Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Yejuamej omakiskej itech tlaneltokijli tlen xmelauak

Yejuamej omakiskej itech tlaneltokijli tlen xmelauak

“Nemejuamej yejuan nennoyaxkauan xkisakan” (APOCALIPSIS 18:4).

TLAKUIKALTIN 101 NIMAN 93

1. ¿Kenon tikmatij ika itekipanojkauan toTajtsin makisaskiaj itech Ueyixtika Babilonia niman katlejua tlajtoltilistin tikinnankiliskej?

ITECH tlamachtijli tlen yotiuajpanokej, otikasikamatkej ika akin kichiuaj ken Cristo kentla okintsajkej itech Ueyixtika Babilonia. San ika, melak teyolpakti nomatis ika xnochipa xtsauktoskiaj. Tikmatij yejuin pampa ipan Biblia toTajtsin kinnauatia itekipanojkauan makisakan itech tlaneltokijli tlen xmelauak (xpoua Apocalipsis [Revelación] 18:4). Yejuin teititia ika akin kichiuaj ken Cristo makisaskiaj itech Ueyixtika Babilonia. Melak tiknekij tikmatiskej kemanon makisaskiaj. San ika, kachtopa noneki matikinnakilikan yejuin tlajtoltilistin: ¿Tlenon yokinemilijkaj kichiuaskej nomachtijkej itech Biblia itech xiuitl 1914 ika tlakuitlapan? ¿Kenon okiteititijkej tokniuan ika melak kinekiyaj tenojnotsaskej ijkuak panotoya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli? ¿Okintsajkej itekipanojkauan toTajtsin itech Ueyixtika Babilonia ipan yejon tonaltin pampa nonekiya makinyektlalikan?

YOUETS BABILONIA

2. ¿Tlenon kuajli yokinemilijkaj kichiuaskej nomachtijkej itech Biblia ijkuak xpanouaya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli?

2 Miyek xiujtin ika tlakuitlapan ijkuak xpanouaya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli (1914-1918), Charles Taze Russell niman oksekimej nomachtijkej itech Biblia okitakej ika akin san kijtouaj kichiuaj ken Cristo xtemachtijtoyaj tlen melauak itech Biblia. Kuakon yejuamej xkinekiyaj nion achijtsin nemiskej iuan tlaneltokijli tlen xmelauak. Ipan xiuitl 1879, Zion’s Watch Tower (La Torre del Vigía de Sión) okijto ika nochi teopantin akin kijtouayaj ika nemiyaj itech Cristo, san ika, kinpaleuitoyaj tekiuajkej yejuamej nemiyaj ipan Ueyixtika Babilonia, tlen Biblia kitokayotia “tlakapajpatlaketl” (xpoua Apocalipsis 17:1, 2).

3. ¿Tlenon okichiujkej nomachtijkej itech Biblia niman ijkon okiteititijkej ika xok kinekiyaj nemiskej ipan tlaneltokijli tlen xmelauak? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

3 Akin yolmelaujkej kimatiyaj ika tla ok kipaleuiskiaj tlaneltokijli tlen xmelauak toTajtsin xueliskia kinteochiuas. Ika yejon miyekej okintitlanilijkej amatlajkuiloltin ipan teopantin kampa yayaj niman ijkon kimijliskej ika xok kinekiyaj ompa nosentlaliskej. Sekimej hasta okipoujkej iamatlajkuiloluan chikauak niman ijkon nochimej makikakikan akin nemiyaj ipan teopan. Kampa xkinkauiliayaj makichiuakan yejuin, san kintitlaniyaj se amatlajkuilojli nochimej akin iuan nosentlaliayaj ipan teopan. Kuajli nesi ika nomachtijkej itech Biblia nion achijtsin xkinekiyaj kichiuaskej tlen nochiua ipan tlaneltokijli tlen xmelauak. Kachtopa yejuamej ueliskiaj kinmiktiskej tla kichiuayaj yejuin. San ika, ipan xiuitl 1870, tekiuajkej ipan miyek países xok kinpaleuiayaj teopantin ijkon ken yeuejkaui. Aman tlaltikpakchanejkej ueliskia tlajtoskej itech Biblia niman hasta ueliskia kijtoskej tla kuelitayaj noso ka tlen temachtiayaj ipan teopantin.

