Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Tlen notlajtoltiaj akin kitaj revistas

Tlen notlajtoltiaj akin kitaj revistas

¿Kemanon itekipanojkauan toTajtsin okintsajkej itech Babilonia niman kemanon omakiskej?

Itekipanojkauan toTajtsin okintsajkej itech Ueyixtika Babilonia sakin itech xiuitl 100 hasta itech xiuitl 1919. Yejuin yenkuik itech tlen tikasikamatiyaj. ¿Tleka ononek manopatla ken tikasikamatiyaj?

Onka tlen techajsikamachiltia ika tlapejpeniltin omakiskej ipan 1919 itech Ueyixtika Babilonia. Ipan yejuin xiuitl ika tlayekapan aman nemij san sekan ipan se tlanechikojli tlen chipauak. ¿Tleka ijkon tikmatij? Matikonemilikan itech yejuin: ijkuak iTekiuajyo toTajtsin opeuj tlayekana ipan iluikak itech 1914, itekipanojkauan toTajtsin nimantsin opeuj kintlatlataj niman ika yolik onochipaujtiajkej itech tlaneltokiltin niman tlamachtiltin tlen xmelauak (Malaquías 3:1-4). * Ipan 1919, Jesús okitlali “tekitketl” yolmelauak niman kipiya kuajli itlamachilis, makinmaka tlen kinpoloua ikalpan toTajtsin, tlen yonochipaujka (Mateo 24:45-47). Ipan yejon xiuitl noijki itekipanojkauan toTajtsin omakiskej itech Ueyixtika Babilonia, kijtosneki, itech tlaneltokiltin tlen xmelauak (Apocalipsis [Revelación] 18:4). San ika ¿kemanon opeuj kintsakuaj itekipanojkauan toTajtsin?

Hasta aman yotikijtokaj ika itekipanojkauan toTajtsin okintsajkej itech Ueyixtika Babilonia san seki tonaltin ipan 1918 ika tlayekapan. Se neskayotl, Amatl Tekakistilijketl 15 marzo 1992 (xonka ika náhuatl de guerrero) okijto ika ijkon ken israelitas okintsajkej Babilonia, ipan 1918 itekipanojkauan Jehová okintsajkej itech Ueyixtika Babilonia. San ika, sakin ijkuak melak kuajli yotomachtijkej, otikasikamatkej ika itekipanojkauan toTajtsin opeuj kintsakuaj miyek xiuitl ika tlakuitlapan itech 1918.

Teotlajtojli tlen uajnestiuj ipan Ezequiel 37:1-14 okijto ika itekipanojkauan toTajtsin kintsakuaskiaj niman ika sakin makisaskiaj. Ezequiel okitak ipan se valle miyek iomiyouan tlaltikpakchanejkej akin yomijkaj. Ipan tlaxelojli pitentsin 11 kijtoua ika yejon omitl itlatki katka kajli Israel. Yejuin kajli kijtosneki nochi kalpan Israel niman ikoneuan toTajtsin noso tlapejpeniltin (Gálatas 6:16; Hechos 3:21). Ipan teotlajtojli kijtoua ika yejon omitl oksejpa oyoliuj niman onochiujkej melak miyekej tlaixnamijkej. Yejuin kijtosneki ika itekipanojkauan toTajtsin omakiskej itech Babilonia itech 1919. San ika ¿kanon uajnestiuj ika opeuj kintsakuaj melak yeuejkaui? Matikitakan.

Kachtopa, Ezequiel okitak ika inomiyouan tlaltikpakchanejkej akin yomijkaj “melak youajkaj” (Ezequiel 37:2, 11). Yejuin kijtosneki ika melak youejkaujkaj ika yomijkaj. Noijki, yejuin tlaltikpakchanejkej opeujkej yoliuij ika yolik, xnimantsin. Kuakon, Ezequiel okikak itlaj tlen okakistik niman inomiyouan tlaltikpakchanejkej opeuj nouiyoniaj niman nosentlaliaj. Sakin opeuj nosalouaj omitl iuan nakatl, niman sakin okipixkej inkuetlaxio. Kuakon intech okalak “ijyotl” niman opeujkej yoliuij. Ijkuak yejuin tlaltikpakchanejkej oksejpa ikipiayaj innemilis, Jehová okinmakak tlajli kampa chantiskej. Kuajli nesi ika nonekiya panoskia miyek tonaltin niman ijkon nochiuaskia yejuin (Ezequiel 37:7-10, 14).

