Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Matikinpaleuikan “akin xchanejkej” makitekichiuilikan Jehová ika pakilistli

Matikinpaleuikan “akin xchanejkej” makitekichiuilikan Jehová ika pakilistli

“Jehová kintlajpixtika akin xchanejkej” (SALMO 146:9).

TLAKUIKALTIN 84 NIMAN 73

1, 2. a) ¿Tlenon ouijtika kixnamikij sekimej tokniuan? b) ¿Tlenon tlajtoltilistin tikinnankiliskej?

SE TOKNIUJ itoka Lije kijtoua: “Ijkuak opeuj guerra ipan Burundi, nejua iuan nochanejkauan tinemiyaj ipan se ueyi tlanechikojli. Otikitakej kenon tlaltikpakchanejkej notlalouayaj niman tlatoponiayaj. Notajuan iuan majtlaktli nokniuan oticholojkej san iuan tlen tikitkiyaj. Sekimej itech nochanejkauan ouel oajsikej kampa nemij akin kikauaj inchan ipan Malaui kanaj 1,600 kilómetros ika uejka. Nejua niman oksekimej itech nochanejkauan otoxexelojkej”.

2 Ipan nochi tlaltikpaktli, nemij ipantsin 65 millones akin ononek kikauaskej inchan ipampa guerra noso pampa kintlaueltokaj. Itech tlen nomati, xkeman ijkin melak miyekej kikauaya inchan * (xkita nota). Niman melak miyekej itech akin kikauaj inchan iteixpantijkauan Jehová. Miyekej yokinpolojkej inchanejkauan niman nochi tlen kipiayaj. ¿Tlenon okseki yokixnamijkej? ¿Kenon uelis tikinpaleuiskej tokniuan makitekichiuilikan ika pakilistli Jehová maski tlajyouiyaj niman kipiyaj tlatlatalistin? (Salmo 100:2). ¿Niman kenon melak kuajli tikinnojnotsaskej akin kikauaj inchan niman ok xkixmatij Jehová?

KEN NEMIJ AKIN KIKAUAJ INCHAN

3. ¿Tlenon okichiuj ika Jesús niman inomachtijkauan makikauakan inchan?

3 Jesús niman itajuan ononek yaskej Egipto sakin ijkuak iiluikaktekitkauj Jehová okijli José ika tekiuaj Herodes kinekiya kimiktis Jesús. Yejuamej onokaujkej ompa hasta ijkuak omik Herodes (Mateo 2:13, 14, 19-21). Miyek xiuitl sakin, inomachtijkauan Jesús “ochojcholojkej ne ika miyekan ipan iregión Judea niman ne ika Samaria” pampa okintlaueltokakej (Hechos 8:1). Jesús kimatiya ika miyekej inomachtijkauan nonekiskia kikauaskej inchan. Ika yejon, yejua okijto: “Ijkuak mechtlauelitaskej niman [...] mechtlajyouiltiskej ipan se pueblo, xuiyan ipan okse” (Mateo 10:23). Tikaujteuas mochan nochipa melak ouijtika yes.

4, 5. a) ¿Katlejua seki tlen teijtlako kixnamikij akin kikauaj inchan ijkuak cholouaj? b) ¿Tlenon teijtlako noijki kixnamikij akin nemij kampa ajsi akin okikaujkej inchan?

4 Ijkuak akin kikauaj inchan cholouaj noso nemij kampa nemij oksekimej akin noijki okikaujkej inchan, kixnamikij miyek tlen teijtlako. Ikniuj Lije, akin itoka Gad, kijtoua: “Nejua nikpiaya 12 xiuitl. Otinejnenkej miyek semanas, niman tipanotiayaj kampa xintoyaj miyekej akin yomijkej. Nokxiuan melak oposaujkej ika yejon onikimijli nochanejkauan ika manechkaujteuakan. Notaj xokinek nechkauas ipan inma akin tlaixnamiktoyaj, yejua onechpaleui. Kemantika, san tijkuayaj mangos tlen tikinnextiayaj kampa tinejnemiyaj. Tikchiuiliskej teoyotl Jehová niman titlaneltokaskej itech otechpaleui matitlaxikokan” (Filipenses 4:12, 13).

