Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Xtlasojkaita ika tiueli tiktlapejpenia tlen tikchiuas

Xtlasojkaita ika tiueli tiktlapejpenia tlen tikchiuas

“Kampa onka iespíritu Jehová, onka tlamakaualistli” (2 CORINTIOS 3:17, TNM).

TLAKUIKALTIN 62 NIMAN 65

1, 2. a) ¿Tlenon kinemiliaj tlaltikpakchanejkej ika tejuamej otexchijchiujkej matiuelikan tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej? b) ¿Tlenon techmachtia Biblia ika otexchijchiujkej matiuelikan tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej, niman tlenon tlajtoltilistin tikinnankiliskej?

IJKUAK se siuatl nonekiya kitlapejpenis itlaj, okijli se akin iuan nouika: “Xnikneki xnechtlanemililti, san xnechijli tlenon nikchiuas. Yejon xouijtika”. Yejua kinekiya makijlikan tlen kichiuas niman ijkon xkitlapejpeniskia. Yejuin ken se tetlayokolijli pampa otexchijchiujkej matiuelikan tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej. ¿Tlenon tiknemiliaj tejua? ¿Tikuelitaskia tejua tiktlapejpenis tlenon tikchiuas noso tikneki oksekimej makitlapejpenikan mopampa? ¿Tlenon tiknemilia ika otexchijchiujkej ika matiuelikan matiktlapejpenikan tlen tikchiuaskej?

2 Tlaltikpakchanejkej xsan noijki tlanemiliaj. Sekimej kijtouaj ika xotexchijchiujkej matiuelikan tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej pampa toTajtsin yokinemili nochi tlen tikchiuaskej. Oksekimej kijtouaj ika san tiuelis tiktlapejpenis tlen tikchiuas tla ueli tikchiua nochi tlen tikneki niman xakaj mitsteltia. San ika, Biblia temachtia ika tejuamej otexchijchiujkej matiuelikan tiktlapejpeniskej ika tlamachilistli tlen tikchiuaskej ipan tonemilis (xpoua Josué 24:15). * Ipan Biblia technankilia itech yejuin tlajtoltilistin: ¿Uelis tiktlapejpeniskej tikchiuaskej nochi tlen kema uelis tikchiuaskej? ¿Kenon noneki tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej pampa otexchijchiukej matiuelikan? ¿Kenon uelis tikteititiskej ika tiktlakaitaj tlen kitlapejpeniaj oksekimej?

¿TLENON UELIS TOMACHTISKEJ ITECH JEHOVÁ NIMAN JESÚS?

3. Maski Jehová ueli kitlapejpenia kichiuas nochi, ¿kenon kitlapejpenia tlen yejua kichiua?

3 Jehová yejua ueli nochi kitlapejpenia niman xakaj kiteltia, niman uelis tomachtiskej itech ken kitlapejpenia tlen kichiuas. Se neskayotl, Jehová okintlapejpeni israelitas manochiuakan ikalpan, iyaxkauan (Deuteronomio 7:6-8). Yejua kimatiya tleka okitlapejpeni. Jehová kinekiya kichiuas tlen yonotlajtolkaujka iuan Abrahán (Génesis 22:15-18). Jehová nochipa kitlapejpenia tlen kichiuas ika tlasojtlalistli. Uelis tikitaskej kenon okimelajkatlali israelitas ijkuak xokitlakamatkej. Ijkuak israelitas yemelak yonoyolkuepkaj itech tlen yokichiujkaj, Jehová okimititi iknelilistli iuan tlasojtlalistli. Yejua okijto: “Nejua nikinpajtis ika nechtlalkauiyaj. Niman nikintlasojtlas pampa nejua oniktlapejpeni nikchiuas” (Oseas 14:4). Jehová otechmakak se kuajli neskayotl ijkuak kuajli okitlapejpeni tlen kichiuas ika kinpaleuis oksekimej.

