Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Matikchikauakan totlaneltokil itech tlen tikchiaj

Matikchikauakan totlaneltokil itech tlen tikchiaj

“On tlaneltoktli kijtosneki ika tikyolmelajka matstokej ika tikseliskej on tlen tikchaj” (HEBREOS 11:1).

TLAKUIKALTIN 81 NIMAN 134

1, 2. a) ¿Tleka xsan noijki tlen tikchiaj tikseliskej itekipanojkauan toTajtsin niman tlen kichiaj tlaltikpakchanejkej? b) ¿Tlenon tomachtiskej ipan yejuin tlamachtijli?

JEHOVÁ yokijto kichiuas miyek tlemach tlen melak kualtsin. Yokijto ika kiyekteneuaskej noso kichiuas manochipaua itoka niman ika kichiuas manochiua tlen yejua kineki nikan ipan tlaltikpaktli ijkon ken nochiua ipan iluikak (Mateo 6:9, 10). Yejuin tlen melak ueyi kijtosneki tlen melak tikmachiaj manochiua. Jehová noijki techijlia ika techmakas nemilistli tlen xkeman tlamis, sekimej ipan iluikak niman oksekimej nikan ipan tlaltikpaktli (Juan 10:16; 2 Pedro 3:13). Noijki, itekipanojkauan toTajtsin ok tiknektokej tikitaskej kenon yejua techyekanas niman techpaleuis ipan yejuin itlamiyan tonaltin.

2 Biblia kijtoua ika tlaneltokijli kijtosneki “tikyolmelajka matstokej” ika yemelak nochiuas tlen tikchiaj. Yejuin kijtosneki ika akin kipiyaj intlaneltokil kuajli kimatstokej ika nochi tlen Jehová yokijto melauak nochiuas (Hebreos 11:1). San ika, ipan yejuin tonajli melak miyekej kichiaj niman kinekij kipiyaskej miyek tlemach, san ika, xkimatij tla kemantika kipiyaskej. Se neskayotl, kanaj se melak kinekis kitlanis tomin ipan lotería. San ika, yejuin xkijtosneki tla kuajli kimatstok ika tetlanis. Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej kenon uelis tikchikauaskej totlaneltokil itech tlen toTajtsin yokijto kichiuas. Noijki, tikitaskej kenon uelis techpaleuis aman tla tikpiyaj chikauak totlaneltokil.

3. ¿Tleka tikneltoka ika nochi tlen toTajtsin yokijto yemelak nochiuas?

3 Xakaj tlakati ika tlaneltokijli. Tla tiknekij tikpiyaskej tlaneltokijli, noneki tokauiliskej ika iespíritu santo toTajtsin matechyekana (Gálatas 5:22, TNM). Espíritu santo uelis techpaleuis matikixmatikan Jehová. Ijkuak tikasikamatij ika toTajtsin yejua akin nochi ueli kichiua niman ika melak tlamachilise, tikmatstokej ika uelis kichiuas nochi tlen yokijto. Jehová kuajli kimatstika ika kichiuas tlen yokijto. Ika yejon ijkuak tlajtoua itech yejuin, tlajtoua kentla yonochiuj niman kijtoua: “Ijki yonochiu” (xpoua Apocalipsis [Revelación] 21:3-6). Jehová yejua “toTajtsin yolmelauak” pampa nochipa kichiua tlen kijtoua. Ika yejon tikneltokaj nochi tlen yokijto kichiuas ika tlayekapan (Deuteronomio 7:9).

ITEKIPANOJKAUAN TOTAJTSIN AKIN OKIPIXKEJ CHIKAUAK INTLANELTOKIL

4. ¿Tlenon kineltokayaj itekipanojkauan toTajtsin akin yeuejkaui onenkej?

