Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

“Xkinmaktili on yolmelajkej tokniuan”

“Xkinmaktili on yolmelajkej tokniuan”

“Yejua xkinmaktili on yolmelajkej tokniuan yejuan ueliskej kuajli kinmachtiskej on oksekimej” (2 TIMOTEO 2:2).

TLAKUIKALTIN 123 NIMAN 53

1, 2. ¿Tlenon kinemiliaj miyekej itech intekiyo?

MIYEKEJ tlaltikpakchanejkej kinemiliaj ika uelis uejueyixtoskej noso ka itech tekitl tlen kichiuaj. Ipan oksekan, ijkuak omemej peua noixmatij notlajtoltiaj itech tlenon tekitl kichiuaj.

2 Biblia kemantika kijtoua tlen tekitl okipixkej sekimej tlaltikpakchanejkej. Se neskayotl, noijtoua ika Mateo “tlacobrarojketl katka ikan impuestos”, Simón katka “curtidor” niman Lucas noijtoua ika tlapajtiketl katka (Mateo 10:3; Hechos 10:6; Colosenses 4:14). Niman kemantika noijki Biblia kijtoua tlen tekitl okichiujkej tlaltikpakchanejkej ipan itekiyo toTajtsin. Xtlanemili itech tekiuaj David, teotlajtoketl Elías niman itlatitlankauj Cristo Pablo. Yejuin tlakamej melak kitlasojkaitayaj tekitl tlen Jehová okinmakak. Tejuamej noijki ijkon noneki matiktlasojkaitakan san katlejua tekitl tlen tikchiuaj ipan itekiyo Jehová.

3. ¿Tleka tokniuan ueuentsitsintin noneki kinmachtiskej makichiuakan tekitl akin telpokamej? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

3 Melak tiktlasojtlaj tiktekichiuiliskej Jehová niman tiktlasojkaitaj tekitl tlen tikchiuaj. Timiyekej melak techyolpaktia tekitl tlen tikchiuaj niman tiknekiskiaj nochipa tikchiuaskej tla ueliskia. San ika, teyolkoko tikijtoskej ika ijkuak tiueyiyaj niman tiueuentsintiaj, xok uelis tikchiuaskej nochi ijkon ken ijkuak tikchiuayaj ijkuak titelpokamej katkaj (Eclesiastés 1:4). Yejuin kichiua ika melak ouijtika makitakan akin kitekichiuiliaj Jehová. Ipan yejuin tonajli, totenojnotsalis melak ueyiya niman ikalpan Jehová kitekitiltijtika tlen yenkuik kistika niman ijkon noteijlis kuajli tlajtoltin nochi kech uelis. San ika, kemantika tokniuan ueuentsitsintin kitaskej ouijtika kichiuaskej ken yenkuik nochiua (Lucas 5:39). Noijki tinochimej tlami tochikaualis ijkuak peua tiueuentsintiaj (Proverbios 20:29). Kuakon, melak kuajli ijkuak tokniuan ueuentsitsintin kinmachtiaj akin telpokamej makichiuakan okseki tekitl ipan ikalpan toTajtsin (xpoua Salmo 71:18). *

4. ¿Tleka ouijtika kitaskej sekimej temaktiliskej tekitl tlen kipiayaj? (Xkita recuadro “ Tleka ouijtika tikitaskej tikinmaktiliskej tekitl oksekimej”).

4 Kemantika ouijtika kitaskej akin kipiyaj tlanauatijkayotl kinmaktiliskej tekitl akin telpokamej. Uelis kinemiliskej tokniuan ika kipolojtokej seki tekitl tlen kuelitaj. Uelis kinyolkokos kinmakaskej oksekimej tekitl tlen kinyolpaktiaya kichiuaskej. Noso uelis najmanaskej ika pampa yejuamej xok kiyekanaskej se tekitl, xuelis kuajli nochiuas. Kanaj yejuamej kinemiliskej ika xkipiyaj tiempo kinmachtiskej oksekimej ken kichiuaskej tekitl. San ika, noijki akin telpokamej noneki kipiyaskej ijyouilistli ijkuak xkinmakaj okseki tekitl.

5. ¿Tlenon tlajtoltilistin tikinnankiliskej ipan yejuin tlamachtijli?

