Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

¿Tleka ipan yejuin tonajli ok noneki matikteititikan yolyemanilistli?

¿Tleka ipan yejuin tonajli ok noneki matikteititikan yolyemanilistli?

“Tlamachilistli onka intech akin yolyemankej” (PROVERBIOS 11:2).

TLAKUIKALTIN 38 NIMAN 69

1, 2. ¿Tleka Jehová okimapeuj Saúl? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

IJKUAK Jehová okitlapejpeni Saúl manochiua tekiuaj, yolyemanki katka (1 Samuel 9:1, 2, 21; 10:20-24). San ika, ijkuak yonochiujka tekiuaj, opeuj noueyimati. Se tonajli, melak miyekej filisteos okimixnamijkej israelitas. Teotlajtoketl Samuel yokijlika Saúl ika yejua uajlaskia niman kiuentlaliliskia Jehová. San ika, ijkuak Samuel xiyejkoya, israelitas melak onomojtijkej niman miyekej itech yejuamej okikaujteujkej Saúl. Kuakon yejua xokinek tlamachias niman xokichix ika Samuel yejua makitemaka uentli. Saúl xkimelauaya makichiua yejon, niman Jehová xokuelitak tlen okichiuj (1 Samuel 13:5-9).

2 Ijkuak Samuel oyejkok, okichikajkanots Saúl pampa xokitlakamat Jehová. San ika, Saúl xkitaya tla yokichiujka itlaj tlen xkuajli. Yejua opeuj kitejtemoua tlenon kijtos niman hasta okintlajtlakolti oksekimej ipampa tlen okichiuj (1 Samuel 13:10-14). Ipan yejon tonaltin, Saúl okichiuj miyek tlemach tlen okiteititi ika noueyimatiya. Kuakon Jehová xok okikauili manemi ken tekiuaj (1 Samuel 15:22, 23). Kachtopa Saúl katka kuajli tlakatl, san ika, sakin xkuajli onochiuj niman xkuajli ken otlamito inemilis (1 Samuel 31:1-6).

3. a) ¿Tlenon kinemiliaj miyekej tlaltikpakchanejkej itech yolyemanilistli? b) ¿Tlenon tlajtoltilistin tikinnankiliskej?

3 Miyekej tlaltikpakchanejkej kimachiliaj ika xuelis nochiuaskej yolyemankej niman noijki kuajli onkisaskej ipan innemilis. Yejuamej san tlanemiliaj intech niman kinekij ika oksekimej makimitakan ika melak kuajli tlen kichiuaj. Se neskayotl, se tlakatl akin melak miyekej kixmatij niman nemi ipan política okijto: “Yolyemanilistli se tlajtojli tlen xnesi notech, niman nikchia ika xkeman ijkon yes”. ¿Tleka melak noneki se akin kichiua ken Cristo manochiua yolyemanki? ¿Kenon noteititia yolyemanilistli niman kenon ka? Ipan yejuin tlamachtijli, tikinnankiliskej yejuin tlajtoltilistin. Niman ipan okse tlamachtijli, tikitaskej kenon uelis nochipa tiyolyemankej yeskej maski ijkuak tikitaskej ika ouijtika.

¿TLEKA MELAK NONEKI YOLYEMANILISTLI?

4. ¿Kenon noteititia se akin noueyimati?

4 Biblia kijtoua ika se akin noueyimati xijkon ken se yolyemanki (xpoua Proverbios 11:2). * David okitlajtlanili Jehová: “Maka xkauili motekipanojkauj manoueyimati” (Salmo 19:13). ¿Kenon noteititia ika se noueyimati? Ijkuak yakaj kichiua itlaj tlen xkinamiki makichiua. Kemantika ijkon panoua pampa xok tiknekij titlamachiaskej noso toueyimatij. Kemantika, tinochimej ijkon topan yonochiuj pampa titlajtlakolejkej. San ika, matomachtikan itech ineskayo tekiuaj Saúl, tla yejuin nochipa ijkon tikchiuaj, xtikyolpaktiskej Jehová. Salmo 119:21 kijtoua itech Jehová: “Tejua tikinchikajkanotsa akin noueyimatij”. ¿Tleka kichiua yejon?

Tikteititiskej ika tiktlakaitaj Jehová tla tiyolyemankej

5. ¿Tleka xkipiya ika toueyimatiskej?

