Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

¿Itikmatiya?

¿Itikmatiya?

¿Uelis noneltokas ika yeuejkaui nemiyaj tlaltikpakchanejkej akin kitokayaj xkuajli xiujtli ipan intlal oksekimej?

Yejuin tlen onoixkopin itech amoxtli itoka Digesto tlen okijkuilo ueyixtika tekiuaj Justiniano ipan xiuitl 1468, san se itech miyek amamej tlen tlajtouaj itech tlaueltin tlen kipiayaj tlaltikpakchanejkej akin yeuejkaui onenkej.

IPAN Mateo 13:24-26, Jesús okijto ika iTekiuajyo toTajtsin katka ken “se tlakatl kitoka ikan kuajli xinachtli”. San ika, noijki okijto: “Pero ijkuak iteko on tlajli niman itekitkauan kochtikatkaj, okalakito se itlauelikniu niman okitokak on xkuajli xojtli intsajlan on trigo. Niman kemaj onejkuanij. Ijkuak on trigo onoskaltij niman omiyauatlapan, no ompa ones on xkuajli xojtli”. Sekimej ixtlamatkej kinemiliaj ika yejuin neskayotl xkeman opanok. San ika, ipan sekimej amamej kampa ijkuiliujtok intlanauatiluan romanos tlen yeuejkaui onenkej, kijtouaj ika yejuin kema nochiuaya.

Se amoxtli tlen tlajtoua itech Biblia kijtoua ika intlanauatil romanos kijtouaya ika se ueliskia kitlajtlakolmakaskej tla kitokaya xkuajli xiujtli ipan itlal okse ika notlakuepiltis. Tla nonekiya se tlanauatijli ken yejon, katka pampa yejuin yemelak nochiuaya. Se ixtlamatki itech tlanauatiltin akin itoka Alastair Kerr kijtoua ika ipan xiuitl 533, ueyixtika tekiuaj romano Justiniano okijkuilo se amoxtli itoka Digesto. Yejuin amoxtli kiteneuaya miyek tlanauatiltin tlen romanos kipiayaj kampa uajnestiaya tlen kijtouayaj ixtlamatkej itech tlanauatiltin akin onenkej itech xiuitl 100 niman 250. Yejuin amoxtli tlajtoua itech se ixtlamatki itoka Ulpiano, akin kiteneua ika yakaj okitokak xkuajli xiujtli ipan itlal okse niman ijkon okijtlakouili tlen okitokak. Noijki kijtoua ika se tokaketl kinamikiya kitlajtlanilis akin xkuajli okichiuili matlatlaxtlaua ipampa okijtlakouili tlen okitokak.

Ken tikitaj, yejuin kema nochiuaya ipan Tekiuajyotl romano. Kuajli nesi ika neskayotl tlen Jesús okitekitilti kema yemelak nochiuaya.