5 Miyekej ichanejkauan Lije onenkej miyek xiujtin kampa nemij akin noijki okikaujkej inchan tlen okitlali Naciones Unidas. San ika, ompa noijki onkatka miyek tlen teijtlako. Lije, akin aman se tlayekanketl ipan circuito, kijtoua: “Miyekej xkipiayaj tekitl. Ika yejon, san tetejteneuayaj, tlauaniyaj, nauiltiayaj ika tomin, tlachtekiyaj niman auilnemiyaj”. Iteixpantijkauan Jehová nonekiya kichiujtoskiaj miyek tekitl ipan tlanechikojli niman ijkon xkimijtlakoskia yejon tlen xkuajli nochiuaya (Hebreos 6:11, 12; 10:24, 25). Yejuamej okikuikej tiempo ika kichikauaskej intlaneltokil itech tlen melauak, niman miyekej opeuj tekitij ken precursores. Yejuamej kinoilnamiktiayaj ika ajsiskia tonajli ijkuak xok keman nemiskiaj kampa nemij akin kikauaj inchan, ijkon ken ijkuak israelitas oajsik tonajli ijkuak xok onenkej ipan tlaluaktli. Yejuin okinpaleui makipiyakan kuajli tlanemilijli (2 Corintios 4:18).

MATIKIMITITIKAN TLASOJTLALISTLI AKIN OKIKAUJKEJ INCHAN

6, 7. a) ¿Tlenon techyolmapeua matikchiuakan inpampa tokniuan “tetlajsojtlalistli itech Dios”? b) Xkijto se neskayotl.

6 “Tetlajsojtlalistli itech Dios” techyolmapeua matikimititikan tlasojtlalistli tokniuan, niman yejuin melak noneki ijkuak kixnamikij tlajyouilistli (xpoua 1 Juan 3:17, 18). Se neskayotl, ijkuak akin kichiuayaj ken Cristo ipan kachtopa siglo ipampa apistli kinpolouaya tlen kikuaskej ipan Judea, tokniuan ipan tlanechikojli okinpaleuijkej (Hechos 11:28, 29). Noijki Pablo niman Pedro, itlatitlankauan Cristo, okinyolchikaujkej tokniuan ika kuajli makinselikan oksekimej (Romanos 12:13; 1 Pedro 4:9). Kuakon, pampa techyolchikauaj matikimititikan iknelilistli tokniuan akin ualeuaj oksekan ijkuak techuajtlajpalouaj, tikasikamatij ika melak noneki matikimititikan iknelilistli tokniuan akin kixnamikij tlajyouilistli noso kintlaueltokaj ipampa intlaneltokil * (xkita nota) (xpoua Proverbios 3:27). *

7 San kemach, melak miyekej iteixpantijkauan Jehová ononek kikauaskej inchan pampa onka guerra niman kintlaueltokaj ipan este de Ucrania. Teyolkoko tikijtoskej ika sekimej okinmiktijkej. San ika, miyekej tokniuan akin ocholojkej kuajli okinselijkej ipan inchan tokniuan ipan oksekan itech Ucrania niman Rusia. Tokniuan akin chantij ipan yejuin ome países xokinejkej tlapaleuiskej ipan guerra, xokichiujkej ken oksekimej tlaltikpakchanejkej, niman ok tenojnotsayaj ika chikaualistli “kuajli tlajtojli” (Juan 15:19; Hechos 8:4).

MATIKINCHIKAUILIKAN INTLANELTOKILAKIN KIKAUAJ INCHAN

8, 9. a) Akin kikauaj inchan, ¿tlenon ouijtika kixnamikij ipan yenkuik país? b) ¿Tleka noneki makinpaleuikan ika ijyouilistli?