5 Kuakon, ¿tleka melak noneki ika tokniuan ueuentsitsintin makinpaleuikan akin telpokamej makiselikan okseki tekitl? ¿Kenon uelis kichiuaskej yejuin? (2 Timoteo 2:2). ¿Niman tleka noneki ika akin telpokamej makipiyakan intlanemilil ken kinamiki ijkuak tekitij imiuan tokniuan ueuentsitsintin, tokniuan akin kipiyaj miyek tlaixmatilistli niman nomachtiskej itech yejuamej? Matipeuakan matikitakan ineskayo tekiuaj David kenon okipaleui ikoneuj niman ijkon ueliskia kichiuas se ueyi tekitl.

DAVID OKIPALEUI SALOMÓN

6. ¿Tlenon kinekiya kichiuas tekiuaj David niman tlenon okijli Jehová?

6 Ipan miyek xiuitl, David okitlaueltokatinemiyaj niman san nejkuanijtinemiya. Kuakon, sakin ijkuak onochiuj tekiuaj, opeuj chanti ipan se kajli melak kualtsin. Ika yejon, okijli teotlajtoketl Natán: “Nikan nejua nichantitok ipan se kajli tlachijchiujtli ika cedros ijkuak caja tlen tetlalnamiktia tlajtolkaualistli san kikajkaltiaj”. David kinekiya ika nochi iyojlo kichijchiuas se kualtsin teopan tlen iyaxka yeskia Jehová. Natán okijli David: “Nochi tlen onka ipan moyojlo, xchiua pampa toTajtsin akin melauak mouan nemi”. San ika, yejuin tlen okijli xyejon tlen kinekiya Jehová. Yejua okijli Natán makijli David yejuin: “Xtejua akin tinexchijchiuilis se kajli kampa nichantis”. Maski Jehová okijli David ika Yejua nochipa iuan nemiskia, David okasikamat ika yeskia se ikoneuj akin kichijchiuaskia teopan. ¿Kenon onomachili David? (1 Crónicas 17:1-4, 8, 11, 12; 29:1).

7. ¿Kenon onomachili David itech itlayekanalis Jehová?

7 David yemelak kinekiya kichijchiuas iteopan Jehová, ika yejon melak onoyolkoko. San ika, yejua ok kinekiya tlapaleuis itech tekitl tlen ikoneuj Salomón kiyekanaskia. David otlapaleui ijkuak okintlalijkej akin tekitiskej niman okisentlali madera, hierro, cobre, plata niman oro. Yejua xnajmanaya ipampa akinon kiueyiteneuaskiaj ika okichijchiuj teopan, teopan tlen sakin onoixmat ken iteopan Salomón. David okiyolchikauj Salomón ijkuak okijli: “Aman, nokoneuj, Jehová mouan manemi, niman melak kuajli xkisati niman tikchijchiuas ikal Jehová toTajtsin, ijkon ken yejua yokijto motech” (1 Crónicas 22:11, 14-16).

8. ¿Tleka okinemilijka David ika Salomón xueliskia kichijchiuas teopan niman tlenon okichiuj David?

8 (Xpoua 1 Crónicas 22:5). * David kanaj okinemili ika Salomón xueliskia kiyekanas se ueyi tekitl. Teopan nonekiya yes “melak ueyi” niman Salomón katka san se “telpochtli niman xkipiya tlaixmatilistli”. San ika, David kuajli kimatiya ika Jehová kipaleuiskia ikoneuj Salomón makichiua yejuin ueyi tekitl. Kuakon David okichiuj nochi tlen ouel ika okipaleui manoyektlali miyek tlemach niman ijkon nochiuas yejuin ueyi tekitl.

XYOLPAKI IJKUAK TIKINMACHTIS OKSEKIMEJ

Tipakij ijkuak tikimitaj ika tokniuan telpokamej aman yejuamej kichiuaj okseki tekitl. (Xkita párrafo 9).

9. ¿Kenon uelis kuajli nomachiliskej tokniuan ueuentsitsintin ijkuak kinmaktiliskej oksekimej seki tekitl? Xteneua se neskayotl.

