Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 51

¿Kuajli tikixmatij Jehová?

¿Kuajli tikixmatij Jehová?

“NoTEKO, on yejuan mitsixmatij, yokitlalijkej inyojlo motech. Kimatstokej ika xkaman tikinkaua yejuan mitstejtemouaj” (SAL. 9:10).

TLAKUIKAJLI 56 Matinemikan ipan tlen melauak

TLEN TIKITASKEJ *

1, 2. ¿Tlenon tiuelij itech tlen ipan onochiuj tokniuj Angelito?

¿MOTAJUAN iteixpantijkauan Jehová? Tla kema, noneki tikilnamikis ika xuelis tikijtoskej ika timouika iuan Jehová san pampa motajuan iuan nouikaj. Maski tla totajuan kitekichiuiliaj Jehová noso ka, toseselti noneki tikitaskej kenon touikaskej iuan Jehová.

2 Matikonteneuakan tlen ipan onochiuj tokniuj Angelito. Itajuan katkaj iteixpantijkauan Jehová ijkuak yejua ok konetl katka. Ijkuak otelpochtiak, xkimachiliaya tla kuajli nouikaya iuan Jehová. Yejua kijtoua: “Niktekichiuiliaya Jehová san pampa niknekiya nikchiuas ken nochanejkauan”. San ika, Angelito okinemili peuas kipouas Biblia niman itech tlanemilis, noijki opeuj miyekpa kichiuilia teoyotl Jehová. ¿Tlenon opanok? Yejua techijlia: “Onikasikamat ika san ueliskia ninonisiuis itech toTajtsin Jehová tla kuajli nikixmatiya”. Aman ika yotikitakej tlen ipan onochiuj yejuin tokniuj, kuajli tla totlajtoltiaj: ¿tleka xsan noijki tikmatiskej itlaj itech Jehová niman kuajli tikixmatiskej? Niman ¿kenon uelis tikixmatiskej Jehová?

3. ¿Tleka xsan noijki kijtosneki tikmatiskej itlaj itech Jehová niman kuajli tikixmatiskej?

3 Kanaj tiknemiliaj ika tikixmatstokej Jehová pampa tikmatstokej kenon itoka niman tikmatij seki tlen yokijto niman yokichiuj. San ika, yejuin xkijtosneki tla kuajli tikixmatstokej. Noneki tikxeloskej tiempo niman ijkon tomachtiskej itech Jehová niman tikixmatiskej ikualneskayouan. Tla ijkon tikchiuaj, tikasikamatiskej tleka Jehová kichiua itlaj noso kijtoua itlaj. Yejuin techpaleuis matikitakan tla kuelita tlen tikchiuaj niman tlen tiknemiliaj. Niman tla yotikasikamatkej tlen Jehová kineki matikchiuakan, aman noneki yejon tikchiuaskej.

4. ¿Kenon techpaleuis tla tikitaj tlen okichiujkej sekimej itekipanojkauan Jehová?

4 Kanaj sekimej techpijpinaujtiaj pampa tiknekij tiktekichiuiliskej Jehová, niman kanaj más ijkon texchiuiliskej tla kitaj ika yopeuj tiauej tlanechikoltin. San ika, toTajtsin xkeman techkauas tla itech titlaneltokaj. Niman tla ijkon tikchiuaj, uelis nochipa iuan touikaskej. ¿Yemelak ika uelis kuajli tikixmatiskej Jehová? Kema. Ijkon tikijtouaj pampa sekimej itekipanojkauan melak kuajli okixmatkej, ken Moisés niman tekiuaj David. Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej tlenon okichiujkej yejuin tlakamej akin tlajtlakolejkej katkaj niman ijkon kixmatiskej Jehová. Noijki tikitaskej kenon uelis tikchiuaskej ken yejuamej.

MOISÉS “KEN KITSTIKATKA DIOS” AKIN XAKAJ UELI KITA

5. ¿Tlenon okitlapejpeni Moisés?

5 Moisés okitlapejpeni kitekichiuilis Jehová. Ijkuak Moisés kipiaya kanaj 40 xiuitl, okitlapejpeni nemis imiuan israelitas, akin katkaj itekipanojkauan Jehová. Yejua xokinek makixmatikan ken “tekoneu itech ichpoch on rey de Egipto” (Heb. 11:24). Moisés xokinek makixmatikan ken se ueyixtika tlakatl. Yejua okitlapejpeni nemis imiuan israelitas akin tlakeualtin katkaj ipan Egipto. Ijkon okichiuj maski kimatstoya ika kualaniskia faraón, akin katka se ueyixtika tekiuaj niman akin miyekej kitayaj ken imintajtsin. Kuajli tikitaj ika Moisés melak tlaneltokaya itech Jehová. Ipampa yejuin, yejua nochipa kuajli onouikak iuan Jehová (Prov. 3:5).

