Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Jehová kiyekana ikalpan

Jehová kiyekana ikalpan

“Jehová nochipa mitsyekanas” (ISAÍAS 58:11).

TLAKUIKALTIN 152 NIMAN 22

1, 2. a) ¿Kenon iteixpantijkauan Jehová xijkon ken oksekimej tlaneltokiltin? b) ¿Tlenon tomachtiskej ipan yejuin tlamachtijli?

MIYEKPA tlaltikpakchanejkej kintlajtoltiaj iteixpantijkauan Jehová: “¿Akinon nemotlayekankauj?”. Yejuamej kinekij kimatiskej yejuin pampa miyekej tlaneltokiltin kipiyaj ken intlayekankauj se tlakatl noso se siuatl. San ika, tejuamej melak kuajli tomachiliaj tikijtoskej ika totlayekankauj xse tlakatl akin tlajtlakole. Totlayekankauj Jesucristo, niman yejua kitlakamati iTaj niman iTlayekankauj, Jehová (Mateo 23:10).

2 Nemi se grupo akin notokayotia ken “tekitketl” yolmelauak “niman kipia kuajli itlamachilis” akin tlayekana itech ikalpan toTajtsin ipan yejuin tonajli (Mateo 24:45). San ika ¿kenon tikmatij ika yemelak Jehová akin techyekana ika iKoneuj? Tikitaskej yeyi tlemach itech tleka uelis kuajli tikmatstoskej yejon. Niman maski Jehová yokintekitilti sekimej tlaltikpakchanejkej makiyekanakan ikalpan, kuajli nesi ika Jehová yejua yonen ken melauak Tlayekanketl itech ikalpan yeuejkaui niman ipan yejuin tonajli (Isaías 58:11).

ESPÍRITU SANTO OKINMAKAK CHIKAUALISTLI

3. ¿Tlenon okimakak chikaualistli Moisés ika makiyekana Israel?

3 Espíritu santo okinmakak chikaualistli akin kixpantiayaj toTajtsin. ToTajtsin okitlapejpeni Moisés manochiua tlayekanketl itech israelitas. ¿Tlenon okipaleui kuajli makichiua yejuin ueyi tekitl? Jehová okimakak Moisés “iespíritu santo” (Isaías 63:11-14). Kuakon Jehová yejua akin melauak kiyekanaya ikalpan, pampa iespíritu okipaleui Moisés.

4. ¿Tlenon okiteititi ika Moisés kipiaya iespíritu santo toTajtsin? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

4 ¿Ueli kitayaj tlaltikpakchanejkej ika Moisés kipiaya iespíritu santo toTajtsin? Kema. Iespíritu santo Jehová okipaleui Moisés maueli makichiua milagros niman okichiuj ika Faraón, tekiuaj itech Egipto, makixmati itokayo toTajtsin (Éxodo 7:1-3). Espíritu santo noijki okipaleui Moisés manochiua se tlayekanketl tetlasojtlani niman teijyouiyani. Yejua xijkon katka ken tlayekankej ipan okseki países akin tetlajyouiltiayaj niman xnajmayaj inpampa oksekimej (Éxodo 5:2, 6-9). Kuajli nesi ika Jehová okitlapejpeni Moisés manochiua tlayekanketl itech ikalpan.

5. ¿Akinon noijki okinmakak Jehová iespíritu santo ika makiyekanakan ikalpan?

5 ¿Akinon noijki okinmakak Jehová iespíritu santo ika makiyekanakan ikalpan? Biblia kijtoua: “Josué ikoneuj Nun oten ika espíritu itech tlamachilistli” (Deuteronomio 34:9). “Iespíritu Jehová okalak ipan Gedeón” (Jueces 6:34). Niman “iespíritu Jehová opeuj kimaka chikaualistli David” (1 Samuel 16:13). Nochimej yejon tlakamej otlaneltokakej itech iespíritu santo toTajtsin ika kinpaleuiskia kichiuaskej tlen yejuamej xueliskiaj kichiuaskej ika inchikaualis (Josué 11:16, 17; Jueces 7:7, 22; 1 Samuel 17:37, 50). Kuajli nesi ika Jehová yejua akin kinmakaya chikaualistli ika makichiuakan tlen ueyi, niman ika yejon san yejua kinamiki manoueyichiua.

