Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Telpokamej niman ichpokamej ¿iuelis nemoapolaktis?

Telpokamej niman ichpokamej ¿iuelis nemoapolaktis?

“Cada semej nemejuamej yejuan kineki kichijchiuas se torre, achtopa notlalia para kixtlaloua itomin tla kaxilis para tlamis on torre” (LUCAS 14:28).

TLAKUIKALTIN 120 NIMAN 64

Yejuin tlamachtijli niman tlen uajlauj onochijchiuj makinpaleui telpokamej niman ichpokamej akin kinekij noapolaktiskej.

1, 2. a) ¿Tlenon techyolpaktia akin tiktekichiuiliaj toTajtsin ipan yejuin tonajli? b) ¿Tlenon noneki makasikamatikan telpokamej?

CHRISTOPHER san kipiaya 12 xiuitl, niman ikinekiya noapolaktis. Kuakon se tlayekanketl okijli: “Nimitsixmati ijkuak ok tipitentsin katka. Melak nipaki pampa tikneki timoapolaktis. Nikneki nimitstlajtoltis: ¿tleka tikneki timoapolaktis?”. Tokniuj tlayekanketl melak kinekiya kimatis tleka. Techyolpaktia ijkuak tikitaj ika melak miyekej telpokamej noapolaktiaj ipan nochi xiuitl (Eclesiastés 12:1). San ika, tajtin niman tlayekankej ipan tlanechikojli noneki kinpaleuiskej telpokamej akin kinekij noapolaktiskej makimatikan tleka kinekij kichiuaskej niman ika makasikamatikan tlenon kijtosneki timoapolaktis.

2 Biblia temachtia ika ijkuak se nosentemaka itech Jehová niman noapolaktia, peua yenkuik inemilis ken itekipanojkauj toTajtsin. Yejuin kijtosneki kiselis miyek tlateochiualistli san ika, noijki miyek tlatlatalistin (Proverbios 10:22; 1 Pedro 5:8). Ika yejon, tajtin noneki makinpaleuikan inkoneuan makasikamatikan tlenon kijtosneki timochiuas inomachtijkauj Cristo. San ika, tla se telpochtli intajuan xiteixpantijkauan Jehová, kuakon tlayekankej ipan tlanechikojli kipaleuiskej ika tlasojtlalistli makasikamati tlenon kijtosneki timosentemakas niman timoapolaktis (xpoua Lucas 14:27-30). Ijkuak yakaj kineki kichijchiuas se kajli, noneki kuajli tlayektlalis. Noijki ijkon panoua tla se telpochtli kineki noapolaktis, noneki noyektlalis. Ijkon uelis yolmelaujkanemis itech Jehová hasta “ijkuak nochi tlamis” (Mateo 24:13). ¿Tlenon uelis kinpaleuis telpokamej nochipa makitekichiuilikan Jehová? Matikitakan seki.

3. a) ¿Tlenon okijto Jesús niman Pedro itech apolaktilistli? (Mateo 28:19, TNM, 20; 1 Pedro 3:21). b) ¿Katlejua tlajtoltilistin tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli, niman tleka?

3 ¿Tejua titelpochtli niman tikneki timoapolaktis? Tla kema, ¡melak kuajli! Melak kualtsin timoapolaktis niman timochiuas iteixpantijkauj Jehová. Nochimej akin kinekij kichiuaskej ken Cristo noneki noapolaktiskej. Pedro, itlatitlankauj Cristo, okijto ika melak noneki tikchiuas pampa ijkon uelis timakisas itech ueyi tlajyouilistli tlen uajlauj (Mateo 28:19, TNM, 20; 1 Pedro 3:21, TNM). Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej yeyi tlajtoltilistin tlen mitspaleuiskej xkita tla iuelis timoapolaktis: “¿Nejua yoninoskalti? ¿Tleka nikneki ninoapolaktis? ¿Nikasikamati tlenon kijtosneki ninosentemakas itech Jehová?”. Melak noneki xmotlajtolti yejuin. Ijkuak timoapolaktis, tikteititis ika yotikijli Jehová ika tiktekichiuilis nochipa. Noijki yejon tlajtoltilistin mitspaleuiskej tikchiuas tlen tikijlis Jehová.

NIUELI TIKTLAPEJPENIA TLEN KUAJLI ITECH TLEN XKUAJLI

4, 5. a) ¿Tleka xsan akin iuejueyimej noapolaktiaj? b) ¿Tlenon kijtosneki timoskaltis itech motlaneltokil?

