Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Yemelak nochiuas tlen Jehová kineki manochiua

Yemelak nochiuas tlen Jehová kineki manochiua

“Yonikijto; niman noijki nikchiuas. Yoniknemili nikchiuas, niman noijki nikchiuas” (ISAÍAS 46:11).

TLAKUIKALTIN 147 NIMAN 149

1, 2. a) ¿Tlenon yotechijli Jehová? b) ¿Tlenon techijlia ipan Isaías 46:10, 11 niman 55:11?

TLAJTOLTIN tlen ika peua Biblia melak achijtsin, san ika, melak ueyi kijtosneki: “Ijkuak xtlaj onkatka toTajtsin okinchijchiuj iluikamej niman tlaltikpaktli” (Génesis 1:1). Tejuamej yotikitakej san achijtsin itech miyek tlen toTajtsin yokichijchiuj. Noijki xmiyek tikasikamatij itech okseki tlemach tlen onka, ken kanon ontlami tlen tikitaj, tlauijli niman kojtilistli tlen kichiua ika tlemach tlen onka manokaua ipan tlajli (Eclesiastés 3:11). San ika, Jehová yotechijli tlen kineki itech tlaltikpaktli niman tlaltikpakchanejkej. ToTajtsin okinchijchiuj tlaltikpakchanejkej ijkon ken yejua niman kinekiya ika mayolpakikan ipan tlaltikpaktli (Génesis 1:26). Yejuamej nochiuaskiaj ikoneuan niman yejua yeskia inTaj.

2 Itech Génesis tlaxelojli ueyi yeyi, tomachtiaj ika okixnamijkej tlen Jehová kineki manochiua (Génesis 3:1-7). San ika, xonka tlen Jehová xuelis kiyektlalis. Xakaj uelis kiteltis makichiua tlen yejua kineki (Isaías 46:10, 11; 55:11). Tejuamej uelis kuajli tikmatstoskej ika tlen Jehová kineki yemelak nochiuas ijkuak yejkos tonajli.

3. a) ¿Tlenon tlamachtiltin tlen ueyi kijtosneki techpaleuiyaj matikasikamatikan itech tlen tlajtoua Biblia? b) ¿Tleka tikitaskej aman yejon tlamachtiltin? c) ¿Tlenon tlajtoltilistin tikinnankiliskej?

3 Kuajli tikmatstokej tlen toTajtsin kineki itech tlaltikpaktli niman tlaltikpakchanejkej. Noijki kenon tlapaleuiya Jesús manochiua tlen toTajtsin kineki. Yejuin tlamachtiltin itech Biblia melak ueyi kijtosneki niman yejon tlen kachtopa opeuj tomachtiaj ipan iTlajtol toTajtsin. Aman tiknekij tikinpaleuiskej oksekimej manomachtikan yejon tlamachtiltin. Ipan yejuin metstin uelis tikchiuaskej yejon ijkuak tikinnotsaskej oksekimej mauiyan ipan tonajli ijkuak noilnamiki imikilis Cristo (Lucas 22:19, 20, TNM). Tla yejuamej touan nosentlaliskej ipan yejon tonajli, nomachtiskej okseki itech tlen kualtsin kineki toTajtsin manochiua. Kuakon, aman melak kuajli tla tiknemiliaj katlejua tlajtoltilistin uelis tikinchiuiliskej tlaltikpakchanejkej ika tikchiuaskej makinekikan touan nosentlaliskej. Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej yeyi tlajtoltilistin: ¿Tlenon toTajtsin kineki itech tlaltikpaktli niman tlaltikpakchanejkej? ¿Tlenon xkuajli opanok? ¿Tleka inemilis Jesús tlapaleuiya manochiua tlen toTajtsin kineki?

¿TLENON KINEKIYA TOTAJTSIN MANOCHIUA?

4. ¿Kenon nochi tlen onochijchiuj “kiteneuj[tika] iueyilis toTajtsin”?

