Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

“Xtlaneltoka itech Jehová niman xchiua tlen kuajli”

“Xtlaneltoka itech Jehová niman xchiua tlen kuajli”

“Xtlaneltoka itech Jehová niman xchiua tlen kuajli [...] niman itech nochi xchiua tlen melauak” (SALMO 37:3).

TLAKUIKALTIN 133 NIMAN 63

1. ¿Tleka tlaltikpakchanejkej xsan noijki ijkon ken okseki tlen toTajtsin okichijchiuj?

JEHOVÁ otexchijchiuj xsan noijki ken okseki tlemach. Yejua otexchijchiuj matiuelikan titlanemiliskej, niman yejon techpaleuiya matikyektlalikan tlaueltin niman matiknemilikan tlenon tikchiuaskej ika tlayekapan (Proverbios 2:11). Pampa yejua techmaka chikaualistli, uelis tikchiuaskej tlen tejuamej yotiknemilijkej niman tikpiyaskej tlen tiknekij (Filipenses 2:13). Noijki yejua otechmakak totlamachilis tlen techpaleuiya matikasikamatikan tlen kuajli itech tlen xkuajli. Totlamachilis techpaleuiya maka titlajtlakoskej niman matikyektlalikan tlen xkuajli otikchiujkej (Romanos 2:15).

2. ¿Tlenon kichia Jehová matikchiuakan ipampa ken otexchijchiuj?

2 Ipampa ken otexchijchiuj Jehová, yejua kichia ika matikchiuakan tlen kuajli. ¿Tleka? Pampa yejua techtlasojtla niman kimati ika tipakiskej ijkuak tiktekitiltiskej tlen yejua yotechmakak. Se neskayotl, ipan Tlajkuiloltin ika hebreo tiknextiaj yejuin tlajtoltin: “Akin kachtopa kuajli kinemilia tlen uelis kichiuas kuajli onkisas” niman “nochi tlen moma kinextis tlenon kichiuas, xchiua ika mokojtilis” (Proverbios 21:5; Eclesiastés 9:10). Ipan Tlajkuiloltin ika griego tiknextiaj yejuin tlajtoltin: “Nochipa ijkuak tiueliskej, nochimej ma tikinchiuilikan on tlen kuajli” niman “cada se de nemejuamej [...], nochipa ijkuak nenueliskej, kuajli xtekitiltikan on tlen Dios omechmakak para nenkimpaleuiskej oksekimej” (Gálatas 6:10; 1 Pedro 4:10). Kuajli nesi ika Jehová kineki matikchiuakan tlen techpaleuis niman tlen kinpaleuis oksekimej.

3. ¿Tlenon xueli tikchiuaj?

3 Jehová kineki matikchiuakan ijkon ken otexchijchiuj, san ika, yejua kimati ika onka tlen xueli tikchiuaj. Se neskayotl, xuelis tikpopoloskej ika titlajtlakolejkej niman ika timikij (1 Reyes 8:46). Noijki, pampa tinochimej otexchijchiujkej matiktlapejpenikan tlenon tikchiuaskej, xuelis tikchiuaskej ika oksekimej makichiuakan tlen tejuamej tiknekij. Niman maski kech miyek tikpiyaj tlaixmatilistli noso tlen ueli tikchiuaj, xkeman tikpiyaskej ijkon ken Jehová kipiya (Isaías 55:9).

Ijkuak tikpiyas tlaueltin, “xtlaneltoka itech Jehová niman xchiua tlen kuajli”.

4. ¿Tlenon tomachtiskej ipan yejuin tlamachtijli?

4 Noneki nochipa matijkauilikan Jehová matechyekana. Matikneltokakan ika yejua techpaleuis niman kichiuas topampa tlen tejuamej xueli tikchiuaj. San ika, Jehová noijki kineki matiknemilikan tlenon uelis tikchiuaskej ika tikyektlaliskej tlaueltin niman tikinpaleuiskej oksekimej (xpoua Salmo 37:3). * Noneki titlaneltokaskej itech Jehová niman tikchiuaskej tlen kuajli. Noijki noneki tiyolmelaujkanemiskej. ¿Kenon uelis tikchiuaskej yejuin? Matikitakan ineskayo Noé, David iuan oksekimej akin okitekichiuilijkej toTajtsin niman itech otlaneltokakej. Tikitaskej ika onkatka itlaj tlen yejuamej xueliskiaj kichiuaskej, san ika, yejuamej okitlapejpenijkej tlanemiliskej itech tlen ueliskiaj kichiuaskej.

