Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Kinuajkixtia itech tlayoualyotl

Kinuajkixtia itech tlayoualyotl

“[Jehová] yejuan omechkixtij ipan on tlayeualyotl, niman omechuikak ipan on kuajli tlauijli” (1 PEDRO 2:9).

TLAKUIKALTIN 116 NIMAN 102

1. ¿Tlenon opanok ijkuak okipopolojkej Jerusalén?

IPAN xiuitl 607 ijkuak xiuajnemiya Cristo, itekiuaj Babilonia Nabucodonosor II iuan isoldados okipopolojkej Jerusalén. Biblia kijtoua ika yejon tekiuaj okinmikti telpokamej ika espada: “Xokikneli telpokatl noso ichpochtli, ueuentsin noso kokoxki”. Niman noijki “yejua okitlati ikal toTajtsin akin melauak, okixoxotoni itepan Jerusalén, okintlati itorres chikaujkej ika tlitl niman okipopolo nochi tlen melak tlasojtiya” (2 Crónicas 36:17, 19).

2. ¿Tlenon Jehová okijtoka panos ipan Jerusalén niman tlenon inpan nochiuaskia judíos?

2 Judíos xnonekiya matlamojkaitakan ika okipopolojkej Jerusalén. Ipan miyek xiujtin, toTajtsin okintitlanka iteotlajtokauan makimijlitij tlenon panoskia, ika tla yejuamej ok xkinekiyaj kitlakamatiskej, babilonios kinpopoloskiaj. Miyekej judíos kinmiktiskiaj ika espada niman akin xmikiskiaj kinuikaskiaj noso kintsakuaskiaj itech Babilonia (Jeremías 15:2). ¿Kenon nemiskiaj ipan Babilonia kampa kinuikaskiaj? ¿Noijki ijkon inpan nochiuaskia akin kichiuayaj ken Cristo ken akin okintsajkej Babilonia? Tla kema, ¿kenon onochiuj?

KEN NEMIYAJ IPAN BABILONIA

3. ¿Tleka xsan noijki katka ken nemiyaj judíos ipan Babilonia niman ken nemiyaj israelitas ipan Egipto?

3 Jehová yokimijlika judíos ika ijkuak kinuikaskiaj ipan Babilonia, nonekiya manomatikan ken aman chantiskiaj niman makiyejyekokan melak kuajli nemiskej. Yejua okimijli ika teotlajtoketl Jeremías: “Xchijchiuakan kaltin niman ipan xmochantikan. Xtokakan tlen tlaki niman xkuakan itlakilyo. Niman xtejtemokan yolseuilistli ipan ueyikalpan kampa xnenchanejkej, niman ipampa xchiuilikan teoyotl Jehová, pampa yolseuilistli tlen kipiyas noijki nemejuamej nenkipiyaskej” (Jeremías 29:5, 7). Judíos akin okichiujkej tlen Jehová okimijli kuajli onenkej kampa okinuikakej. Ipan Babilonia kinkauiliayaj judíos makinemilikan tlenon kichiuaskej niman ueliya yayaj nochiuiyan ipan yejon país. Ipan yejon tonaltin, ipan Babilonia tlasemanayaj. Ipan seki amamej tlen kemach yononextijkej teititiaj ika ijkuak judíos nemiyaj ipan Babilonia, miyekej onomachtijkej kenon tlasemanaskej niman noijki onochiujkej artesanos. Sekimej judíos hasta okipixkej miyek tomin. Kuakon ken nemiyaj ipan Babilonia xijkon katka ken nemiyaj israelitas akin tlakeualtin katkaj ipan Egipto miyek xiuitl ika tlakuitlapan (xpoua Éxodo 2:23). *

4. a) Ijkuak otlajyouijkej judíos akin xotetlakamatkej, ¿akinomej noijki otlajyouijkej imiuan? b) ¿Niman tleka xueliya kichiuaskej nochi ken kijtouaya Tlanauatijli?