4 Jehová yejua akin melak temojkatlachialti ken otlachijchiuj. Nochi tlen okichijchiuj kuajli teititia ika okitlali tlanauatiltin (Génesis 1:31; Jeremías 10:12). ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech kenon melak kualtsin niman kinamiki ken onotlali tlen onochijchiuj? Tejuamej tomachtiaj ika techpaleuiya nochi tlen Jehová okichijchiuj, maski itech itlaj tlen pitentsin niman tlen melak ueyi. Noijki, ijkuak titlanemiliaj kenon kualtsin nesij iluikamej ika sitlalimej, ijkuak tikitaj kenon se konetsintli noso ijkuak tikitaj kenon nesi ijkuak ikalakis tonajli, ¿kenon tomachiliaj? Techyolpaktia tikitaskej yejon pampa Jehová otexchijchiuj matiuelikan matikitakan tlen yemelak kualtsin (xpoua Salmo 19:1; * 104:24). *

5. ¿Tlenon yokitlali Jehová niman ijkon nochi tlen okichijchiuj kuajli matekiti san sekan?

5 Jehová kuajli okitlali san kanon onnoteltis nochi tlen okichijchiuj. Jehová okitlali tlanauatijli itech tlen okichijchiuj niman tlanauatiltin itech kenon noneki tlaltikpakchanejkej manoyekanakan. Yejua okitlali yejuin tlanauatiltin niman ijkon nochi tlen onochijchiuj kuajli matekiti san sekan (Salmo 19:7-9). Nochi tlemach tlen onochijchiuj kipiya kanon onias niman tleka onotlali. Se neskayotl, matitlajtokan itech chikaualistli tlen kichiua ika tlajtlamach tlen onka manokaua ipan tlajli. Yejuin chikaualistli kichiua ika maonia ajakatl ipan tlaltikpaktli niman kichiua ika atl ipan mar maka makipanaui kampa noneki noteltis ijkuak tlejkoua noso temoua. Tla xnotlaliskia yejuin chikaualistli, xueliskia tinemiskej ipan tlaltikpaktli. Pampa Jehová yokitlali san kanon ajsis tlen yokichijchiuj melak kuajli ken tekiti tlen onka ipan iluikak niman ipan tlaltikpaktli. Yejuin teititia ika onka tlen toTajtsin kineki itech tlaltikpaktli niman tlaltikpakchanejkej. Ijkuak tontenojnotsaj, uelis tikinpaleuiskej oksekimej makixmatikan akin okichijchiuj nochi tlen onka (Apocalipsis 4:11).

6, 7. ¿Tlenon seki tetlayokoliltin tlen Jehová okinmakak Adán niman Eva?

6 Jehová kinekiya ika tlaltikpakchanejkej nochipa manemikan ipan tlaltikpaktli (Génesis 1:28; Salmo 37:29). ToTajtsin melak kuelita kitemakas, niman yejua melak miyek kualtsin tetlayokoliltin tlen okinmakak Adán niman Eva (xpoua Santiago 1:17). Jehová okinchijchiuj mauelikan kitlapejpeniskej tlenon kichiuaskej niman mauelikan tlanemiliskej, tetlasojtlaskej niman yolpakiskej iuan akin nouikaskej. ToTajtsin iuan otlajto Adán niman okijli kenon kichiuas tlen kuajli. Adán noijki onomachti kenon notlajpiyas iselti, kintlajpiyas yolkamej niman tlajli (Génesis 2:15-17, 19, 20). Jehová okichijchiuj Adán niman Eva mauelikan kimachiliskej, kitaskej, kikakiskej, kajsiskej niman kinekuiskej tlemach tlen kualtsin. Ijkon yejuamej ueliskiaj yolpakiskej niman nemiskej kampa tlakualtsinkan. Adán iuan Eva kipiayaj melak kualtsin tekitl. Niman noijki yejuamej nochipa nomachtijtiaskiaj niman kinextiskiaj tlen yenkuik.