8 Sekimej akin kikauaj inchan yononek yaskej onchantiskej oksekan ipan inpaís. San ika, miyekej yononek yaskej ipan okse país kampa xtlaixmatij. Maski tekiuajkej uelis kinmakaskej tlakuajli, tlakentli niman kampa chantiskej, ok onka seki tlen ouijtika kixnamikij. Se neskayotl, tlakuajli tlen ompa onka xijkon ken kampa ualeuaj. Sekimej akin kikauaj inchan ualeuaj kampa tona niman kanaj nion xkimatij ken notlakentiskej kampa seua. Oksekimej kanaj nonekis nomachtiskej kenon kintekitiltiskej aparatos tlen xkeman kintekitiltiayaj.

9 Sekimej tekiuajkej kinpaleuiyaj manomatikan ken chantiskej ipan yenkuik país akin kikauaj inchan. San ika, miyekpa nochia ika san ipan seki metstin yejuamej makitakan tlen ika nopanoltiskej. Yejuin uelis yes melak maouijtika. San xnemili nochi tlen noneki nomachtiskej. Se yenkuik tlajtojli, tlen nochiua, ken kitlaxtlauaskej impuestos niman facturas, ken yaskej kaltlamachtijli niman hasta ken kimiskaltiskej inkoneuan. ¿Uelis tikinpaleuiskej ika ijyouilistli niman tlakaitalistli tokniuan akin kixnamikij yejuin tlen ouijtika? (Filipenses 2:3, 4).

10. ¿Kenon uelis tikchikauaskej intlaneltokil akin kikauaj inchan ijkuak yejkoj? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

10 Kemantika tekiuajkej uelis kichiuaskej ika maouijtika nonisiuiskej itech se tlanechikojli tokniuan akin kikauaj inchan. Seki organizaciones tlen kipiyaj tekiuajkej kinmojtiaj tokniuan ika xok kinpaleuiskej. Yejuamej kanaj uelis kimijliskej ika xok kinkauiliskej machantikan ipan yejon país tla yejuamej xkiseliaj tekitl tlen xkinkauilis mauiyan tlanechikoltin. Pampa yejuamej nomojtiaj niman kimachiliaj ika xok nesi kenon kichiuiliskej, sekimej kiseliaj yejon tekitl. Ika yejon noneki melak totoka matikinnextikan tokniuan akin kikauaj inchan ijkuak yejkoj. Yejuamej noneki kitaskej ika tejuamej tajmanaj inpampa. Tla tajmanaj inpampa niman tikinpaleuiyaj, uelis tikchiuaskej machikaui intlaneltokil (Proverbios 12:25; 17:17).

MATIKINPALEUIKAN AKIN KIKAUAJ INCHAN

11. a) ¿Tlenon kachtopa kinpoloua akin kikauaj inchan? b) ¿Kenon akin kikauaj inchan uelis tetlasojkamachiliskej?

11 Kachtopa, kanaj nonekis tikinmakaskej tokniuan tlakuajli, tlakentli noso okseki tlemach tlen kinpoloua * (xkita nota). Titetlayokolis itlaj maski xueyi, ken tikmakas se corbata se tokniuj, melak ueyi kijtosnekis. Kema, akin kikauaj inchan xkipiya ika kitlajtlaniskej miyek, yejuamej noneki kitlasojkamatiskej tlen kichiuaj oksekimej inpampa. Yejuin uelis kichiuas ika tokniuan akin temakaj mapakikan. San ika, melak noneki ika akin kikauaj inchan sakin san yejuamej makitakan ken nopanoltiskej. Tla kichiuaj yejuin, kuajli nomachiliskej niman kuajli nouikaskej imiuan tokniuan (2 Tesalonicenses 3:7-10). Maski ijkon, akin kikauaj inchan kinpoloua matikinpaleuikan.

¿Kenon uelis tikinpaleuiskej tokniuan akin kikauaj inchan? (Xkita párrafos 11-13).

