Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

ToTajtsin kinekiya nochipa matinemikan

ToTajtsin kinekiya nochipa matinemikan

¿XMELAK ika tinochimej tikuelitaskiaj nochipa tinemiskej niman tiyolpaktoskej? Melak kualtsin yeskia tla xtikualoskiaj niman nochipa tipaktoskiaj. Niman ueliskia uejkaujtipan tinemiskej imiuan akin tikintlasojtlaj, tonpaxaloskiaj san kanon tiknekiskiaj niman tikchiuaskiaj nochi tlen tikuelitaj.

¿Tleka tiknekij nochipa tinemiskej? Pampa ipan Biblia kijtoua ika toTajtsin ijkon okitlali ipan toyojlo (Eclesiastés 3:11). Noijki kijtoua ika “Dios yejua tetlajsojtlalistli” (1 Juan 4:8). Tla yejua techtlasojtla, ¿xtiknemilia ika xkitlaliskia ipan toyojlo itlaj tlen xkeman ueliskia nochiuas?

Xakaj kineki mikis. Niman Biblia kijtoua ika mikilistli ken se totlauelikniuj (1 Corintios 15:26). Kemantika nimantsin yejko, kemantika uejkaui, san ika, nochipa yejko. Miyekej xkuelitaj kiteneuaskej mikilistli, hasta kinmojtia. ¿Ajsis tonajli ijkuak tiktlaniskej yejuin totlauelikniuj?

TLEN UELIS TIKCHIASKEJ IKA TLAYEKAPAN

¿Itikmatiya ika toTajtsin xkinekiya matimikikan? Ipan Génesis, tlen uajlauj ipan Biblia, kiteititia ika kinekiya matichantikan nochipa ipan yejuin tlaltikpaktli. ToTajtsin Jehová * melak kuajli okichijchiuj yejuin tlaltikpaktli. Okichijchiuj kachtopa tlakatl, Adán, niman okitlali ipan se kualtsin jardín tlen okitokayotijkej Edén. Sakin, “Dios okitak ika nochi on tlen okitlalij niman okichijchiu sanoyej kuajli okis” (Génesis 1:26, 31).

ToTajtsin okichijchiuj Adán ijkon ken yejua, ika yejon, Adán xkipiaya tlajtlakojli (Deuteronomio 32:4). Sakin, okichijchiuili isiuauj, akin okitokayoti Eva niman yejua noijki xkipiaya tlajtlakojli. Jehová okimijli: “Xtlaxinachokan niman xkimpiyakan miyekej nemokoneuan. Xtemiltikan in tlaltikpaktli, niman xkinmomaktikan on michimej, niman on yolkej yejuan patlanij, niman nochi kech yolkej yejuan noteuilanaj” (Génesis 1:28).

Tla kinekiyaj kitemiltiskej yejuin tlaltikpaktli, nonekiskia miyek tiempo. Eva kinpiyaskia miyek ikoneuan, sakin ikoneuan noijki kinpiyaskiaj inkoneuan hasta kitemiltiskiaj tlaltikpaktli, ijkon ken toTajtsin kinekiya (Isaías 45:18). Tla Adán iuan Eva xkitaskiaj kenon temiskia tlaltikpaktli niman san kimitaskiaj inkoneuan niman san seki imixuiuan, ¿kinamikiya ika Jehová makinmaka yejuin tlanauatijli?

Aman xkonnemili kenon Adán nonekiskia kintlajpiyas niman kintokayotis nochi yolkamej, kanaj ouejkauj ijkuak okichiuj yejuin (Génesis 2:19). San ika, tla yejua kinekiya kuajli kintlajpiyas, kachtopa nonekiya kuajli kimixmatis, niman kanaj noijki ononek tiempo.

Kuakon, ijkuak toTajtsin okimijli Adán iuan Eva makintlajpiyakan yolkamej niman makitemiltikan tlaltikpaktli, okiteititi ika kinekiya mauejkauikan. Niman kema ijkon opanok.

TOTAJTSIN KINEKI IKA NOCHIPA MATINEMIKAN IPAN SE KUALTSIN TLALTIKPAKTLI

SEKIMEJ UEJKAUJTIPAN ONENKEJ

Adán (930 xiuitl)

Matusalén (969 xiuitl)

Noé (950 xiuitl)

Aman (70-80 xiuitl)

Biblia kiteititia ika sekimej onenkej miyek xiujtin, xijkon ken aman. Ipan Génesis 5:5 kijtoua: “Niman omik Adán ijkuak kipiyaya 930 xipan”. Niman sakin kinteneua okseki chikuasen tlakamej akin onenkej ipantsin 900 xiuitl, yejuamej katkaj: Set, Enós, Quenán, Jared, Matusalén niman Noé, akin kipiaya 600 xiuitl ijkuak opanok apachiuilistli (Génesis 5:6-27; 7:6; 9:29). ¿Tleka melak uejkaujtipan onenkej?

Yejuamej onenkej ijkuak xipanouaya miyek tiempo ika Adán iuan Eva otlajtlakojkej. Kanaj ipampa yejon más uejkaujtipan onenkej. San ika ¿uelis uejkaujtipan tinemiskiaj tla xtikpiyaskiaj tlajtlakojli? Niman ¿kenon uelis timakisaskej itech mikilistli? Tla tiknekij tikmatiskej yejuin, kachtopa noneki tikasikamatiskej tleka tiueuentsintiaj niman timikij.

^ párr. 6 Biblia kijtoua ika toTajtsin itoka Jehová.