4 Hebreos tlaxelojli ueyi 11 tlajtoua itech 16 tlakamej niman siuamej akin yeuejkaui onenkej akin kipiayaj chikauak intlaneltokil ipan nochi tlen Jehová yokimijlika kichiuas. Noijki tlajtoua itech oksekimej akin okiyolpaktijkej Jehová “pampa okipixkej tlaneltoktli” (Hebreos 11:39). Nochimej yejuamej kichiayaj tekoneuj akin Jehová yokijtoka uajlaskia. Kimatstoyaj ika yejuin tekoneuj kinpopoloskia nochimej itlauelikniuan toTajtsin niman kichiuaskia ika tlaltikpaktli manokuepa se kualtsin xochitlalpan (Génesis 3:15). Yejuamej kineltokayaj ika Jehová oksejpa kinyolitiskia tla mikiskiaj. San ika, xkichiayaj yoliuiskej ipan iluikak, pampa Jesús ok xkichiuaya ika yejuin uelis nochiuas (Gálatas 3:16). Tlen kema kichiayaj katka nemiskej nochipa ipan tlaltikpaktli ijkuak nokuepas se kualtsin xochitlalpan (Salmo 37:11; Isaías 26:19; Oseas 13:14).

5, 6. a) ¿Tlenon kichiayaj Abrahán niman ichanejkauan? b) ¿Tlenon okichiujkej niman ijkon kipiyaskej chikauak intlaneltokil? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

5 Ipan Hebreos 11:13 kijtoua yejuin itech itekipanojkauan toTajtsin akin yolmelaujkej: “Nochimej yejuamej on tlakamej omikej, ok okineltokakej ika Dios kichiuas on tlen okitlalij ipan ipromesa. Yejuamej xokiselijkej, pero sanoyej pakiyaj pampa ipan intlaneltok kiyolmatstikatkaj  ika on promesa tenkisas maski poliuis miyek tonaltin para tenkisas”. Yejuin kijtosneki ika yejuamej kichiayaj yenkuik tlaltikpaktli niman kinemiliayaj ika inemiyaj ompa. Se akin ijkon okichiuj katka Abrahán. Jesús okijto ika yejua melak opak pampa “itechkopa itlaneltok o[k]itak” yejon tonajli (Juan 8:56). Sara, Isaac iuan Jacob niman oksekimej noijki kichiayaj yejon tonajli ijkuak iTekiuajyo toTajtsin tlanauatis ipan nochi tlaltikpaktli (Hebreos 11:8-11, TNM).

6 ¿Tlenon okichiujkej Abrahán iuan ichanejkauan niman ijkon nochipa makipiyakan chikauak intlaneltokil? Xkeman okikajkaujkej nomachtiskej itech Jehová. Kemantika toTajtsin okintekitilti iluikaktekitkej niman tlatlachalistin tlen ika okinmachti itech. Kanaj noijki yejuamej onomachtijkej itech itekipanojkauan toTajtsin akin yeuejkaui onenkej noso itech amamej tlen yeuejkaui onoijkuilojkej. Abrahán iuan ichanejkauan xkeman okilkaujkej tlen Jehová yokijtoka kichiuaskia, niman melak kuelitayaj tlanemiliskej itech yejon. Ika yejon kuajli kimatstoyaj ika toTajtsin kichiuaskia tlen yokijtoka. Yejuin tlaneltokijli okinpaleui maka makikauakan toTajtsin maski okixnamijkej tlaueltin noso okintlaueltokakej.

7. ¿Kenon techpaleuiya Jehová matikpiyakan chikauak totlaneltokil niman tlenon noneki tikchiuaskej?

7 ¿Tlenon techpaleuis tikpiyaskej chikauak totlaneltokil? Jehová yotechmakak Biblia kampa techmachtia tlenon kichiuas tlayekapan niman tlenon noneki tikchiuaskej tla tiknekij tipakiskej. Ika yejon, melak noneki matikpouakan mojmostla Biblia niman matiktlakamatikan itlajtolpaleuilisuan (Salmo 1:1-3; xpoua Hechos 17:11). Jehová noijki techmaka tlamachtiltin “ijkuak noneki” itech tekitketl yolmelauak (Mateo 24:45). Ijkon ken okichiujkej itekipanojkauan toTajtsin akin onenkej yeuejkaui, tejuamej noneki nochipa tikpouaskej iTlajtol toTajtsin kampa techijlia tlen yokijto kichiuas niman kuajli titlanemiliskej itech. Yejuin techpaleuis maka keman matijkauakan toTajtsin niman ok matikchiatokan ijkuak iTekiuajyo tlanauatis ipan nochi tlaltikpaktli.

8. ¿Kenon techpaleuiya teoyotl matikpiyakan chikauak totlaneltokil?