7 ¿Tlenon noijki kinekiya toTajtsin? Jehová okichijchiuj ika Adán niman Eva mauelikan makinpiyakan inkoneuan. Niman inkoneuan noijki kinpiyaskiaj inkoneuan hasta temiskia tlaltikpaktli. Jehová kinekiya ika tajtin makintlasojtlakan inkoneuan, ijkon ken yejua kintlasojtlaya kachtopa ikoneuan akin xkipiayaj tlajtlakojli, Adán niman Eva. Yejua okinmakak tlaltikpaktli niman nochi tlemach tlen kualtsin kipiya. Yejon yeskia inchan niman nochipa ompa nemiskiaj (Salmo 115:16).

¿TLENON XKUAJLI OPANOK?

8. ¿Tleka toTajtsin okinmakak Adán niman Eva tlanauatijli tlen tiknextiaj ipan Génesis 2:16, 17?

8 Tlen Jehová kinekiya xouel nimantsin onochiuj. ¿Tlenon opanok? Jehová okinmakak se tlanauatijli Adán niman Eva niman ijkon makimatikan ika toTajtsin yokitlalijka tlen xnoneki makichiuakan. Yejua okijto: “Itech nochi kojtin ipan xochitlalpan uelis tijkuas hasta tixuis. San ika, yejon kojtli tlen tetlalnamiktia, ika san nejua nechnamiki nikijtos tlen kuajli niman tlen xkuajli, maka tijkuas, pampa yejon tonajli ijkuak tejua tijkuas, timikis” (Génesis 2:16, 17). Yejuin tlanauatijli xouijtika kasikamatiskiaj. Niman noijki xouijtika kitlakamatiskiaj, pampa onkatka okseki miyek tlakuajli tlen uelik ipan xochitlalpan.

9, 10. a) ¿Tlenon Satanás xkuajli okiteneuili Jehová? b) ¿Tlenon okinemilijkej kichiuaskej Adán niman Eva? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

9 Satanás okikuik se kouatl ika okichiuj ika Eva maka makitlakamati Jehová (xpoua Génesis 3:1-5; * Apocalipsis 12:9). Kuakon, Satanás okichiuj manesi ika toTajtsin xkinkauilia makikuakan “itech nochi kojtin tlen onka ipan xochitlalpan”. Kentla kijtotoskia: “¿Xuelis nenkichiuaskej tlen nenkinekij?”. Sakin, okijli Eva: “Xnenmikiskej”. Yejuin katka se tlakajkayaualistli. Ijkon okitlaneltokilti Eva ika xnonekiya makikaki toTajtsin. Satanás okijto: “ToTajtsin kimatstika ika ijkuak nemejuamej nenkikuaskej, ipan yejon tonajli nemixtlapouiskej”. Satanás kijtotoya ika Jehová xkinekiya makikuakan yejon kojtlakilyotl pampa yejuin kinmakaskia tlaixmatilistli. Ika otlamito, okimijli yejuin tlen xmelauak katka: “Nemochiuaskej ken toTajtsin, nenkixmatiskej tlen kuajli niman tlen xkuajli”.

10 Adán niman Eva nonekiya kitlapejpeniskej tlenon kichiuaskej. ¿Kitlakamatiskiaj toTajtsin noso kikakiskiaj Satanás? Teyolkoko tikijtoskej ika yejuamej okitlapejpenijkej xkitlakamatiskej toTajtsin. Yejuamej okimapeujkej toTajtsin niman okipaleuijkej Satanás. Aman yejuamej xok kipiayaj itlapaleuilis Jehová (Génesis 3:6-13).

11. ¿Tleka Jehová xueliskia kipanoltis itlajtlakol Adán niman Eva?

