Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAJTOUA ITECH INEMILIS

Miyek ken yotechititi toTajtsin iteiknelilis

Miyek ken yotechititi toTajtsin iteiknelilis

IJKUAK notaj telpochtli katka kitlasojtlaya toTajtsin niman ika yejon kinekiya nochiuas ministro metodista. Yejua itoka katka Arthur. San ika, onopatlak ken tlanemilia ijkuak okinpouj seki amatlajkuiloltin tlen kitemakayaj Nomachtijkej itech Biblia niman opeuj inuan nosentlalia. Ipan xiuitl 1914, ijkuak notaj kipiaya 17 xiuitl, onoapolakti. Ipan Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli okinauatijkej matlapaleui ipan guerra, san ika, xokinek kichiuas. Ika yejon, tsauktoya majtlaktli metstli ipan cárcel tlen onka Kingston (Ontario, Canadá). Sakin ijkuak okis itech cárcel, onochiuj colportor, yeuejkaui ijkon notokayotiaya se precursor.

Ipan xiuitl 1926, notaj ononamikti iuan Hazel Wilkinson. Inan onomachti tlen melauak ipan xiuitl 1908. Nejua onitlakat ipan 24 abril xiuitl 1931, itech naui nokniuan nejua ika ome. Notaj kitlasojtlaya niman kitlakaitaya Biblia, niman yejua otechmachti noijki matikchiuakan. Tikueyichiuaskej Jehová yejon tlen melak ueyi kijtosnekiya ipan tonemilis. Nochipa titenojnotsayaj techajchan ken familia (Hechos 20:20).

IJKON KEN NOTAJ, XNITLAPALEUIYA IPAN GUERRA NIMAN NINOCHIUA PRECURSOR

Ipan xiuitl 1939, opeuj ika okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli. Ipan okse xiuitl, ipan Canadá xok okinkauilijkej matenojnotsakan iteixpantijkauan Jehová. Ipan kaltlamachtijli, kokonej kipiayaj ika kitlajpaloskej bandera niman kikuikatlaliliskej inpaís kampa nomachtiayaj. Miyekpa, tlamachtijkej techkixtiayaj nejua iuan nokniuj Dorothy ijkuak kichiujtoyaj yejuin. San ika, se tonajli, akin nechmachtiaya onechpinaujti niman onechijli ika nejua melak ninomojtia. Sakin, ijkuak yonikiska itech kaltlamachtijli, miyekej akin iuan ninomachtiaya onechixnamijkej niman onechtlajkalkej. San ika, yejuin san okichiuj ika ok melak manikneki niktlakamatis toTajtsin kachtopa (Hechos 5:29).

Ipan julio itech xiuitl 1942, ijkuak nikpiaya 11 xiuitl, oninoapolakti ipan se tanque ika atl. Nejua melak nikuelitaya ninochiuas precursor ipan vacaciones nochipa ijkuak niueliya. Aman noixmati yejuin tekitl ken precursor auxiliar. Ipan okse xiuitl, oniaj iuan yeyimej tokniuan ipan norte de Ontario kampa tikinnojnotsayaj akin konkuij tlakotl.

Ipan 1 mayo itech xiuitl 1949, opeuj nitekiti ken precursor regular. Kuakon onechnotskej manitlapaleui ijkuak nochijchiuaya sucursal ipan Canadá niman sakin onechnotskej ipan betel. Nejua onechijlikej manitlapaleui ipan imprenta, kampa oninomachti kenon niktekitiltis se prensa. Nikilnamiki ika ipan miyek semanas nitekititoya nochi yeuajli niman ijkon nochijchiuas se amatlajkuilojli pitentsin tlen tlajtouaya itech kenon kintlaueltokaj iteixpantijkauan Jehová ipan Canadá.