4. Ijkuak panotoya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, ¿kenon nomachtijkej itech Biblia okitakej Ueyixtika Babilonia?

4 Nomachtijkej itech Biblia kuajli okasikamatkej ika xsan nonekiya kimijliskej inchanejkauan, akin imiuan nouikayaj niman akin imiuan yayaj ipan teopan ika yejuamej xok kinekiyaj kipaleuiskej tlaneltokijli tlen xmelauak. Yejuamej kinekiyaj ika nochimej makimatikan ika Ueyixtika Babilonia katka se tlakapajpatlaketl itech tlaneltokijli tlen xmelauak. Kuakon itech diciembre xiuitl 1917 niman ipeujyan xiuitl 1918, san achijtsitsintin nomachtijkej itech Biblia ika yolchikaualistli okixelojkej 10,000,000 ika copias se amatlajkuilojli pitentsin tlen kipiaya se tlamachtijli itoka “Youets Babilonia”. Yejuin amatlajkuilojli pitentsin kiteititiaya tlen melauak itech akin san kijtouayaj ika kichiuayaj ken Cristo. San matikonnemilikan kenon melak okualankej tlayekankej ipan teopantin. San ika, Nomachtijkej itech Biblia xonoteltijkej. Kuajli yokinemilijkaj ika xkikajkauaskej tenojnotsaskej niman “[ki]tlakamatiskej achtoj Dios” maka tlakamej (Hechos 5:29). ¿Tlenon techititia yejon? Ika ijkuak panotoya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, itekipanojkauan toTajtsin xkemach kintsauktoyaj itech tlaneltokijli tlen xmelauak, Ueyixtika Babilonia, yejuamej makistoyaj itech niman kinpaleuijtoyaj oksekimej noijki ijkon makichiuakan.

TENOJNOTSAJ IKA YOLCHIKAUALISTLI IPAN KACHTOPA GUERRA

5. ¿Tleka tikijtouaj ika tokniuan otenojnotskej ika yolchikaualistli ipan Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli?

5 Yeuejkaui otikijtokej ika itekipanojkauan toTajtsin xokiyolpaktijkej ijkuak panotoya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli pampa xtenojnotsayaj ika chikaualistli. Ika yejon tiknemiliayaj ika Jehová okinkauili makintsakuakan seki tonaltin itech Ueyixtika Babilonia. San ika, yejuamej akin okitekichiuilijkej toTajtsin itech xiuitl 1914 niman xiuitl 1918 sakin onoijto ika ken grupo okichiujkej nochi tlen ouelkej niman ijkon xokikajkaujkej ika tenojnotsaj. Ijkuak kuajli tikasikamatij tlen opanok itech nomachtijkej itech Biblia ipan yejon tonaltin, techpaleuiya kuajli matikasikamatikan tlenon opanok tlen ijkuiliujtok ipan Biblia.

6, 7. a) ¿Tlenon ouijtika okixnamijkej nomachtijkej itech Biblia ijkuak panotoya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli? b) ¿Tlenon teititia ika nomachtijkej itech Biblia chikauak tenojnotstoyaj?

6 Ipan Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, nomachtijkej itech Biblia chikauak tenojnotstoyaj. San ika, noijki nonekiya miyek tlemach tlen kipatlaskej. Matikitakan ome itech yejon. Nomachtijkej itech Biblia xkimatiyaj kenon tenojnotsaskej san ika Biblia. Yejuamej san kinxelouayaj amoxtin tlen kitetomiliayaj tlen melauak. Kuakon ijkuak tekiuajkej xok okinejkej manoxelo amoxtli The Finished Mystery (El misterio terminado) ipeujyan xiuitl 1918, okichiuj melak maouijtika makimachilikan miyekej tokniuan tenojnotsaskej. Ika ome, ipan yejon xiuitl opeuj se kokolistli itoka gripe española. Yejuin kokolistli melak temauaya niman yejon okichiuj ika tokniuan maka mauelikan yaskej ontenojnotsaskej. Maski okixnamijkej yejuin tlemach tlen ouijtika, nomachtijkej itech Biblia okichiujkej nochi tlen ouelkej niman ijkon xokikajkaujkej ika tenojnotsaskej.

Nomachtijkej itech Biblia chikauak tenojnotsayaj. (Xkita párrrafos 6, 7).