6. ¿Tlenon tiuelij itech tlen okichiuj Moisés?

6 ¿Tlenon tiuelij itech tlen okichiuj Moisés? Ika, ijkon ken Moisés, noneki tiktlapejpeniskej tla tiktekichiuiliskej Jehová niman tla tiknekij tinemiskej ipan ikalpan. Tla tiktlapejpeniaj yejon, kanaj nonekis tijkauaskej seki tlemach tlen tikuelitaj niman noijki kanaj uelis techtlauelitaskej akin xkixmatij Jehová. San ika, tla titlaneltokaj itech toTajtsin iluikakchane, uelis kuajli tikmatstoskej ika yejua techpaleuis.

7, 8. ¿Kenon Moisés okixmatstia Jehová?

7 Moisés okimixmatstia ikualneskayouan Jehová niman kichiuaya tlen Jehová kinekiya. Se neskayotl, ijkuak Jehová okitlajtlanili makimakixti ikalpan itech Egipto, Moisés kinemiliaya ika xueliskia kichiuas yejon tekitl niman miyekpa okijli Jehová kenon nomachiliaya. ToTajtsin okititi ika yemelak kikneliaya niman okipaleui (Éx. 4:10-16). Ipampa yejon, Moisés ouel oyaj ixpan faraón niman okijlito tlen toTajtsin kinemiliaya kichiuas. Sakin, Moisés okitak kenon Jehová melak kojtik ijkuak okitak kenon kimakixtijtoya ikalpan niman kenon “okamimiktij on rey de Egipto iuan isoldados ipan on Mar Rojo” (Sal. 136:15; Éx. 14:26-31).

8 Sakin ika Moisés okinmakixti israelitas, yejuamej miyekpa kijtouayaj ika xkuelitayaj tlen inpan nochiujtoya. Ijkuakon yejua okitak kenon Jehová melak kijyouiaya ikalpan tlen okimakixtijka itech Egipto (Sal. 78:40-43). Moisés noijki okasikamat ika Jehová melak yolyemanki katka. Ijkon tikitaj pampa ijkuak yejua okitlajtlanili maka makichiua ken kinemiliaya, Jehová kuajli okikak (Éx. 32:9-14).

9. Itech tlen kijtoua Hebreos 11:27, ¿kenon onouikak Moisés iuan Jehová?

9 Sakin ika Moisés niman israelitas okiskej itech Egipto, Moisés melak onouikak iuan Jehová hasta kentla “kitstikatka Dios” akin xakaj ueli kita (xpoua Hebreos 11:27). Biblia kijtoua ika Jehová “tlajtlajtouaya iuan Moisés”, ijkon ken se tlakatl nonojnotsaskia “iuan itlajsojkaikniu” (Éx. 33:11).

10. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tla tiknekij kuajli tikixmatiskej Jehová?

10 ¿Tlenon techmachtia yejuin? Tla tiknekij kuajli tikixmatiskej Jehová, xsan noneki tikimixmatiskej ikualneskayouan, noijki noneki tikchiuaskej tlen yejua kineki. Niman ¿tlenon kineki Jehová ipan yejuin tonaltin? Biblia kijtoua: “Kineki nochi tlakatl ma makisa niman ma kimati on tlen melauak” (1 Tim. 2:3, 4). Tla tikinmachtiaj oksekimej itech Jehová, kuakon, tikchiujtokej tlen yejua kineki.

11. ¿Tleka ijkuak tikinmachtiaj oksekimej itech Jehová kichiua más matikixmatikan?

11 Ijkuak tikinmachtiaj oksekimej itech Jehová, kichiua más matikixmatikan. San matitlanemilikan itech yejuin, kuajli tikitaj kenon Jehová melak teiknelia ijkuak kichiua matikinnextikan akin kipiyaj kuajli inyojlo (Juan 6:44; Hech. 13:48TNM). Tikasikamatij ika iTlajtol toTajtsin melak kojtik ijkuak tikitaj kenon kichiua ika akin tikinmachtiaj makikauakan tlen xkuajli niman makipatlakan innemilis (Col. 3:9, 10). Noijki tikitaj ika toTajtsin melak teijyouiya pampa kinkauilia ika oksekimej noijki makixmatikan niman ijkon makisaskej (Rom. 10:13-15).

12. Itech tlen kijtoua Éxodo 33:13, ¿tlenon okitlajtlan Moisés, niman tleka?

12 Moisés okipatiojkaitak nouikas iuan Jehová. Maski Moisés yokichiujka milagros pampa Jehová okipaleuijka, yejua okitlajtlanili toTajtsin makikauili más makixmati (xpoua Éxodo 33:13). Ijkuakon Moisés kipiaya ipantsin 80 xiuitl, san ika, kimatstoya ika ok nonekiya kixmatis iTajtsin iluikakchane.