IJKUAK ONKA TOYEUALIYAN TLEN XKUAJLI

5. Xkijto kenon katkaj tonaltin ijkuak onen Noé.

5 Noé onen kampa nochiuaya tlen xkuajli niman auilnemilistli (Génesis 6:4, 9-13). Maski yejua kimatiya ika Jehová kipopoloskia nochi yejon tlen xkuajli, Noé xueliya kiteltis tlen kichiujtoyaj tlaltikpakchanejkej. Kuakon, Noé okasikamat ika onkatka itlaj tlen xueliskia kichiuas. San ika, noijki okasikamat ika onkatka itlaj tlen kema ueliskia kichiuas.

Ijkuak xkinekij techkakiskej itech totenojnotsalis. (Xkita párrafos 6-9).

6, 7. a) ¿Tlenon xueliskia kichiuas Noé? b) ¿Kenon noijki tinemij ken ijkuak onen Noé?

6 Tlen Noé xueliskia kichiuas. Noé xokikauj ika kiteijlis tlen Jehová kichiuaskia. San ika, yejua xueliskia kinchiualtiskia tlaltikpakchanejkej makineltokakan. Niman yejua xueliskia kichiuas ika nimantsin mauajla apachiuilistli. Noé nonekiya tlaneltokas itech Jehová ika yejua kichiuaskia tlen yokijtoka. Kema, toTajtsin kipopoloskia tlen xkuajli niman kichiuaskia ijkuak kinamiki (Génesis 6:17).

7 Tejuamej noijki tinemij kampa tentika ika tlen xkuajli niman tikmatij ika Jehová yokijto ika kipopolos (1 Juan 2:17). Tejuamej xuelis tikinchiualtiskej tlaltikpakchanejkej makikakikan “kuajli tlajtojli” itech Tekiuajyotl. Niman xuelis tikchiuaskej ika ueyi “tlajyouilistli” mayejko nimantsin (Mateo 24:14, 21). Ijkon ken Noé, noneki tikpiyaskej chikauak totlaneltokil, titlaneltokaskej itech toTajtsin ika xuejkaujtipan kipopolos nochi tlen xkuajli (Salmo 37:10, 11). Kuajli tikmatstokej ika Jehová xkikauilis maonia tlen xkuajli melak uejkaujtipan (Habacuc 2:3).

Ijkon ken Noé, noneki tikpiyaskej chikauak totlaneltokil, titlaneltokaskej itech toTajtsin ika xuejkaujtipan kipopolos nochi tlen xkuajli

8. ¿Tlenon Noé kema ueliskia kichiuas? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

8 Tlen Noé ueliskia kichiuas. Yejua xsan tlanemilijtoya itech tlen xueliskia kichiuas, Noé otlanemili itech tlen ueliskia kichiuas. Noé okiteijli tlen Jehová kichiuaskia (2 Pedro 2:5). Yejuin tlen okichiuj okipaleui makipiya chikauak itlaneltokil. San ika, yejua xsan otenojnots, noijki okichijchiuj se akajli ijkon ken Jehová okinauati makichiua (xpoua Hebreos 11:7).

9. ¿Kenon uelis tikixkopinaskej ineskayo Noé?