7 Ipan xiuitl 1914, se grupo pitentsin itech nomachtijkej itech Biblia okiteititijkej “Foto-Drama de la Creación”. Yejuin tlen okiteititijkej kipiaya diapositivas niman películas tlen kakistiya, itlaj tlen yenkuik katka ipan yejon tonaltin. Yejuin Drama peuaya tlajtouaya itech ijkuak okichijchiujkej Adán niman ontlamiya ijkuak Cristo tlanauatiskia. Ipan xiuitl 1914, ipan kachtopa xiuitl ijkuak onoteititi, kanaj ipantsin 9,000,000 okitakej. Yejuin kipanauiya kech ika miyekej iteixpantijkauan Jehová ipan nochi tlaltikpaktli ipan yejuin tonajli. Noijki nomati ika ipan xiuitl 1916, ipantsin 809,000 akin oyajkej ipan tlanechikoltin ipan Estados Unidos. Ipan xiuitl 1918, kanaj sa achijtsin kajxiliskia 950,000 akin onosentlalijkej. Kuajli nesi ika nomachtijkej itech Biblia chikauak tenojnotstoyaj.

8. ¿Kenon tokniuan akin tlayekanayaj okinemilijkej kinyolchikauaskej nomachtijkej itech Biblia ijkuak panotoya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli?

8 Ijkuak panotoya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, tokniuan akin tlayekanayaj onochikaujkej kinmakaskej amatlajkuiloltin itech Biblia niman kinyolchikauaskej nochimej nomachtijkej itech Biblia. Yejuin tlapaleuilistli okinyolchikauj maka makikajkauakan tenojnotsaskej. Tokniuj Richard H. Barber, akin chikauak otenojnots ipan yejon tonaltin, okijto: “Melak kuajli okisato ijkuak xototeltijkej tikintitlaniskej tlayekankej niman tiktitlaniskej The Watch Tower. Noijki onotitlankej ipan Canadá kampa xtekauiliayaj makinpiyakan”. Yejua kijtoua: “Nikitaya melak kualtsin pampa nejua onikintitlan seki copias itech amoxtli The Finished Mystery ipan correo kampa nemiyaj miyekej tokniuan niman xok kipiayaj se copia pampa yokinkuilijkaj. Tokniuj Rutherford otechtlajtlanili ika matikyektlalikan ken nopanoltiskej uejueyimej tlanechikoltin ipan miyek uejueyimej kalpamej itech oeste Estados Unidos niman matikintitlanikan akin tenojnotsaskej itech Biblia makinyolchikauatij tokniuan hasta kampa ueliskia”.

NONEKIYA ITLAJ MAKIYEKTLALIKAN

9. a) ¿Tleka itekipanojkauan toTajtsin nonekiya itlaj makiyektlalikan itech xiuitl 1914 niman xiuitl 1919? b) Maski nonekiya itlaj makiyektlalikan, ¿tlenon xkinamiki tiknemiliskej?

9 Onkatka itlaj tlen nomachtijkej itech Biblia nonekiya kiyektlaliskej. Yejuamej xkuajli kasikamatiyaj tlenon kijtosneki ijkuak Jehová okijto makintlakamatikan tekiuajkej (Romanos 13:1). Ika yejon ken grupo, kemantika tlapaleuiayaj ipan guerra. Se neskayotl, ijkuak presidente itech Estados Unidos okintlajtlanili tlaltikpakchanejkej makichiuakan teoyotl ipampa yolseuilistli ipan 30 mayo xiuitl 1918, The Watch Tower okinyolchikauj nomachtijkej itech Biblia noijki makichiuakan teoyotl. Sekimej tokniuan otlapaleuijkej ika intomin tlen onotekitilti ipan guerra niman achijtsitsintin hasta onochiujkej soldados niman oyajkej kampa tlaixnamikij. San ika, maski yejuamej nonekiya itlaj kiyektlaliskej, xkinamiki tiknemiliskej ika ipampa yejuin okintsajkej itech Ueyixtika Babilonia. Pampa uelis tikijtoskej ika yejuamej sa achijtsin poliuiya kuajli noxeloskiaj noso makisaskiaj itech tlaneltokijli tlen xmelauak ipan yejon tonaltin ijkuak panotoya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli (xpoua Lucas 12:47, 48).

10. ¿Kenon nomachtijkej itech Biblia okiteititijkej ika kitlakaitayaj nemilistli?

