Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Biblia: se libro tlen kijtoua tlen melauak

Biblia: se libro tlen kijtoua tlen melauak

Maski xsan noijki tlen inpan yonochiuj, miyekej yokualitstiajkej ika Biblia kijtoua tlen melauak. Niman ipan yejuin tonaltin miyekej kichiuaj ijkon ken temachtia. San ika, oksekimej kinemiliaj ika Biblia xok tepaleui pampa yeuejkaui onoijkuilo noso ika san cuentos kipiya. ¿Tejua tlenon tiknemilia? ¿Uelis tiknextiskej tlen melauak ipan Biblia?

TLEKA UELIS TITLANELTOKASKEJ ITECH BIBLIA

¿Kenon uelis tikmatis tla melauak tlen Biblia kijtoua? Xkonnemili ika tikpiya se moamigo akin yeuejkaui tikixmati niman nochipa mitsijlia tlen melauak, ¿xmelak ika itech titlaneltoka? Kuakon, ¿Biblia noijki ijkon ken se amigo akin nochipa uelis tikneltokas? ¿Nochipa yokijto tlen melauak? Matikitakan seki tlen ijkon kiteititia.

Akin otlajkuilojkej okijtokej tlen melauak

Akin okijkuilojkej Biblia nochipa okijtokej tlen melauak, hasta okijkuilojkej kenon onopopolojkej niman tlenon xkuajli okichiujkej. San matitlanemilikan itech Jonás. Ijkuak okijkuilo libro tlen kuika itoka, yejua okijto ika xotetlakamat (Jonás 1:1-3). Ijkuak otlan tlajkuiloua, okijto ika toTajtsin okiyektlali, san ika, xokijto ika sakin okichiuj tlen okijli (Jonás 4:1, 4, 10, 11). Pampa yejuamej xtlaj okiyankej kiteititia ika kinekiyaj nochipa kijtoskej tlen melauak.

Kijtoua tlen techpaleuiya

¿Biblia nochipa uelis techpaleuis ipan tonemilis? Kema. San xontlanemili itech tlen techijlia matikchiuakan tla tiknekij kuajli touikaskej imiuan oksekimej. “Xkinchiuilikan oksekimej on tlajtlamach tlen nemejuamej nenkinekiskiaj ma mechchiuilikan” (Mateo 7:12). “Tla se teyemannankilia, kitlauelseuiya yakaj” (Proverbios 15:1). ¿Xmelak ika aman yejuin ok techpaleuiya ijkon ken yeuejkaui?

Kijtoua tlen melauak itech tlen yeuejkaui opanok

Ixtlamatkej akin nomachtiaj itech tlen yeuejkaui opanok, yokualitstiajkej ika Biblia xtekajkayaua ijkuak tlajtoua itech sekimej akin yeuejkaui onenkej, kalpamej niman seki tlemach tlen onochiuj. San yejuin matikonitakan: Biblia kijtoua ika, ijkuak Nehemías nemiya, seki fenicios akin ualeuayaj Tiro niman chantiyaj Jerusalén “kinamakayaj michimej niman okseki tlajtlamach” (Nehemías 13:16).

¿Onka itlaj tlen makiteititi ika yejuin melauak? Kema. Ixtlamatkej yokinextijkej ipan Israel miyek tlemach tlen fenicios kitekitiltiayaj, tlen kiteititia ika yeuejkaui yejuin ome kalpamej notlanemakiltiayaj. Niman xsan yejon, noijki yokinnextijkej miyek iomiyouan michimej tlen ualeuayaj itech Mar Mediterráneo tlen nesi ika fenicios kinualeualtiayaj ne Tiro. Sakin ika okitakej nochi yejuin, se ixtlamatki okijto: “Kanaj yemelak ika, ijkon ken kijtoua Nehemías 13:16, akin ualeuayaj Tiro kinnemakayaj michimej ipan Jerusalén”.

Kijtoua tlen melauak itech ciencia

Maski Biblia tlajtoua itech toTajtsin niman itech tlen yeuejkaui opanok, noijki kijtoua tlen melauak ijkuak tlajtoua itech ciencia. San matikitakan se tlen ijkon kiteititia.

Ikipiya kanaj tres mil quinientos xiujtin ika Biblia yokijtoka ika yejuin tlaltikpaktli onka “ipan ajakatl” (Job 26:7). Yejuin kiteititia ika xmelauak tlen miyekej kineltokayaj: ika tlaltikpaktli onka ixko atl noso ika onkatka ipan se melak ueyi ayotsin. Ijkuak yopanoka kanaj cien mil xiuitl ika onoijkuilo libro tlen itoka Job, miyekej ok kinemiliayaj ika yejuin tlaltikpaktli itlaj ipan onkatka. Kanaj trescientos xiuitl sakin, ipan 1687 Isaac Newton otemachti itech gravedad, niman okitetomili ika onka se kojtilistli tlen kichiua ika yejuin tlaltikpaktli maonia kampa noneki. Yejuin tlen onomat kiteititia ika melauak tlen Biblia yokijtoka ipantsin tres mil xiujtin ika tlakuitlapan.

Kijtoua tlen melauak itech teotlajtoltin

¿Yemelak nochiuaj teotlajtoltin tlen Biblia kijtoua? Matikitakan kenon onochiuj teotlajtojli tlen okijto Isaías itech kenon kixoxotoniskiaj ueyikalpan Babilonia.

Teotlajtojli. Kanaj ipan xiuitl 732 ijkuak xipeuaya xiuitl se niman ijkuak Babilonia xueyixtoya, Isaías akin okijkuilo libro tlen ijkon itoka okijto ika kinotlatkitiskiaj Babilonia niman ika sakin xok yakaj ompa chantiskia (Isaías 13:17-20). Isaías hasta okijto ika akin kinotlatkitiskia Babilonia itoka yeskia Ciro. Niman ika Ciro kichiuaskia mauaki atentli tlen kiyeualouaya ueyikalpan niman ika ipuertas tlapojtoskiaj (Isaías 44:27-45:1).

Ken onochiuj. Sakin ika yopanokaj kanaj 200 xiujtin ika Isaías okijkuilo yejuin, se tekiuaj persa okixnamik Babilonia. ¿Kenon itoka katka yejuin tekiuaj? Ciro. Yejuin ueyikalpan melak uejkapamej itepanuan kinpiaya, ika yejon, Ciro okinemili kenon panoskia ipan atentli Éufrates. Isoldados oksekan okiojuitikej atentli ijkuak xiajsiyaj Babilonia, kuakon, ijkuak okitakej ika iueliskia panoskiaj, yejuamej onejnenkej itlajkotian atentli hasta kampa onkatkaj ipuertas yejon ueyikalpan, niman maski kanaj xuelis tikneltokas, babilonios okilkaujkej kintsakuaskej puertas. Isoldados Ciro okalajkej Babilonia niman ijkon okinotlatkitijkej.

San ika, ok poliui itlaj okse manochiua: ¿kanaj yemelak xok yakaj ompa chantiskia? Melak ouejkauj ika miyekej ompa chantiyaj. San ika, aman xok yakaj chanti ipan Babilonia, tlen nokaua nisiuj Bagdad (Irak). Yejuin kuajli kiteititia ika teotlajtojli yemelak onochiuj ken onoijtoka. Kema, Biblia noijki kijtoua tlen melauak ijkuak kiteneua tlen panos ika tlayekapan.