Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 52

Tajtin, xkinmachtikan nemokoneuan makitlasojtlakan Jehová

Tajtin, xkinmachtikan nemokoneuan makitlasojtlakan Jehová

“Tokoneuan yejuan tikintlakatiliaj, sen ueyi tlatiochiualistli” (SAL. 127:3).

TLAKUIKAJLI 134 Jehová yomitsinmaktilij mokoneuan

TLEN TIKITASKEJ *

1. ¿Tlenon yokinnauati Jehová nochimej tajtin?

IJKUAK Jehová okichijchiuj Adán iuan Eva, okintlalili ipan inyojlo makinekikan kinpiyaskej inkoneuan. Yejua ika, Biblia kijtoua: “On tokoneuan yejuan tikintlakatiliaj, sen ueyi tlatiochiualistli” (Sal. 127:3). ¿Tlenon kijtosneki yejuin? Matikonnemilikan ika yakaj akin iuan touikaj techtlajtlanilia matikejyeuilikan seki itomin. ¿Kenon tomachiliskiaj? ¿Xmelak ika tiyolpakiskiaj pampa akin iuan touikaj totech tlaneltoka? San ika, noijki melak kuajli tikitaskiaj kenon tiktlajpiyaskiaj yejon tomin. Aman tej, toTajtsin Jehová, akin melak kuajli iuan touikaj, yokinmakak tajtin itlaj tlen más patioj xijkon ken tomin, kema, yejua yokinnauati makintlajpiyakan inkoneuan niman makitakan ika mayolpakikan.

2. ¿Tlenon tiknankiliskej ipan yejuin tlamachtijli?

2 ¿Akinon noneki kijtos tla akin yononamiktijkej kinpiyaskej inkoneuan niman kemanon kinpiyaskej? Niman ¿tlenon uelis kichiuaskej tajtin niman ijkon mayolpakikan inkoneuan? Matikitakan seki tlaxeloltin itech Biblia tlen uelis kinpaleuis tokniuan akin yononamiktijkej niman ijkon kuajli makitakan tlen kichiuaskej.

MATIKTLAKAITAKAN TLEN YOKITLAPEJPENIJKEJ AKIN YONONAMIKTIJKEJ

3. a) ¿Akinon noneki kijtos tla akin yononamiktijkej kinpiyaskej inkoneuan noso ka? b) ¿Katlejua tlaxeloltin itech Biblia techpaleuis matiktlakaitakan tlen yokitlapejpenijkej akin yononamiktijkej?

3 Ipan seki kalpamej, kinemiliaj ika akin kemach yononamiktijkej noneki nimantsin kinpiyaskej inkoneuan. Kanaj inchanejkauan noso oksekimej ijkon kimijliaj makichiuakan. Jethro *, se tokniuj akin ualeua Asia, kijtoua: “Ipan tlanechikojli, sekimej akin kinpiyaj inkoneuan, nochipa kimijlitokej akin yononamiktijkej noijki makinpiyakan inkoneuan”. Jefri, se tokniuj akin noijki ualeua Asia, kijtoua: “Sekimej kimijliaj akin xkinpiyaj inkoneuan ika xakaj kintlajpiyas ijkuak ueuentsintiaskej”. San ika, akin yononamiktijkej yejuamej akin noneki kitlapejpeniskej tla kinpiyaskej inkoneuan noso ka (Gál. 6:5). Melauak ika iminamigos niman inchanejkauan kinekij mayolpakikan, san ika, nochimej noneki kilnamikiskej ika san teueuentsin iuan isiuatsin kinamiki kijtoskej tla kinpiyaskej inkoneuan (1 Tes. 4:11).

4, 5. a) ¿Itech tlenon noneki tlajtoskej akin yokinemilijkej kinpiyaskej inkoneuan? b) Xkijto kemanon kinamiki matlajtokan itech yejon.

4 Akin yokinemilijkej kinpiyaskej inkoneuan, noneki tlajtoskej itech yejuin: kachtopa, kemanon kinekij kinpiyaskej niman, ika ome, kechmej kinekij kinpiyaskej. ¿Tleka niman kemanon kinamiki matlajtokan itech yejuin?