4 Biblia xtlaj kijtoua kech xiuitl xpiya niman ijkon uelis timoapolaktis. Ipan Proverbios 20:11 kijtoua: “Hasta se konetl kixmatij ika tlen kichiua, tla ken noyekana chipauak niman melajki”. Kuakon hasta se akin telpochtsintli uelis kimatis tlen kuajli niman tlen xkuajli niman ijkon uelis kasikamatis tlenon kijtosneki timosentemakas itech Jehová. Tla se telpochtli kiteititia ika yonoskalti niman yonosentemakak itech Jehová melak noneki niman kinamiki manoapolakti (Proverbios 20:7).

5 ¿Tlenon kijtosneki timoskaltis itech motlaneltokil? Timoskaltis itech motlaneltokil xsan kijtosneki tla yotiueyiyak noso ika tikpiya miyek xiuitl. Biblia kijtoua ika kijtosneki tikmatis tlen kuajli niman tlen xkuajli (Hebreos 5:14). Se akin yonoskalti itech itlaneltokil kimati tlen kuajli niman kineki kichiuas pampa kisa ipan iyojlo. Niman nokojtilia kimapeuas tlen xkuajli niman xnoneki nochipa yakaj makijlito makichiua tlen kuajli. Tla tejua timoapolaktia, noneki ika tikchiuas tlen kinamiki maski ijkuak xmitsitaj motajuan noso oksekimej (uelis tikitas Filipenses 2:12).

6, 7. a) ¿Tlenon tlatlatalistin okixnamik Daniel ipan Babilonia? b) ¿Kenon okiteititi Daniel ika yonoskaltijka itech itlaneltokil?

6 ¿Uelis se telpochtli kiteititis ika yonoskalti itech itlaneltokil? Xnemili itech se telpochtli akin yeuejkaui onen niman okitekichiuili toTajtsin, itoka Daniel. Kanaj yejua san telpochkonetl katka ijkuak okuikakej iselti ipan ueyi kalpan Babilonia. Ompa okixnamik miyek tlatlatalistin. Xtlanemili, yejua nemiya imiuan akin xkitlakamatiyaj toTajtsin. Noijki, ompa opeuj kichiuaj ika yejua manomachili ken se akin ueyixtika. Hasta opeuj okitlapejpenijkej itech oksekimej telpokamej makitekichiuilikan tekiuaj (Daniel 1:3-5, 13). Nesiya ika Daniel ueliskia melak kuajli nemis ipan Babilonia xijkon ken ipan Israel.

7 ¿Tlenon okichiuj Daniel itech tlen okixnamik? Xokikauili ika akin chantiyaj Babilonia makipatlakan ken tlanemilia noso maka makitlakamati Jehová. Biblia kijtoua ika Daniel okinemili ipan iyojlo xkichiuas tlen xkuajli. Kijtosneki ika yejua kuajli yokinemilijka xtlaj kichiuaskia tlen kisa itech tlaneltokijli xmelauak (Daniel 1:8). Ijkon okiteititi ika yejua yonoskaltijka itech itlaneltokil.

Se telpochtli akin yonoskalti xkiteititia iuan nouika toTajtsin itech Kajli kampa Tosentlaliaj niman ipan kaltlamachtijli kiteititia imiuan nouika akin xkitlakamatij toTajtsin. (Xkita párrafo 8).

8. ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech Daniel?

8 ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech Daniel? Tla tejua titelpochtli akin yotimoskalti itech motlaneltokil, noneki tiktlakamatis Jehová maski ijkuak maouijtika. Xtimochiuas ken se camaleón tlen nopapatla ken tlachia, tlen kipatla ken nesi ijkon ken kampa nemi. Xuelis tikteititis ika iuan timouika toTajtsin ipan Kajli kampa Tosentlaliaj niman ipan kaltlamachtijli tikteititis ika timouika imiuan tlaltikpakchanejkej akin xkitekichiuiliaj toTajtsin. Noneki tiktlakamatis toTajtsin maski ijkuak tikixnamikis tlen ouijtika (xpoua Efesios 4:14, 15).

9, 10. a) ¿Tleka noneki xnemili tlenon otikchiuj ijkuak otikixnamik se tlatlatalistli? b) ¿Tlenon kiteititia se ijkuak noapolaktia?

