Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

¿Titlanemilijtokej ijkon ken Jehová?

¿Titlanemilijtokej ijkon ken Jehová?

“Xkauilikan Dios ma yejua kiyenkuili nemotlamachilis” (ROM. 12:2).

TLAKUIKALTIN: 56, 123

1, 2. Ijkuak chikaujtiuj totlaneltokil, ¿tlenon tiuelij tikchiuaj? Xkijto se neskayotl.

IJKUAK se telpokatsin kitlayokoliaj itlaj, itajuan kijliaj: “¿Kenon tikijlis?”, niman yejua tenankilia: “Tlaxtlaui”. Ijkon kichiua pampa itajuan ijkon kijliaj. San ika, ijkuak ueyixtiuj, kasikamati tleka itajuan okimachtijkej ika noneki nochipa matetlasojkamachili. Sakin, xok yakaj kijlia matetlasojkamachili, pampa aman kisa ipan iyojlo. ¿Tleka aman ijkon kichiua? Pampa ouel tlanemilia ken itajuan niman noijki youel tetlasojkamachilia.

2 Noijki ijkon, ijkuak tiuelij tlen melauak itech iTlajtol toTajtsin, tikasikamatij ika melak noneki matikchiuakan tlen technauatia toTajtsin. San ika, ijkuak chikaujtiuj totlaneltokil, tikasikamatij kenon tlanemilia toTajtsin. Tikmatij tlenon kuelita niman tlenon xkuelita, niman tikmatij tlenon kinemilia itech seki tlemach. Niman ijkuak tipeuaj titlanemiliaj ken Jehová niman tijkauiliaj ika yejon matechyekana itech tlen tiknekij tikchiuaskej niman itech tlen tiktlapejpeniskej, ijkon tikteititiaj ika titlanemilijtokej ken yejua.

3. ¿Tleka uelis techtekiyomakas titlanemiliskej ken Jehová?

3 Maski techyolpaktia tiueliskej titlanemiliskej ken Jehová, kemantika ouijtika tikchiuaskej yejuin pampa titlajtlakolejkej. Se neskayotl, kanaj techtekiyomakas tikasikamatiskej tlenon kinemilia toTajtsin itech kenon tichipaujkanemiskej, itech tlemach tlen uelis tikpiyaskej, itech tenojnotsalistli niman itech yestli. ¿Tlenon techpaleuis matitlanemilijtokan ken Jehová? ¿Niman kenon techpaleuis matiktlapejpenikan tlen kuajli, aman niman ika tlayekapan?

¿KENON UELIS TITLANEMILISKEJ KEN JEHOVÁ?

4. ¿Tlenon kijtosneki tikyenkuiliskej totlamachilis?

4 (Xpoua Romanos 12:2). Pablo, itlatitlankauj Cristo, okijto ipan yejuin tlaxelojli tlenon noneki tikchiuaskej niman ijkon titlanemiliskej ken Jehová. Ipan tlamachtijli tlen yotiuajpanokej otechasikamachilti ika tla xok tiknekij tikchiuaskej ken tlaltikpakchanejkej, noneki tikmapeuaskej intlanemililuan niman tlen kichiuaj. San ika, Pablo noijki okijto ika noneki matikyenkuilikan totlamachilis. Kuakon, kipiya ika tomachtiskej Biblia niman ijkon tikasikamatiskej kenon tlanemilia toTajtsin. Noijki kipiya ika titlanemiliskej itech ken tlanemilia toTajtsin niman tokojtiliskej titlanemiliskej ken yejua.

5. ¿Tleka xsan noijki kijtosneki timomachtis niman titlaamapouas?

5 Timomachtis xsan kijtosneki titlaamapouas niman noijki xsan kijtosneki tikneskayotis tlen kinankilia tlajtoltilistin. Ijkuak tomachtiaj, kuajli tikitaj tlenon techmachtisneki itech Jehová, itech kenon tlanemilia niman itech kenon kichiua. Tokojtiliaj tikasikamatiskej tleka technauatia matikchiuakan seki tlemach niman tleka seki techijlia matikmapeuakan. Noijki, tikitaj kenon uelis tikpatlaskej ken titlanemiliaj niman tlen tikchiuaj. Yemelak ika kanaj xnochipa uelis tikchiuaskej yejuin ijkuak tomachtiskej. San ika, melak noneki matikxelokan tiempo niman ijkon titlanemiliskej itech tlen tomachtiaj, kanaj hasta uelis tijkuiskej tlajko tiempo itech tlen tikxelouaj ika tomachtiskej (Sal. 119:97; 1 Tim. 4:15).