Ijkuak xiuajlaya ipan tlaltikpaktli, Jesús okitlapejpeni xkeman kikauas toTajtsin niman xnosentlalis iuan Satanás niman akin iuan oteixnamijkej

4, 5. a) ¿Akinon kachtopa okichijchiuj toTajtsin maueli makitlapejpeni tlenon kichiuas, niman kenon okichiuj yejon? b) ¿Tlenon noneki totlajtoltiskej tinochimej?

4 Jehová okitlapejpeni kinchijchiuas iluikaktekitkej niman tlaltikpakchanejkej mauelikan kitlapejpeniskej tlen kichiuaskej. Jesús akin kachtopa okichijchiujkej. Yejua okichijchiujkej makipiya ikualneskayouan toTajtsin niman maueli makitlapejpeni tlen kichiuas (Colosenses 1:15). ¿Tlenon okichiuj Jesús pampa ijkon okichijchiujkej? Ijkuak xiuajlaya ipan tlaltikpaktli, Jesús okitlapejpeni xkikauas toTajtsin niman xnosentlalis iuan Satanás niman akin iuan oteixnamijkej. Ijkuak Jesús ouajla ipan tlaltikpaktli, okitlapejpeni kimapeuas itlatlatalisuan Satanás (Mateo 4:10). Kuakon, ipan yeuajli ijkuak sa achijtsin poliuiya ika mikis, Jesús kuajli okijli itaj ika kinekiya kichiuas tlen Yejua kineki: “NoTajtsin, tla tikneki, xnechmanaui para ma ka nikijyouis in tlen sanoyej teajman. Pero ma ka nochiua ken nejua nikneki, yej ma nochiua ken tejua tikneki” (Lucas 22:42). ¿Uelis tikchiuaskej ken Jesús okichiuj? ¿Tikueyichiuaskej Jehová niman tikchiuaskej tlen kineki pampa tiuelij tiktlapejpeniaj tlen tikchiuaskej?

5 Tejuamej uelis tikixkopinaskej Jesús pampa noijki otexchijchiujkej ika ikualneskayouan toTajtsin (Génesis 1:26). San ika, san Jehová yejua ueli nochi kitlapejpenia niman xakaj kiteltia, niman tejuamej xijkon. ITlajtol toTajtsin kijtoua ika Jehová okitlali tlenon noneki niman tlen xnoneki tikchiuaskej, niman kineki ika matikselikan tlen yejua okitlali. Se neskayotl, ipan se familia, tesiuauj noneki kintlakamatis iueuentsin niman tekoneuan kintlakamatiskej intajuan (Efesios 5:22; 6:1). ¿Kenon tepaleuiya ika toTajtsin yokitlali tlen xnoneki tikchiuaskej ijkuak tiktlapejpeniskej itlaj? Ken nonankilia yejuin uelis kichiuas matinemikan nochipa.

TLENON TIKTLAPEJPENISKEJ TIKCHIUASKEJ

6. Xkijto se neskayotl tlen makiteititi ika melak noneki ika maka tiktlapejpeniskej nochi tlen uelis tikchiuaskej.

6 ¿Uelis tipakiskej maski xtiktlapejpeniaj nochi tlen uelis tikchiuaskej? Kema, uelis tipakiskej. ¿Tleka? Pampa yejon techpaleuiya. Matiknemilikan ika tiauej ipan se uejka ueyikalpan kampa xonka itlanauatiluan tránsito. Nochimej uelis kinemiliskej melak totoka tlanejnemiltiskej, san kenon niman san kanon yaskej ipan carretera. ¿Kuajli timomachiliskia ipan yejon carretera? Tikmatstokej ika ka. Tlen notlalia ika xnoneki matikchiuakan techpaleuiya tinochimej matipakikan. Aman matikitakan sekimej neskayomej ipan Biblia kampa teititia ika uelis techpaleuis tlen Jehová yokitlali xnoneki matikchiuakan.

7. a) ¿Tleka xsa noijki katka Adán ken yolkamej? b) Xkijto kenon Adán kuajli okitlapejpeni tlen kichiuas.