5 Kachtopa, tla tikchiuaj itlaj tlen teititia ika toueyimatij, kijtosneki ika xtiktlakaitaj Jehová, toTajtsin niman toTekiuaj. Ika ome, ijkuak tikchiuaj yejuin tlemach tlen xtechmelaua matikchiuakan, kanaj xuelis kuajli touikaskej iuan oksekimej (Proverbios 13:10). Ika yeyi, uelis tipinauiskej ijkuak oksekimej kitaskej ika otikchiujkej itlaj tlen teititia ika toueyimatij (Lucas 14:8, 9). Aman kuajli tikasikamatij tleka Jehová kineki matiyolyemankej.

¿TLENON NOIJKI KIJTOSNEKI YOLYEMANILISTLI?

6, 7. ¿Kenon noneki matlanemili itech yejua se akin yolyemanki?

6 Se tokniuj akin yolyemanki xnoueyimati niman kimita oksekimej uejueyimej xijkon ken yejua (Filipenses 2:3). Akin yolyemanki kasikamati ika xnochi ueli kichiua niman kiselia ika nopopoloua. Kikaki tlen kinemiliaj oksekimej niman intech nomachtia. Se akin yolyemanki kiyolpaktia Jehová.

7 Biblia kijtoua ika akin yolyemanki kimati kenon yejua niman kasikamati ika onka itlaj tlen xueli kichiua noso ika onka tlen xkinamiki makichiua. Yejuin kipaleuiya makintlakaita oksekimej niman makimita ika tlasojtlalistli.

8. ¿Tlenon tlanemilijli xnoneki matikpiyakan niman ijkon tiyolyemankej yeskej?

8 San ika, ueliskia peuas toueyimatiskej itech tlen titlanemiliaj niman nion xtikmatiskej kenon. ¿Kenon uelis panos yejuin? Uelis peuas tomachiliskej ika tiuejueyixtokej itech oksekimej pampa tikpiyaj se tekitl ipan tlanechikojli noso akin imiuan touikaj kipiyaj se tekitl (Romanos 12:16). Noso uelis peuas melak tiknekiskej matlanemilikan totechkopa (1 Timoteo 2:9, 10). Noijki hasta ueliskia peuas tikimijliskej oksekimej tlenon noneki noso xnoneki makichiuakan (1 Corintios 4:6, TNM).

9. ¿Tleka sekimej yokiteititijkej ika noueyimatij? Xkijto se neskayotl ipan Biblia.

9 Ueliskia peuas tikteititiskej ika toueyimatij tla xtikteltiaj xkuajli ileuilistli. Miyekej ijkon inpan yonochiuj pampa okinejkej kiseliskej ueyilistli, okinnexikolitakej oksekimej noso melak okualankej. Yejuin tlen inpan onochiuj sekimej akin noteneuaj ipan Biblia, ken Absalón, Uzías niman Nabucodonosor. Jehová kuajli okimititi ika nonekiya manochiuakan yolyemankej (2 Samuel 15:1-6; 18:9-17; 2 Crónicas 26:16-21; Daniel 5:18-21).

10. ¿Tleka xnoneki matikintlajtlakoltikan oksekimej itech tleka kichiuaj itlaj? Xkijto se neskayotl ipan Biblia.

10 Uelis onias tleka kemantika tlaltikpakchanejkej xnochiuaj yolyemankej. Xnemili tlen ipan onochiuj Abimélec niman Pedro (Génesis 20:2-7; Mateo 26:31-35). ¿Okiteititijkej yejuin tlakamej ika noueyimatiyaj? ¿Kanaj onkatka itlaj tlen yejuamej xkuajli kimatiyaj noso xotlanemilijkej itech tlen okichiujkej? Pampa tejuamej xueli tikitaj tlen onka ipan iyojlo se, xkipiya ika tikintlajtlakoltiskej itech tleka kichiuaj itlaj (xpoua Santiago 4:12).

TEKITL TLEN TIKPIYA IPAN IKALPAN TOTAJTSIN

11. ¿Tlenon noneki tikasikamatiskej?

11 Se akin yolyemanki kasikamati tlen tekitl kipiya ipan ikalpan toTajtsin. Jehová se toTajtsin tlen kichiua nochi ken kinamiki. Yejua yotechmakak tinochimej se tekitl ipan tlanechikojli. Tinochimej noneki tikchiuaskej itlaj. Jehová yotechmakak tlatlamantik noso sesejneka tetlayokoliltin, niman tlen tiueltokej tikchiuaskej. Yejua techkauilia matiktlapejpenikan tlenon tikchiuaskej ika yejon. Tla tiyolyemankej, tijkuiskej tetlayokoliltin tlen tikpiyaj ken Jehová kineki matikchiuakan (Romanos 12:4-8). Tikasikamatij ika Jehová kineki matijkuikan tlen yotechmakak ika tikueyichiuaskej niman ika tikinpaleuiskej oksekimej (xpoua 1 Pedro 4:10).