6. ¿Tlenon panoua ijkuak titlanemiliaj itech iTlajtol toTajtsin?

6 Tla nochipa titlanemiliaj itech iTlajtol toTajtsin, panoua itlaj tlen temojkatlachialti. Kuajli tikitaj ika itlanemililuan Jehová melajkej. Tipeuaj tikasikamatij tleka ijkon tlanemilia niman noijki tipeuaj ijkon titlanemiliaj. Ijkuak tikyenkuiliaj totlamachilis, aman yenkuik ken titlanemiliaj. Niman ika yolik titlanemilijtiuej ken Jehová.

TIKCHIUAJ IJKON KEN TIKNEMILIAJ

7, 8. a) ¿Kenon kita Jehová yejon tlemach tlen uelis tikpiyaskej? (Xkimita tlaixkopinaltin kampa peua tlen tomachtijtokej). b) Tla titlanemiliaj ken yejua, ¿tlenon kachtopa tikchiuaskej?

7 Ijkuak itlaj tiknemiliaj, yejon tlen tikmachiliaj niman tlen tikchiuaj (Mar. 7:21-23; Sant. 2:17). Kuajli matikasikamatikan yejuin ika seki neskayomej. Kachtopa, itech kenon noneki tikitaskej tlemach tlen uelis tikpiyaskej. Evangelios kuajli kijtouaj tlenon kinemilia Jehová itech yejuin. Jehová kuajli okitak akinomej uelis kiskaltiskej ikoneuj nikan ipan tlaltikpaktli. Okitlapejpeni se tlakatl niman se siuatl akin xmiyek kipiayaj (Lev. 12:8; Luc. 2:24). Biblia kijtoua ika ijkuak Jesús onemiko, María okitekak ipan se kuexomatl pampa xkipiayaj kanon ueliskiaj noseuiskiaj (Luc. 2:7). Tla Jehová kinekiskia, yejua ueliskia kitejtemos kampa melak kualtsin niman ijkon ompa matlakati ikoneuj. San ika, Jehová kinekiya ika ikoneuj manoskalti imiuan akin kachtopa kichiuayaj tlen yejua kineki.

8 Ijkuak tomachtiaj yejuin, tikasikamatij tlenon kinemilia Jehová itech yejon tlemach tlen uelis tikpiyaskej. Miyekej tajtin nokojtiliaj kinmakaskej inkoneuan nochi tlen melak kuajli, maski yejuin uelis kichiuas maka kuajli manouikakan iuan Jehová. San ika, kuajli tikitaj ika Jehová kineki ika nochimej makipiyakan chikauak intlaneltokil. ¿Tejuamej noijki ijkon titlanemiliaj? ¿Tlenon nesi itech tlen tikchiuaj? (Xpoua Hebreos 13:5).

9, 10. ¿Kenon tikteititiaj ika titlanemiliaj ijkon ken Jehová ijkuak xtikintlajkalij oksekimej?

9 Ika ome, matikitakan tlenon noneki tiknemiliskej itech tikintlajkaliskej oksekimej, kijtosneki, tikchiuaskej ika oksekimej matlajtlakokan noso makikajkauakan ika kitekichiuiliaj Jehová. ¿Tlenon kinemilia Jehová itech yejuin? Jesús okijto: “San akinon yejuan kitlajkalis ipan tlajtlakojli semej yejuamej in pipitikej yejuan nechneltoka kiselis iueyi tlauel Dios. Más kuajli yeskia, ijkuak xe kichiua on tlajtlakojli, ikechtlan kipilouiliskiaj se tetl yejuan imetl on molino, niman kontlajkaliskiaj ne ipan on mar” (Mar. 9:42). Kuajli nesi ika Jesús kita ika melak xkuajli tikintlajkalis oksekimej. Niman, pampa Jesús kichiua ken itaj, kuajli tikmatstokej ika Jehová noijki ijkon kita ijkuak yakaj xkajmana ika uelis tetlajkalis ipampa tlen kichiua (Juan 14:9).

10 ¿Titlanemiliaj ijkon ken Jehová niman Jesús? ¿Tlenon tikteititiaj ika tlen tikchiuaj? Matiknemilikan ika ken tikuelitaj totlakentiskej noso ken tokualnextiaj kichiua ika sekimej tokniuan maka kuajli manomachilikan noso kichiua ika makinemilikan tlen xkuajli. ¿Tlenon tikchiuaskej? ¿Techmapeuas tlasojtlalistli tlen tikmachiliaj inpampa maka matotlakentikan ken tikuelitaj? (1 Tim. 2:9, 10).