13. ¿Kenon uelis tikteititiskej ika tikpatiojkaitaj touikaskej iuan Jehová?

13 ¿Tlenon techmachtia yejuin? Ika noneki nochipa tikpatiojkaitaskej ika touikaj iuan Jehová maski tla yotiuejkaujkej tiktekichiuiliaj noso tla san kemach yotipeujkej. Uelis tikteititiskej ika tikpatiojkaitaj iuan touikaskej tla tikchiuiliaj teoyotl.

14. ¿Tleka melak noneki matikchiuilikan teoyotl Jehová tla tiknekij más kuajli tikixmatiskej?

14 Tla tiknekij kuajli touikaskej iuan yakaj, noneki melak kuajli iuan tonojnotsaskej. Yejua ika, miyekpa matiknotsakan Jehová, maka matechmojti tikijliskej tlen tiknemiliaj niman tlen tikmachiliaj. Yejon kichiuas matiknisiuikan (Efes. 6:18). Krista, se tokniuj akin ualeua Turquía kijtoua: “Nochipa ijkuak nikijlia Jehová tlen niknemilia niman ijkuak nikita kenon nechpaleuiya, nikmachilia ika más niktlasojtla niman más nitlaneltoka itech yejua. Ijkuak nikita kenon Jehová nechnankilia, kichiua manikita ken noTaj niman ken akin melak kuajli iuan ninouika”.

“SEN TLAKATL YEJUAN SANOYEJ NECHPAKTIA”

15. ¿Tlenon okijto Jehová itech tekiuaj David?

15 Ijkuak David otlakat, itajuan niman nochimej akin nisiuj nemiyaj kitekichiuiliayaj Jehová. San ika, David xkitekichiuiliaya Jehová san pampa ichanejkauan kitekichiuiliayaj. Yejua okitak kenon nouikas iuan Jehová, niman Jehová melak kitlasojtlaya. Kema, Jehová okijto: “Yejua sen tlakatl yejuan sanoyej nechpaktia” (Hech. 13:22). ¿Tlenon okichiuj David niman ijkon melak kuajli nouikas iuan Jehová?

16. ¿Tlenon okasikamat David pampa kitaya tlen okichijchiuj toTajtsin?

16 David okixmat Jehová pampa kitaya tlen okichijchiuj. Ijkuak David telpochtli katka, uejkaujtipan kintlajpixtinemiya iborreguitos itaj. Kanaj ijkuakon opeuj tlanemilia itech tlen toTajtsin okichijchiuj. Ijkuak ika tlayoua ajkotlachiaya, xsan kimitaya sitlalimej, noijki kimitaya ikualneskayouan Jehová. Yejua ika, okijkuilo: “On cielo kipannextia iueyilis toTEKO, niman nochi on tlen onkaj tlakpak yejuan tikitaj, techititia nochi tlen Dios okichijchiu” (Sal. 19:1, 2). Noijki kitaya kenon Jehová melak tlamachilise ijkuak tlanemiliaya itech kenon titlachijchiujtin (Sal. 139:14). David noitaya melak pitentsin ijkuak tlanemiliaya itech tlen toTajtsin okichijchiuj (Sal. 139:6).

17. ¿Tlenon panos tla titlanemiliaj itech tlen toTajtsin okichijchiuj?

17 ¿Tlenon techmachtia yejuin? Ika noneki kuajli tikitaskej tlen toTajtsin okichijchiuj. San ika, maka san matikitakan kenon kualtsin tlachijchiujtli yejuin tlaltikpaktli, yej hasta matechmojkatlachialti. Mojmostla matitlanemilikan itech tlen onka toyeualiyan: ken xochimej, yolkamej niman tlaltikpakchanejkej. Tla ijkon tikchiuaj, más tikixmatstiaskej toTajtsin akin melak techtlasojtla (Rom. 1:20). Niman noijki más tiktlasojtlatiaskej toTajtsin.

18. Ijkon ken nesi ipan Salmo 18, ¿tlenon kasikamatiya David?

18 David okitak ika Jehová kipaleuiaya. Se neskayotl, ijkuak okixnamik se león niman se oso niman ijkon kinmanauis iborreguitos itaj, David okijto ika ouel okinmikti yejon yolkamej pampa toTajtsin okipaleuijka. Ijkuak okitlan yejon uejkapan tlakatl itoka Goliat, David kuajli okitak ika Jehová kiyekanaya (1 Sam. 17:37). Niman ijkuak okicholouilijtinen tekiuaj Saúl, okitak ika toTajtsin kipaleuiaya (Sal. 18, tlajtoltin tlen nesij achto ika peuas). Tla David noueyimatiskia, kanaj kinemiliskia ika iselti okichiuj nochi yejon. San ika, yejua yolyemanki katka, ika yejon, ouel okitak kenon Jehová kipaleuiaya (Sal. 138:6).