Ijkuak ikalpan toTajtsin okitlakamat Moisés, Josué niman Gedeón, kitlakamatstoya itlayekanalis Jehová ken iTlayekankauj

6. ¿Tleka toTajtsin kinekiya ika ikalpan makintlakaitakan tlayekankej itech Israel?

6 ¿Tlenon nonekiya kichiuaskej israelitas ijkuak okitakej ika Moisés, Josué, Gedeón niman David kipiayaj iespíritu santo toTajtsin? Yejuamej nonekiya makintlakaitakan. Ijkuak israelitas itlaj xokuelitakej itech Moisés, yejuin tlen okijto Jehová: “¿Kech uejkauis yejuin kalpan ika xnechtlakaitas?” (Números 14:2, 11). Kuajli nesi ika Jehová okintlapejpeni yejon tlakamej makiyekanakan ikalpan Israel. Ijkuak israelitas kintlakamatiyaj, kitlakamatstoyaj Jehová ken akin iTlayekankauj.

ILUIKAKTEKITKEJ OKINPALEUIJKEJ

7. ¿Kenon iluikaktekitkej okipaleuijkej Moisés?

7 Iluikaktekitkej okinpaleuijkej akin kixpantiayaj toTajtsin (xpoua Hebreos 1:14). ToTajtsin okintekitilti iluikaktekitkej ika okiyekan Moisés. Kachtopa, se iluikaktekitketl “okinotitij ne ipan on tlakotepajsojli” niman okimakak se tekitl ika kinmakixtis israelitas niman kinyekanas (Hechos 7:35). Ika ome, toTajtsin okintekitilti iluikaktekitkej ika Moisés makiseli Tlanauatijli tlen ika kinyekanas israelitas (Gálatas 3:19). Ika yeyi, Jehová okijli: “Xyekana kalpan kampa nejua yonimitsijli. ¡Xkita! Noiluikaktekitkauj yas moyekapan” (Éxodo 32:34). Biblia xtlaj kijtoua tla israelitas okitakej se iluikaktekitketl makichiua yejon. San ika, itech ken Moisés okimachti niman okiyekan kalpan, kuajli nesiya ika iluikaktekitkej okipaleuijkej.

8. ¿Kenon iluikaktekitkej okipaleuijkej Josué niman Ezequías?

8 ¿Akinomej noijki okinpaleuijkej iluikaktekitkej? Biblia kijtoua ika tlayekanketl itech akin Jehová kinyekana akin tlaixnamikij, se iluikaktekitketl, okipaleui Josué makintlani cananeos ipan se guerra (Josué 5:13-15; 6:2, 21). Sakin, ijkuak tekiuaj Ezequías okiyekan ikalpan toTajtsin, soldados asirios okiyejyekojkej kipopoloskej Jerusalén. San ipan se yeuajli, iiluikaktekitkauj Jehová okinmikti 185,000 asirios (2 Reyes 19:35).

9. Maski akin kixpantiayaj toTajtsin tlajtlakolejkej katkaj, ¿tlenon nochiaya makichiuakan israelitas?

9 Iluikaktekitkej xkipiyaj tlajtlakojli. San ika, tlakamej akin okinpaleuijkej kipiayaj tlajtlakojli. Se neskayotl, sejpa Moisés xokitlakaitak Jehová (Números 20:12). Josué xokitlajtlanili toTajtsin tlenon kichiuas ijkuak gabaonitas kinekiyaj iuan notlajtolkauaskej (Josué 9:14, 15). Ipan se tonajli, Ezequías onoueyimat (2 Crónicas 32:25, 26). Maski yejon tlakamej katkaj tlajtlakolejkej, israelitas nonekiya makintlakamatikan. Israelitas ueli kitayaj ika Jehová kintekitiltijtoya iluikaktekitkej ika kinpaleuis yejon tlayekankej. Kuajli nesiya ika Jehová kiyekantoya ikalpan.

ITLAJTOL TOTAJTSIN OKINYEKAN

10. ¿Kenon iTlanauatil toTajtsin okiyekan Moisés?

10 ITlajtol toTajtsin okinyekan akin kixpantiayaj. Tlanauatijli tlen okiseli kalpan Israel Biblia kitokayotia ken Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés (1 Reyes 2:3). San ika, Biblia techtomilia ika Jehová yejua akin okimakak kalpan Israel yejon Tlanauatijli. Niman Moisés noijki nonekiya kitlakamatis (2 Crónicas 34:14). Se neskayotl, sakin ijkuak Jehová okijli kenon kichijchiuaskej tabernáculo, Moisés okichiuj nochi ijkon ken Jehová okinauati (Éxodo 40:1-16).