9 Tokniuan ueuentsitsintin xkipiya ika xkuajli nomachiliskej ijkuak nonekis kinmaktiliskej seki tekitl akin telpokamej. Tinochimej tikasikamatij ika ipan yejuin tonajli itekiyo Jehová yejon tlen melak ueyi kijtosneki. Ijkuak kinmachtiaj telpokamej ken kichiuaskej okseki tekitl, kinpaleuis kuajli makichiuakan yejon tekitl. Matitlanemilikan itech yejuin: ijkuak tejua tikonetl katka, kanaj tikitaya kenon motaj kinejnemiltiaya se carro. Ijkuak otimoskaltijtia, yejua opeuj mitsijlia kenon yejua kichiua. Sakin, tejua ouel otijkixti molicencia niman opeuj tiknejnemiltia carro. Niman motaj ok mitsijliaya ken tikchiuas. Kemantika, tejua niman motaj nenkinejnemiltiayaj carro. San ika, ijkuak motaj iueuentsin katka, aman sa tejua opeuj titlanejnemiltia. ¿Okualan motaj ipampa yejon? Ka, kanaj yejua pakiya ika tejua tiknejnemiltiaya carro kampa nenyayaj. Noijki ijkon, tokniuan ueuentsitsintin yolpakij kimitaskej telpokamej akin yejuamej yokinmachtijkej maueltokan kichiuaskej okseki tekitl ipan ikalpan Jehová.

10. ¿Kenon tlanemiliaya Moisés itech kipiyas tlakaitalistli niman tlanauatijkayotl?

10 Tejuamej noneki maka matiknekikan san se tokniuj makipiya tekitl ipan tlanechikojli. Uelis tomachtiskej itech kenon onomachili Moisés ijkuak sekimej israelitas opeuj nochiuaj ken teotlajtokej (xpoua Números 11:26-29). * Josué okinek kinteltis, san ika, Moisés okijli: “¿Tiknekiskia san nejua manikchiujto yejuin? Ka, ¡niknekiskia ika nochi ikalpan Jehová manochiuakan teotlajtokej niman ika Jehová makitlali iespíritu inpan!”. Moisés kimatiya ika Jehová kiyekantoya tekitl. Moisés xokinek ika san yejua makitlakaitakan itech tekitl tlen kipiaya, noijki kinekiya ika nochimej itekipanojkauan Jehová makipiyakan yejon tekitl. ¿Tlenon tiknemiliaj tejuamej? ¿Tipakij ijkuak oksekimej kiseliaj okseki tekitl ipan itekiyo Jehová?

11. ¿Tlenon okijto se tokniuj itech tiktemaktilis tekitl?

11 Nemij miyekej tokniuan akin chikauak yotekitkej ipan itekiyo Jehová ipan miyek xiujtin niman yokinmachtijkej telpokamej makiselikan okseki tekitl. Se neskayotl, matitlanemilikan itech se tokniuj itoka Peter. Kipiya 74 xiujtin ika chikauak yokitekichiuili Jehová, niman itech 35 xiujtin yotlapaleui ipan Betel tlen onka ipan Europa. Yejua melak uejkaujtipan otlayekan ipan Grupo akin kiyekana itech ken notenojnotsa. Sakin yejuin tekitl okimakakej Paul, se tokniuj telpochtli akin tokniuj Peter okimachti kenon kichiuas tekitl. ¿Onajman Peter itech yejuin tlen onopatlak? Ka. Yejua kijtoua: “Nejua melak nipaki ika nemij tokniuan akin yokinmachtijkej makiselikan ueyi tekitl niman kichiujtokej melak kuajli tekitl tlen yokinmakakej”.

MATIKINTLASOJKAITAKAN TOKNIUAN UEUENTSITSINTIN

12. ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech ineskayo Rehoboam?

12 Ijkuak Rehoboam ikoneuj Salomón onochiuj tekiuaj, okintlajtlanili tlajtolpaleuilistli akin ueuentsitsintin katkaj itech kenon kichiuas yenkuik itekiyo. San ika, sakin okimapeuj tlajtolpaleuilistli. Kuakon yejua opeuj kichiua intlajtolpaleuilis telpokamej akin imiuan onoskalti. Yejua melak xkuajli ken okisato (2 Crónicas 10:6-11, 19). ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech yejuin? Melak kuajli tla tejuamej tiktlajtlanij tlajtolpaleuilistli itech tokniuan ueuentsitsintin niman akin kipiyaj miyek tlaixmatilistli xijkon ken tejuamej. Akin telpokamej xkipiya ika kimachiliskej ika noneki nochipa kichiuaskej ijkon ken tokniuan ueuentsitsintin yokichiujkaj yeuejkaui. Maski ijkon, noneki makitlakaitakan ken tlanemiliaj tokniuan ueuentsitsintin niman maka nimantsin makinemilikan ika ken kichiuaj xkuajli onkisas.