8 ¿Tlenon okinpaleui itekipanojkauan Jehová makipiyakan chikauak intlaneltokil? Okitlajtlanilijkej itlapaleuilis Jehová niman okitakej ika okinpaleui (Nehemías 1:4, 11; Salmo 34:4, 15, 17; Daniel 9:19-21). Noijki ijkon totlaneltokil chikaui ijkuak tiktlajtlaniliaj Jehová itlapaleuilis niman tikitaj ika yejua techkaki niman techmaka tlen techpolojtika ijkuak noneki (xpoua 1 Juan 5:14, 15). Tejuamej melak noneki ok matiktlajtlanilitokan Jehová iespíritu santo tlen techpaleuis matikpiyakan chikauak totlaneltokil (Lucas 11:9, 13).

9. ¿Tlenon okseki noneki tikijtoskej ipan teoyotl?

9 Ijkuak tikchiuiliaj teoyotl Jehová, xsan kipiya ika tikchiuaskej san pampa tiknekij ika matechmaka tlen techpoloua. Noijki kipiya ika tikchiuaskej pampa tiknekij tiktlasojkamachiliskej niman tikueyichiuaskej mojmostla, pampa yejua yokichiuj miyek tlajtlamach tlen kualtsin (Salmo 40:5). Noijki kipiya ika tikchiuaskej teoyotl ipampa tokniuan akin nemij ipan nochi tlaltikpaktli, se neskayotl, uelis tikimilnamikiskej akin tsauktokej. Noijki uelis tikchiuaskej teoyotl ipampa tokniuan akin tlayekanaj ipan tlanechikojli. Ijkuak tikitaj kenon Jehová kinankilia toteoyouan, tonisiuiyaj itech niman totlaneltokil chikaui (Hebreos 13:3, 7).

ITEKIPANOJKAUAN TOTAJTSIN AKIN XKEMAN OKIKAUJKEJ

10. ¿Tleka miyekej itekipanojkauan toTajtsin yolchikaujkej katkaj niman xkeman okikaujkej?

10 Ipan Hebreos tlaxelojli ueyi 11, Pablo, itlatitlankauj Cristo, okijto: “Siuamej yejuan oksejpa okiselijkej inmikatsitsiuan yoltokej. Oksekimej omikej ikan tlamach temojtij tlajyouilistli. Ijkuak kinmakauasnekiyaj, yejuamej xokinekej, yej kinekiyaj [...] kipiaskej se nemilistli yejuan más kuajli” (Hebreos 11:35). Miyekej itekipanojkauan toTajtsin xokikaujkej maski okixnamijkej miyek tlatlatalistin pampa kipiayaj intlaneltokil itech tlamachialistli tlen toTajtsin yokijtoka kinmakas. Kimatstoyaj ika tlayekapan Jehová kinyolitiskia niman ika nochipa nemiskiaj ipan tlaltikpaktli. Matitlanemilikan itech tlen ipan onochiuj Nabot niman Zacarías. Yejuin omemej okinmiktijkej ijkuak okintemojmotlajkej pampa okitlakamatkej toTajtsin (1 Reyes 21:3, 15; 2 Crónicas 24:20, 21). Daniel okontlajkalkej ijtik se teostotl kampa nemij leones niman akin imiuan nouikaya okomintlajkalkej ijtik se horno tlen tlikuitika. Yejuamej xokinejkej kikauaskej Jehová. Yejuin tlakamej okipixkej chikauak intlaneltokil ika Jehová kinmakaskia iespíritu santo niman kinpaleuiskia makixikokan maski san tlenon tlajyouilistin kixnamikiskiaj (Daniel 3:16-18, 20, 28; 6:13, 16, 21-23; Hebreos 11:33, 34).

11. ¿Tlenon okixnamijkej sekimej teotlajtokej ipampa intlaneltokil?

11 Miyekej iteotlajtokauan toTajtsin, ken Micaya niman Jeremías, okixikojkej ijkuak okinpipinaujtijkej noso okintsajkej. Niman oksekimej, ken Elías, “kistinemiyaj neka kampa tlapatlako, niman neka ipan tepemej. Oniyankej ipan teostoyo, niman kampa tlalkoyonkan”. Nochimej yejuamej xkeman okikaujkej Jehová maski okixnamijkej tlatlatalistin, pampa kuajli kimatstoyaj ika kiseliskej tlajtlamach tlen kichiayaj (Hebreos 11:1, 36-38; 1 Reyes 18:13; 22:24-27; Jeremías 20:1, 2; 28:10, 11; 32:2).