12, 13. a) ¿Kenon uelis tikinpaleuiskej akin kikauaj inchan? b) Xkijto se neskayotl.

12 Xnoneki matikpiyakan miyek tomin niman ijkon tikinpaleuiskej akin kikauaj inchan. Totiempo niman totlasojtlalis yejon tlen melak kinpoloua. Se neskayotl, tejua uelis tikimititis kenon uelis kajsiskej carro noso kenon kikouaskej tlen kikuaskej tlen xmelak patioj. Tejua noijki uelis tikimititis kenon uelis kinextiskej tlen kinpaleuis ika manopanoltikan, ken se máquina de coser noso ken kitekitiltiskej itlaj tlen ika nochijchiua se kajli. San ika, melak noneki matikinpaleuikan kuajli manomachilikan ipan tlanechikojli. Tla tiueli xkinuika ipan tlanechikoltin. Noijki uelis tikimijlis kenon noneki tenojnotsaskej kampa motlanechikol tenojnotsa niman uelis imiuan titenojnotsas.

13 Ijkuak naui telpokamej akin okikaujkej inchan oajsikej ipan se tlanechikojli, miyekej tlayekankej okinpaleuijkej. Okinmachtijkej kenon kinejnemiltiskej se carro, kenon kijkuiloskej se amatlajkuilojli ipan computadora niman kenon kitemiltiskej amatl ijkuak notlajtlani tekitl. Yejuamej noijki okimititijkej kenon noneki kikuiskej intiempo niman ijkon kachtopa kichiuaskej itekiyo Jehová (Gálatas 6:10). Nimantsin, yejon naui telpokamej onochiujkej precursores. Ipampa intlapaleuilis tlayekankej niman ika okinemilijkej tlen tekitl kichiuaskej ipan itekiyo Jehová, ochikauj intlaneltokil niman okimapeujkej kichiuaskej tlen kiyekana Satanás.

14. a) ¿Tlenon tlatlatalistli noneki kimapeuaskej akin kikauaj inchan? b) Xkijto se neskayotl.

14 Ijkon ken nochimej tokniuan, akin kikauaj inchan noneki makitakan ika melak ueyi kijtosneki nouikaskej iuan Jehová xijkon ken kipiyaskej miyek tlemach tlen patioj, maski yejuin maouijtika * (xkita nota). Lije, akin yotikteneujkej kachtopa, niman ikniuan kilnamikij ika intaj okinmachti itlaj itech intlaneltokil ijkuak cholouayaj. Yejuamej kijtouaj: “Se niman sakin okse, yejua okitlajkaltia tlemach tlen kitkiya niman xmelak nonekiya. Sakin, otechititi bolsa ijkuak xok itlaj kipiaya niman ijkuak uetskaya okijto: ‘¿Nenkitaj? ¡Yejuin nochi tlen noneki!’” (xpoua 1 Timoteo 6:8).

MATIKINPALEUIKAN AKIN KIKAUAJ INCHAN ITECH TLEN MELAK NONEKI

15, 16. a) ¿Kenon uelis tikinchikauilis intlaneltokil tokniuan? b) ¿Kenon uelis tikinpaleuis itech kenon nomachiliaj?

15 Akin kikauaj inchan xsan kinpoloua tlakuajli niman tlakentli. Yejuamej kinpoloua makinpaleuikan itech ken nomachiliaj niman makinmakakan yolseuilistli ika Biblia (Mateo 4:4). Tlayekankej uelis kinpaleuiskej makipiyakan amatlajkuiloltin ika intlajtol niman makimixmatikan tokniuan akin tlajtouaj intlajtol. Yejuin melak noneki pampa miyekej akin kikauaj inchan ononek kikauaskej nochi tlen kixmatiyaj. Ika yejon, kintejtemouaj inchanejkauan, kampa chantiyaj niman intlanechikol. Yejuamej kinpoloua kimachiliskej itlasojtlalis niman iteiknelilis Jehová itechkopa tokniuan. Tla yejuamej xkimachiliaj, kuakon uelis kitejtemoskej makinpaleuikan akin ualeuaj kampa yejuamej ualeuaj maski xkitekichiuiliaj Jehová (1 Corintios 15:33). Ijkuak tikchiuaj kuajli manomachilikan ipan tlanechikojli, titekitij iuan Jehová akin kinpaleuiya “akin xchanejkej” (Salmo 146:9).

