Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

“Xkoua tlen melauak niman maka keman tiknemakas”

“Xkoua tlen melauak niman maka keman tiknemakas”

“Xkoua tlen melauak niman maka keman tiknemakas, noijki tlamachilistli niman melajkatlalilistli niman asikamatilistli” (PROV. 23:23).

TLAKUIKALTIN: 94, 96

1, 2. a) Itech nochi tlemach tlen tikpiyaj, ¿tlenon melak tikpatiojkaitaj? b) ¿Katlejua tlamachtiltin melak tikinpatiojkaitaj, niman tleka? (Xkimita tlaixkopinaltin kampa peua tlen tomachtijtokej).

ITECH nochi tlemach tlen tikpiyaj, ¿tlenon melak tikpatiojkaitaj? ¿Tikpatlaskiaj ika itlaj okse tlen xijkon maueyi makijtosneki? Akin tiktekichiuiliaj toTajtsin xtechtekiyomaka tikinnankiliskej yejuin tlajtoltilistin. Tejuamej tikpatiojkaitaj ika touikaj iuan Jehová, niman xtiknekiskiaj tikpatlaskej ika okse tlemach. Noijki, melak tikpatiojkaitaj tlen melauak itech Biblia pampa techpaleuiya matouikakan iuan toTajtsin iluikakchane (Col. 1:9, 10).

2 Jehová yejua toUeyi Tlamachtijkauj, yejua techmachtia ika iTlajtol Biblia. Techijlia kenon itoka, tlenon kijtosneki itoka, niman noijki technojnotsa itech ikualneskayouan. Yejua techijlia ika melak techtlasojtla niman hasta topampa okitemakak iKoneuj, Jesús. Noijki technojnotsa itech yejon Tekiuajyotl kampa Jesús yejua Tekiuaj. Techijlia ika uelis tikpiyaskej se tlamachialistli ika tlayekapan, akin tlapejpeniltin uelis yaskej iluikak, niman akin kimixmatij ken “oksekimej borregos” uelis nemiskej ipan xochitlalpan (Juan 10:16). Jehová noijki techijlia kenon noneki tinemiskej. Nochi yejuin melak tikpatiojkaitaj pampa techpaleuiya matonisiuikan itech toTajtsin akin otexchijchiuj niman techpaleuiya matiyolpakikan ipan tonemilis.

3. ¿Techtlajtlanilia Jehová matiktemakakan tomin niman ijkon tikpiyaskej tlen melauak?

3 Ijkuak Biblia kijtoua matijkouakan tlen melauak, ¿kijtosneki ika noneki tiktemakaskej tomin niman ijkon uelis tikpiyaskej? Ka. Jehová melak kuelita kitemakas, hasta okuajtitlan iKoneuj niman ijkon makitemaka inemilis topampa. Ijkuak yejua kita ika yakaj kitejtemojtinemi tlen melauak, kipaleuiya makinexti niman xkeman kitlajtlanilia makitemaka tomin. Se tlakatl akin itoka katka Simón okijlika Pedro, itlatitlankauj Cristo, ika kimakaskia tomin pampa noijki kinekiya kitemakas espíritu santo. San ika, Pedro okimelajkatlali niman okijli: “Motomin mouan ma popoliui, pampa tiknemilia ika in poder yejuan Dios kitemaka uelis tikouas” (Hech. 8:18-20). Kuakon, ¿tlenon kijtosneki tijkouaskej tlen melauak?

¿TLENON KIJTOSNEKI TIJKOUAS TLEN MELAUAK?

4. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

4 (Xpoua Proverbios 23:23). * Noneki tokojtiliskej niman ijkon tiueliskej tlen melauak itech iTlajtol toTajtsin. Noijki, noneki tijkauaskej seki tlemach niman ijkon uelis tikpiyaskej tlen melauak. Ken okijto akin okijkuilo Proverbios, tla itikpiyaj tlen melauak, aman noneki tikitaskej maka tiknemakaskej noso tijkauaskej. Kuakon, matikitakan tlenon kijtosneki tijkouaskej tlen melauak niman tlenon nonekis tijkauaskej niman ijkon tikpiyaskej tlen melauak. Yejuin techpaleuis matikpatiojkaitakan tlen melauak niman maka keman tiknekiskej tiknemakaskej. Ken tikitaskej, melak kuajli tla tijkouaj yejuin maski nonekis itlaj tijkauaskej.