11, 12. a) ¿Tlenon nonekiya makichiuakan Josué niman tekiuajkej akin otlayekankej ipan ikalpan toTajtsin? b) ¿Kenon iTlajtol toTajtsin okinyekan tlakamej akin otlayekankej?

11 Josué kipiaya seki itech iTlajtol toTajtsin ijkuak onochiuj tlayekanketl, niman Jehová okijli: “Ika tonajli niman ika yeuajli tikpouas, san ika, xchikauak kakistis, niman ijkon tikitas kenon kuajli tikchiuas ijkon ken ompa yonoijkuilo” (Josué 1:8). Tekiuajkej akin sakin okinauatijkej ikalpan toTajtsin noijki nonekiya kipouaskej Tlanauatijli nochi tonaltin, kijkuiloskej se copia niman kitlakamatiskej “nochi tlajtoltin itech yejuin Tlanauatijli niman yejuin tlen yonotlali manotlakamati makichiua[kan]” (xpoua Deuteronomio 17:18, 19). *

12 ¿Kenon iTlajtol toTajtsin okinyekan tlakamej akin otlayekankej? Xtlanemili itech tekiuaj Josías. Sakin ijkuak Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés okinextijkej, itlajkuilojkauj Josías opeuj kipouilia * (xkita nota). “Nimantsin ijkuak tekiuaj okikak tlajtoltin itech amoxtli itech Tlanauatijli, yejua onotlakenkokoton”. Kuakon iTlajtol toTajtsin okiyolmapeuj Josías makinpopolo nochi tajtsitsintin niman okinemili kenon tlayektlalis ika manopanolti ueyi pascua (2 Reyes 22:11; 23:1-23). Pampa Josías niman oksekimej tlayekankej okichiujkej tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin, kinektoyaj kiyektlaliskej ken kiyekanayaj ikalpan toTajtsin. Yejon tlen onopatlak okinpaleui israelitas makitlakamatikan toTajtsin.

13. ¿Kenon tlayekankej itech ikalpan toTajtsin xijkon katkaj ken tlayekankej itech oksekimej kalpamej?

13 Tlayekankej itech oksekimej kalpamej noyekanayaj ika intlamachilis tlaltikpakchanejkej. Se neskayotl, tlayekankej cananeos niman akin kinyekanayaj kichiuayaj tlen melak xkuajli. Seki tlen kichiuayaj ken auilnemiskej iuan inchanejkauan, tlakamej auilnemiyaj iuan tlakamej, auilnemiyaj iuan yolkamej, kinuentlaliayaj inkoneuan niman kinueyichiuayaj tajtsitsintin (Levítico 18:6, 21-25). Noijki tlayekankej babilonios niman egipcios xsan noijki kipiayaj tlanauatiltin itech chipaualistli tlen kipiayaj ikalpan toTajtsin (Números 19:13). San ika, israelitas ueli kitayaj kenon intlayekankauan kinyolchikauayaj makiueyichiuakan toTajtsin ken kinamiki, machipaujkej ika intlalnakayo niman maka maauilnemikan. Kuajli nesi ika Jehová yejua kinyekanaya.

14. ¿Tleka Jehová ononek kinchikaujkanotsas sekimej tlayekankej itech ikalpan?

14 Xnochimej tekiuajkej itech ikalpan toTajtsin okitlakamatkej itlayekanalis. Yejuin tekiuajkej akin xokitlakamatkej Jehová okimapeujkej itlayekanalis espíritu santo, iiluikaktekitkauan niman iTlajtol. Kemantika, Jehová ononek kinchikaujkanotsas noso kinpatlas yejon tlayekankej (1 Samuel 13:13, 14). Sakin, Jehová okitlali yakaj akin yeskia tlayekanketl xtlajtlakole.

JEHOVÁ OKITLALI SE TLAYEKANKETL XTLAJTLAKOLE

15. a) ¿Kenon teotlajtokej okiteititijkej ika yejkoskia se tlayekanketl xtlajtlakole? b) ¿Akinon katka yejon tlayekanketl xtlajtlakole?