7 Ijkuak Jehová okichijchiuj kachtopa tlakatl, Adán, okimakak sa noijki tetlayokolijli tlen okinmakak iluikaktekitkej, ika maueli makitlapejpeni tlen kichiuas. San ika, toTajtsin xijkon okinchijchiuj yolkamej. ¿Kenon Adán kuajli okitlapejpeni tlen kichiuas? Yejua okintokayoti yolkamej. Niman toTajtsin: “Opeuj kinuajuikilia itech tlakatl niman ijkon kitas kenon yejua kintlaliliskia intokayo nochimej”. Sakin ijkuak Adán okimitak nochi yolkamej, okinmakak intokayo. Niman Jehová xokinpatlak intokayo tlen Adán okitlapejpeni kintlalilis. Kema, “niman ken tlakatl kintokayotiskia nochimej yolkamej, yejon intokayo yeskia” (Génesis 2:19).

8. ¿Kenon Adán xkuajli okitlapejpeni tlen okichiuj niman kenon okisato itech yejon?

8 Jehová okimakak Adán se kualtsin tekitl, ika kikuepaskia tlaltikpaktli se xochitlalpan ijkuak okijli: “Xkinpiyakan nemokoneuan niman xmomiyekilikan, xtemiltikan tlaltikpaktli niman xmotlatkitikan, niman xkinmaluikan michimej itech mar niman yolkamej tlen patlanij itech iluikak niman nochi tlen yoltok niman nouiyonijtok ipan tlaltikpaktli” (Génesis 1:28). San ika, Adán okitlapejpeni kikuas kojtlakilyotl tlen xnonekiya, itlaj tlen Jehová yokitlalijka tlen xnoneki makichiua. Niman pampa Adán xkuajli okitlapejpeni tlen okichiuj, ipan miyek xiujtin tlaltikpakchanejkej melak yotlajyouijkej (Romanos 5:12). Matikilnamikikan tlenon melak xkuajli okisato ipampa tlen Adán okitlapejpeni kichiuas. Yejon techpaleuis kuajli matiktlapejpenikan tlen tikchiuaskej niman maka tikchiuaskej tlen Jehová yokitlali xnoneki matikchiuakan.

Israelitas okitlapejpenijkej nochiuaskej ikalpan toTajtsin niman okiselijkej tlen toTajtsin yokimijlika ika xnoneki kichiuaskej

9. ¿Tlenon okikauili Jehová makitlapejpeni ikalpan Israel niman tlenon okijlikej kichiuaskej yejuamej?

9 Nochimej tlaltikpakchanejkej yokiselijkej tlajtlakojli niman mikilistli itech Adán niman Eva. San ika, tejuamej ok tiuelij tiktlapejpeniskej tlenon tikchiuaskej. Uelis tikitaskej kenon toTajtsin onouikak iuan kalpan Israel. Jehová okinkauili makitlapejpenikan tla nochiuaskej iyaxkauan noso ka (Éxodo 19:3-6). Kalpan Israel okitlapejpeni nochiuas ikalpan toTajtsin niman okiseli tlen yokitlalijka ika xnoneki makichiua. Yejuamej okijtokej: “Nochi tlen Jehová yokijto tiknekij tikchiuaskej” (Éxodo 19:8). Teyolkoko ika sakin okitlapejpenijkej xkichiuaskej tlen yokijlikaj Jehová. Tejuamej uelis tomachtiskej itech tlen okichiujkej. Nochipa matiktlasojkamatikan ika otexchijchiujkej matiuelikan tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej, nochipa matinemikan nisiuj itech toTajtsin niman matiktlamakatikan itlanauatiluan (1 Corintios 10:11).