13. ¿Kenon telpokamej noneki tekitiskej imiuan tokniuan ueuentsitsintin?

13 Kemantika, telpokamej kimijliaj makiyekanakan intekiyo tokniuan ueuentsitsintin akin kipiyaj miyek tlaixmatilistli. Niman kuajli yeskia tla yejuamej nomachtiaj itech yejon tokniuan ueuentsitsintin. Itech neskayotl tlen otikteneujkej, sakin Paul yejua opeuj tlayekana ipan Grupo akin kiyekana itech ken notenojnotsa. Paul kijtoua: “Niktlajtlanilia tlajtolpaleuilistli Peter niman nikinyolchikaua oksekimej akin tlapaleuiyaj ipan yejuin Grupo noijki makichiuakan”.

Pablo okixelo tonaltin niman ijkon kimachtis Timoteo ken kichiuaya itekiyo ipampa Cristo niman Timoteo melak kuajli onomachti

14. ¿Tlenon tomachtiaj itech kenon otekitkej san sekan Timoteo niman Pablo?

14 Timoteo san telpochtli katka xijkon ken Pablo, san ika, yejuamej san sekan otekitkej ipan miyek xiujtin (xpoua Filipenses 2:20-22). Pablo okimijli tokniuan corintios: “Nemechtitlanilia Timoteo [...] ken notlajsojkakoneu itech toTeko niman nochipa kichiua ken kitocaroua para toTeko. Yejua mechelnamiktis ken ijki nikyekana nonemilis iuan Cristo, no ijki ken nitemachtia nochiuiyan kampa niau” (1 Corintios 4:17). Itech yejuin neskayotl kuajli tikitaj ika Pablo niman Timoteo kuajli otekitkej san sekan niman onopaleuijkej. Pablo okixelo tonaltin niman ijkon kimachtis Timoteo ken kichiuaya itekiyo ipampa Cristo niman Timoteo melak kuajli onomachti. Pablo melak kitlasojkaitaya Timoteo niman kuajli kimatstoya ika kinpaleuiskia ken noneki tokniuan ipan Corinto. Tlayekankej ipan tlanechikojli uelis kixkopinaskej Pablo itech kenon kinmachtiskej oksekimej tokniuan matlayekanakan ipan tlanechikojli.

TINOCHIMEJ TIKPIYAJ SE TEKITL

15. ¿Kenon uelis techpaleuis Romanos 12:3-5 ijkuak nopatla itlaj?

15 Tinemij ipan tonaltin ijkuak panotika miyek tlen kualtsin. Seki itech ikalpan Jehová tlen onka ipan tlaltikpaktli melak ueyixtiuj. Yejuin kijtosneki ika onka tlen ok nopatlas. Seki yejon tlen nopatlas nochiuas totechkopa niman melak ouijtika tikitaskej yejon. Itlaj tlen techpaleuis tla tiyolyemankej niman san titlanemiliaj itech tlen kuajli ipampa iTekiuajyo toTajtsin niman maka san itech tlen tejuamej tiknekij. Ijkuak tikchiuaj yejuin, tinemiskej san sekan. Pablo okimijkuilouili akin kichiuayaj ken Cristo ipan Roma: “Nemechijlia nochimej nemejuamej, ma ka sa no nemejuamej xnemilikan ika más nenuejueyixtokej hasta kampa xok kitocaroua”. Sakin yejua okijto ika ijkon ken partes tlen kipiya tlalnakayotl tlapaleuiyaj, tinochimej ipan tlanechikojli tikpiyaj se tekitl tlen ika titlapaleuiskej (Romanos 12:3-5).

Tinochimej akin tiktekichiuiliaj Jehová tiknekij tikpaleuiskej iTekiuajyo niman tikchiuaskej san tlenon matechtlajtlanili

16. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tinochimej niman ijkon tinemiskej ika yolseuilistli niman san sekan ipan ikalpan Jehová?