Ijkon ken okijtoka Ezequiel nochiuas, israelitas okintsajkej ipan miyek tonaltin. Yejon tonaltin noso tiempo opeuj ipan xiuitl 740 ijkuak xiuajnemiya Cristo, ijkuak majtlaktli familias itech Israel okiskej itech tlajli kampa chantiyaj. Ipan xiuitl 607 ijkuak xiuajnemiya Cristo, Jerusalén okixoxotonijkej babilonios. Niman ome familias itech Tekiuajyotl Judá noijki okiskej itech tlajli kampa chantiyaj. Omakiskej hasta ipan xiuitl 537 ijkuak xiuajnemiya Cristo, ijkuak xmiyekej judíos onokuepkej niman opeujkej kichijchiuaj teopan niman oksejpa kiueyichiuaj Jehová ipan Jerusalén.

Nochi yejuin teititia ika tlapejpeniltin akin kichiuaj ken Cristo xsan okintsajkej itech Ueyixtika Babilonia itech 1918 hasta 1919. Yejuamej ouejkaujkej ika tsauktoyaj. Jesús noijki otlajto itech yejuin ijkuak okijto ika trigo noskaltiskia iuan xkuajli xiujtli, kijtosneki ika ikoneuan Tekiuajyotl uejkaujtipan nemiskiaj imiuan akin xmelauak kichiuaj ken Cristo (Mateo 13:36-43). Ipan yejon tiempo xmiyekej nemiyaj akin yemelak kichiuayaj ken Cristo. Miyekej akin kijtouayaj kichiuaj ken Cristo okimapeujkej tlen melauak niman opeuj kiseliaj tlamachtiltin tlen kisa itech tlaneltokijli xmelauak. Ika yejon, uelis tikijtoskej ika tlanechikojli ika tlapejpeniltin kentla tsauktoya itech Ueyixtika Babilonia. Yejuin opeuj nochiua sakin itech xiuitl 100 niman otlan ipan itlamiyan tonaltin ijkuak onochipauj ken toTajtsin yokitlali manoueyichiua (Hechos 20:29, 30; 2 Tesalonicenses 2:3, 6; 1 Juan 2:18, 19).

Ipan yejon xiujtin, tlayekankej ipan tlaneltokiltin niman tekiuajkej okinejkej san yejuamej kijtoskia tlen kichiuaskiaj tlaltikpakchanejkej. Se neskayotl, xkinkauiliayaj makipiyakan Biblia nion makipouakan ika intlajtol tlen uelis kasikamatiskiaj. Sekimej akin xonomojtikej okipoujkej Biblia yoltokej okintlatijkej. Niman akin xkuelitayaj ken tlamachtiayaj tlayekankej ipan tlaneltokiltin, melak okintlajyouiltijkej. Ipan yejon tiempo nion achijtsin xueliyaj nomachtiayaj noso temachtiskej tlen melauak.

Ezequiel noijki okijto ika ikalpan toTajtsin oksejpa uajnemiskia niman ika yolik makisaskiaj itech tlaneltokijli tlen xmelauak. ¿Kemanon niman kenon nochiua yejuin? Teotlajtojli kijtoua ika “itlaj nokakis”. Yejuin opeuj nochiua ijkuak poliuis miyek xiuitl ika tlamis tlajtlamach ken nochiua ipan tlaltikpaktli. Ipan yejon xiujtin, sekimej tlakamej opeujkej kitejtemouaj tlen melauak niman kiyejyekouaj kitekichiuiliskej toTajtsin maski inyeualiyan onkatka tlamachtijli tlen xmelauak. Onomachtijkej Biblia niman okimijlikej oksekimej tlen yokasikamatkaj. Oksekimej okiyejyekojkej kitlajtolkuepaskej Biblia ika okseki tlajtoltin tlen tlaltikpakchanejkej kasikamatiyaj.

Kuakon, kanaj ipan xiuitl 1870 kentla nakatl niman omitl opeuj nosentlaliaj niman opeuj kipiya ikuetlaxio. Charles Taze Russell niman akin iuan nouikaj opeujkej melak kuajli nomachtiaj Biblia niman onochikaujkej kitekichiuiliskej Jehová. Noijki okinpaleuijkej oksekimej makasikamatikan Biblia ika yejuin revista niman okseki amatlajkuiloltin. Ipan xiuitl 1914 onoteititi “Foto-Drama de la Creación” niman ipan 1917 onotemakak amoxtli The Finished Mystery (Tlen xnomati yotlan) tlen ika okinpaleuijkej itekipanojkauan toTajtsin makipiyakan chikauak intlaneltokil. Ipan xiuitl 1919 kentla ikalpan toTajtsin oksejpa oyoliuj niman onen ipan yenkuik tlaltikpaktli. Ipan yejon xiuitl ika tlayekapan, akin kichiayaj nemiskej nochipa ipan tlaltikpaktli onosentlalijkej iuan tlapejpeniltin. Niman aman, nochimej san sekan kitekichiuiliaj Jehová niman onochiujkej melak miyekej tlaixnamijkej (Ezequiel 37:10; Zacarías 8:20-23). *