11, 12. ¿Kenon techpaleuiya maka matitlajtlakokan tla tiktlauelitaj tlen Jehová kitlauelita niman tla tiuelij toteltiaj?

11 Ika yeyi, matikitakan okse tlen noneki tiknemiliskej: Jehová kitlauelita tlen xmelajki niman tlen xkuajli (Is. 61:8). Maski yejua kimatstok ika kemantika techtekiyomaka tikchiuaskej tlen kuajli ipampa totlajtlakol, technauatia matiktlauelitakan tlen xkuajli ijkon ken yejua kitlauelita (xpoua Salmo 97:10). * Tla titlanemiliaj itech tleka kitlauelita tlen xkuajli, yejon techpaleuis matiktlauelitakan ken yejua kitlauelita, niman noijki techpaleuis matikpiyakan chikaualistli niman ijkon uelis tikmapeuaskej.

12 Tla tiktlauelitaj tlen xkuajli ijkon ken Jehová, noijki techpaleuis matikasikamatikan okse tlemach. Tikasikamatiskej ika seki tlemach xkuajli, maski Biblia xkiteneua. Se neskayotl, ipan yejuin tonaltin miyekej nijtotiaj lap dance, yejuin itlaj tlen tsokuiltik. Sekimej kijtouaj ika yejuin xsan noijki ken iuan yakaj timotekas, ika yejon, xkitaj tla xkuajli. * San ika ¿ijkon kita Jehová? Matikilnamikikan ika yejua kitlauelita nochi tlen xkuajli. Kuakon, matiuelikan matoteltikan niman matiktlauelitakan tlen Jehová kitlauelita niman ijkon xtitlajtlakoskej (Rom. 12:9).

MATIKNEMILIKAN TLENON TIKCHIUASKIAJ TLA ITLAJ TIKIXNAMIKISKIAJ

13. ¿Tleka noneki ika amantsin matiknemilikan kenon kita Jehová seki tlemach?

13 Ijkuak tomachtijtoskej, melak kuajli tla titlanemiliaj itech kenon itlanemililuan toTajtsin techpaleuis ijkuak tiktlapejpeniskej itlaj ika tlayekapan. Niman ijkon, tla nimantsin nonekis itlaj tiktlapejpeniskej, itikmatiskej tlenon tikchiuaskej (Prov. 22:3). Matikitakan seki neskayomej tlen onkatij ipan Biblia.

14. ¿Tlenon tiuelij itech tlen okichiuj José ijkuak isiuauj Potifar okijli iuan manoteka?

14 Matiknemilikan tlenon ipan onochiuj José. Isiuauj Potifar okijli iuan manoteka, san ika, yejua nimantsin okimapeuj. Ijkon okiteititi ika yejua yotlanemilijka ika Jehová kineki ika akin yononamiktijkej mamelajkanemikan (xpoua Génesis 39:8, 9). * Noijki matikilnamikikan kenon José okinankili yejuin siuatl: “¿Tleka nikchiuas yejuin tlen melak xkuajli niman nitlajtlakos ixpan toTajtsin?”. Yejuin techititia ika yejua tlanemiliaya ken Jehová. Aman matiknemilikan tlenon tejuamej uelis tikixnamikiskej. Matiknemilikan ika se akin iuan titekitij techititia ika techuelita noso tikseliaj se mensaje kampa tlajtoua itech auilnemilistli noso se tlaixkopinajli kampa uajnesi ika yakaj auilnemi. * Nimantsin uelis tikmapeuaskej tla amantsin tiknemiliaj kenon Jehová kita yejuin, tla titlanemiliaj ken yejua niman tla kuajli tikijtouaj tlenon tikchiuaskej ijkuak tikixnamikiskej yejuin.

15. ¿Kenon uelis tikchiuaskej ijkon ken yeyimej hebreos ijkuak texchiualtisnekiskej maka matimelajkanemikan itech Jehová?

15 Matikitakan aman tlen okichiujkej yeyimej hebreos: Sadrac, Mesac niman Abednego. Tekiuaj Nabucodonosor okichijchiujka se itajtsin tlachijchiujtli ika oro niman otlanauati makiueyichiuakan. San ika, yejon yeyimej hebreos xokinejkej kichiuaskej. Ken okinankilijkej tekiuaj tikitaj ika ikimatstoyaj tlenon kijtosneki timelajkanemis itech Jehová (Éx. 20:4, 5; Dan. 3:4-6, 12, 16-18). Matiknemilikan ika akin itech titekitij techijlia matiktemakakan tomin ipampa se iluitl tlen kichiuaj akin nemij ipan tlaneltokijli tlen xmelauak. ¿Tlenon tikchiuaskej? Maka matikchiakan hasta ijkuak mapano yejuin niman ijkon tikitaskej tlenon tikchiuaskej, ¿tleka xtiknemiliaj amantsin tlenon kinemilia Jehová itech yejon? Tla ijkon tikchiuaj, xtechtekiyomakas tikchiuaskej niman tikijtoskej tlen kuajli, ijkon ken okichiujkej yeyimej hebreos.