10 Kema melauak ika nomachtijkej itech Biblia xkuajli kasikamatiyaj tlenon kijtosnekiya ika se akin kichiua ken Cristo maka matlapaleui ipan guerra. San ika, yejuamej kuajli kimatiyaj ika xkuajli temiktiskej. Kuakon hasta achijtsitsintin tokniuan akin onochiujkej soldados niman kitkiyaj armas ipan Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli xokinejkej kitekitiltiskej tlen ika temiktiskej. Sekimej akin xokinejkej temiktiskej okintitlankej tlayekapan mauiyan ijkuak tlaixnamikiyaj niman ijkon yejuamej mikiskiaj.

11. ¿Tlenon okichiujkej tekiuajkej ijkuak nomachtijkej itech Biblia xokinejkej tlapaleuiskej ipan guerra?

11 Satanás melak kualantoya pampa tokniuan nemiyaj itech toTajtsin. Ika yejon, yejua okichiuj ika makintlalikan tlanauatiltin tlen kichiuaskia makixnamikikan tlen ouijtika (Salmo 94:20). Se tlayekanketl itech soldados ipan Estados Unidos, James Franklin Bell, okimijli tokniuan Rutherford niman Van Amburgh ika akin tekitij itech tekiuajyotl yokiyejyekojkej kitlaliskej se yenkuik tlanauatijli tlen kichiuaskia makinmiktikan nochimej akin xkinekiskiaj yaskej ipan guerra. Yejua tlajtouayaj itech nomachtijkej itech Biblia. Yejon tlayekanketl melak kualantoya niman okijli tokniuj Rutherford ika tlanauatijli xouel onotlali pampa presidente itech Estados Unidos xokinek manotlali. Tlayekanketl okijto: “San ika, tejuamej tikmatij kenon tikchiuaskej, niman tikchiujtokej itlaj ika manochiua yejon”.

12, 13. a) ¿Tleka chikueyi tokniuan okijtokej kintsakuaskej melak uejkaujtipan? b) ¿Xok okinejkej kitlakamatiskej toTajtsin yejon tokniuan ijkuak okintsajkej? Xkijto tleka.

12 Tekiuajkej okinextijkej kenon kintlajyouiltiskiaj nomachtijkej itech Biblia. Tokniuan Rutherford niman Van Amburgh, iuan chikuasen tokniuan akin kiteixpantiayaj Watch Tower Society okimajsikej. Juez akin kitstoya yejon tlauejli okijto ika yejon tokniuan melak teijtlakouayaj xijkon ken miyek soldados ipan Alemania. Yejua okijto ika yejuamej yokimixnamijkaj tekiuajkej itech soldados, iuan nochimej teopantin niman ika yejon nonekiya melak kintlajyouiltiskej [1] (xkita nota kampa ontlami). Kuakon yejon chikueyi nomachtijkej itech Biblia okijtokej kintsakuaskej miyek xiuitl ipan Atlanta, Georgia. San ika, ijkuak itlantoya guerra, yejuamej okiskej niman tlen ipampa okintsajkaj okipopolojkej.

13 Maski nemiyaj ipan cárcel, yejon chikueyi tokniuan kuajli yokinemilijkaj kitlakamatiskej itlanauatil toTajtsin. ¿Kenon tikmatij yejuin? Yejuamej okitlajkuilouilijkej presidente itech Estados Unidos niman ijkon okitlajtlanilijkej makinkixti kampa tsauktoyaj. Ipan amatlajkuilojli tlen okichijchiujkej, okijtokej ika Biblia techijlia ika tejuamej xkipiya ika titemiktiskej, ika yejon nochimej akin yonosentemakakej itech toTajtsin niman xkinekij kitlakamatiskej xkiseliskej itlateochiualis niman popoliuiskej. Ika yejon xueliskiaj niman xkinekiyaj kimiktiskej se tlaltikpakchane. Ononek kipiyaskej chikaualistli ipampa tlen okitlajkuilouilijkej presidente. Kuajli nesiya ika tokniuan xkeman okilkaujkej kitlakamatiskej toTajtsin.