9 Tla titelpokamej noso yotiuejueyiyakej, tinochimej topopolouaj kemantika (Eclesiastés 7:20). San ika, tla tikneki timoapolaktis, noneki timotlajtoltis tla yemelak kuajli yotiknemili tikchiuas nochipa tlen Jehová kineki. ¿Yopeuj tikuajtlakamatstiuj Jehová? Xnemili tlenon otikchiuj ijkuak otikixnamik se tlatlatalistli. ¿Ouel otikitak tlenon kuajli katka tikchiuas? Noso kanaj tipanotika ijkon ken Daniel. Kanaj yakaj mitsijlia xchiua miyek tlemach tlen tejua tiueli niman ijkon kuajli tinemis ipan yejuin tlaltikpaktli. Ijkuak tikixnamikis tlatlatalistin ken yejuin, ¿ueli tikasikamati tlen Jehová kineki xchiua? (Efesios 5:17).

10 Melak noneki xmotlajtolti yejon, pampa mitspaleuis tikitas ika apolaktilistli melak ueyi kijtosneki. Ijkuak se noapolaktia, kiteititia ika yokijli Jehová kitlasojtlas niman nochipa kitekichiuilis ika iyojlo (Marcos 12:30). Nochimej akin noapolaktiaj kipiyaj ika kinekiskej kichiuaskej tlen yokijlikej Jehová (xpoua Eclesiastés 5:4, 5). *

¿YEMELAK NEJUA NIKNEKI NIKCHIUAS?

11, 12. a) ¿Tlenon noneki kuajli tikitas tla tiknemilijtika timoapolaktis? b) ¿Tlenon mitspaleuis tikitas apolaktilistli ken Jehová kita?

11 Biblia kijtoua ika nochi akin kitekichiuiliaj toTajtsin noneki makichiuakan ika nochi inyojlo hasta akin telpokamej (Salmo 110:3). Kuakon, tla tiknemilijtika timoapolaktis noneki tikchiuas pampa tejua ijkon yotiknemili. Yejuin melak noneki tla tejua otimoskalti ipan se familia akin iteixpantijkauan Jehová.

12 Kanaj yotikitak ika oksekimej yonoapolaktijkej. Kanaj seki akin iuan timouika noso mokniuan yonoapolaktijkej. San ika, maka xnemili ika tejua kipiya ika timoapolaktis san pampa yotikajxilti seki xiuitl noso san pampa oksekimej noapolaktijtokej. ¿Tlenon mitspaleuis tikitas apolaktilistli ijkon ken Jehová kita? Noneki xtlanemili tleka apolaktilistli melak ueyi kijtosneki. Ipan yejuin tlamachtijli niman ipan okse tikitas tleka.

13. ¿Kenon uelis tikitas tleka tikneki timoapolaktis?

13 Uelis tikitas tleka tikneki timoapolaktis tla titlanemilia itech kenon tikchiua teoyotl. Xmotlajtolti: “¿Miyekpa nikchiuilia teoyotl Jehová noso san kemantika? ¿Tlenon nikijlia Jehová ijkuak nikchiua teoyotl?”. Yejuin mitspaleuis kitas tla kuajli iuan timouika toTajtsin (Salmo 25:4). Miyekpa, Jehová kinankilia toteoyouan ika Biblia. Kuakon ijkin uelis tikitas tleka tikneki timoapolaktis tla tejua timomachtia itech Biblia (Josué 1:8). Xmotlajtolti noijki: “¿Nikuelita ninomachtis Biblia nochi semanas? ¿Nikuelita ninomachtis ijkuak tikueyichiuaj Jehová ken familia?”. Yejuin tlajtoltilistin mitspaleuiskej xkita tla yemelak tikneki timoapolaktis, pampa kisa ipan moyojlo. Niman pampa kuajli yotiknemili ika tikneki timouikas iuan Jehová niman tiktekichiuilis ika nochi moyojlo.

TLEN KIJTOSNEKI TIMOSENTEMAKAS

14. ¿Tlenon kijtosneki timosentemakas niman timoapolaktis?

14 Sekimej telpokamej kijtouaj ika yonosentemakakej itech Jehová. San ika, kijtouaj ika ok xuelis noapolaktiskej. San ika, yejon xuelis ijkon nochiuas. Yejon telpokamej xkasikamatij tlenon kijtosneki timosentemakas niman timoapolaktis. Timosentemakas kijtosneki tikchiuilis teoyotl Jehová kampa tikijlis ika tiktekichiuilis nochipa. Niman sakin timoapolaktis niman ijkon nochimej kimatiskej ika tejua yotimosentemakak itech Jehová. Ika yejon, ijkuak xitimoapolaktia noneki kuajli tikasikamatis tlenon kijtosneki timosentemakas itech toTajtsin.

15. ¿Tleka melak ueyi kijtosneki timosentemakas itech toTajtsin?