¿Yotomachtijkej, yotiktemiltijkej se amatl niman yotitlajtokej iuan totlapajtijkauj? (Xkita párrafo 16).

16. Tla tikasikamatij ken tlanemilia Jehová, ¿kenon techpaleuis ijkuak nonekis nimantsin matechpajtikan?

16 Tla amantsin tiknemiliaj ika noneki timelajkanemiskej itech toTajtsin, techpaleuis ijkuak nonekis nimantsin matechpajtikan. Melauak ika kuajli yotikijtokej xtikseliskej yestli noso itech yejon naui tlen ika tlachijchiujtli yestli (Hech. 15:28, 29). San ika, onka seki tlemach tlen tepajtikej kinekiskej kitekitiltiskej niman tlen san tejuamej nonekis tikijtoskej tla tikseliskej noso ka. Ika yejon, noneki tomachtiskej itlajtolyekanalisuan toTajtsin kampa kijtoua tlenon kinemilia itech yejuin. Kema, yejon xnoneki tiknemiliskej ijkuak itinemij ipan hospital, pampa ijkuakon kanaj tokokojtoskej noso kanaj melak kinekiskej matikimijlitiuetsikan tlenon tikchiuaskej. Noneki amantsin matomachtikan, noneki matikijkuilokan ipan se amatl kenon tiknekij matechpajtikan niman noijki noneki matitlajtokan iuan totlapajtijkauj. *

17-19. ¿Tleka noneki amantsin matikasikamatikan kenon tlanemilia Jehová? Xkijto se neskayotl kampa noneki amantsin matikmatikan tlenon tikchiuaskej.

17 Sa ika tlami, matiknemilikan kenon Jesús nimantsin okinankili Pedro ijkuak okijli ika sa no yejua manoikneli. Kuajli nesi ika Jesús melak yotlanemilijka itech tlenon iTajtsin kinekiya makichiua, niman noijki yotlanemilijka itech teotlajtoltin kampa tlajtoua itech inemilis niman imikilis ijkuak uajlaskia ipan tlaltikpaktli. Yejuin okipaleui mayolmelaujkanemi niman xokpa okinemili kitemakas inemilis inpampa tlaltikpakchanejkej (xpoua Mateo 16:21-23).

18 Ipan yejuin tonaltin, Jehová kineki iuan matouikakan niman kineki chikauak matitenojnotsakan (Mat. 6:33; Mat. 28:19, 20TNM; Sant. 4:8). San ika, kanaj uelis topan nochiuas ken Jesús, ika yakaj kinekis techpaleuis niman techijlis matijkajkauakan ika titenojnotsaj. Se neskayotl, matiknemilikan ika akin itech titekitij techmakasneki se ueyi tekitl niman melak kuajli techtlaxtlauilis. San ika, aman yejon tekitl xtechkauilis kuajli matiktekichiuilikan Jehová. Noso tla titelpochtli, xnemili ika mitsijliaj ika mitspaleuiskej niman ijkon uelis timomachtis, san ika, nonekis oksekan tonchantis. ¿Hasta ijkuakon nonekis tiktejtemos itlayekanalis Jehová, noso tikitas tlenon kijtouaj toamatlajkuiloluan, titlajtos iuan mochanejkauan niman inuan tlayekankej niman ijkon tikitas tlenon tikchiuas? ¿Xkuajli yeskia tla amantsin tiktejtemoua tlenon kinemilia Jehová niman timokojtilia titlanemilis ken yejua? Tla ijkon tikchiuaj, xouijtika tikmatiskej tlenon tikchiuaskej tla kemantika tikixnamikij yejuin. Kuajli tikmatstoskej tlenon tiknekij tikchiuaskej ipan itekiyo Jehová niman xitlaj tijkauiliskej matechtsakuili. Tikchiuaskej tlen itikmatstoskej ika kuajli.

19 Kanaj tiknemiliaj tlenon okseki ueliskia tikixnamikiskej. Melauak, xuelis toyektlaliskej ika nochi tlen ueliskia tikixnamikiskej. San ika, tla tokojtiliaj tikitaskej kenon tlanemilia Jehová ijkuak toselti tomachtijtoskej, nimantsin uelis tikilnamikiskej tlen yotomachtijkej niman tikmatstoskej tlenon tikchiuaskej maski san tlenon tikixnamikiskej. Kuakon, matokojtilikan tikmatiskej kenon tlanemilia toTajtsin, matitlanemilikan ijkon ken yejua niman kuajli matikitakan kenon yejon techpaleuis ijkuak itlaj tiktlapejpeniskej amantsin noso ika tlayekapan.