11 Ijkuak Adán niman Eva xokitlakamatkej itlanauatil toTajtsin, opeuj kipiyaj tlajtlakojli. Niman noijki onochiujkej itlauelikniuan toTajtsin pampa yejua kitlauelita tlen xkuajli. Yejua ixtololojuan “melak chipaujkej niman xuelis kitaskej tlen xkuajli” (Habacuc 1:13). Tla Jehová kipanoltiskia itlajtlakol Adán niman Eva, nochi tlen okichijchiuj xueliskia nopaleuis. Iluikaktekitkej niman tlaltikpakchanejkej notlajtoltiskiaj tla ueliskiaj kineltokaskej tlen kijtoua. San ika, Jehová nochipa kichiua ijkon ken yokijto, xkeman kipanauiya (Salmo 119:142). Maski Adán niman Eva okinchijchiujkej mauelikan makitlapejpenikan tlenon kichiuaskej, xueliskia kichiuaskej maka inpan manochiua tlen xkuajli pampa okixnamijkej Jehová. Sakin yejuamej omijkej niman oksejpa onokuepkej tlalpoktli (Génesis 3:19).

12. ¿Tlenon inpan onochiuj ikoneuan Adán?

12 Ijkuak Adán niman Eva okikuajkej kojtlakilyotl, Jehová xok okinseli ken ichanejkauan. Yejua okinkixti itech xochitlalpan Edén niman xok keman ueliskiaj nokuepaskej (Génesis 3:23, 24). Jehová okinkauili matlajyouikan ipampa tlen okichiujkej (xpoua Deuteronomio 32:4, 5). * Kuakon yejuamej xok ueliskiaj kixkopinaskej ikualneskayouan Jehová. Adán okipolo tlamachialistli ika nemis ika tlayekapan niman noijki ikoneuan. Yejua okinpanoltili ikoneuan san tlajtlakojli niman mikilistli (Romanos 5:12). Kuakon, aman ikoneuan xok ueliskiaj nemiskej nochipa. Adán niman Eva xok ueliskiaj kinpiyaskej inkoneuan xtlajtlakolejkej niman inkoneuan noijki kinpiyaskiaj inkoneuan tlajtlakolejkej. Satanás okichiuj ika Adán niman Eva makixnamikikan toTajtsin. Ipan yejuin tonajli, ok kiyejyekoua kichiuas ika nochimej tlaltikpakchanejkej noijki makixnamikikan (Juan 8:44).

TLAXTLAUIJLI TEPALEUIYA KUAJLI MATOUIKAKAN IUAN TOTAJTSIN

13. ¿Tlenon kinekiya Jehová ipampa tlaltikpakchanejkej?

13 Jehová ok kintlasojtla tlaltikpakchanejkej. Maski Adán niman Eva okitlalkauijkej toTajtsin, yejua ok kineki ika tlaltikpakchanejkej iuan manouikakan. Niman yejua xkineki nion se itech yejuamej mamikikan (2 Pedro 3:9). Ika yejon, toTajtsin nimantsin okichiuj itlaj niman ijkon tlaltikpakchanejkej ueliskiaj oksejpa iuan nouikaskej. ¿Kenon ueliskia kichiuas yejuin niman xkipanauis itlanauatiluan? Matikitakan.

Sakin ijkuak Adán niman Eva okitlalkauijkej toTajtsin, yejua nimantsin okichiuj itlaj niman ijkon tlaltikpakchanejkej ueliskiaj oksejpa iuan nouikaskej

14. a) Ijkon ken kijtoua Juan 3:16, ¿tlenon okichiuj toTajtsin niman ijkon kinmakixtis tlaltikpakchanejkej itech tlajtlakojli niman mikilistli? b) ¿Katlejua tlajtoltilistli tikinchiuiliskej tlaltikpakchanejkej?