Sakin onitlapaleui ipan Grupo akin kiyekana itech ken notenojnotsa. Onechijlikej manikintlajtolti precursores akin yaskiaj ontlapaleuiskiaj Quebec, kampa xkinekiyaj manotenojnotsa. Se itech yejuin precursores katka Mary Zazula akin ualeua Edmonton (Alberta). Itajuan teuan katkaj ipan Iglesia Ortodoxa. Ijkuak Mary iuan ikniuj akin iueyi xokinejkej kikauaskej nomachtiskej itech Biblia, intajuan okinkixtijkej itech inchan. Mary iuan ikniuj onoapolaktijkej junio ipan xiuitl 1951, niman chikuasen metstli sakin opeuj tekitij ken precursores. Ijkuak nikintlajtoltiaya, onikitak ika Mary melak kitlasojtlaya Jehová. Nikilnamiki ika oniknemili ika yejua akin iuan niknekiskia ninonamiktis. Niman ijkon opanok ipan chiknaui metstli sakin ipan 30 enero xiuitl 1954. Se semana sakin ika yotonamiktijkaj, nejua iuan Mary otechnotskej matitlapaleuikan ipan circuito. Ome xiuitl otitlapeluijkej ipan circuito ipan norte de Ontario.

Pampa ipan nochi tlaltikpaktli miyekiyaya tekitl itech tenojnotsalistli, noijki ok melak nonekiyaj misioneros. Nejua iuan Mary otiknemilijkej ika tla yotikxikojkaj tinemiskej Canadá ijkuak melak nemij moyomej niman melak seua, ueliskia titlaxikoskej maski san kanon. Ika yejon, otiajkej ipan 27 iTlamachtil Galaad niman otlan tlamachtijli ipan julio 1956. Niman ipan noviembre itinemiyaj Brasil kampa yenkuik peuaskia titlapaleuiskej.

TITLAPALEUIYAJ KEN MISIONEROS IPAN BRASIL

Ijkuak otajsikej ipan Brasil, opeuj tomachtiaj titlajtoskej portugués. Kachtopa, otomachtijkej kenon tipeuaskej titenojnotsaskej. Sakin, tikyejyekouayaj tiktsontekontlaliskej ken tiktemakaskej se revista. Kuakon otiajkej otitenojnotsatoj niman otiknextitoj se siuatl akin okuelitak techkakis. Yotiknemilijkaj ika tla yakaj kinekiskia techkakis, tikpouiliskiaj se tlaxelojli itech Biblia itech kenon yeskia nemilistli ijkuak iTekiuajyo toTajtsin tlayekanas. Kuakon onikpouili Apocalipsis 21:3, 4. Niman sakin onisotlauj. Nejua xninomatiya ninemis kampa melak tona niman xkeman oninomat.

Titlapaleuiayaj ken misioneros ipan ueyikalpan Campos. Aman onka 15 tlanechikoltin ompa. San ika, ijkuak otajsikej, san onkatka se grupo. Noijki se kajli kampa chantiyaj naui tokniuan siuamej akin tekitiyaj ken misioneras: Esther Tracy, Ramona Bauer, Luiza Schwarz niman Lorraine Brookes (aman Wallen). Tekitl tlen nikchiuaya ipan kajli kampa chantiyaj misioneros katka nitlapakas niman nikontejtemos tlen ika notlalis tlitl niman tlakualchiuaskej. Ipan se lunes ika tlayoua sakin ijkuak yotomachtijkaj Amatl Tekakistilijketl, Mary noseuijtoya ipan sofá niman kipiya itsontekon ipan se kuetomatl (kuatetsontli). Tonojnotstoyaj itech ken otipanokej ipan yejon tonajli. Ijkuak Mary onokuiteuj, ompa ouajkis se kouatl. Melak otechmojti yejuin niman hasta otikmiktijkej.

Ijkuak ikipiaya se xiuitl ika tomachtiaj portugués, opeuj titlapaleuiyaj ipan circuito. Otitlapaleuijkej kampa xonkatka electricidad. San tikochiyaj san ipan tlen tiksouayaj, tiayaj ipan caballos niman carretas. Sejpa otiajkej ipan tren ijkuak otitenojnotsatoj kampa melak uejka. Otiktlaneujkej ompa se kajli. Kuakon sucursal otechintitlanili 800 revistas tlen tikintemakaskiaj. Ika yejon, ononek miyekpa tikominkuiskej kampa yejkoyaj yejon revistas.

Ipan xiuitl 1962, ipan Brasil miyekan nochiuaskia Tlamachtijli itech iTekiyo Tekiuajyotl. Ipan chikuasen metstli, onechijlikej maniuiya kampa noseliskia yejon tlamachtijli. Nejua oniktemakak tlamachtijli ipan Manaos, Belém, Fortaleza, Recife niman Salvador. Ijkuak ninemiya ipan Manaos, onitlayektlali ika manopanolti ueyi tlanechikojli yeyi tonajli ipan se teatro de ópera tlen melak kixmatstokej. Pampa melak chikauak kiyauiya, xonkatka miyek atl chipauak tlen tikoniskej niman xkipiaya kanon titlakuaskej. Kuakon onikijli se oficial tlenon panotoya. Niman yejua okitak ika matikpiyakan atl niman okintitlan soldados makitlalitij ome uejueyimej lonas kampa ueliskia titlakualchiuaskej niman titlakuaskej.