Ken tikitaj, kuajli nesi ika itekipanojkauan toTajtsin okintsajkej itech Ueyixtika Babilonia itech xiuitl 100 ika tlayekapan, ipan tonaltin ijkuak miyekej tlaltikpakchanejkej okixnamijkej tlen melauak. Ipan nochi yejon xiujtin melak ouijtika katka kitekichiuiliskej Jehová, ijkon ken ijkuak israelitas okinuikakej noso okintsajkej Babilonia. San ika, ipan yejuin tonajli kiminojnotstokej miyekej tlaltikpakchanejkej itech tlen melauak nochiuiyan tlaltikpaktli. Techpaktia tikmatiskej pampa tinemij ipan tonaltin ijkuak akin kipiyaj tlamachilistli petlaniskej, ijkuak miyekej nochipauaskej, noyektlaliskej niman kiseliskej tlaneltokijli tlen melauak (Daniel 12:3, 10).

Ijkuak Satanás okiyejyeko kitlatlatas Jesús, ¿yemelak okuikak ipan teopan noso san okititi ipan se tlatlachalistli?

Xkuajli tikmatij kenon Satanás okititi teopan Jesús. Matikitakan tleka ijkon tikijtouaj.

Mateo niman Lucas okijtokej tlen Satanás okichiuj iuan Jesús. Mateo okijto ika “okuikak” Jerusalén niman “okitlejkoltij ne kampa más tlakpak ipan on ueyi tiopan” (Mateo 4:5). Noijki Lucas okijto ika “okuikak [...] Jerusalén niman okitlejkoltij ne kampa más tlakpak ipan on ueyi tiopan” (Lucas 4:9).

Yeuejkaui, ipan amatlajkuiloltin tlen otikinchijchiujkej okijtokej ika ijkuak Satanás okiyejyeko kitlatlatas Jesús, xuelis yemelak okuikak ipan teopan, kanaj san okititi ipan se tlatlachalistli. Se neskayotl, Amatl Tekakistilijketl 15 Julio 1961 (xonka ika náhuatl de guerrero) okijto ijkon ken ijkuak Satanás okiyejyeko kitlatlatas Jesús ijkuak okititi “nochi países [noso tekiuajyomej] yejuan onkaj ipan in tlaltikpatli” ipan se uejkapan tepetl. Yejon revista okijto ika xuelis yes se tepetl yemelak pampa xonka nion se tepetl tlen melak uejkapan kampa ueliskia noitaskej nochi países ipan tlaltikpaktli. Kuakon, yejon revista noijki okijto ika uelis tikasikamatiskej ika Satanás noijki xyemelak okuikak Jesús ipan teopan. Maski ijkon, Amatl Tekakistilijketl yotechtomili ipan seki tlamachtiltin tlen kemach youajkistiajkej ika tla Jesús onotlajkaliskia ipan teopan, ueliskia mikis.

Sekimej kijtoua ika Jesús xkatka levita, xueliskia tlejkos tlakpak ipan teopan. Ika yejon, kijtoua ika Satanás okitekitilti se tlatlachalistli niman ijkon okiyejyeko kitlatlatas Jesús. Yopanoka melak miyek xiuitl ika tlakuitlapan, Ezequiel okuikakej ipan teopan san ipan se tlatlachalistli (Ezequiel 8:3, 7-10; 11:1, 24; 37:1, 2).

Tla Satanás okitekitilti se tlatlachalistli ika okuikak Jesús ipan teopan, sekimej ueliskej notlajtoltiskej:

  • ¿Kenon ueliskia kimachilis Jesús kentla se tlatlatalistli onotlajkalis ipan teopan?

  • Itech okseki tlen ika okitlatlatak, Satanás okitlatlatak Jesús ika makikuepa yemelak temej ika yemelak pan niman ika makiueyichiua yemelak maski san sejpa. Ika yejon, ¿uelis tiknemiliskej ika ijkuak Satanás okitlatlatak Jesús ika maonotlajkali ipan teopan yemelak?