4 Sekimej judíos akin okinuikakej Babilonia katkaj itekipanojkauan toTajtsin yolmelaujkej. Maski yejuamej xokichiujkej tlen xkuajli, noijki teuan otlajyouijkej. Judíos xkinpolouaya tlen kikuaskej, san ika, ¿kenon ueliskia kiueyichiuaskej Jehová? Teopan niman tlaixpan kampa kitemakayaj uentli yokipopolojkaj. Noijki teopixkej xok kichiuayaj intekiyo ken nonekiya. San ika, judíos akin yolmelaujkej okichiujkej nochi tlen ouelkej niman ijkon kichiuaskej itlanauatiluan toTajtsin. Se neskayotl, Daniel, Sadrac, Mesac niman Abednego xokinejkej kikuaskej tlakuajli tlen xnonekiya makikuakan judíos. Biblia kijtoua ika Daniel nochipa kichiuiliaya teoyotl Jehová (Daniel 1:8; 6:10). Pampa yejuamej nemiyaj kampa kipiayaj tlaneltokijli tlen xmelauak, xueliyaj kichiuaskej nochi ken kijtouaya Tlanauatijli.

5. ¿Tlenon tlamachialistli okimakak Jehová ikalpan niman tleka melak temojkatlachialti tlen okimijli?

5 ¿Ueliskia israelitas oksejpa kiueyichiuaskiaj toTajtsin ken noneki? Ipan yejon tonaltin, nesiya ika xkeman ueliskiaj pampa Babilonia xkeman kinmakaua akin kinuika. San ika, Jehová yokijtoka ika itekipanojkauan kema makisaskiaj niman ijkon opanok. Tlen kijtoua toTajtsin kichiuas nochipa nochiua (Isaías 55:11).

¿OKINTSAJKEJ ITECH BABILONIA AKIN KICHIUAJ KEN CRISTO?

6, 7. ¿Tleka noneki matikpatlakan tlen tikasikamatiyaj?

6 ¿Noijki ijkon inpan yonochiuj akin kichiuaj ken Cristo ken akin okinuikakej Babilonia? Ipan miyek xiujtin, Amatl Tekakistilijketl okijto ika akin kichiuayaj ken Cristo okintsajkej itech Babilonia ipan xiuitl 1918 niman omakiskej ipan xiuitl 1919. San ika, ipan yejuin tlamachtijli niman ipan okse, tomachtiskej tleka noneki matikpatlakan ken tikasikamatij yejuin.

7 Xnemili yejuin: Ueyixtika Babilonia, kijtosneki nochimej tlaneltokiltin tlen xmelauak. Niman itekipanojkauan toTajtsin xokintsajkej ipan xiuitl 1918. Kema melauak ika ipan yejon tonaltin tlapejpeniltin okintlaueltokakej. San ika, katkaj tekiuajkej akin melak okintlaueltokakej, niman xyejua tlaneltokijli tlen xmelauak. Miyek xiujtin ika tlakuitlapan ijkuak xinochiuaya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, tlapejpeniltin yopeujkaj noxelouaj itech tlaneltokijli tlen xmelauak. Kuakon kuajli nesi ika itekipanojkauan Jehová xokintsajkej itech Babilonia ipan xiuitl 1918.

¿KEMANON OKINTSAJKEJ ITECH BABILONIA ITEKIPANOJKAUAN TOTAJTSIN?

8. ¿Tlenon opanok sakin ijkuak omijkej itlatitlankauan Cristo? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

8 Ipan Pentecostés itech xiuitl 33, melak miyekej akin kichiuayaj ken Cristo toTajtsin okintlapejpeni ika iespíritu santo. Yejuamej onochiujkej tlapejpeniltin, teopixkej, tlaneltokakej chipaujkej niman ken iyaxkauan toTajtsin (xpoua 1 Pedro 2:9, 10). Itlatitlankauan Cristo melak kuajli kitlajpiayaj tlanechikoltin ijkuak nemiyaj. San ika, ijkuak yejuamej omijkej, sekimej ipan tlanechikoltin opeuj temachtiaj tlen xmelauak niman okichiujkej ika oksekimej akin kichiuayaj ken Cristo makitlalkauikan tlen melauak. Yejon tlakamej kuelitayaj tlamachilistli tlen ualeuaya itech Aristóles niman Platón niman temachtiayaj tlen yejuamej kinemiliayaj niman okitlalkauijkej tlen melauak itech iTlajtol toTajtsin (Hechos 20:30; 2 Tesalonicenses 2:6-8). Miyekej uejueyixtoyaj niman tlayekanayaj ipan tlanechikoltin. Kuakon maski Jesús okimijli inomachtijkauan “nochimej nemejuamej nemikniutin”, peujtoya se grupo ika tlayekankej itech tlaneltokijli tlen xmelauak (Mateo 23:8).