5, 6. a) ¿Kenon uelis tijkouaskej tlen melauak maski xtiktemakaskej tomin? Xkijto se neskayotl. b) ¿Tlen tlateochiualistin uelis tikpiyaskej tla tijkouaj tlen melauak?

5 Ijkuak itlaj kinekij techmakaskej niman techijliaj ika xtiktlaxtlauaskej, xkijtosneki ika xnonekis itlaj tiktemakaskej noso itlaj tikchiuaskej. Tlajtojli “xkoua” ika Hebreo tlen notekitiltia ipan Proverbios 23:23 noijki uelis kijtosnekis “xtejtemo”. Yejuin techmachtia ika se tlaltikpakchane noneki nokojtilis noso okse itlaj kitemakas niman ijkon kipiyas tlen kipatiojkaita. Matiknemilikan ika ipan se tienda kitlaliaj se amatl kampa kijtoua ika notetlayokolijtika pan. ¿Tiknemiliskia ika yejuin pan san ijkon uajnesis ipan tomesa? Tikmatstokej ika ka. Maski san kitetlayokolijtokej, noneki tikxeloskej tiempo niman noneki tokojtiliskej tiaskej tienda niman ijkon tikonkuiskej. Noijki ijkon, tejuamej xnoneki tiktlaxtlauaskej ika tomin niman ijkon tikpiyaskej tlen melauak, san ika, kema noneki tokojtiliskej noso itlaj okse tikchiuaskej.

6 (Xpoua Isaías 55:1-3). * Tlen kijtoua Jehová ipan amoxtli Isaías techpaleuiya matikasikamatikan tlenon kijtosneki tijkouas tlen melauak. Ipan yejuin tlaxeloltin, toTajtsin kijtoua ika itlajtoluan kentla atl, leche niman vino. Tlen melauak itech Biblia teyolseseli, ijkon ken ijkuak tikonij atl tlen chipauak niman sesek. Niman, ijkon ken leche texchikaua niman kichiua matiuejueyiyakan ijkuak tikokonej, itlajtoluan toTajtsin noijki kichiua melak kuajli matouikakan iuan Jehová. San ika ¿tleka Jehová kijtoua ika itlajtoluan kentla vino? Biblia kijtoua ika vino kichiua ika se tlaltikpakchane mayolpaki (Sal. 104:15). Ika yejon, ijkuak Jehová techijlia matijkouakan vino, yejua kineki matikasikamatikan ika tla tikchiuaj tlen technauatia, kuakon tiyolpakiskej (Sal. 19:8). Jehová kiteneua nochi yejuin niman ijkon matikasikamatikan tlen tlateochiualistin tikpiyaskej tla tiuelij tlen melauak niman tla tikchiuaj ipan tonemilis. Aman, matikitakan makuijli tlemach tlen kanaj ononek tijkauaskej niman ijkon ouel otijkoujkej tlen melauak.

¿TLENON ONONEK TIJKAUASKEJ NIMAN IJKON OUEL OTIJKOUJKEJ TLEN MELAUAK?

7, 8. a) ¿Tleka noneki matikxelokan tiempo niman ijkon tijkouaskej tlen melauak? b) ¿Tlenon okinek kichiuas se ichpochtli akin nomachtijtoya ipan kaltlamachtijli, niman kenon okisato?