10. Ipan Hebreos tlaxelojli ueyi 11, ¿tlenon neskayomej tiknextiaj tlen teititia ika tlaltikpakchanejkej tlajtlakolejkej uelis kitlapejpeniskej tlen kichiuaskej niman ijkon kiueyichiuaskej toTajtsin? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

10 Ipan tlaxelojli ueyi 11 itech Hebreos, tiknextiaj tokayomej itech 16 tlakamej niman siuamej akin okitlapejpenijkej kitlakaitaskej tlen Jehová okitlali xnoneki makichiuakan. Ika yejon, yejuamej okiselijkej miyek tlateochiualistin niman se kualtsin tlamachialistli. Se neskayotl, Noé okipix ueyi itlaneltokil niman okitlapejpeni kitlakamatis itlanauatiluan toTajtsin niman kichijchiuas se akajli tlen ika makisaskiaj ichanejkauan niman oksekimej akin uajnemiskiaj sakin (Hebreos 11:7). Abrahán niman Sara kinektoyaj kitlakamatiskej toTajtsin niman oyajkej ipan tlajli kampa yokimijlika kinmakas. Sakin, maski yejuamej “ueliskiaj oksejpa yaskiaj” ipan ueyikalpan Ur, san otlanemilijkej itech tlen toTajtsin yokimijlika kinmakas. Biblia kijtoua ika yejuamej “kinekiyaj se chanyotl más kuajli” (Hebreos 11:8, 13, 15, 16). Moisés okimapeuj nochi tlen onkatka niman okitlapejpeni “tlajyouis ne inuan on ikoneuan Dios, niman okitlalkauij on pakilistli ne tlajtlakolpan kampa san panoskia on ipakilis” (Hebreos 11:24-26). Matikixkopinakan intlaneltokil yejon tlakamej niman siuamej niman matiktlasojkaitakan ika otexchijchiujkej matiuelikan tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej niman ijkon tikchiuaskej tlen toTajtsin kineki.

11. a) ¿Katlejua se ueyi tlateochiualistli tikpiyaj pampa otexchijchiujkej matiuelikan tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej? b) ¿Tleka tiknekis kuajli tiktlapejpenis tlen tikchiuas?

11 Kemantika nimantsin uelis tiktlapejpeniskej tlenon tikchiuaskej tla yakaj techijlia. San ika, xkeman uelis tiktlapejpeniskej itlaj. ¿Tlenon yejon? Biblia kijtoua ipan Deuteronomio 30:19, 20 (xpoua). * Ipan tlaxelojli pitentsin 19 toTajtsin okimijli israelitas tlen ueliskia kitlapejpeniskej. Ipan tlaxelojli pitentsin 20, tomachtiaj ika Jehová okinkauili makitlapejpenikan tlen kichiuaskej ijkon kiteititiskiaj tla melak kitlasojtlayaj. Tejuamej noijki uelis tiktlapejpeniskej tikueyichiuaskej toTajtsin, kema, uelis tikueyichiuaskej niman tikititiskej ika tiktlasojtlaj pampa otexchijchiujkej matiuelikan tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej.

KUAJLI MATIKTLAPEJPENIKAN TLEN TIKCHIUASKEJ

12. ¿Kenon nochipa tiknekij kuajli tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej?

12 Xkonemili ika akin iuan kuajli timouika tikmaka itlaj tlen melak patioj. ¿Kenon timomachiliskia tla kitlakali ipan tlasojli noso ika techiuilia tlen xkuajli? Tejua timoyolkokoskia. Jehová yotechmakak se tetlayokolijli: matiuelikan matiktlapejpenikan tlen tikchiuaskej. Kuakon yejua noyolkokoua ijkuak kimita tlaltikpakchanejkej xkuajli kitlapejpeniaj tlen kichiuaskej noso ika kimijtlakouaj oksekimej. Biblia kijtoua ika ipan sa itlamiyan tonaltin, tlakamej “xitlaj kitlajsojkamatiskej” (2 Timoteo 3:1, 2). Kuakon, ¿kenon uelis tikteititiskej ika tiktlasojkaitaj ika Jehová otexchijchiuj ika ueli tiktlapejpeniaj tlen tikchiuaskej? ¿Kenon uelis kuajli tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej?

