki, “noTajtsin, noTajtsin, ¿tleka yotinechtlalkaui?”. 35  Ijkuak sekimej akin nisiuj ompa nemiyaj okikakkej, okijtojkej: “¡Xkakikan, konotstika Elías!”. 36  Kuakon, yakaj nimantsin onotlalo okipatsoto se ichkatl ika vino tlen xokok, okitlali ipan se tlakotl niman okinisiuili para makoni niman kijtouaya: “¡Xkauakan! Matikitakan tla Elías kuajtemoltia”. 37  Pero Jesús chikauak otsajtsik niman omik. 38  Kuakon, tlakentli tlen onkatka templo otlajkotsayan. 39  Akin kinyekana soldados ijkatoya ixpan, niman ijkuak okitak kenijki omik ijkin okijto: “Kuajli nesi ika yejuin tlakatl katka iKoneuj toTajtsin”. 40  Sekimej siuamej desde uejka ontlachixtoyaj. Teuan ompa nemiyaj María Magdalena, María inan Santiago akin más Telpochtli niman Josés, niman Salomé. 41  Yejuin siuamej iuan yayaj niman kipaleuiayaj ijkuak nemiya ne Galilea. Noijki ompa nemiyaj oksekimej miyekej siuamej akin iuan oyajkej Jerusalén. 42  Ijkuakon, yekalakiskia tonaltsintli, niman nonekiya nochi kiyektlaliskej pampa uajmostla yeskia sábado. 43  Yejua ika, José, akin ualeuaya Arimatea, akin teuan itech Sanedrín niman noijki kichiaya mayejko iGobierno toTajtsin, onoyolchikauj para yas ixpan Pilato niman kitlajtlanilis makimaka itlalnakayo Jesús. 44  Pero, Pilato notlajtoltiaya tla Jesús yomik. Yejua ika, okonots se soldado niman okitlajtolti. 45  Ijkuak yejon soldado okijli ika kema yomik, Pilato okikauili José makitki itlalnakayo Jesús. 46  José okikouj tlakentli de lino tlen melak patioj katka niman okitemolti itlalnakayo Jesús. Sakin, okitejkuix* ika yejon tlakentli niman okitlali ipan se tlalkontli tlen yokichkuakaj ipan tetl. Niman okitsauk yejon tlalkontli ika se ueyi tetl. 47  Pero, María Magdalena niman María inan Josés sa konitstoyaj kampa okitlalijkej itlalnakayo.

Notas

Yejuin katka kentla se droga.
Ika griego kijtoua “ika yeyi hora”. Yejuin nopouaya desde ijkuak kisaya tonaltsintli.
Ika griego kijtoua “hora sexta”.
Ika griego kijtoua “hora novena”.
Noso “okitekimilo”, “okitetsilo”.