7 Tiempo. Yejuin itlaj tlen tinochimej noneki matikxelokan niman ijkon tijkouaskej tlen melauak. Noneki tiempo niman ijkon tijkakiskej tlajtoltin itech Tekiuajyotl, tikpouaskej Biblia niman toamatlajkuiloluan, tomachtiskej achto ika tiaskej totlanechikol niman tonechikoskej. Noneki matikitakan katlejua tlemach xmelak noneki tikchiuaskej, niman yejon tiempo tijkuiskej ika tikchiuaskej tlen yotikteneujkej (xpoua Efesios 5:15, 16). ¿Kech tiuejkauij ika tiuelij tlamachtiltin tlen kachtopa noneki tomachtiskej itech Biblia? Xnochimej tlaltikpakchanejkej uejkauij ijkon ken oksekimej. San ika, nochipa onias tlen nonekis tomachtiskej itech itlamachilis Jehová, itech kenon yejua niman itech tlen yokichiuj (Rom. 11:33). Kachtopa revista itech The Watch Tower okijto ika tlen melauak itech Biblia kentla “se xochitsintli” niman okijto: “Maka xmokaua san ika se xochitl itech tlen melauak. Tla san nonekiskia tikpiyas se, toTajtsin xmiyek techmakaskia. Ok xkintejtekto; ok xkintejtemojto”. Matotlajtoltikan: “¿Kech yoniuel itech Jehová noso kech xochitl inikpiya?”. Maski ijkuak tikpiyaskej se nemilistli tlen xkeman tlamis, ok nonekis tomachtijtoskej itech Jehová. Kuakon, melak noneki kuajli matikitakan kenon tikxelouaj totiempo niman ijkon uelis tijkouaskej tlen melauak. Matikitakan tlenon okichiuj se ichpochtli akin kinekiya kinextis tlen melauak.

8 Noriko, * se ichpochtli akin ualeua Japón, onomachtito Nueva York (Estados Unidos). Ijkuakon, yejua teuan katka ipan se tlaneltokijli tlen opeuj Japón. Se tokniuj precursora okinojnots ijkuak techajchan tenojnotstinemiya. Ijkuak Noriko opeuj kimachtiaj tlen melauak itech Biblia, melak yolpakiya hasta okitlajtlanili tokniuj precursora okpa makimachtiti ipan se semana. Maski Noriko melak miyek tekitl kipiaya pampa nomachtiaya niman tekitiya seki horas ipan semana, yejua nimantsin opeuj yauj tlanechikoltin. Niman pampa kinekiya kipiyas tiempo niman ijkon nomachtis tlen melauak, xok melak noyolpaktiaya. Pampa yejua ijkon okichiuj, nimantsin opeuj chikaui itlaneltokil. Nion xipanouaya se xiuitl, onoapolakti. Opanok chikuasen metstli, ipan 2006, onochiuj precursora niman ipan yejuin tonajli ok precursora.

9, 10. a) ¿Tleka tikijtouaj ika ijkuak tiuelij tlen melauak xok ijkon tikitaj tlemach tlen ueliskia tikpiyaskej? b) ¿Tlenon okikauj se ichpochtli niman kenon nomachilia pampa ijkon okichiuj?

9 Tlemach tlen ueliskia tikpiyaskej. Kanaj nonekis tijkauaskej se tekitl kampa tiktlaniyaj ueyi tomin niman ijkon tijkouaskej tlen melauak. Matitlanemilikan itech Pedro niman Andrés, akin michtlamajkej katkaj. Ijkuak Jesús okimijli makintejtemokan tlakamej niman makinmachtikan itech toTajtsin, “yejuamej nimantsin okajkej inmatl niman iuan oyajkej” (Mat. 4:18-20). Yejuin xkijtosneki ika nochimej akin nomachtiaj tlen melauak noneki kikauaskej intekiyo, pampa noneki tekitiskej niman ijkon kintlajpiyaskej inchanejkauan (1 Tim. 5:8). San ika, ijkuak ueliskej tlen melauak, aman xok ijkon kitaskej yejon tlemach tlen ueliskia kipiyaskej. Kitaskej katlejua melak ueyi kijtosneki ipan innemilis. Jesús okijto: “Ma ka xsentlalikan nemorriquezas nikan ipan in tlaltikpaktli”. Noijki okijto: “Yej xsentlalikan nemorriquezas ne iluikak” (Mat. 6:19, 20). Matikitakan tlenon okichiuj se ichpochtli.