16 Jesús niman ichanejkauan xouelkej onokuepkej inchan ijkuak tlanauatiayaj akin kintlauelitayaj. Ipan yejuin tonajli, kanaj akin kikauaj inchan noijki ika yejon, xuelij nokuepaj. San ika, kanaj oksekimej nion xkinekij nokuepaskej. Lije kijtoua ika miyekej tajtin okimitakej kenon inchanejkauan kinchiualtiayaj manotekakan niman kinmiktiayaj ipan inpaís. Ika yejon, xkinekij kinuikaskej inkoneuan kampa ualeuaj. Tla tiknekij tikinpaleuiskej tokniuan, noneki tajmanaskej ika tlen kinajmana, tikintlasojtlaskej kentla tokniuan, tikimikneliskej, niman matiyolyemankej (1 Pedro 3:8). Pampa yokintlaueltokakej sekimej akin okikaujkej inchan yokichiuj ika maka makinekikan nosentlaliskej iuan oksekimej. Kanaj yejuamej pinauij tlajtoskej itech tlajyouilistli tlen inpan yonochiuj, niman ok melak ijkuak nemi imixpan inkoneuan. Matotlajtoltikan: “Tla nejua ijkon nopan nochiuaskia, ¿kenon niknekiskia manouikakan nouan?” (Mateo 7:12).

IJKUAK TIKINNOJNOTSAJ AKIN KIKAUAJ INCHAN

17. ¿Kenon kinpaleuiya akin kikauaj inchan ijkuak tikinnojnotsaj?

17 Ipan yejuin tonajli, miyekej akin kikauaj inchan ualeuaj ipan países kampa xnotekauilia manotenojnotsa. Pampa iteixpantijkauan Jehová tenojnotsaj ika chikaualistli, melak miyekej akin kikauaj inchan kemach kikaktokej “itlajtol Dios” (Mateo 13:19, 23). Miyekej akin melak najmantokej kinextiaj yolseuilistli niman kuajli nomachiliaj ipan tlanechikoltin niman totoka kijtouaj: “Dios melauak nemotsajlan nemi” (Mateo 11:28-30; 1 Corintios 14:25).

18, 19. ¿Kenon tikteititiskej ika titlamachilisejkej ijkuak tikinnojnotsaj akin kikauaj inchan?

18 Tejuamej noneki matitlamachilisejkej niman kuajli matikitakan kenon tikinnojnotsaj akin kikauaj inchan (Mateo 10:16; Proverbios 22:3). Matikpiyakan ijyouilistli ijkuak tijkakiskej tlen techijliaj, san ika, maka matitlajtokan itech política. Noneki matikchiuakan tlen techijliaj itech sucursal niman tekiuajkej. Tla ijkon tikchiuaj, nion tejuamej nion oksekimej xtikpiyaskej tlauejli. Pampa akin kikauaj inchan ualeuaj itech okse tlaneltokijli niman xsan noijki tlanemiliaj ken tejuamej, noneki tikixmatiskej niman tiktlakaitaskej ken nomachiliaj niman tlanemiliaj. Se neskayotl, sekimej tlaltikpakchanejkej ualeuaj ipan países kampa kitaj melak ueyi kijtosneki ken notlakentiaj siuamej. Kuakon ijkuak tikominnojnotsaskej, noneki totlakentiskej ika tlen xkichiuas xkuajli manomachilikan.