9 Ijkon ken Noé, chikauak matikchiuakan “itekiu toTeko” (1 Corintios 15:58). Se neskayotl, uelis titlapaleuiskej kampa nochijchiua noso noyektlalia Kajli kampa Tosentlaliaj niman Kajli kampa tikpiyaj Toueyitlanechikol. Noijki uelis titlapaleuiskej ipan uejueyimej tlanechikoltin, titekitiskej ipan se sucursal noso titlapaleuiskej ipan Kajli kampa Tlajtolkuepaj. Tlen melak noneki, chikauak matitlapaleuikan ipan tenojnotsalistli, niman yejuin kichiua kuajli matikmatstokan ika yemelak nochiuas tlamachialistli tlen tikpiyaj. Se tokniuj siuatl okijto ika ijkuak kinnojnotsa oksekimej itech tlateochiualistin tlen kuajkuis iTekiuajyo toTajtsin, kita ika yejon tlaltikpakchanejkej xkipiyaj nion se tlamachialistli niman kinemiliaj ika xkeman popoliuiskej intlaueluan. Ijkon ken okijto yejuin tokniuj, tejuamej tikpiyaj tlamachialistli niman ijkuak tikinnojnotsaj oksekimej, kichiua kuajli matikmatstokan ika tikseliskej tlen tikchiaj. Yejuin tlamachialistli techpaleuiya maka matijkajkauakan totlaloskej noso tinejnemiskej ipan ojtli tlen teuika itech nemilistli (1 Corintios 9:24).

IJKUAK TIKCHIUAJ TLAJTLAKOJLI

10. Xkijto tlenon okichiuj David.

10 Tekiuaj David katka se tlakatl yolmelaujki niman Jehová melak kitlasojtlaya (Hechos 13:22). Maski ijkon, David okichiuj se ueyi tlajtlakojli ijkuak oauilnen iuan Bat-seba. Niman itlaj okse tlen melak xkuajli okichiuj, yejua okiyejyeko kiyanas itlajtlakol ijkuak okinemili ika iueuentsin Bat-seba, Urías, makimiktikan kampa tlaixnamikiyaj. David hasta okichiuj ika Urías makitemaka se amatl kampa ijkuiliujtoya kenon mikiskia (2 Samuel 11:1-21). Sakin onomat itlajtlakol David (Marcos 4:22). ¿Tlenon okichiuj David ijkuak yejon opanok?

Tlajtlakoltin tlen yeuejkaui otikchiujkej. (Xkita párrafos 11-14).

11, 12. a) Sakin ijkuak David otlajtlako, ¿tlenon xueliskia kichiuas? b) ¿Tlenon kichiuas Jehová topampa tla toyolkuepaj?

11 Tlen David xueliskia kichiuas. David xueliskia kipopolos tlen yokichiujka. Yejua kipiyaskia seki tlajyouilistin ipampa itlajtlakol hasta ijkuak mikiskia (2 Samuel 12:10-12, 14). Ika yejon nonekiya kipiyas tlaneltokijli. Yejua otlaneltokak ika ijkuak yemelak noyolkuepaskia, Jehová kitlapopoluiskia niman kipaleuiskia makixiko tlen kixnamikiskia ipampa tlen yokichiujka.

12 Pampa titlajtlakolejkej tinochimej titlajtlakouaj. San ika, seki tlen tikchiuaj melak ueyi xijkon ken okseki. Kemantika xok uelis tikyektlaliskej tlen yotikchiujkej niman kanaj noijki kipiya ika titlajyouiskej ipampa tlen yotikchiujkej (Gálatas 6:7). San ika, titlaneltokaj itech tlen toTajtsin techijlia ika yejua techpaleuis ijkuak tikixnamikiskej tlajyouilistli, maski ijkuak tikixnamikiskej ipampa tlen otikchiujkej (xpoua Isaías 1:18, 19; * Hechos 3:19).

13. ¿Kenon oksejpa okiyektlali David ken nouikaya iuan Jehová?

13 Tlen David ueliskia kichiuas. David kinekiya kiyektlalis ken nouikaya iuan Jehová. ¿Kenon okichiuj? David okikauili Jehová makipaleui. Se neskayotl, yejua okiseli makiyektlali Natán se iteotlajtokauj Jehová (2 Samuel 12:13). David noijki okichiuili teoyotl Jehová niman okijli itlajtlakoluan. Ijkon okichiuj pampa yemelak kinekiya oksejpa kuajli iuan nouikas Jehová (Salmo 51:1-17). David xokikauili ika itlajtlakoluan melak makitekipachokan. Yejua onomachti itech tlen yokichiujka niman xok keman oksejpa okichiuj yejon tlajtlakojli. Miyek xiuitl sakin, yejua omik ken se tlakatl yolmelaujki, niman Jehová ijkon kilnamiki (Hebreos 11:32-34).