5 Kinamiki matlajtokan itech yejuin achto ika nonamiktiskej pampa san sekan noneki kitlapejpeniskej tla kinpiyaskej inkoneuan. Noijki kipiya ika kinemiliskej tla yemelak iueliskej kiskaltiskej se konetl. Sekimej akin kemach yononamiktijkej, kikauiliaj mapano se noso ome xiuitl achto ika kinpiyaskej inkoneuan. Kasikamatij ika tla kinpiyaj inkoneuan, noneki kixeloskej tiempo niman ijkon kintlajpiyaskej. Pampa xnimantsin kinpiyaj inkoneuan, yejuamej uelij san sekan nemij niman más notlasojtlaj (Efes. 5:33).

6. ¿Tlenon yokijtokej kichiuaskej sekimej akin yononamiktijkej?

6 Oksekimej tokniuan yonomachtijkej itech tlen okichiujkej yeyimej ikoneuan Noé: yejuamej xnimantsin okinpixkej inkoneuan (Gén. 6:18; 9:18, 19; 10:1; 2 Ped. 2:5). Jesús okijto ika yejuin tonaltin ken “on tonaltin ijkuak nemiya Noé”, niman kuajli tikitaj ika aman nochiua “tlen sanoyej xkuajli” (2 Tim. 3:1; Mat. 24:37). Yejua ika, miyekej yokijtokej ika amantsin xkinpiyaskej inkoneuan pampa kinekij chikauak kitekichiuiliskej Jehová.

Akin kinemilijtokej tla kinpiyaskej inkoneuan niman kechmej kinpiyaskej, melak kuajli tla kitaj tlen kijtoua Lucas 14:28, 29. (Xkita párrafo 7). *

7. ¿Kenon uelis kinpaleuis akin kinemilijtokej tla kinpiyaskej inkoneuan tlen kijtoua Lucas 14:28, 29 niman Proverbios 21:5?

7 Akin kinemilijtokej tla kinpiyaskej inkoneuan niman kechmej kinpiyaskej, noneki tlanemiliskej itech tlen kijtoua Lucas 14:28, 29 (xpoua). Tajtin akin kinpiyaj inkoneuan kimatstokej ika tesiauiti tikiskaltis se konetl, noijki nonekis tikpopolos tomin niman tikxelos tiempo. Ika yejon, melak noneki ika akin kinemilijtokej kinpiyaskej inkoneuan manotlajtoltikan: “¿Nonekis titekitiskej tiomemej niman ijkon tikpiyaskej tlen noneki? ¿Tiomemej tikasikamatij tlenon kijtosneki tijkouaskej san tlen noneki? Tla tiomemej nonekis titekitiskej, ¿akinon kintlajpiyas tokoneuan? ¿Akinon kinpaleuis makichiuakan tlen kuajli niman matlanemilikan ken kinamiki?”. Akin notlajtoltiaj yejuin noijki kitaj tlen kijtoua Proverbios 21:5 (xpoua).

Teueuentsin akin kitlasojtla isiuatsin kichiuas nochi tlen uelis niman ijkon kipaleuis. (Xkita párrafo 8).

8. a) ¿Tlenon uelis kixnamikiskej akin yononamiktijkej? b) ¿Tlenon kichiuas se teueuentsin akin kitlasojtla isiuatsin?

8 Tajtli niman nantli noneki kixeloskej tiempo niman ijkon kuajli kintlajpiyaskej inkoneuan. Yejua ika, tla melak miyekej inkoneuan kinpixtiuetsij, kanaj xueliskej kintlajpiyaskej ijkon ken noneki. Sekimej yokijtokej ika pampa ijkon okichiujkej, nion xok kimatiyaj tlenon kichiuaskej. Kanaj nantli nochipa siaujtos niman xok uelis nomachtis, kanaj xok kichiuas teoyotl niman xok ontenojnotsas. Noijki kanaj xok kuajli tlakaktos ipan tlanechikoltin niman xitlaj uelis. Teueuentsin akin kitlasojtla isiuatsin nokojtilis kipaleuis ipan tlanechikoltin niman noijki kampa chantij. Teueuentsin noijki kitas tlenon poliui inchan niman kipaleuis isiuatsin. Noneki nokojtilis ika ichanejkauan makinyolpakti ijkuak san sekan kiueyichiuaskej toTajtsin niman miyekpa imiuan ontenojnotsas.