13. ¿Kenon uelis kuajli tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej?

13 Tinochimej uelis tikintlapejpeniskej akin iuan touikaj, ken totlakentiaj, ken toyektlaliaj niman tlen ika toyolpaktiaj. San ika, uelis peuas tiknemiliskej tiktlapejpeniskej tikchiuaskej tlen toTajtsin xkuelita noso tikchiuaskej ken tlaltikpakchanejkej kichiuaj (xpoua 1 Pedro 2:16). Maka matiknemilikan ika pampa ueli tiktlapejpeniaj tlen tikchiuaskej uelis tikchiuaskej tlen xkuajli, noneki matiktlapejpenikan ika nochi tlen tikchiuaskej “Dios ma kiseli ueyilistli” (1 Corintios 10:31; Gálatas 5:13).

14. ¿Tleka noneki titlaneltokaskej itech Jehová ijkuak tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej?

14 Jehová okijto: “Nejua, Jehová, moTajtsin, Akin mitsmachtia kuajli xnemi, Akin mitsyekana ipan ojtli kampa noneki tinejnemis” (Isaías 48:17). Noneki titlaneltokaskej itech Jehová niman tikseliskej tlen yokitlali ika xnoneki tikchiuaskej niman ijkon uelis tiktlapejpeniskej tlen kuajli tikchiuaskej. Ika yolyemanilistli matikasikamatikan “ika tlaltikpakchane xueli noyekana. Se tlaltikpakchane nion xkimati kanon cholos ijkuak nejnemi” (Jeremías 10:23). Adán niman israelitas akin xoyolmelaujkanenkej okitlapejpenijkej xkiseliskej tlen Jehová yokitlalijka ika xnoneki makichiuakan niman san intech otlanemilijkej. Itech yejuin tlen xkuajli okichiujkej techmachtia itlaj. Maka matitlaneltokakan totech, noneki “[matitlaneltokakan] itech Jehová ika nochi [t]oyojlo” (Proverbios 3:5).

MATIKTLAKAITAKAN TLEN KITLAPEJPENIAJ OKSEKIMEJ

15. ¿Tlenon tomachtiaj itech tlajtolyekanalistli tiknextiaj ipan Gálatas 6:5?

15 Noneki tiktlakaitaskej ika oksekimej ueli kitlapejpeniskej tlen kichiuaskej ipan innemilis. ¿Tleka? Pampa tinochimej otechmakak toTajtsin se tetlayokolijli: otexchijchiuj matiuelikan tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej. Ika yejon noijki xuelis omemej tokniuan nochipa sa noijki kitlapejpeniskej tlen kichiuaskej. Yejuin uelis panos itech ken toyekanaj niman ken tikueyichiuaj toTajtsin. Xkilnamiki tlajtolyekanalistli tlen kijtoua Gálatas 6:5 (xpoua). Ijkuak tikasikamatij ika se tokniuj yejua kiselis ipampa tlen kitlapejpenia kichiuas, tikintlakaitaskej oksekimej ika yejuamej noijki kinmelaua kitlapejpeniskej tlen kichiuaskej.

Uelis tiktlapejpeniskej tlenon tikchiuaskej, san ika, xkipiya ika tikinchiualtiskej oksekimej noijki makitlapejpenikan tlen tiktlapejpeniaj tikchiuaskej. (Xkita párrafo 15).

16, 17. a) ¿Tlenon opanok ipan Corinto pampa ueliya kitlapejpeniaj tlen kichiuaskej? b) ¿Kenon Pablo okinpaleui akin kichiuayaj ken Cristo, niman tlenon techmachtia yejon?