14. ¿Tlenon techmachtia ineskayo David?

14 ¿Tlenon techmachtia ineskayo David? Tla tikchiuaj se ueyi tlajtlakojli, noneki yemelak toyolkuepaskej, tikijliskej Jehová totlajtlakol niman tiktlajtlaniliskej matechtlapopolui (1 Juan 1:9). Noijki noneki titlajtoskej iuan tlayekankej, pampa yejuamej techpaleuiskej matikyektlalikan ken touikaj iuan Jehová (xpoua Santiago 5:14-16). Ijkuak tikseliaj itlapaleuilis Jehová, tikteititiaj ika titlaneltokaj ika techtlapopoluis. Noijki noneki matomachtikan itech tlen xkuajli otikchiujkej niman maka matijkauakan tiktekichiuiliskej Jehová ika totlaneltokil (Hebreos 12:12, 13).

ITECH OKSEKI TLEN PANOUA

Ijkuak tikualoj. (Xkita párrafo 15).

15. ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech ineskayo Ana?

15 Kanaj tejua titlanemilia itech itekipanojkauan toTajtsin akin yeuejkaui onenkej niman otlaneltokakej itech Jehová niman okichiujkej tlen ouelkej ijkuak kixnamiktoyaj tlen ouijtika. Se neskayotl, Ana xueliya kinpiyas ikoneuan. Yejua xueliya kipatlas yejon. San ika, yejua otlaneltokak ika Jehová ueliskia kiyolseuis. Kuakon yejua nochipa okiueyichiuj toTajtsin ipan tabernáculo niman okichiuili teoyotl Jehová itech kenon nomachiliaya (1 Samuel 1:9-11). Yejuin se kualtsin neskayotl tlen techpaleuis. Ijkuak tikpiyaj kokolistli noso tikixnamikij itlaj okse tlen ouijtika tlen xuelis tikpatlaskej, matiktlalikan nochi ajmantli tlen tikmachiliaj ipan Jehová niman matitlaneltokakan ika yejua yemelak kineki techpaleuis (1 Pedro 5:6, 7). Niman matikchiuakan nochi tlen tiueliskej ika matopaleuikan tlanechikoltin niman okseki tlen toTajtsin techmaka ika ikalpan (Hebreos 10:24, 25).

Ana otlaneltokak itech Jehová, nochipa okiueyichiuj toTajtsin ipan tabernáculo niman okichiuj teoyotl

Ijkuak tekoneuan kikajkauaj ika kitekichiuiliaj Jehová. (Xkita párrafo 16).

16. ¿Tlenon uelis nomachtiskej tajtin itech ineskayo Samuel?

16 ¿Tlenon uelis kichiuaskej tajtin akin inkoneuan yokikajkaujkej kitekichiuiliaj Jehová? Teotlajtoketl Samuel xueliskia kinchiualtiskia ikoneuan akin iuejueyimej katkaj manemikan itech toTajtsin (1 Samuel 8:1-3). Yejua nonekiya kikauilis ipan imauan Jehová tlen panotoya. San ika, Samuel okichiuj tlen ouel niman ijkon nemis itech toTajtsin niman kiyolpaktis (Proverbios 27:11). Ipan yejuin tonajli, miyekej tajtin yejon tlen kixnamikij. Yejuamej tlaneltokaj ika Jehová nochipa kinektika kinselis oksejpa akin kichiuaj tlajtlakojli tla noyolkuepaj, ijkon ken okichiuj tajtli tlen noteneua ipan neskayotl tlen Jesús okijto itech se tekoneuj akin oksejpa uajnokuepa itech itaj (Lucas 15:20). Tajtin uelis tlanemiliskej kenon nochipa nemiskej itech Jehová ijkuak kichiaskej ika inneskayo makinyolmapeua inkoneuan manoyolkuepakan itech toTajtsin.

Ijkuak xtikpiyaj tomin. (Xkita párrafo 17).