14 (Xpoua Juan 3:16). Miyekej tlaltikpakchanejkej akin tikinnotsaj touan manosentlalikan ijkuak tikilnamikij imikilis Cristo kuajli kixmatij yejuin tlaxelojli. San ika ¿kenon imikilis Jesús uelis kichiuas matinemikan nochipa? Tejuamej uelis tikinpaleuiskej tlaltikpakchanejkej makasikamatikan tlanankilistli itech yejuin tlajtoltilistli ijkuak tikinnotsaskej touan manosentlalikan ijkuak tikilnamikij imikilis Cristo, ipan yejon tonajli niman ijkuak tikomintlajpaloskej sakin. Ijkuak melak kuajli kasikamatiskej tlaxtlauijli, noijki kuajli kitaskej kenon Jehová melak kintlasojtla tlaltikpakchanejkej niman kenon yejua melak tlamachilise. ¿Tlenon tlamachtijli itech tlaxtlauijli uelis tikimijliskej?

15. ¿Kenon Jesús xsan noijki ken Adán?

15 Jehová okitemakak inemilis se tlakatl akin xkipiaya tlajtlakojli ika techmakixtis. Yejuin tlakatl nonekiya xkipiyas tlajtlakojli niman xkeman kikauas Jehová. Noijki kinekis kitemakas inemilis ipampa tlaltikpakchanejkej (Romanos 5:17-19). Jehová okichiuj ika Jesús, ikoneuj akin kachtopa okichijchiuj, manemiki ipan tlaltikpaktli (Juan 1:14). Kuakon Jesús onochiuj se tlakatl akin xkipiaya tlajtlakojli, ijkon ken Adán katka. San ika, Jesús okitlakamat nochi itlanauatiluan toTajtsin ijkon nonekiya makichiua se tlakatl akin xkipiya tlajtlakojli. Maski ijkuak melak ouijtika tlen ika okitlatlatakej, xkeman okipanaui nion se itlanauatil toTajtsin.

16. ¿Tleka tlaxtlauijli se tetlayokolijli tlen melak tlasojti?

16 Ijkuak Jesús omik ken se tlakatl akin xkipiya tlajtlakojli, ouel otechmakixti itech tlajtlakojli niman mikilistli. Yejua onochiuj ijkon ken Adán katka. Jesús katka se tlakatl xtlajtlakole, akin xkeman okikauj toTajtsin niman nochipa okitlakamat (1 Timoteo 2:6). Yejua omik topampa niman imikilis kichiua ika uelis nemiskej nochipa nochimej tlaltikpakchanejkej (Mateo 20:28). Tlaxtlauijli tlapaleuiya manochiua tlen toTajtsin kineki itech tlaltikpaktli niman tlaltikpakchanejkej (2 Corintios 1:19, 20).

JEHOVÁ KICHIUA OKSEJPA MATOCHIUAKAN ICHANEJKAUAN

17. ¿Tlenon tikseliskej ipampa tlaxtlauijli?

17 Jehová melak ueyi tlen ika otlatlaxtlauj (1 Pedro 1:19). Melak techtlasojkaita niman ika yejon kinektikatka ika ikoneuj mamiki topampa (1 Juan 4:9, 10). Kuakon, Jesús kentla yejua totaj yeskia niman xyeskia Adán (1 Corintios 15:45). Jesús xsan okichiuj matiuelikan tinemiskej nochipa noijki se tonajli uelis tiyeskej ichanejkauan toTajtsin. Ika tlaxtlauijli, tlaltikpakchanejkej xok kipiyaskej tlajtlakojli niman Jehová uelis kinselis oksejpa ken ichanejkauan niman xok kipanauiskej itlanauatiluan. San xkonemili kenon melak kualtsin yes ijkuak nochimej akin xkeman kikauaskej Jehová xok kipiyaskej tlajtlakojli. Ipan yejon tonajli, nochimej ipan iluikak niman ipan tlaltikpaktli nemiskej ken san se familia. Tinochimej tochiuaskej ikoneuan toTajtsin (Romanos 8:21, TNM).

18. ¿Kemanon Jehová nochiuas “nochi san se ueyi”?