16 Matikitakan se neskayotl ipan Biblia tlen teititia ika noneki tikintlakaitaskej tokniuan itech tlen kitlapejpeniaj kichiuaskej. Akin kichiuayaj ken Cristo ipan tlanechikojli Corinto kijtouayaj tleka uelis kikuaskej tlakuajli tlen yokinuentlalilijkaj tajtsitsintin niman sakin kinemakayaj kampa tlanemakalo. Intlamachilis sekimej akin kichiuayaj ken Cristo kinkauiliaya makikuakan yejon tlakuajli pampa kimatiyaj ika xtlaj kijtosneki se tlamachijchiuajli. San ika, oksekimej akin okinueyichiujkaj tajtsitsintin kimachiliayaj ika tla kikuaskiaj yejon tlakuajli yeskia kentla oksejpa kiueyichiuaskiaj tajtsitsintin (1 Corintios 8:4, 7). Yejuin kanaj yokichiujka ika manoxexelokan tokniuan ipan tlanechikojli. ¿Kenon okinpaleui Pablo manoyektlalikan?

17 Kachtopa, Pablo okimilnamikti tokniuan ika se tlakuajli xkichiua melak kuajli manouikakan iuan toTajtsin (1 Corintios 8:8). Kuakon Pablo okimijli ika akin kinemiliaj ika kinmelaua kitlapejpeniskej tlen kichiuaskej maka makijtlakokan akin kipiyaj yemanki intlamachilis (1 Corintios 8:9). Sakin Pablo okimijli akin kipiayaj yemanki intlamachilis maka makintlajtlakoltikan akin kitlapejpeniaj kikuaskej yejon tlakuajli (1 Corintios 10:25, 29, 30). Pampa yejuin katka itech ken noueyichiua toTajtsin, nochimej akin kichiuayaj ken Cristo nonekiya kitlapejpeniskej tlenon kichiuaskej. Tejuamej noijki noneki tiktlakaitaskej tlen tokniuan kitlapejpeniaj kichiuaskej maski itech tlemach tlen xueyi kijtosneki (1 Corintios 10:32, 33).

18. ¿Kenon uelis tikteititiskej ika tiktlasojkaitaj ika toTajtsin otexchijchiuj matiuelikan matiktlapejpenikan tlen tikchiuaskej?

18 Jehová yotechmakak se tetlayokolijli: otexchijchiuj matiuelikan matiktlapejpenikan tlen tikchiuaskej, niman yejuin kichiua matipakikan (2 Corintios 3:17, TNM). Tiktlasojkaitaj ika otexchijchiujkej matiuelikan matiktlapejpenikan tlen tikchiuaskej tlen ika tikteititiskej ika melak tiktlasojtlaj Jehová. Kuakon nochipa matiktlapejpenikan tlen tikchiuaskej ika manoueyichiua toTajtsin niman matiktlakaitakan ken oksekimej kitlapejpeniaj tlen kichiuaskej pampa toTajtsin okinmakak yejon tetlayokolijli.

^ párr. 2 Josué 24:15: “Aman, tla nenkitaj xkuajli ika nenkitekichiuiliaj Jehová, xtlapejpenikan yejuin tonajli akinon nenkinekij nenkitekichiuiliskej, tla tajtsitsintin akin okintekichiuilijkej nemouejkachanejkauan akin nemiyaj ne ijkuak xiuajpanouayaj ipan Atentli, noso intajtsitsinuan amorreos kampa aman nenchantij. San ika, nejua niman nochanejkauan, tiktekichiuiliskej Jehová”.

^ párr. 11 Deuteronomio 30:19, 20: “Ipampa iluikamej niman tlaltikpaktli nikintlalia ken teixpantijkej nemopampa ipan yejuin tonajli ika nejua niktlalia nemilistli niman mikilistli nemixpan, tlateochiualistli niman tlauijuikaltilistli; niman nemejuamej noneki nenkitlapejpeniskej nemilistli niman ijkon uelis ninnemiskej, nemejuamej niman nemokoneuan xtlasojtlakan Jehová nemoTajtsin, xkakikan itlajtol, niman xmopepechokan itech, pampa yejua nemonemilis niman ipampa yejua nemejuamej nenuejkauiskej ipan tlajli tlen Jehová yemelak okimijli kinmakas nemouejkachanejkauan, Abrahán, Isaac niman Jacob”.