9. a) Xkijto kenon akin kijtouayaj kichiuaj ken Cristo niman kixnamiyaj tlen melauak iuan yonosentlalijkaj tekiuajyotl romano. b) ¿Tlenon okisato itech yejon?

9 Ipan xiuitl 313, ueyi tekiuaj Constantino tlanauatiaya ipan tekiuajyotl romano kampa kineltokayaj tlen xmelauak niman okichiuj ika makiselikan tlaneltokijli tlen kipiayaj akin kijtouayaj kichiuaj ken Cristo niman kixnamikiyaj tlen melauak. Sakin itech yejon tlen opanok, Teopan opeuj tekiti iuan tekiuaj itech Roma. Se neskayotl, Constantino okitlali se tlanechikojli iuan tlayekankej ipan tlaneltokijli, tlen noixmati ken tlanechikojli itech Nicea. Sakin itech yejuin tlanechikojli, yejon ueyi tekiuaj otlanauati makitsakuakan se teopixki itoka Arrio pampa xokinek kineltokas ika Jesús yejua toTajtsin. Sakin, Teodosio onochiuj ueyi tekiuaj ipan tekiuajyotl romano, niman Teopan católico okiselijkej nochiuiyan kampa tlanauatiaya tekiuaj romano. Noijtoua ika romanos akin tlaneltokayaj itech tlen xmelauak onochiujkej “tlaneltokakej itech Cristo” ijkuak tekiuaj katka Teodosio. San ika, ipan yejon tonaltin, akin kijtouayaj kichiuaj ken Cristo niman kixnamikiyaj tlen melauak yokiselijkaj tlamachtiltin tlen xmelauak. Kuakon yejuamej aman teuan katkaj itech Ueyixtika Babilonia. San ika, ok nemiyaj sekimej tlapejpeniltin akin melauak kichiuayaj ken Cristo. Yejuamej katkaj ken trigo itech tlen Jesús otlajto. Yejuamej kichiuayaj nochi tlen ueliyaj niman ijkon kiueyichiuaskej toTajtsin. San ika, kentla san achijtsitsintin kikakiyaj tlen kijtouayaj (xpoua Mateo 13:24, 25, 37-39). ¡Kema, yejuamej kentla yemelak tsauktoskiaj itech Babilonia!

10. ¿Tleka sekimej opeuj kikajkauaj kineltokaskej tlen temachtiayaj ipan teopantin?

10 Seki xiujtin sakin ijkuak Cristo youajlaka ipan tlaltikpaktli, miyekej ueli kipouayaj Biblia ika griego niman latín. Kuakon yejuamej ueli kitayaj tla san noijki katka tlen temachtia iTlajtol toTajtsin iuan tlen temachtiayaj ipan teopan. Ijkuak sekimej tlaltikpakchanejkej okitakej ika tlen temachtiaj ipan teopantin xmelauak katka, xok okinejkej kineltokaskej yejon. San ika, ueliskia itlaj xkuajli inpan nochiuas tla kimijliskiaj oksekimej tlen kineltokayaj niman hasta ueliskia kinmiktiskej ipampa yejon.

11. ¿Kenon kipiaya tlanauatijkayotl Teopan ipan Biblia?