Ijkuak nejua nikistinemiya, Mary otenojnots kampa miyek tlemach kinemakaj niman nion achijtsin xkinekiyaj kimatiskej itech Biblia. Tlaltikpakchanejkej ualeuayaj Portugal akin oyajkej Brasil kampa okitlanitoj tomin. Mary onajman niman okimijli seki akin iuan nouika: “Onka kampa xnikneki nichantis ipan yejuin tlaltikpaktli, Portugal”. Sakin otikselijkej se amatlajkuilojli. Yejuin amatlajkuilojli kijtouaya ika technotsayaj matitlapaleuitij Portugal kampa xnotekauiliaya manotenojnotsa. Mary xok kimatiya tlen kichiuas. San ika, kema otiajkej Portugal.

TITLAPALEUIYAJ IPAN PORTUGAL

Ipan agosto xiuitl 1964 otajsikej Lisboa (Portugal). Policía secreta kichiuaya ika melak ouijtika manemikan tokniuan, ika yejon, otikitakej ika kuajli yeskia xnimantsin tonotsaskej imiuan. Kachtopa san otiktlaneujkej se cuarto. Ijkuak otechmakakej visas, otiktlaneujkej achijtsin ueyi kampa tichantiskej. Ijkuak yopanoka makuijli metstli, ouel otonotskej iuan tokniuan ipan sucursal. Melak otipajkej ijkuak ouel otiajkej ipan se tlanechikojli.

Pampa xnotekauiliaya manotenojnotsa, tlanechikoltin san nochiuaya inchan tokniuan niman Kajli kampa Tosentlaliaj okitsajkej. Policía miyekpa panouaya inchan tokniuan. Niman okinuikak miyek tokniuan tlakamej niman siuamej kampa kinyolkuitiskej. Melak okinchiuilijkej tlen xkuajli niman ijkon makijtokan intokayo tokniuan akin tlayekanayaj ipan tlanechikojli. Ika yejon tokniuan xok okintekitiltijkej inapellidos. San notokayotiayaj ika intoka.

Melak tiktlasojkaitaj tlen tikilnamikij ipan 60 xiujtin ika yotiktekichiuilijkej Jehová.

Tlen melak tiknekiyaj katka ika tokniuan makinselikan amatlajkuiloltin tlen kinpaleuiskia matlaxikokan. Mary kijkuilouaya ipan máquina tlamachtijli itech Amatl Tekakistilijketl niman seki amatlajkuiloltin. Tlajkuilouaya ipan se amatl tlen ueliya ika kinchijchiuaskej okseki copias.

TIKTLAJTLANIJ TLAPALEUILISTLI IPAN TRIBUNALES

Ipan junio xiuitl 1966, onoitak manochiua tlen kinamiki ipan se ueyi tribunal ipan Lisboa. Ompa okijtokej ika nochimej 49 tokniuan itech tlanechikojli Feijó kipanauijtoyaj tlanauatijli pampa nosentlaliayaj techan. Kachtopa, ika tikinpaleuiskej tokniuan makimatikan tlen kijtoskej, otikchiujkej kentla nejua niyeskia akin kimijliskia ika kipanauijtoyaj tlanauatijli. San ika, ijkon ken nochiaya mapano, xotikpixkej tlapaleuilistli. Okintitlankej ipan cárcel 49 tokniuan tlakamej niman siuamej. Sekimej okitsajkej 45 tonaltin niman oksekimej hasta makuijli metstli iuan tlajko. San ika, pampa onoitak tlen kinamiki manochiua otepaleui makimatikan itech tlen titenojnotsaj. Ijkuak tinemiyaj ipan tribunal kampa onoitak manochiua tlen kinamiki, abogado akin techpaleuiaya okiteneuj tlen okijto se tlakatl itoka Gamaliel tlen noteneua ipan Biblia (Hechos 5:33-39). Nochiuiyan okimatkej tlen opanok. Melak otechpakti ika abogado akin otechpaleui opeuj nomachtia Biblia niman yauj ipan tlanechikojli.