10 María opeuj nauiltia golf ijkuak nion xikalakiya ipan kaltlamachtijli. Ijkuak yaya secundaria melak youelka nauiltiaya golf, kuakon okimakakej se beca niman ijkon ouel onomachti ipan universidad. María melak kinekiya ueyixtos ipan golf niman kinekiya kitlanis miyek tomin. San ika, opeuj nomachtia Biblia. María melak kuelitaya tlen ueltiaya niman opeuj ijkon kichiua ipan inemilis. Yejua okijto: “Ijkuak nikchiuaya ipan nonemilis tlen kijtouaya Biblia, onikitak ika yejon nechpaleuiaya maniyolpaki”. María okasikamat ika melak ouijtika yeskia nouikas iuan Jehová niman kichiuas tlen kinekiya ipan inemilis (Mat. 6:24). Kuakon, okikauj yejon tlen ueliskia kipiyas tla nosentemakaskia ipan golf. Aman yejua precursora, niman kijtoua ika melak ika iyojlo nemi niman melak kuajli nomachilia.

11. Ijkuak tijkouaj tlen melauak, ¿tlenon uelis panos imiuan tochanejkauan niman akin imiuan touikaj?

11 Ken touikaj imiuan oksekimej. Ijkuak tipeuaj tikchiuaj tlen kijtoua Biblia, sekimej tochanejkauan noso akin imiuan touikaj xok ijkon technotsaj. ¿Tleka? Jesús techpaleuiya matikasikamatikan yejuin ijkuak okichiuj teoyotl inpampa inomachtijkauan, yejua okijto: “Xkinchipauili innemilis itechkopa on tlen melauak. Motlajtol yejua tlen melauak” (Juan 17:17). “Xkinchipauili innemilis” noijki uelis kijtosnekis “oksekan xkintlali” noso “xkinxelo”. Ijkuak tipeuaj tikchiuaj tlen kijtoua Biblia, techxelouaj intech tlaltikpakchanejkej akin xkitlakamatij toTajtsin pampa aman tiktlakamatij okseki tlanauatiltin niman toyekanaj ika tlen kijtoua Biblia. Tejuamej xtiknekij toxeloskej intech tochanejkauan niman intech akin imiuan touikaj, san ika, sekimej kanaj totech noxelouaj noso hasta techtlauelitaj pampa xok ijkon titlaneltokaj. Yejuin xtechmojkatlachialtia, pampa Jesús okijto: “Se kipias itlauelikniu sa no iuan ichanchanekauan” (Mat. 10:36). San ika, Jesús kuajli otechijli ika tla tijkouaj tlen melauak, melak miyek tlateochiualistin tikseliskej xijkon ken tlen tikpoloskej (xpoua Marcos 10:28-30).

12. ¿Tlenon okixnamik se tlakatl judío ipampa tlen melauak?

12 Itech nochi inemilis, se tlakatl judío akin itoka Aarón, nochipa okinemili ika xkuajli katka tikteneuas itoka toTajtsin. San ika, yejua melak kinekiya kimatis tlen melauak itech toTajtsin. Se tonajli, se tokniuj okimachti ika tla yejua kintlaliaya vocales ipan yejon naui letra tlen kipiya itoka toTajtsin, kuakon ueliskia noijtos “Jehová”. Aarón melak oyolpak pampa ouel yejuin, niman hasta oyaj sinagoga okimijlito tlen youelka akin ompa tlamachtiayaj. Yejua kinemiliaya ika pakiskiaj ijkuak kikakiskiaj yejon, san ika, xijkon opanok. Yejuamej okichijchakej niman okitotokakej. Ichanejkauan Aarón noijki okitlauelitakej. San ika, yejuin xokichiuj makikajkaua ika kixmatis Jehová. Aarón onoapolakti niman okitekichiuili Jehová ipan nochi inemilis. Ijkon ken okichiuj Aarón, tiknekij tikchiuaskej tlen yotiuelkej niman tiknektokej tikixnamikiskej maski san tlenon mapano. Tikmatstokej ika tochanejkauan noso oksekimej uelis totech noxeloskej.

13, 14. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej ipan tonemilis tla tiknekij tijkouaskej tlen melauak? Xkijto tleka ijkon titlanankilia.