¿KENON NENKINMACHTISKEJ NEMOKONEUAN MAKITLASOJTLAKAN JEHOVÁ?

9, 10. ¿Tlenon melak noneki makichiuakan tajtin akin kinekij kinpaleuiskej inkoneuan?

9 ¿Tlenon uelis kichiuaskej tajtin niman ijkon kinmachtiskej inkoneuan makitlasojtlakan Jehová? ¿Kenon uelis kintlajpiyaskej itech tlen xkuajli nochiua ipan yejuin tlaltikpaktli? Matikitakan tlenon uelis kichiuaskej.

10 Xtlajtlanilikan Jehová mamechpaleui. Matitlanemilikan itech tlen okichiujkej Manóah niman isiuauj. Ijkuak Manóah okasikamat ika kipiyaskia se ikoneuj akin itoka yeskia Sansón, okitlatlaujti Jehová makijli kenon ueliskia kiskaltis.

11. ¿Kenon sekimej tajtin okichiujkej ken Manóah, ijkon ken kijtoua Jueces 13:8?

11 Nihad niman isiuatsin Alma, akin ualeuaj Bosnia-Herzegovina, okichiujkej ken Manóah. Kijtouaj: “Ijkon ken Manóah, otiktlajtlanilijkej Jehová matechititi kenon uelis kuajli tikchiuaskej totekiyo ken tajtin. Niman yejua kema otechnankili, otechpaleui ika Biblia, toamatlajkuiloluan, tlanechikoltin niman uejueyimej tlanechikoltin” (xpoua Jueces 13:8).

12. ¿Tlenon kichiuayaj José niman María?

12 Xchiuakan tlen nenkinmachtiaj nemokoneuan. Tajtin, tlen nenkimijliaj nemokoneuan melak ueyi kijtosneki, san ika, más ueyi kijtosneki tlen nemejuamej nenkichiuaj. Uelis kuajli tikmatstoskej ika José niman María melak kuajli okititijkej Jesús niman oksekimej inkoneuan kenon kichiuaskej tlen kuajli. José xsan chikauak tekitiya niman ijkon kintekipanos ichanejkauan, noijki kinyolchikauaya makiueyichiuakan Jehová (Deut. 4:9, 10). “Cada xipan”, José kinuikaya ichanejkauan Jerusalén niman ijkon konpanoltiskej “on iluitl itoka Pascua”, maski Tlanauatijli xkitlajtlaniya ijkon makichiuakan (Luc. 2:41, 42). Kanaj sekimej tajtin kinemiliayaj ika melak ouijtika katka yaskej Jerusalén, ika melak uejka katka niman ika patioj kisaya. San ika, José kitaya ika melak ueyi kijtosnekiya kiueyichiuas Jehová niman okimititi ikoneuan ijkon makichiuakan. Aman matitlanemilikan itech María. Yejua melak kuajli kixmatiya tlen kijtouaya iTlajtol toTajtsin, niman ika tlen kichiuaya niman ika tlen kijtouaya okinmachti ikoneuan makitlasojtlakan iTlajtol toTajtsin.

13. ¿Kenon sekimej tokniuan okichiujkej ken José niman María?

13 Nihad niman Alma, akin otikinteneujkaj ipan párrafo 11, onokojtilijkej kichiuaskej ken José niman María niman ijkon kipaleuiskej inkoneuj makitlasojtla niman makitekichiuili Jehová. Yejuamej kijtouaj tlen okichiujkej: “Tiknekiyaj makita tlen tikchiuayaj ipan tonemilis, otokojtilijkej tikititiskej kenon melak tepaleuij ijkuak yakaj kintlakamati itlanauatiluan Jehová”. Niman Nihad noijki kijtoua: “Noneki tikchiuaskej tlen tiknekij makichiuakan tokoneuan”.

14. ¿Tleka tajtin noneki kimatiskej akinon imiuan nouikaj inkoneuan?

14 Xkinpaleuikan nemokoneuan kuajli makintlapejpenikan akinon imiuan nouikaskej. Tajtli niman nantli noneki kimatiskej imiuan akinon nosentlaliaj inkoneuan niman tlenon kichiuaj. Noijki noneki kimatiskej imiuan akinon nonojnotsaj ipan redes sociales niman ipan teléfono. Kokonej peuaj kichiuaj niman tlanemiliaj ijkon ken iminamigos (1 Cor. 15:33).