¿Tlenon uelis tomachtiskej itech ineskayo Jesús ijkuak tikseliaj se yenkuik tekitl? (Xkita párrafos 12-14).

12, 13. ¿Tlenon noneki tikilnamikiskej tla nopatla ken tiktekichiuiliaj Jehová?

12 Tlen tikchiuaj ipan itekiyo Jehová uelis nopatlas ika tlayekapan. Xtlanemili itech yejuin, ipan inemilis Jesús miyek tlen onopatlak. Kachtopa, yejua san iselti nemiya iuan iTaj (Proverbios 8:22). Kuakon, yejua okipaleui Jehová makinchijchiuaj iluikaktekitkej, tlen onka ipan iluikak niman ipan tlaltikpaktli, niman tlaltikpakchanejkej (Colosenses 1:16). Sakin, ouajla ipan tlaltikpaktli. Yejua otlakat ken se konetsintli niman onoskaltijtia niman oueyiyak (Filipenses 2:7). Sakin ijkuak yejua yomijka, oksejpa oyoliuj niman onokuep iluikak niman ipan xiuitl 1914 onochiuj Tekiuaj itech iTekiuajyo toTajtsin (Hebreos 2:9). Niman ika tlayekapan, sakin ijkuak Jesús yotlanauati ken Tekiuaj ipan mil xiuitl, kimakas Tekiuajyotl Jehová niman ijkon “Dios kuajli kimandaros nochi san se ueyi” (1 Corintios 15:28).

13 Tejuamej noijki miyek onka tlen uelis nopatlas ipan tonemilis. Kemantika tekitl tlen tikchiuaj uelis nopatlas ipampa tlen tiktlapejpeniaj tikchiuaskej. Se neskayotl, kanaj tinemiyaj toselti niman sakin otiknemilijkej tonamiktiskej. Noso uelis tikinpiyaskej tokoneuan. Sakin, kanaj uelis tiknemiliskej tikpatlaskej itlaj niman ijkon uelis tiktekichiuiliskej Jehová chikauak. Niman noijki kemantika uelis nopatlas tekitl tlen tikchiuaj pampa tonaltin nopatlaj. Kanaj uelis tikchiuaskej okseki noso kanaj xok uelis tikchiuaskej miyek ken katka. San ika, tla titelpokamej noso tiuejueyimej, tikualoj noso ka, Jehová kimati kenon tinochimej uelis melak kuajli tiktekichiuiliskej. Yejua xkichia matikchiuakan tlen xtiuelij. Yejua melak paki ijkuak tikchiuaj itlaj ipampa (Hebreos 6:10).

14. ¿Kenon techpaleuis tiyolyemankej yeskej kuajli matomachilikan niman matipakikan san kemanon?

14 Jesús melak kipaktiaya kichiuas maski san tlen tekitl kiseliaya itech Jehová. Tejuamej noijki uelis tipakiskej ika tlen tikchiuaj (Proverbios 8:30, 31). Se akin yolyemanki paki ika tekitl tlen kipiya niman tlen kichiua ipan tlanechikojli. Yejua xsan tlanemilia itech tlen oksekimej kichiuaj. Yejua kuajli nomachilia ika tekitl tlen yokimakak toTajtsin ipan ikalpan. Yejua kita ken itlaj tlen ualeua itech toTajtsin. Se akin yolyemanki noijki kintlakaita oksekimej niman yolpaki ika kinpaleuiya. Niman kasikamati ika Jehová noijki yokinmakak se tekitl ipan ikalpan (Romanos 12:10).

KEN NONEKI MATIKITAKAN YOLYEMANILISTLI

15. ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech ineskayo Gedeón?