15 Ipan miyek xiujtin, Jehová okijto ika kitlaliskia se tlayekanketl xtlajtlakole itech ikalpan. Se neskayotl, Moisés okimijli israelitas: “Jehová moTajtsin kikuiteuas nemotsajlan itech nemokniuan se teotlajtoketl ijkon ken nejua. Nemejuamej kipiya ika nenkikakiskej” (Deuteronomio 18:15). Isaías okijto ika yejua yeskia se tlayekanketl niman tlanauatijketl (Isaías 55:4). Niman Daniel okijkuilo itech Mesías akin nochiuaskia tlayekanketl (Daniel 9:25). Niman oajsik tonajli ijkuak Jesucristo onoteititi ken tlayekanketl itech ikalpan toTajtsin (xpoua Mateo 23:10). Inomachtijkauan Jesús ika inyojlo okichiujkej itlayekanalis niman okineltokakej ika yejua katka akin Jehová yokitlapejpenijka (Juan 6:68, 69). ¿Tlenon okintlaneltokilti ika Jesucristo katka akin Jehová kitekitiltiskia ika kiyekanas ikalpan?

Jehová okitlali Jesús manochiua se tlayekanketl xtlajtlakole

16. ¿Tlenon okiteititi ika Jesús kiseliaya chikaualistli itech espíritu santo?

16 Espíritu santo okimakak chikaualistli Jesús. Ijkuak Jesús yonoapolaktijka, Juan “[o]kitak ken ouajtemok ne iluikak on Espíritu Santo. Yejua ouajtemok ken itlaj paloma niman ipan yejua onokau”. Nimantsin “on Espíritu Santo okichiualtij Jesús ma uiya ne ipan on tlapatlako” (Juan 1:32; Marcos 1:10-12). Ipan itekiyo Jesús ipan tlaltikpaktli, iespíritu santo toTajtsin okimakak chikaualistli ika matemachti niman makichiua milagros (Hechos 10:38). Noijki, espíritu santo okipaleui Jesús makiteititi kualneskayomej ken tlasojtlalistli, pakilistli niman tlaneltokijli (Juan 15:9; Hebreos 12:2). Xnemi okse tlayekanketl akin yokiteititi ika kipiya iespíritu santo toTajtsin ijkon ken Jesús. Kuajli nesi ika Jehová yokitlapejpenijka Jesús ken tlayekanketl.

¿Kenon iluikaktekitkej okipaleuijkej Jesús sakin ijkuak yonoapolaktijka? (Xkita párrafo 17).

17. ¿Tlenon okichiujkej iluikaktekitkej ika okipaleuijkej Jesús?

17 Iluikaktekitkej okipaleuijkej Jesús. Nimantsin ijkuak yonoapolaktijka Jesús, “iluikaktekitkej oualajkej itech Jesús niman okipaleuijkej” (Mateo 4:11). Ijkuak sa achijtsin poliuiya ika mikis, se “iluikaktekitketl yejuan ne iluikak oualeu, okinotitij niman okimakak yolchikaualistli” (Lucas 22:43). Jesús kimatiya ika Jehová kinuajtitlaniliskia iluikaktekitkej makipaleuikij san kemanon ijkuak nonekiskia (Mateo 26:53).

18, 19. ¿Kenon iTlajtol toTajtsin okiyekan Jesús ipan inemilis niman itech ken otemachti?

18 ITlajtol toTajtsin okiyekan Jesús. Ijkuak opeuj tenojnotsa hasta ijkuak omik, Jesús nochipa okikauili iTlajtol toTajtsin makiyekana. Niman hasta ijkuak imiktoya, okinteneuj teotlajtoltin itech Mesías (Mateo 4:4; 27:46; Lucas 23:46). San ika, tlayekankej ipan tlaneltokiltin ipan itonaluan xijkon katkaj ken Jesús. Yejuamej kimapeuayaj iTlajtol toTajtsin nochipa ijkuak kixnamikiya tlen temachtiayaj. Jesús okiteneuj itech iTlajtol toTajtsin ijkuak otlajto intech: “Tlakamej nechtlakaitaj ikan on tlen kijtouaj, pero xnechtlakaitaj ikan inyojlo. San nenkaj nechmauistiliaj, pampa yejuamej kitemachtiaj on tlanauatiltin yejuan [...] tlakamej okitlalijkej” (Mateo 15:7-9). Jehová xkeman kintlapejpeniskia tlakamej akin xnoyekanaj ika iTlajtol makiyekanakan ikalpan.