13 Xkuakualtin tlanemililtin niman tlen xkuajli se kichiuaya. Tla tiknekij tikchiuaskej tlen techmachtia toTajtsin, noneki tiknektoskej tikpatlaskej ken titlanemiliaj niman tlen tikchiuaj. Pedro okijto yejuin: “Pampa nenikoneuan Dios yejuan nenkitlakamatij, ma ka xkauilikan on xkuajli eleuilistli mechyekanas yejuan nenkipiayaj ijkuak xnenkixmatiyaj Dios”. Niman noijki okijto: “Yej xchijchipajtiakan ikan nochi tlen nenkichiuaskej” (1 Ped. 1:14, 15). Matiknemilikan yejuin, yeuejkaui ipan ueyikalpan Corinto, melak miyekej tlaltikpakchanejkej kichiuayaj tlen xkuelita toTajtsin. Akin ompa chantiyaj niman nomachtijtoyaj tlen melauak ononek miyek kipatlaskej ipan innemilis (1 Cor. 6:9-11). Noijki ijkon, ipan yejuin tonajli miyekej xok kichiuaj ken yeuejkaui, niman ijkon ouel okikoujkej tlen melauak. Pedro noijki okimijli tokniuan: “Ipan on tonaltin katkaj, nemejuamej onenkichijkej miyek xkuajli ken on yejuan xkixmatij Dios. Nenkichijtetsiyaj nochi xkuajli yejuan ouajlaj ipan nemotlamachilis, onenkeleuijkej on tlen xkuajli, niman onentlauantinenkaj. Onenkichijkej xkuajli iluimej, niman ipan iluimej sanoyej nentlauaniyaj, niman nenkinueyiliayaj on tlamachijchiualtin nemotajtsitsiuan yejuan Dios xmechkauilia” (1 Ped. 4:3).

14 Devynn niman Jasmine melak tlauaniyaj. Devynn melak ueltoya contabilidad, san ika, nimantsin kitotokayaj ipan itekiyo pampa melak tlauaniya. Jasmine melak kixmatiyaj ika tlauele katka niman ika nimantsin teixnamikiya. Sejpa, ijkuak Jasmine nejnentiaya niman yotlauanka, okinnamik omemej misioneros. Yejuamej okijlikej ika ueliskiaj kinmachtiskej itech Biblia ijkuak chikueyitiskia. San ika, ijkuak tokniuan oyajkej inchan, Devynn niman Jasmine yotlauankaj. Yejuamej xkinemiliayaj tla tokniuan misioneros yemelak komintlajpaloskiaj. Ijkuak oksejpa okimitatoj, aman xok ijkon opanok. Jasmine niman Devynn nimantsin opeujkej nomachtiaj Biblia, niman opeujkej kichiuaj tlen nomachtijtoyaj. Nion xpanouaya yeyi metstli yejuamej okijtokej ika xok koniskej alcohol niman sakin ononamiktijkej ijkon ken kitlajtlanij tekiuajkej. Miyekej tlaltikpakchanejkej akin chantiyaj ipan yejon kalpan okimatkej kenon onopatlakej, niman yejon okichiuj ika miyekej makinekikan nomachtiskej.

15. ¿Tlenon uelis melak techtekiyomakas tijkajkauaskej tikchiuaskej ipampa tlen melauak, niman tleka?

15 Tlen kuajchiujtiuej, san ika, xnesi ipan Biblia. Sekimej xkintekiyomaka kikajkauaskej tlen miyekej kuajchiujtiuej ijkuak kimatij ika yejuin xkiyolpaktia toTajtsin. San ika, oksekimej melak kintekiyomaka. Yejuamej kimajmana kenon nomachiliskej inchanejkauan, akin imiuan tekitij niman akin imiuan nouikaj. Niman kanaj melak kintekiyomaka kikajkauaskej yejuin tla kampa yejuamej chantij melak kinueyichiuaj inchanejkauan akin yomijkej (Deut. 14:1). Tla tikitaj tlenon okichiujkej sekimej tokniuan akin okipixkej yolchikaualistli, uelis techpaleuis matikchiuakan tlen noneki. Matikitakan tlenon okichiujkej sekimej akin chantiyaj Éfeso ipan kachtopa siglo.