TLEN KINEMILIA JEHOVÁ NIMAN TLEN TIKCHIAJ TLAYEKAPAN

20, 21. a) ¿Tleka tiyolpakiskej ipan yenkuik tlaltikpaktli? b) ¿Kenon uelis tiyolpakiskej ipan yejuin tonaltin?

20 Tiknekij mayejko yejon tonajli ijkuak onias se yenkuik tlaltikpaktli. Timiyekej tikchiaj tinemiskej nochipa ipan se xochitlalpan. ITekiuajyo toTajtsin techmakixtis itech nochi tlen techtlajyouiltia ipan yejuin tonaltin. Kema, ompa noijki techkauiliskej matiktlapejpenikan tlenon tikchiuaskej niman uelis tiktlapejpeniskej yejon tlen tikuelitaj niman tiknekij.

21 San ika, yejuin xkijtosneki tla nochi uelis tikchiuaskej. Ijkuak tlaltikpakchanejkej, akin yolyemankej yeskej, nonekis kitlapejpeniskej itech tlen kuajli niman tlen xkuajli, yejuamej noyekanaskej ika itlanauatiluan niman itlanemililuan Jehová. Yejuin kichiuas matiyolpakikan niman matinemikan ika yolseuilistli (Sal. 37:11). San ika, hasta ipan yejuin tonaltin uelis tiyolpakiskej tla titlanemiliaj ijkon ken Jehová.

^ párr. 11 Salmo 97:10: “Nemejuamej akin nenkitlasojtlaj Jehová, xtlauelitakan tlen xkuajli. Yejua kinmejyeujtika innemilis akin itech yolmelaujkanemij; intech akin xkuakualtin kinmakixtia”.

^ párr. 12 Lap dancing noixmati ken “ijkuak akin nijtotia, maski tlakatl noso siuatl, akin xmiyek itlaken kitlalijtika, notlalia ipan imetskojyouan akin kitlaxtlauilia ika manijtoti, niman peua itech nijtotia”. Noneki kuajli noitas tlen opanok niman ijkon tlayekankej kimatiskej tla onochiuj auilnemilistli, niman tla ijkon panoua, kuakon tlayekankej nonekis kimelajkatlaliskej (nochiuas se comité judicial). Tla se tokniuj yokichiuj yejuin, noneki makintlajtlanili tlayekankej makipaleuikan (Sant. 5:14, 15).

^ párr. 14 Génesis 39:8, 9: “8 San ika, yejua xkinekiya niman kijliaya isiuauj iteko: ‘Noteko xnotekipachoua nopampa ipan ichan, niman nochi yokitlali niman ijkon nejua maniktlajpiya. Xakaj ueyixtika ken nejua ipan yejuin kajli, niman yejua yonechmaktili nochi, san tejua ka, pampa tiisiuauj. Yejon ika, ¿tleka nikchiuas yejuin tlen melak xkuajli niman nitlajtlakos ixpan toTajtsin?’”.

^ párr. 14 Sexteo noso sexting kijtosneki ijkuak yakaj kititlani se mensaje kampa tlajtoua itech auilnemilistli, ijkuak kititlani tlaixkopinaltin noso videos kampa nesi ika yejua noso yakaj auilnemi. Noneki kuajli noitas tlen opanok niman ijkon tlayekankej kimatiskej tla nonekis temelajkatlaliskej (tla nochiuas se comité judicial). Kemantika, ijkuak kokonej kichiuaj yejuin yononek ika tekiuajkej makintlajtlakolmakakan pampa tlanauatiltin xkitekauiliaj yejon. Uelis tiknextis okseki itech yejuin ipan sitio jw.org “¿Tiene algo de malo el sexteo?” (ipan ENSEÑANZAS BÍBLICAS > JÓVENES > LOS JÓVENES PREGUNTAN) niman ipan tlamachtijli “Cómo advertirles sobre el sexteo”, itech ¡Despertad! noviembre 2013, páginas 4 niman 5.

^ párr. 16 Ipan toamatlajkuiloluan yonotetomili tlenon kijtouaj itlajtolyekanalisuan Biblia itech yejuin. Uelis tikitaskej amoxtli Nochipa xnemikan itech itlasojtlalis toTajtsin páginas 215-217.