19 Jesús noijki okikuik iTlajtol toTajtsin ijkuak okinmachti oksekimej. Ijkuak tlayekankej ipan tlaneltokiltin okixnamijkej, xokitekitilti itlamachilis noso tlen yonomachtijka ipan inemilis ika kinnankilis. Yejua okinmachti tlaltikpakchanejkej itech iTlajtol toTajtsin (Mateo 22:33-40). Noijki Jesús ueliskia kinmojkatlachialtis oksekimej ika miyek tlemach itech inemilis ipan iluikak noso ken onochijchiuj iluikak niman tlaltikpaktli. Pampa yejua kitlasojtlaya iTlajtol toTajtsin, melak kinekiya kimijlis oksekimej niman “okinkajsikamachiltij on tlen onkaj ipan on Yektlajkuilojli” (Lucas 24:32, 45).

20. a) ¿Kenon Jesús okiueyiteneuj Jehová? b) ¿Tleka Jesús niman Herodes Agripa I xsan noijki katkaj?

20 Maski akin kikakiya Jesús melak tlamojkaitaya itech ken tlajtouaya, yejua nochipa okiueyiteneuj iTlamachtijkauj, Jehová (Lucas 4:22). Ijkuak se tlakatl akin kipiaya miyek tomin okiueyiteneuj Jesús ika tlajtojli “Kuajli temachtijketl”, Jesús ika yolyemanilistli okijto: “¿Tlika tikijtoua ika nikuajli? Dios san yejua iselti kuajli” (Marcos 10:17, 18). San ika, Herodes Agripa I, akin onochiuj tlayekanketl itech Judea kanaj chikueyi xiuitl sakin, xsan noijki katka ken Jesús. Se tonajli, ipan se tlanechikojli, “Herodes okitlali se tlakentli tlen melak patioj niman melak temojkatlachialti”. Ijkuak tlaltikpakchanejkej okitakej niman okikakej, otsajtsikej: “Yejua in yejuan tlajtoua xan yakaj tlakatl, yej se dios”. Herodes kuelitaya makiueyiteneuakan. San ika ¿tlenon opanok? “Nimantsin se iluikaktekitetl yejuan toTeko [Jehová] okuajtitlan” okikoko “ikan okuilimej niman opeu kikuaj hasta ijki omik, pampa yejua xokueyi[li] Dios” (Hechos 12:21-23). Kuajli nesi ika Jehová xokitlapejpeni Herodes manochiua se tlayekanketl. San ika, Jesús okiteititi ika toTajtsin yokitlapejpenijka niman nochipa okiueyiteneuj Jehová ken Ueyixtika Tlayekanketl itech ikalpan.

21. ¿Tlenon tomachtiskej ipan okse tlamachtijli?

21 Jehová kinekiya ika Jesús manochiua Tlayekanketl miyek xiujtin. Sakin ijkuak oyoliuj, Jesús okimijli inomachtijkauan: “Nochi tlanauatijkayotl yonechmakakej ipan iluikak niman ipan tlaltikpaktli”. Noijki okijto: “Niman, ¡xkitakan!, mojmostla nemouan ninemi hasta ijkuak sa achijtsin poliuis ijkuak tlamis tlajtlamach ken nochiua” (Mateo 28:18-20). San ika ¿kenon uelis Jesús tlayekanas itech ikalpan toTajtsin ipan tlaltikpaktli ijkuak yejua nemi ipan iluikak ken akin xueli tikitaj? ¿Akinon kitekitiltiskia Jehová ika kiteixpantis Jesús ipan tlaltikpaktli? ¿Kenon akin kichiuaj ken Cristo kimatiskiaj akinomej akin kixpantiaj toTajtsin? Ipan okse tlamachtijli tikinnankiliskej yejuin tlajtoltilistin.

^ párr. 11 Deuteronomio 17:18, 19: “Ijkuak yejua notlalis kampa tlanauatia tekiuaj itech itekiuajyo, kipiya ika kinoijkuilouilis se amoxtli kampa kixkopinas yejuin Tlanauatijli, tlen kipiyaj teopixkej levitas. Yejon nochipa kipiyas niman yejua noneki kipouas nochi tonaltin ipan inemilis, niman ijkon uelis nomachtis kimojkaitas Jehová iTajtsin niman kitlakamatis nochi tlajtoltin itech yejuin Tlanauatijli niman yejuin tlen yonotlali manotlakamati makichiua”.

^ párr. 12 Kanaj yejuin amatl yejon tlen okijkuilo Moisés.