18 Maski kachtopa totajuan okimapeujkej Jehová, yejua xkikajkaua ika kintlasojtlas tlaltikpakchanejkej. Ika yejon, yejua okitemakak se tlaxtlauijli. Niman maski ok tinemij titlajtlakolejkej, Satanás xuelis kichiuas ika matiktlalkauikan Jehová. Ipampa tlaxtlauijli, Jehová techpaleuis matochiuakan timelajkej ixpan. ¡San xkonemili kenon yes nemilistli ijkuak akin nochimej kixmatiskej iKoneuj toTajtsin niman itech tlaneltokaskej kipiyaskej nemilistli tlen xkeman tlamis! (Juan 6:40). ToTajtsin akin tetlasojtla niman tlamachilise yemelak kichiuas tlen kineki niman kinpaleuis tlaltikpakchanejkej maka ok makipiyakan tlajtlakojli. Kuakon, Jehová yejua nochiuas “nochi san se ueyi” (1 Corintios 15:28).

19. a) Pampa tiktlasojkamatij tlaxtlauijli, ¿tlenon techyolmapeua matikchiuakan? (Xkita recuadro “ Ok matikintejtemokan akin kinekij”). b) ¿Tlenon tomachtiskej ipan okse tlamachtijli?

19 Tla melak tiktlasojkamatij tlaxtlauijli, noneki techyolmapeuas tikinnojnotsaskej oksekimej itech tetlayokolijli tlen melak tlasojti. Tlaltikpakchanejkej noneki kimatiskej ika ipampa tlaxtlauijli, Jehová kintekiuiltia nochimej ika uelis kipiyaskej nemilistli tlen xkeman tlamis. San ika, tlaxtlauijli noijki tepaleuiya itech okse. Tlaxtlauijli tlapaleuiya ika manoyektlali tlen Satanás okiteneuili toTajtsin ipan xochitlalpan Edén. Tikitaskej yejuin ipan okse tlamachtijli.

^ párr. 4 Salmo 19:1: “Iluikamej kiteneujtokej iueyilis toTajtsin; iluikamej kiteijlitokej itekiyo tlen okichijchiujkej imauan”.

^ párr. 4 Salmo 104:24: “¡Melak miyek motekiyo, Jehová! Tejua yotikchijchiuj nochi ika tlamachilistli. Tlaltikpaktli tentika ika tlen tejua otikchijchiuj”.

^ párr. 9 Génesis 3:1-5: “Aman tej, kouatl nesiya melak tlamachilise xijkon ken nochimej yolkamej tlen nemiyaj ipan tepetl tlen Jehová yokichijchiujka. Ika yejon, opeuj kijlia yejon siuatl: ‘¿Yemelak toTajtsin yomechijli ika xkipiya nenkikuaskej itlakilyo itech nochi kojtin tlen onka ipan xochitlalpan?’. Kuakon, siuatl okinankili kouatl: ‘Uelis tijkuaskej itlakilyo nochi kojtin tlen onka ipan xochitlalpan. San ika, itech kojtli tlen onka itlajkotian yejuin xochitlalpan, toTajtsin yokijto: “Xkipiya ika nenkikuaskej, ka, xkipiya ika nenkikitskiskej; tla nenkichiuaj, nenmikiskej”’. Kuakon, kouatl okijli siuatl: ‘Xnenmikiskej. Pampa toTajtsin kimatstika ika ijkuak nemejuamej nenkikuaskej, ipan yejon tonajli nemixtlapouiskej niman nemochiuaskej ken toTajtsin, nenkixmatiskej tlen kuajli niman tlen xkuajli’”.

^ párr. 12 Deuteronomio 32:4, 5: “Yejua kentla se Tetl, melaktik tlen kichiua, pampa nochi iojuiuan melaktikej. ToTajtsin akin xkeman tekaua, xkichiua tlen xkinamiki; yejua kichiua tlen melaktik niman tlen kinamiki. Yejuamej akin xkuajli tlen okichiujkej. Yejuamej xikoneuan, tlajtlakojli yejuamej inyaxka. ¡Yejuamej tlaltikpakchanejkej akin xmelajkej niman xkuakualtin!”.