17. ¿Tleka ineskayo siuakauajli teyolchikaua?

17 Okse kuajli neskayotl itech se siuakauajli akin onen ipan itonaluan Jesús (xpoua Lucas 21:1-4). Yejua xtlaj ueliskia kichiuas itech tlen xkuajli panotoya ipan teopan niman xueliskia kipatlas ken nemiya, ika xkipiaya tlen ika nopanoltis (Mateo 21:12, 13). San ika, pampa otlaneltokak ipan Jehová okiyolmapeuj makichiua tlen kuajli ipampa ken noueyichiua toTajtsin. Yejua ika itlasojtlalis okitemakak “san ome” tomintsin, nochi tomin tlen yejua kipiaya. Yejuin siuakauajli otlaneltokak ipan Jehová ika nochi iyojlo. Yejua kimatiya ika tla kichiuaya kachtopa tlen kineki toTajtsin, yejua kimakaskia nochi tlen kipolouaya. Noijki ijkon, tejuamej titlaneltokaj ika tla kachtopa tiktlaliaj itekiuajyo toTajtsin, Jehová techmakas nochi tlen techpoloua (Mateo 6:33).

18. Xkijto se neskayotl itech se tokniuj akin otlanemili ken kinamiki.

18 Ipan yejuin tonajli, miyekej tokniuan tlaneltokaj itech Jehová niman tlanemiliaj itech tlen uelis kichiuaskej, niman xtlanemiliaj itech tlen xuelis kichiuaskej. Matitlanemilikan itech se tokniuj itoka Malcolm, akin omik ipan 2015. Ipan melak miyek xiujtin yejua iuan isiuauj okitekichiuilijkej Jehová, kemantika kuajli ken opanokej niman kemantika ka. Yejua okijto: “Kemantika xtikmatij tlen ipan nochiuas tonemilis niman tikixnamikij tlaueltin. San ika, Jehová kinteochiua akin tlaneltokaj itech”. Yejuin tokniuj okitemakak yejuin tlajtolpaleuilistli: “Noneki matiktlajtlanilikan toTajtsin matechpaleui tiktekichiuiliskej chikauak hasta kampa tiuelij. Matitlanemilikan tlen uelis tikchiuaskej, niman maka itech tlen xkeman uelis tikchiuaskej” * (xkita nota).

19. a) ¿Tleka texto del año ipan xiuitl 2017 kuajli onotlapejpeni? b) ¿Kenon uelis tikchiuas ipan monemilis texto del año 2017?

19 Yejuin tlaltikpaktli tlen xkuajli “más ijtlakautias”. Ika yejon, uelis tikchiaskej ika ok melak onias tlen ouijtika (2 Timoteo 3:1, 13). Kuakon, melak noneki maka matijkauilikan ika tlen ouijtika tikixnamikij matechtelti tikchiuaskej itlaj. Noneki titlaneltokaskej itech Jehová ika nochi toyojlo niman titlanemiliskej itech tlen uelis tikchiuaskej. Ika yejon, texto del año ipan xiuitl 2017 kuajli onotlapejpeni: “Xtlaneltoka itech Jehová niman xchiua tlen kuajli” (Salmo 37:3).

Texto del año 2017: “Xtlaneltoka itech Jehová niman xchiua tlen kuajli [...] niman itech nochi xchiua tlen melauak” (SALMO 37:3).

^ párr. 4 Salmo 37:3: “Xtlaneltoka itech Jehová niman xchiua tlen kuajli; xnemi ipan tlaltikpaktli, niman itech nochi xchiua tlen melauak”.

^ párr. 12 Isaías 1:18, 19: “‘Xuajlakan, aman, niman matikyektlalikan tlen opanok’, kijtoua Jehová. ‘Maski nemotlajtlakoluan tsotlani ika chichiltikej, istayaskej kentla nieve; maski chichiltikej kentla tlakentli techichiltik, istakej yeskej ken ichkatl. Tla nemejuamej nenkinekij niman ninechkakij, nenkikuaskej tlen kuajli tlaki ipan tlajli’”.

^ párr. 18 Xkita La Atalaya, 15 octubre, 2013, páginas 17-20.