16 Tinochimej akin tiktekichiuiliaj Jehová tiknekij tikpaleuiskej iTekiuajyo niman tikchiuaskej san tlenon matechtlajtlanili. Tokniuan ueuentsitsintin uelis kinmachtiskej akin telpokamej makichiuakan okseki tekitl. Tokniuan telpokamej uelis kiseliskej okseki tekitl ika yolyemanilistli niman ika tlakaitalistli. Niman tokniuan kitlasojkaitaj ijkuak insiuauan kinpaleuiyaj maski ijkuak nopatla itlaj. Yejuin tokniuan siuamej kixkopinaj Priscila, akin kuajli okipaleui iueuentsin Áquila (Hechos 18:2).

17. ¿Tlenon okinmachti Jesús inomachtijkauan makichiuakan?

17 Jesús okitlali se kuajli neskayotl ika kinektoya temachtis. Yejua kimatiya ika oksekimej nonekiskia makichiuakan itekiyo. Kema, yejua kimatiya ika inomachtijkauan tlajtlakojlekej katkaj. San ika, yejua kimatiya ika ueliskiaj tenojnotsaskej kuajli tlajtoltin oksekan kampa yejua xotenojnots (Juan 14:12). Yejua melak kuajli okinmachti niman ouel otenojnotskej nochiuiyan kampa ueli yayaj (Colosenses 1:23).

18. ¿Tlenon tekitl tikpiyaskej ika tlayekapan niman tlenon tekitl tikpiyaj aman?

18 Sakin ijkuak Jesús omik, Jehová okiyoliti niman okimakak okseki tekitl ipan iluikak ken akin “kinnauatia nochimej on yejuan tlayekankej, nochimej on yejuan tekiuajkej, nochimej on yejuan kipiaj poder, nochimej on yejuan uejueyixtokej” (Efesios 1:19-21). Maski tla timikij tiyolmelaujkej itech Jehová ijkuak xiyejko Armagedón, tiyoliuiskej niman tikpiyaskej miyek kualtsin tekitl ipan yenkuik tlaltikpaktli. Niman aman tinochimej tikpiyaj melak kualtsin tekitl: titenojnotsaskej itech kuajli tlajtoltin niman titemachtiskej. Tla titelpokamej noso tiueuentsitsintin, tinochimej “nochipa [matik]chiuakan itekiu toTeko ikan nochi [to]yojlo” (1 Corintios 15:58).

^ párr. 3 Salmo 71:18: “Maski ijkuak iniueuentsin niman yonikuaistayak, noTajtsin, maka tinechkauas. Xnechkauili manikimijli itech mokojtilis akin uajnemiskej niman itech mochikaualis nochimej akin uajlaskej”.

^ párr. 8 1 Crónicas 22:5: “Niman David okijto: ‘Nokoneuj Salomón san telpochtli niman xkipiya tlaixmatilistli, niman kajli tlen nochijchiuilis Jehová melak ueyi. Niman ijkon iueyilis niman ika kualtsin kimatiskej nochimej países. Ika yejon, nejua niktlayektlalilis’. Kuakon David melak miyek okisentlali tlen notekitiltiskia ijkuak ok poliuiya ika mikis”.

^ párr. 10 Números 11:26-29: “Ok nemiyaj omemej tlakamej kampa chantiyaj. Intokauan katkaj Eldad niman Medad. Niman espíritu opeuj notlalia inpan, pampa yejuamej teuan ijkuiliujtoya intokauan, san ika, yejuamej xoyajkej kampa tlakenkajli. Kuakon yejuamej opeujkej kichiuaj ken teotlajtokej kampa chantiyaj. Niman se telpochtli onotlalo niman okijlito Moisés: ‘¡Eldad niman Medad kichiujtokej ken teotlajtokej kampa chantij!’. Kuakon Josué ikoneuj Nun, akin opeuj kipaleuiaya Moisés ijkuak ok telpochtli katka, otlanankili niman okijto: ‘¡Noteko Moisés, xkintelti!’. San ika, Moisés okijli: ‘¿Tiknekiskia san nejua manikchiujto yejuin? Ka, ¡niknekiskia ika nochi ikalpan Jehová manochiuakan teotlajtokej niman ika Jehová makitlali iespíritu inpan!’”.