19 Tejuamej tiknekij tikinpaleuiskej akin tlajyouijtokej, noijki hasta akin xkitekichiuiliaj Jehová. Ijkuak ijkon tikchiuaj, tikchiujtokej ijkon ken okichiuj tlakatl chanej Samaria tlen Jesús okiteneuj ipan se neskayotl (Lucas 10:33-37). Melak kuajli tikinpaleuiskej tlaltikpakchanejkej tla tikinnojnotsaj itech tekiuajyotl. Se tlayekanketl akin yokinpaleui miyekej akin okikaujkej inchan okijto ika melak noneki nimantsin noijliskej ika tejuamej tiiteixpantijkauan Jehová. Noneki tikimijliskej ika achtopa itlaj okse otiajkej pampa tiknekij tikinpaleuiskej makasikamatikan tlamachialistli tlen techijlia Biblia, niman xotiajkej ompa pampa tikinmakaskej okse tlemach tlen ika tikinpaleuiskej.

MELAK KUAJLI TLEN ONKISA

20, 21. a) ¿Tlenon kuajli onkisa ijkuak tikimititiaj tlasojtlalistli akin kikauaj inchan? b) ¿Tlenon tomachtiskej ipan okse tlamachtijli?

20 Ijkuak tikimititiaj melauak tlasojtlalistli “akin xchanejkej”, melak kuajli onkisa. Se tokniuj kijtoua ika ichanejkauan ocholojkej pampa kintlaueltokayaj ipan Eritrea. Sakin ijkuak naui itech ikoneuan ononek nejnemiskej chikueyi tonaltin kampa tlaluaktli, oajsikej Sudán. Yejua okijto: “Tokniuan melak kuajli okinselijkej kentla tochanejkauan yeskiaj, okinmakakej tlakuajli, tlakentli, kampa nokauaskej niman okinpaleuijkej ijkuak nonekiya yaskej oksekan. ¿Akinomej noijki kinseliaj akin xkimixmatij ipan ichan san pampa noijki kiueyichiuaj sa no yejua toTajtsin? ¡San iteixpantijkauan Jehová!” (xpoua Juan 13:35).

21 ¿Tlenon panoua iuan miyekej kokonej akin intajuan yauej oksekan? Ipan okse tlamachtijli, tikitaskej kenon tinochimej uelis tikinpaleuiskej yejon familias makitekichiuilikan Jehová ika pakilistli.

^ párr. 2 Ipan yejuin tlamachtijli, ijkuak noijtoua “akin kikauaj inchan” titlajtouaj itech akin ononek kikaujteuaskej inchan ipampa guerra, kintlaueltokaj noso ipampa ajakakiyaujtin. Kanaj yononek mauiyan machantitij okse país noso oksekan ipan inpaís. Alto Comisionado de las Naciones Unidas para los Refugiados (ACNUR) kijtoua ika 1 itech 113 tlaltikpakchanejkej yononek kikauas ichan.

^ párr. 6 Xkita tlamachtijli “Matikimititikan iknelilistli akin xchanejkej”, ipan Amatl Tekakistilijketl octubre 2016, páginas 3-8.

^ párr. 6 Proverbios 3:27: “Maka xtelti tlen kuajli itech akin noneki tikinmakas, tla ipan moma onka titepaleuis”.

^ párr. 11 Nimantsin ijkuak yejkoj akin kikauaj inchan, tlayekankej noneki kichiuaskej tlen kijtoua amoxtli Organizados para hacer la voluntad de Jehová, capítulo 8, párrafo 30. Tlayekankej uelis kimatiskej itech itlanechikol akin okikauj ichan, tla ontlajkuilouaj sucursal ipan jw.org. San ika, noijki uelis kuajli kitaskej ken kitlajtoltiskej akin kikaua ichan itech itlanechikol niman itenojnotsalis niman ijkon kimatiskej ken nouikaj iuan Jehová.

^ párr. 14 Xkita tlamachtiltin “Nadie puede servir a dos amos” niman “¡Ánimo! Jehová lo ayudará”, ipan La Atalaya 15 abril 2014, páginas 17-26.