ITEKIPANOJKAUAN TOTAJTSIN MAKISAJ

14. Xkijto ika tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin tlenon opanok itech xiuitl 1914 hasta 1919.

14 Malaquías 3:1-3 * (xpoua) kijtoua tlenon opanok itech nomachtijkej itech Biblia itech xiuitl 1914 niman ipeujyan xiuitl 1919. ToTajtsin Jehová, “akin melauak toTeko”, niman Jesucristo, “tlatitlanketl tlen kitki tlajtojli itech tlajtolkaualistli”, uajlaskiaj kimitaskiaj kenon nemiyaj “ikoneuan Leví”, akin kinneskayotiaj tlapejpeniltin. Sakin ijkuak Jehová yokinyektlalijka niman yokinchipaujka tlapejpeniltin, ueliskia kiseliskej se yenkuik tekitl. Ipan xiuitl 1919, Jesús okitlali se “tekitketl” akin yolmelauak, akin okitlalijkej makitemaka tlayekanalistli niman tlamachtijli ipan nochi ikalpan toTajtsin (Mateo 24:45). Aman itekipanojkauan toTajtsin kuajli yomakiskaj itech Ueyixtika Babilonia. Ipan yejon tonaltin ika tlayekapan, melak miyek tlen yonomachtijkej itech tlen kineki toTajtsin niman intlasojtlalis itech yejua melak youeyiyak. ¡Melak tiktlasojkamatij itlateochiualis Jehová! [2] (Xkita nota kampa ontlami).

15. ¿Kenon uelis tikteititiskej ika melak tiktlasojkamatij ika yotimakiskej itech Ueyixtika Babilonia?

15 Melak tiktlasojkamatij ika yotimakiskej itech Ueyixtika Babilonia. Satanás xouel okipopolo ken melauak noneki manoueyichiua toTajtsin. ¡Xkuajli okisato itech tlen okinemili kichiuas! San ika, noneki tikilnamikiskej tleka Jehová yotechmakixti. Yejua kineki ika tinochimej matimakisakan (2 Corintios 6:1). San ika, tlaneltokijli tlen xmelauak ok kipiya tlanauatijkayotl ipan miyekej tlaltikpakchanejkej, niman noneki tikinpaleuiskej. Matikchiuakan nochi tlen tiueliskej niman ijkon tikimixkopinaskej tokniuan akin oyolmelaujkanenkej, ijkuak tikinpaleuiskej oksekimej mamakisakan.

^ [1] (párrafo 12): Xkita La fe en marcha, de A. H. Macmillan, página 99.

^ [2] (párrafo 14): Onka miyek tlen san noijki nesi itech judíos akin okintsajkej itech Babilonia niman tlen opanok itech akin kichiuayaj ken Cristo ijkuak opeuj nemij akin kixnamikij tlen melauak. San ika, xueli tikijtoskej ika ijkuak okintsajkej judíos kineskayotiaj tlen opanok itech tlapejpeniltin akin kichiuayaj ken Cristo. Ika yejon, xuelis tikyejyekoskej tiknextiskej nochi tlen kineskayotia yejon teotlajtojli. Pampa onka miyek tlen nopatla. Se neskayotl, judíos okintsajkej noso okinuikakej itech Babilonia ipan 70 xiujtin, san ika, akin kichiuayaj ken Cristo melak uejkaujtipan tsauktoyaj.

^ párr. 14 Malaquías 3:1-3: “‘¡Xkitakan! Niktitlani notlatitlankauj tlen kitki tlajtojli, niman yejua kiyektlalis se ojtli noyekapan. Nimantsin akin melauak toTeko, akin nenkitejtemotokej, uajlas ipan iteopan; niman tlatitlanketl tlen kitki tlajtojli itech tlajtolkaualistli uajlas, akin itech nenyolpakij. ¡Xkitakan! Yejua yemelak uajlas’, kijtoua Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij. ‘San ika ¿akinon uelis kixikos tonajli ijkuak uajlas? ¿Niman akinon uelis ijkatos ijkuak yejua uajlas? Pampa yejua yes kentla tlitl itech se tlayektlalijketl niman kentla tlen ika tlachipauaj tlakamej akin tlapakaj. Niman yejua notlalis ken se tlayektlalijketl niman akin kichipaua plata niman kinchipauas ikoneuan Leví; yejua kinchipauas ijkon ken oro niman plata, niman yejuamej yemelak nochiuaskej ikalpan Jehová ijkuak kimakaj se uentli ken tetlayokolijli ika melajkayotl’”.