15 Gedeón se kuajli neskayotl itech yolyemanilistli. Ijkuak Jehová okimakak se tekitl ika kinmakixtis israelitas itech madianitas, Gedeón okijto: “Nejua nochanejkauan san achijtsitsintin itech ifamilia Manasés, niman nejua akin melak nipitentsin ipan ichan notaj” (Jueces 6:15). San ika, Gedeón otlaneltokak itech Jehová niman okiseli tekitl tlen okimakakej. Kuakon Gedeón onochikauj kuajli kasikamatis tlen Jehová kinekiya kichiuas niman okitlajtlanili itlayekanalis (Jueces 6:36-40). Gedeón katka se tlakatl yolchikauak, san ika, noijki katka tlamachilise (Jueces 6:11, 27). Sakin, ijkuak tlaltikpakchanejkej kinekiyaj kitlaliskej ken tekiuaj, yejua xokinek. Niman ijkuak okichiujka tlen Jehová okitlajtlanilijka, yejua ouajnokuep ichan (Jueces 8:22, 23, 29).

16, 17. ¿Kenon uelis se akin yolyemanki noskaltis itech itlaneltokil?

16 Tla se kiselia se yenkuik tekitl noso kineki kichiuas okse tekitl ipan tlanechikojli, xkijtosneki ika yejua xyolyemanki. Biblia kijtoua ika kuajli tla se itekipanojkauj Jehová kineki kinpaleuis tokniuan niman noskaltis itech itlaneltokil (1 Timoteo 4:13-15). San ika ¿noneki tikpiyaskej se yenkuik tekitl niman ijkon tikteititiskej ika toskaltiaj itech totlaneltokil? Ka. Tinochimej nochipa uelis ok melak kuajli tikteititiskej kualneskayomej niman tetlayokoliltin tlen Jehová yotechmakak niman ijkon ok melak kuajli tiktekichiuiliskej niman tikinpaleuiskej oksekimej.

17 Se akin yolyemanki kitejtemoua tlenon noneki itech yejua kachtopa kiselis se yenkuik tekitl. Yejua kichiuilia teoyotl toTajtsin itech yejon niman kuakon kuajli tlanemilia tla uelis kichiuas yejon tekitl. ¿Ok kipiyas tiempo niman chikaualistli niman ijkon kichiuas okseki tlemach tlen melak noneki? Tla ka, ¿uelis seki tekitl tlen aman kichiujtok makichiuakan oksekimej? Sakin ijkuak yotlanemili itech yejuin, se akin yolyemanki uelis kinemilis ika xuelis kichiuas ken noneki yejuin yenkuik tekitl. Tla tikpiyaj yolyemanilistli, uelis tikitaskej ika noneki tikijtoskej ika ka.

18. a) ¿Tlenon kichiuas se akin yolyemanki ijkuak kiselia se yenkuik tekitl? b) ¿Kenon techpaleuiya Romanos 12:3 matochiuakan tiyolyemankej?

18 Jehová kineki ika tejuamej matoyekanakan ika yolyemanilistli ijkuak tiktekichiuiliaj (Miqueas 6:8). Kuakon tla techmakaj se yenkuik tekitl, matiktlajtlanilikan itlayekanalis toTajtsin niman matiktlajtlanilikan itlapaleuilis, ijkon ken okichiuj Gedeón. Noneki kuajli titlanemiliskej itech tlen Jehová techijlia itech Biblia niman ikalpan. Matikilnamikikan ika san tlenon tiuelij tikchiuaj ipan itekiyo xpampa melak tiueltokej, yejon pampa Jehová yolyemanki niman kinektika techpaleuis (Salmo 18:35). Se akin yolyemanki xkinemilia tlen xnoneki kinemilis itech yejua (xpoua Romanos 12:3).

19. ¿Tleka melak noneki matiyolyemankej?

19 Se akin yolyemanki kimati ika san Jehová kinamiki makiseli ueyilistli pampa yejua akin otexchijchiuj niman ueyixtika ipan iluikak niman ipan tlaltikpaktli (Apocalipsis 4:11). Tla tiyolyemankej, tiyolpakiskej maski san tlenon tekitl tikchiuaskej ipan itekiyo Jehová. Tiktlakaitaskej tlen kimachiliaj niman kinemiliaj tokniuan, niman yejon kichiuas san sekan matinemikan. Se akin yolyemanki kachtopa kuajli tlanemilia ijkuak kichiuas itlaj, niman ijkon xuelis nopopolos. Jehová melak yolpaki itech akin yolyemanki. Itech tlen yotikijtokej tikitaj ika yolyemanilistli melak ueyi kijtosneki itech itekipanojkauan toTajtsin. Ipan okse tlamachtijli, tikitaskej kenon uelis tinemiskej tiyolyemankej ijkuak ouijtika tikitaskej.

^ párr. 4 Proverbios 11:2: “Ijkuak uajlauj ueyimatilistli, uajlas pinauilistli, san ika, tlamachilistli onka intech akin yolyemankej”.