16. ¿Tlenon okichiujkej sekimej akin chantiyaj Éfeso niman ijkon ouel okikoujkej tlen melauak?

16 Yeuejkaui, kalpan Éfeso melak kixmatiyaj ika ompa nochiuaya naualyotl. ¿Tlenon okichiujkej akin opeuj kichiuaj ken Cristo niman chantiyaj Éfeso? Biblia kijtoua: “Miyekej yejuan kichiuayaj  ika on innauajlo okuajkikej inlibros niman okintlatijkej teixpan. Ijkuak okipojkej kech valerouayaj nochi on kech libros, valerouayaj kanaj ompoajli uan majtlaktli mil tomin tlachijchiutin ikan plata. Niman ijkon on itlajtoltsin toTeko nochayajtiaya niman nopanextiaya ipoder” (Hech. 19:19, 20). Yejon tokniuan akin yolmelaujkanemiyaj okinejkej kikauaskej inamoxuan tlen melak patiojkej katkaj, niman Jehová melak okinteochiuj.

17. a) ¿Kanaj tlenon ononek tijkauaskej niman ijkon ouel otijkoujkej tlen melauak? b) ¿Katlejua tlajtoltilistin tikinnankiliskej ipan okse tlamachtijli?

17 ¿Tlenon yotijkauj niman ijkon ouel otijkouj tlen melauak? Tinochimej yotikxelojkej tiempo niman ijkon tikpiyaskej “xochimej” itech tlen melauak. Sekimej yotijkaujkej yejon tlemach tlen tikpiayaj. Niman kanaj sekimej tochanejkauan noso akin imiuan touikayaj xok ijkon technotsaj ken yeuejkaui. Timiyekej ononek tikpatlaskej ken titlanemiliayaj niman tlen tikchiuayaj, niman kanaj ononek tijkajkauaskej tlen yeuejkaui miyekej kuajchiujtiuej niman tlen xnesi ipan Biblia. Kuajli tikmatstokej ika tlen melauak itech Biblia melak patioj xijkon ken tlen yotijkaujkej. Yejuin techpaleuiya matouikakan iuan Jehová, niman yejon tlen melak tikpatiojkaitaj itech nochi tlen tikpiyaj. Ijkuak titlanemiliaj itech nochi tlateochiualistin tlen yotikselijkej pampa yotikixmatkej tlen melauak, melak techtekiyomaka tikneltokaskej ika yakaj kinekiskia kinemakas. ¿Kenon ueliskia panos yejon? ¿Niman tlenon techpaleuis maka ijkon matikchiuakan? Tikinnankiliskej yejuin tlajtoltilistin ipan okse tlamachtijli.

^ párr. 4 Proverbios 23:23: “Xkoua tlen melauak niman maka keman tiknemakas, noijki tlamachilistli niman melajkatlalilistli niman asikamatilistli”.

^ párr. 6 Isaías 55:1-3: “Xuajlakan, nemochimej akin nenamikij, ¡xuajlakan kampa onka atl! Nemejuamej akin xnenkipiyaj tomin, xuajlakan, ¡xtlakouakan niman xtlakuakan! Kema, xuajlakan, xkouakij vino niman leche maski xnenkitemakaskej tomin niman xnenkitlaxtlauaskej. ¿Tleka ok nenkitemakaj tomin ipampa tlen xmelauak pan? ¿Niman tleka nenkipopolouaj tlen yonenkitlankej ipan tlen xteyolpakti? Kuajli xnechkakikan, niman xkuakan tlen kuajli, niman nenyolpakiskej ipampa tlen melak uelik. Xuajlakan notech. Xtlakakikan, niman xnenmikiskej, niman nejua nimantsin nemouan nikchiuas se tlajtolkaualistli tlen xkeman tlamis ijkon ken onikijli David ika tlasojtlalistli, niman yejuin melajkej”.

^ párr. 8 Seki tokayomej yonopatlakej.