19. ¿Tlenon tiuelij itech David?

19 ¿Tlenon tiuelij itech David? Ika xsan noneki tiktlajtlaniliskej Jehová matechpaleui, noijki noneki tokojtiliskej tikasikamatiskej kenon niman kemanon techpaleuiya. Tla tiyolyemankej niman tla tikasikamatij ika xnochi tiuelij tikchiuaj, melak kuajli tikitaskej ika Jehová techmaka tlen techpoloua. Niman nochipa ijkuak tikitaskej kenon techpaleuiya Jehová, más tiktlasojtlaskej. Ijkon ipan onochiuj tokniuj Isaac, akin ualeua Fiyi niman youejkauj ika kitekichiuilia Jehová. Yejua kijtoua: “Ijkuak nikilnamiki nochi tlen nopan yonochiuj, nikita kenon Jehová melak yonechpaleui desde ijkuak opeuj ninomachtia Biblia. Yejon yokichiuj manikasikamati ika toTajtsin yemelak nemi”.

20. ¿Tlenon okichiuj Jehová ipampa David, niman tlenon tiuelij itech yejon?

20 David okichiuj ken Jehová. ToTajtsin otexchijchiuj matiuelikan matikchiuakan ken yejua (Gén. 1:26). Tla tikchiuaj ken Jehová, uelis tikinpiyaskej ikualneskayouan. Pampa David kuajli kixmatiya iTajtsin iluikakchane, okinpaleui oksekimej tlaltikpakchanejkej ijkon ken toTajtsin kinpaleuiskia. Matitlanemilikan itech tlen ipan onochiuj yejuin tekiuaj. Se tonajli, David otlajtlako ixpan Jehová pampa oauilnen iuan Bat-Seba niman sakin okichiuj makimiktikan iueuentsin. Maski ijkon, Jehová okikneli (2 Sam. 11:1-4, 15). ¿Tleka? Pampa David noijki melak oteikneli. Yejua melak kuajli onouikak iuan toTajtsin, ika yejon, israelitas melak okitlasojtlakej. ToTajtsin miyekpa okiteneuj David niman ijkon kimititis oksekimej tekiuajkej ika David katka se kuajli tlakatl (1 Rey. 15:11; 2 Rey. 14:1-3).

21. Ken kijtoua Efesios 4:24 niman 5:1, ¿tlenon panoua ijkuak tikchiuaj ken toTajtsin?

21 ¿Tlenon techmachtia yejuin? Ika noneki tikchiuaskej ken Jehová. Yejuin xsan techpaleuis ipan tonemilis, noijki techpaleuis más kuajli matikixmatikan. Ijkuak tikchiuaj ken Jehová, tikteititiaj ika tiikoneuan (xpoua Efesios 4:24; 5:1).

MÁS KUAJLI MATIKIXMATSTIAKAN JEHOVÁ

22, 23. ¿Tlenon panos tla tikchiuaj tlen tiueltiuej itech Jehová?

22 Ken yotikitakej, uelis tikixmatiskej Jehová tla tikitaj tlen yokichijchiuj niman tla tikpouaj iTlajtol, Biblia. Yejuin amoxtli tlajtoua intech miyekej itekipanojkauan Jehová akin uelis tikimixkopinaskej, ken Moisés niman David. Jehová techmakatika tlen techpaleuis matikixmatikan, aman sa tejuamej noneki matokojtilikan tikixmatiskej.

23 Xkeman ajsis tonajli ijkuak xok nonekis tomachtiskej itech Jehová (Ecl. 3:11). San ika, maka matikilkauakan ika xsan noneki miyek tikmatiskej itech toTajtsin Jehová, noneki tikchiuaskej tlen tiueltiuej. Kema, tla tikchiuaj tlen tiueltiuej niman tla tikchiuaj ken toTajtsin, yejua technisiuis (Sant. 4:8). Ipan iTlajtol, yejua techmelajkaijlia ika xkeman kinkauas akin kitejtemouaj.

TLAKUIKAJLI 80 Xkitakan kenon Jehová yolkuajli

^ párr. 5 Miyekej kineltokaj ika toTajtsin kema nemi, san ika, xkuajli kixmatij. ¿Tlenon kijtosneki tikixmatiskej Jehová? Niman ¿kenon uelis tikchiuaskej ken Moisés niman tekiuaj David akin kuajli onouikakej iuan Jehová? Ipan yejuin tlamachtijli, tiknankilijtoskej yejuin tlajtoltilistin.