San ika, tla Satanás yemelak okuikak Jesús ipan teopan, sekimej uelis notlajtoltiskej:

  • ¿Xokitlakamat Jesús itlanauatiluan judíos ijkuak otlejkok tlakpak ipan teopan?

  • ¿Kenon Jesús oyaj hasta teopan tlen onkatka Jerusalén tla nemiya ipan tlaluaktli?

Matikitakan itlaj tlen techpaleuis tiknankiliskej yejuin ome tlajtoltilistli.

Ken kijtoua se tlamachtijketl, ijkuak Mateo niman Lucas otlajtokej itech teopan, xtlajtouayaj san kampa kixmatiyaj ken santuario, kampa san levitas ueli kalakiyaj. Nesi kiteneujtoyaj nochi teopan. Yejon teopan kipiaya kampa melak uejkapan, niman miyek onkatka kampa kipiaya esquina sureste, kampa tlakuamantik. Kanaj Satanás ompa okuikak Jesús. Ompa niman hasta kampa valle itoka Cedrón kanaj kipiaya 140 metros ika uejkatlan. Se tlakatl ixtlamatki itoka Josefo okijto ika yejon esquina melak uejkapan katka niman tla se ompa nemiya niman otlachiaya ika tlatsintlan ueliskia kuaixiuintis. Maski Jesús xkatka levita, ueliskia tlejkos ompa niman xakaj uelis kijlis tleka xkitlakamati intlanauatil judíos.

San ika ¿kenon ueliskia Jesús ajsis hasta teopan tlen onkatka Jerusalén tla nemiya ipan tlaluaktli? Xkuajli tikmatij. Biblia san kijtoua ika Satanás “okuikak” Jerusalén. Xtlaj kijtoua tla Jesús nisiuj nemiya noso uejka, nion xkijtoua kech ouejkauj okiyejyeko okitlatlatak. Kuakon kanaj Jesús oyaj hasta Jerusalén san onejnen maski melak uejkauiskia.

Ijkuak Satanás okititi Jesús “nochi países [noso tekiuajyomej] yejuan onkaj ipan in tlaltikpatli”, uelis tiknemiliskej ika okitekitilti se tlatlachalistli, pampa xonka nion se tepetl kampa uelis noitas nochi países ipan tlaltikpaktli. Tlen okichiuj Satanás uelis tikasikamatiskej ijkon ken ijkuak se kititia fotos tlen onka itech oksekan itech tlaltikpaktli ipan se pantalla. San ika, maski Satanás okitekitilti se tlatlachalistli, kinekiya ika Jesús yemelak manotlakuanketsa ixpan niman makiueyichiua (Mateo 4:8, 9). Kuakon, ijkuak Satanás okuikak Jesús ipan teopan uelis tiknemiliskej ika noijki kinekiya ika Jesús yemelak itlaj ipan manochiua itech inemilis niman maonotlajkali ipan teopan. San ika, Jesús xokinek kichiuas yejuin. Kuajli nesi, ika yejon kijtosnekiya se ueyi tlatlatalistli xken itla san kititiskia se tlatlachalistli.

Kuakon, uelis tikijtoskej ika kanaj kema Jesús yemelak oyaj Jerusalén niman otlejkok kampa melak tlakpak katka ipan teopan. San ika, ken otikijtokej ijkuak otipeujkej itech yejuin tlamachtijli, xkuajli tikmatij kenon okichiuj Satanás ijkuak okititi Jesús teopan. Tlen kema kuajli tikmatstokej ika Satanás okiyejyeko miyekpa ika Jesús makichiua itlaj tlen xkuajli. San ika, Jesús xkeman okitlakamat.

^ párr. 2 Xkita Amatl Tekakistilijketl 15 Julio 2013, páginas 10-12, párrafos 5-8 niman 12 (xonka ika náhuatl de guerrero).

^ párr. 2 Ipan Ezequiel 37:1-14 niman Apocalipsis 11:7-12 tlajtoua itech tlen opanok ipan 1919. Ipan Ezequiel 37:1-14 tlajtoua itech kenon oksejpa nochimej itekipanojkauan toTajtsin kiueyichiuaskej ken yejua kuelita ijkuak makisaskiaj, sakin itech 1919. San ika, Apocalipsis 11:7-12 tlajtoua ika ipan 1919 oksejpa uajnesiskia se grupo ika tlapejpeniltin tlen kinyekanaskia itekipanojkauan toTajtsin. Yejon tokniuan san ipan seki tonaltin xouelkej otlayekankej.