11 Okseki xiujtin ika tlayekapan, sa achijtsitsintin katkaj akin tlajtouayaj griego noso latín. Tlayekankej ipan Teopan xkitekauiliayaj makitlajtolkuepakan iTlajtol toTajtsin ika okseki tlajtoltin tlen tlajtouayaj. Ika yejon, san tlayekankej ipan tlaneltokiltin niman sekimej akin ixtlamatkej katkaj ueli kipouayaj Biblia, niman hasta sekimej xueli amapouayaj noso xueli kuajli tlajkuilouayaj. Nochimej akin xkineltokaskiaj tlen temachtiayaj ipan Teopan melak kintlajyouiltiskiaj. Tlapejpeniltin akin melauak kichiuayaj ken Cristo nosentlaliayaj san achijtsitsintin niman san ichtaka niman sekimej nion xueliyaj nosentlaliskej. Noijki ijkon ken ijkuak judíos okinuikakej Babilonia, tlapejpeniltin, akin yeskiaj ken teopixkej, xueliya kiueyichiuayaj toTajtsin ken nonekiya. ¡Ueyixtika Babilonia kipiaya tlanauatijkayotl ipan tlaltikpakchanejkej!

ONKATKA TLAMACHIALISTLI

12, 13. ¿Tlenon ome tlamachialistli kipiayaj akin kichiuayaj ken Cristo ika ueliskiaj makisaskej?

12 ¿Ueliskia akin kichiuayaj ken Cristo oksejpa kuajli kiueyichiuaskiaj toTajtsin ken noneki? ¡Kema! Opeuj noita ome tlemach tlen kitemakaya tlamachialistli. Kachtopa, katka pampa ikimatiyaj kichijchiuaskej imprenta tlen kikixtia amamej. Ijkuak xinonemiliaya yejuin, kanaj nisiuj itech xiuitl 1450, nonekiya kijkuiloskej ika inma ijkuak kixkopinaskej Biblia, niman yejuin melak ouijtika katka. Ueliskia uejkauis majtlaktli metstli se tlaltikpakchane akin ueltika kixkopinas Biblia. Noijki akin kixkopinayaj tlajkuilouayaj ipan pergamino, ken cuero tlen kipiya se yolki. Ika yejon, xonkatka miyek tlen yonoixkopinka itech Biblia niman melak patioj katka. San ika, ika imprenta niman amatl, se tlaltikpakchane akin ueltika ueliskia kichijchiuas ipantsin 1,300 páginas san ipan se tonajli.

Ijkuak okichijchiujkej imprenta niman akin ika chikaualistli opeuj kitlajtolkuepa Biblia, otlapaleui mamakisakan itech Babilonia. (Xkita párrafos 12, 13).

13 Ika ome, pampa yopeujka notlajtolkuepa Biblia. Kanaj itech xiuitl 1500, sekimej akin yolchikaujkej katkaj okitlajtolkuepkej iTlajtol toTajtsin ika tlajtoltin tlen tlajtouayaj tlaltikpakchanejkej. Yejuamej okichiujkej yejuin tekitl maski kimatiyaj ika ueliskia kinmiktiskej ipampa yejon. Tlayekankej ipan tlaneltokiltin opeuj melak nomojtiaj. ¿Tleka? Pampa nomojtiayaj ika ijkuak tlaltikpakchanejkej ueliskia kipouaskej ika intlajtol tlen kijtoua Biblia, ueliskia peuas tetlajtoltiskej: “¿Kanon ipan Biblia temachtia tlanemilijli itech purgatorio? ¿Kanon ipan Biblia kijtoua ika se tlaltikpakchane noneki makitlaxtlauili se teopixki ijkuak kitemaka se misa ipampa se akin yomik? ¿Kanon ipan Biblia tlajtoua itech papas noso cardenales?”. Miyek tlen temachtiayaj ipan teopantin kisaya itech tlamachilistli tlen ualeuaya itech Aristóteles niman Platón, tlakamej akin onenkej ijkuak xiuajnemiya Cristo ipan tlaltikpaktli. Tlayekankej ipan teopantin melak kualaniyaj ijkuak kintlajtoltiayaj itech tlen temachtiayaj. Yejuamej tlanauatiayaj makinmiktikan tlakamej niman siuamej akin kimapeuayaj intlamachtiluan. Noijki yejon tlayekankej ipan teopantin kinekiyaj kinteltiskej tlaltikpakchanejkej maka makipouakan Biblia niman maka makichiuakan tlajtoltilistin. Miyekpa yejon tlen panouaya. San ika, sekimej xokinejkej ika Ueyixtika Babilonia makipiya tlanauatijkayotl inpan. Yejuamej yokinextijkaj tlen melauak temachtia Biblia niman kinekiyaj kimatiskej okseki. Sa achijtsin poliuiya ika yemelak makisaskiaj itech tlaneltokijli tlen xmelauak.