15. ¿Kenon tajtin uelis kichiuaskej ken se tokniuj akin itoka Jessie?

15 ¿Tlenon uelis kichiuaskej tajtin tla xmás uelij kitekitiltiaj computadoras, tabletas noso celulares? Se tajtli akin ualeua Filipinas akin itoka Jessie kijtoua: “Tejuamej xmás tiuelij tikintekitiltiaj tabletas niman celulares. Maski ijkon, tikimijliaj tokoneuan ika noneki notlajpiyaskej itech yejon aparatos pampa uelis kimijtlakos”. Tokniuj xokimijli inkoneuan tla xueliskej kintekitiltiskej yejuin aparatos san pampa yejua xueli kintekitiltia. Tokniuj noijki kijtoua: “Onikimijli nokoneuan ika tabletas niman celulares uelis kinpaleuis mauelikan se tlajtojli, mojmostla makipouakan Biblia niman ompa ueliskej nomachtiskej amatlajkuiloltin tlen tomachtiaj ipan tlanechikoltin”. Tajtin, ¿yonenkiamapoujkej imiuan nemokoneuan tlen yonotlejkolti ipan sección “Telpokamej” itech jw.org®, kampa kijtoua ika noneki totlajpiyaskej ijkuak tikintitlaniskej mensajes noso fotos? ¿Imiuan yonenkitakej videos ¿Nion achijtsin xueli tijkajkaua mocelular noso motableta? niman Xtekitilti redes sociales ika tlamachilistli? * Nochi yejuin melak mechpaleuis nenkinmachtiskej nemokoneuan kuajli makintekitiltikan yejuin aparatos (Prov. 13:20).

16. ¿Tlenon yokichiujkej miyekej tajtin, niman kenon yokisatoj?

16 Miyekej tajtin kichiuaj nochi tlen uelij niman ijkon inkoneuan manosentlalikan imiuan tokniuan akin chikauak kitekichiuiliaj Jehová. Yejuin tlen okichiujkej tokniuan Dani niman Bella, akin ualeuaj Costa de Marfil. Nochipa ijkuak uajlaya tokniuj tlayekanketl ipan circuito, yejuamej kijliayaj manokaua inchan. Dani kijtoua: “Yejuin melak okipaleui tokoneuj. Onochiuj precursor niman kemantika noijki komintlajpaloua tlanechikoltin ipan circuito”. Tajtin, ¿noijki nenueliskiaj nenkichiuaskej yejuin?

17, 18. ¿Kemanon noneki ika tajtin mapeuakan makinmachtikan inkoneuan?

17 Nimantsin xpeuakan xkinmachtikan nemokoneuan. Melak kuajli tla niman nenpeuaj nenkinmachtiaj nemokoneuan (Prov. 22:6). Ijkon okichiuj inan Timoteo, akin itoka katka Eunice, niman iabuelita, Loida. Yejuamej opeuj kimachtiaj Timoteo itech Jehová desde ijkuak onemiko (2 Tim. 1:5; 3:15). Sakin, Timoteo opeuj yauj iuan Pablo kampa ontenojnotsaya.

18 Tokniuan John niman Paula, akin chantij Costa de Marfil, okinpixkej chikuasen inkoneuan niman okinmachtijkej makitlasojtlakan Jehová niman makitekichiuilikan. ¿Tlenon okinpaleui? Okichiujkej ken Eunice niman Loida. Kijtouaj: “Opeuj tikinmachtiaj tokoneuan itech iTlajtol toTajtsin ijkuak san kemach onemikoj” (Deut. 6:6, 7).

19. ¿Tlenon kijtosneki tikinmachtis mokoneuan tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin?

19 ¿Tlenon kijtosneki tikinmachtis mokoneuan tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin? Tlajtojli “xkinmachtikan”, tlen notekitiltia ipan Deuteronomio 6:7, ika hebreo kijtosneki “miyekpa xkimijlikan”. Kuakon, tajtin nochipa noneki kixeloskej tiempo niman ijkon nemiskej imiuan inkoneuan. Kemantika kanaj nosiaujkauasnekij pampa miyekpa yokimijlikej inkoneuan tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin. San ika, noneki kilnamikiskej ika san ijkon kinpaleuiskej inkoneuan kuajli makasikamatikan Biblia niman makitlakamatikan.