Ipan diciembre xiuitl 1966, onechtlalijkej ken Tlayekanketl itech sucursal. Uejkaujtipan nipanouaya nikchiuas ika tekiuajkej matekauilikan manotenojnotsa. Tikchiuayaj ika makinkauilikan matenojnotsakan iteixpantijkauan Jehová ipan Portugal (Filipenses 1:7). Ipan 18 diciembre xiuitl 1974, tekiuajkej okijtokej ika notekauilia manotenojnotsa. Tokniuan Nathan Knorr niman Frederick Franz, akin nemij ipan oficina kampa noyekanaj nochi sucursales, ouajlakej touan pakiskej. Otikpixkej se tlanechikojli ipan Oporto niman Lisboa kampa onosentlalijkej 46,870 tlaltikpakchanejkej.

Ika itlapaleuilis Jehová, tenojnotsalistli oajsik ipan seki atlajkotian pitentsitsintin kampa tlajtouaj portugués, ken Azores, Cabo Verde, Madeira niman Santo Tomé y Príncipe. Pampa opeuj miyekiyaj iteixpantijkauan Jehová, ononek nochijchiuas se sucursal tlen melak ueyi. Kuakon onochijchiuj se yenkuik. Tokniuj Milton Henschel okitemakak tlamachtijli ijkuak peuaskia notekitiltis yejuin sucursal ipan 23 abril xiuitl 1988. Onosentlalijkej 45,522 tokniuan, niman itech yejuin tokniuan katkaj 20 misioneros akin otlapaleuijkaj Portugal niman aman oksejpa ompa nemiyaj.

OTOMACHTIJKEJ ITECH TOKNIUAN AKIN OYOLMELAUJKANENKEJ

Ipan miyek xiuitl nejua niman Mary yotomachtijkej miyek itech tokniuan. Se neskayotl, ijkuak iuan oniaj tokniuj Theodore Jaracz, ken tlayekanketl akin kontlajpaloua Betel, oninomachti itlaj. Onkatka se ueyi tlauejli ipan sucursal kampa otiktlajpalotoj. Grupo akin tlayekana ipan se Sucursal yokichiujkaj nochi tlen ouel ika kiyektlalis tlauejli. San ika, xkuajli nomachiliayaj pampa xok ueliya kichiuaskej okse tlemach. Kuakon tokniuj Jaracz okimijli: “Aman manokauili espíritu santo makichiua itlaj”. Noijki xkeman nikilkauas tlen okijto tokniuj Franz yeujkaui ijkuak nejua niman Mary otiajkej Brooklyn otitetlajpalotoj. Ijkuak tejuamej niman sekimej tokniuan otiktlajtlanilijkej tlajtolpaleuilistli, yejua otechijli: “Nochipa xnemikan iuan ikalpan Jehová tlen tikitaj maski san tlen mapano. San yejuin kalpan kichiujtika tlen Jesús otlanauati: manotenojnotsa kuajli tlajtoltin itech Tekiuajyotl”.

Tikchiuaskej yejuin melak yotechyolpakti. Noijki onka tlen kualtsin tikilnamikij ijkuak tikontlajpalouayaj sucursales ipan nochi tlaltikpaktli. Melak tikuelitaj tosentlaliskej iuan itekipanojkauan Jehová akin iuejueyimej niman telpokamej niman tikimilnamiktiskej ika melak notlasojkaita intekiyo itech Jehová.

Yopanok miyek xiujtin, niman tiomemej tikpiyaj ipantsin 80 xiuitl. Mary kipiya miyek kokolistli (2 Corintios 12:9). Yotikixnamijkej miyek tlen ouijtika. San ika, yejon tlatlatalistin yokichikauj totlaneltokil niman yotechpaleui ika nochi toyojlo matiyolmelaujkanemikan itech Jehová. Ijkuak titlanemiliaj itech ken yotikuajtekichiuilijtiajkej Jehová, tikitaj ika yotechteochiuj ika iteiknelilis tlen xtechmelaua niman miyek ken yotechititi iteiknelilis * (xkita nota).

^ párr. 29 Ijkuak nochijchiuaya yejuin amatlajkuilojli, Douglas Guest omik yolmelaujki itech Jehová ipan 25 octubre xiuitl 2015.