14. a) ¿Tlenon okichiujkej tlaltikpakchanejkej akin kinekiyaj nomachtiskej Biblia? b) Xkijto kenon tokniuj Russell opeuj kitejtemoua tlen melauak.

14 Miyekej tlaltikpakchanejkej kinekiyaj kipouaskej niman nomachtiskej Biblia niman tlajtoskej itech tlen yonomachtijkaj. Yejuamej xkinekiyaj ika tlayekankej makimijlikan tlenon noneki kineltokaskej. Kuakon opeuj yauej ipan okseki países kampa ueliskia nomachtiskej Biblia. Se itech yejon países katka Estados Unidos. Ompa, kanaj ipan xiuitl 1870, Charles Taze Russell iuan oksekimej akin san achijtsitsintin katkaj opeuj nomachtiaj, kachtopa kuajli kitayaj se tlamachtijli itech Biblia niman sakin okse. Kachtopa, tokniuj Russell kinekiya kinextis katlejua tlaneltokijli temachtiayaj tlen melauak. Ika tlen kijtoua Biblia, yejua kuajli okitak tla noijki ijkon temachtiayaj tlaneltokiltin akin kijtouayaj kichiuayaj ken Cristo niman oksekimej tlaneltokiltin. Yejua nimantsin okitak ika nion se tlaneltokijli xkichiuaya ijkon ken kijtouaya iTlajtol toTajtsin. Kuakon yejua otlajto iuan miyekej tlayekankej ipan tlaneltokiltin. Tokniuj Russell kichiaya ika yejuamej kinekiskiaj kiseliskej tlen melauak tlen yejua iuan oksekimej yonomachtijkaj itech Biblia niman matemachtikan yejon tlen melauak ipan teopantin. San ika, yejon tlayekankej ipan tlaneltokiltin xokinejkej kichiuaskej yejon. Nomachtijkej itech Biblia nimantsin okasikamatkej ika yejuamej xueliskia kiueyichiuaskej toTajtsin iuan akin nemiyaj ipan tlaneltokijli tlen xmelauak (xpoua 2 Corintios 6:14).

15. a) ¿Kemanon akin melauak kichiuaj ken Cristo okintsajkej itech Babilonia? b) ¿Katlejua tlajtoltilistin tikinnankiliskej ipan okse tlamachtijli?

15 Ipan yejuin tlamachtijli, kuajli yotomachtijkej ika akin melauak kichiuaj ken Cristo okintsajkej itech Babilonia sakin ijkuak omik sa ika tlami itlatitlankauj Cristo. San ika, ok onka tlajtoltilistin tlen noneki tikinnankiliskej: ¿Kenon tikmatij ika tlapejpeniltin opeuj makisaj itech Ueyixtika Babilonia ipan xiujtin ika tlakuitlapan itech 1914? ¿Yemelak ika Jehová xkuelitaya ika itekipanojkauan xchikauak tenojnotsayaj ijkuak panotoya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli? ¿Otlapaleuijkej ipan guerra sekimej tokniuan niman xokiseli Jehová tlen kichiuayaj? Niman okse, tla akin kichiuaj ken Cristo okintsajkej itech tlaneltokijli tlen xmelauak sakin ijkuak yomijkaj itlatitlankauan Cristo, ¿kemanon omakiskej? Yejuin melak noneki kuajli matikmatikan. Ipan okse tlamachtijli nonankiliskej yejon tlajtoltilistin.

^ párr. 3 Éxodo 2:23: “Sakin itech miyek tonaltin tlen yopanoka, omik tekiuaj itech Egipto, san ika, israelitas xnokajkauayaj noyolkokouayaj pampa tlakeualtin katkaj niman melak najmanayaj niman inajmakatsajtsilis ika tlapaleuilistli pampa tlakeualtin katkaj oajsik itech toTajtsin akin melauak”.