Tajtin noneki kitaskej kenon kinmachtiskej inkoneuan. (Xkita párrafo 20). *

20. Xkijto tlenon techasikamachiltia Salmo 127:4.

20 Kuajli xkimixmatikan nemokoneuan. Ipan Salmo 127 kijtoua ika “tokoneuan” yeskiaj ken “flechas” (xpoua Salmo 127:4). Ijkon ken flechas tlamantikej niman xsan noijki tlachijchiujtin, kokonej noijki tlatlamantikej. Yejua ika, tajtin noneki kuajli kitaskej kenon kimiskaltiskej inkoneuan. Matikitakan tlenon kijtouaj sekimej tokniuan akin chantij Israel, yejuamej kuajli okinpaleuijkej omemej inkoneuan makitekichiuilikan Jehová. Yejuamej kijtouaj: “Nojnonkua tikinmachtiayaj tokoneuan”. Kema, akin kinyekanaj inchanejkauan noneki kuajli kitaskej tla nonekis noso uelis ijkin nochiuas.

JEHOVÁ MECHPALEUIS

21. ¿Kenon Jehová uelis kinpaleuis tajtin?

21 Kemantika, tajtin kanaj najmanaj pampa kitaj ika ouijtika kimiskaltiskej inkoneuan, san ika, kokonej se tlateochiualistli tlen ualeua itech Jehová. Yejua kineki kinpaleuis. Kuajli kinkaki inteoyouan niman kinnankilia ika Biblia, ika toamatlajkuiloluan niman ika tlen kijtouaj niman kichiuaj oksekimej tajtin akin kuajli yokinmiskaltijkej inkoneuan.

22. Xkijto kenon tajtin ueliskej melak kuajli kinpaleuiskej inkoneuan.

22 Noijtoua ika tiuejkauis 20 xiuitl niman ijkon tikiskaltis se konetl, san ika, tlen yemelak, tajtin nochipa kinmachtijtoskej inkoneuan. Melak kuajli tla tajtin kimititiaj ika kintlasojtlaj, tla kixelouaj tiempo niman ijkon imiuan nemiskej niman tla kinmachtiaj itech Biblia. Nochi yejuin melak kinpaleuis. Maka matikilkauakan ika tlatlamantik ken kokonej kipatiojkaitaj yejuin. San ika, miyekej melak kitlasojkamatij ika intajuan okinmachtijkej makitlasojtlakan Jehová ijkon ken yejuamej. Ijkon nomachilia tokniuj Anna, akin ualeua Asia, yejua kijtoua: “Ijkuak nitlanemilia itech kenon onechiskaltijkej notajuan, melak niktlasojkamati ika onechmelajkatlalijkej niman ika onechmachtijkej maniktlasojtla Jehová. Xsan onechmakakej nonemilis, noijki onechmachtijkej kenon niyolpakis” (Prov. 23:24, 25). Miyekej tokniuan noijki ijkon kijtoskiaj itech intajuan.

TLAKUIKAJLI 59 Nouan xueyichiua Jehová

^ párr. 5 ¿Noneki makinpiyakan inkoneuan akin yononamiktijkej? Tla kinekij kinpiyaskej inkoneuan, ¿tlenon kinpaleuis makimatikan kechmej kinpiyaskej? Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej tlenon kijtouaj sekimej tajtin itech yejuin. Noijki tikitaskej seki tlaxeloltin itech Biblia tlen techpaleuis matiknankilikan yejuin tlajtoltilistin.

^ párr. 3 Seki tokayomej yonopatlakej.

^ párr. 15 Noijki xkitakan tlamachtijli “Xmapeua tlen uelis mitsijtlakos itech redes sociales”, itech amatlajkuilojli Tlen tomachtiskej niman tlen notekitiltis tlen okis ipan junio de 2018.

^ párr. 61 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se tokniuj iuan isiuatsin kinemilijtokej tla kinpiyaskej inkoneuan, kinemiliaj kenon yolpakiskej niman tlenon nonekis kichiuaskej niman ijkon kiskaltiskej inkoneuj.

^ párr. 65 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se tokniuj iuan isiuauj nojnonkua kinmachtiaj inkoneuan pampa kasikamatij ika se inkoneuj más iueyi niman ika xsan noijki ken tlanemiliaj.