15 Ijkuak timosentemakas itech Jehová, tikijlia ika ipan yejon tonajli ika tlayekapan monemilis yejua itlatki yes. Tikijlia ika tiktekichiuilis nochipa yejon tlen melak ueyi kijtosneki ipan monemilis (xpoua Mateo 16:24). Ika yejon, timosentemakas itech toTajtsin melak ueyi kijtosneki (Mateo 5:33). ¿Kenon uelis tikteititis ika tejua yotikmakak monemilis toTajtsin? (Romanos 14:8).

16, 17. a) Xkijto ika se neskayotl kenon uelis tikteititis ika monemilis xok tejua motlatki. b) ¿Tlenon kijlitika toTajtsin se akin nosentemaka itech?

16 ¿Kenon uelis tikteititis ika monemilis xok tejua motlatki? Xtlanemili itech yejuin. Motaj mitstlayokolia se tlajli niman mitsijlia ika aman tejua motlatki. San ika, sakin mitsijlia ika yejua ika nokauas tlalamatl niman san yejua uelis tekitis ipan yejon tlajli. ¿Tikijtoskia ika motaj yemelak yomitsmakak yejon tlajli? ¿Noso uelis tikijtoskej ika ok itlatki?

17 Ijkuak se nosentemaka itech toTajtsin, kijlia: “Nonemilis tejua motlatki”. Niman Jehová kinamiki makichia ika akin ijkon yokijli makichiua. San ika, xnemili ika yejua peua san ichtaka kisa iuan yakaj akin xiteixpantijkauj Jehová. Noso xnemili ika kiselia se tekitl tlen xok kikauilia makisa matenojnotsati noso yas ipan tlanechikojli. Se akin ijkon kichiuas xkichiujtos tlen okijli toTajtsin kichiuas. Yeskia ijkon ken yejon tajtli akin ika nokaua tlalamatl. Ika yejon, tla tikijlia Jehová ika monemilis aman yejua itlatki, nochipa tikchiuas tlen yejua kineki, maski kemantika xijkon ken tejua tikneki. Yejon tlen okichiuj Jesús ijkuak okijto: “Oniualeu ne iluikak xpara nikchiuas tlen nejua nikneki, yej para nikchiuas on tlen kineki on yejuan onechajtitlan” (Juan 6:38).

18, 19. a) ¿Tlenon kijtouaj Rose niman Christopher itech apolaktilistli? b) ¿Tlenon tiknemilia tejua itech apolaktilistli?

18 Kuajli nesi ika timoapolaktis melak ueyi kijtosneki. Timosentemakas niman timoapolaktis melak kualtsin. Tla tiktlasojtla Jehová niman tikasikamati tlenon kijtosneki timosentemakas itech, xokpa tiknemilis timoapolaktis. Niman xtimoyolkuepas itech tlen yotiktlapejpeni tikchiuas. Se ichpochtli itoka Rose kijtoua: “Melak niktlasojtla Jehová niman nechyolpaktia niktekichiuilis. Ijkuak oniktlapejpeni ninoapolaktis, kuajli nikmatstoya ika tlen nikchiuaskia melak kuajli niman xokpa oniknemili nikchiuas”.

19 Ipan kachtopa párrafo otitlajtokej itech se telpochtli itoka Christopher. Yejua onoapolakti ijkuak kipiaya 12 xiuitl. ¿Kenon nomachilia ika okitlapejpeni noapolaktis? Yejua kijtoua ika melak paki. Ijkuak kipiaya 17 xiuitl onochiuj precursor regular; ijkuak kipiaya 18 xiuitl okitlalijkej ken tlapaleuijketl niman aman tekiti ipan Betel. Yejua kijtoua: “Melak kuajli ika oniktlapejpeni ninoapolaktis. Niktekichiuilia Jehová niman ikalpan. Xonka okse tlemach tlen matechyolpakti ken yejuin”. ¿Niman tejua? ¿Tiknemilijtika timoapolaktis? Tla kema, ¿kenon uelis timoyektlalis kachtopa? Tikitaskej ipan okse tlamachtijli.

^ párr. 10 Eclesiastés 5:4, 5: “Nochipa ijkuak timotlajtolkauas iuan toTajtsin ika tikchiuas itlaj, nimantsin xtlaxtlaua, pampa yejua xkiyolpaktia akin xtlamachilisejkej. Tlen yotikijto tikchiuas, xtlaxtlaua. Melak kuajli tla xtimotlajtolkaua xken timotlajtolkauas niman xtiktlaxtlauas”.