12. ¿Akinon otechmakak melak ueyi neskayotl niman tlenon okipaleui makixiko tlajyouilistin?

12 Jesucristo yejua otechmakak melak ueyi neskayotl. Yejua okixiko melak ueyi tlatlatalistli xijkon ken okseki, san ika, xkeman okikauj Jehová. ¿Tlenon okipaleui makixiko? Pablo okijto ika Jesús “xokichiuilij cuenta on tlen tepinajtij [...], pampa kimatstikatka ika tla yotlajyouij, kipias paktli” (Hebreos 12:2). Ika yejon, Pablo okinyolchikauj akin kichiuaj ken Cristo makixkechikan ineskayo Jesús (xpoua Hebreos 12:3). Ijkon ken Jesús, miyekej akin kichiuaj ken Cristo, akin onenkej ipan kachtopa siglo, omijkej pampa xkeman okikaujkej Jehová. Semej itech yejuamej akin ijkon ipan onochiuj itoka katka Antipas (Apocalipsis 2:13). Yejuin tokniuan yokiselijkej tlaxtlauijli, xijkon ken oksekimej akin onenkej ijkuak yejuamej xiuajnemiyaj niman kichiayaj nemiskej ipan tlaltikpaktli (Hebreos 11:35). Sakin, ijkuak Jesús opeuj tekiuajti ipan xiuitl 1914, tokniuan tlapejpeniltin akin yomijkaj okinyolitijkej iluikak kampa xuelis mikiskej. Yejuamej iuan Jesús kinnauatiskej tlaltikpakchanejkej (Apocalipsis 20:4).

ITEKIPANOJKAUAN TOTAJTSIN AKIN KIPIYAJ CHIKAUAK INTLANELTOKIL

13, 14. ¿Tlenon tlajyouilistin okixnamik Rudolf Graichen niman tlenon okipaleui maka makikaua toTajtsin?

13 Miyekej iteixpantijkauan Jehová kixkopinaj ineskayo Jesús. Tlanemiliaj ipan tlen toTajtsin yokijto kichiuas niman xkeman kikauaj toTajtsin maski kixnamikij tlatlatalistin. Tokniuj Rudolf Graichen se akin ijkon ipan onochiuj, yejua otlakat Alemania ipan xiuitl 1925. Yejua kilnamiki ika ijkuak san konetl katka, ipan itepanuan ichan kitaya seki cuadros kampa nesiya tlen temachtia Biblia. Yejua kijtoua: “Ipan se tlapajli nesiyaj koyotl iuan borreguito, leopardo iuan chivokonetl, uakaxkonetl niman león: nochimej san sekan nemiyaj niman se telpokatsin yejua akin kinyekanaya” (Isaías 11:6-9). Yejuin okipaleui Rudolf matlanemili miyekpa ipan Xochitlalpan niman okichikauj itlaneltokil ipan yejuin tlamachialistli. Ipampa yejuin xkeman okikauj Jehová maski miyek xiujtin okitlaueltokak policía secreta itech Alemania nazi niman sakin policía secreta itech Alemania comunista.

14 Rudolf noijki okixnamik okseki tlajyouilistin. Inan okuikakej kampa melak kintlajyouiltiaj makichiuakan tekitl. Ompa omik ika kokolistli itoka tifus. Itaj okitlali ifirma ipan se amatl kampa kijtouaya ika xok kinekiya yes iteixpantijkauj Jehová. San ika, Rudolf nochipa okipix chikauak itlaneltokil. Ijkuak okis kampa tsauktoya, opeuj tekiti ken tlayekanketl itech circuito. Sakin oyaj ipan iTlamachtil Galaad niman okititlankej Chile. Ompa opeuj tekiti oksejpa ken tlayekanketl itech circuito niman ononamikti iuan se misionera akin itoka katka Patsy. Kuakon okipixkej se inkonetsin, san ika, omik sakin ijkuak yokaxiltikaj se xiuitl ika ononamiktijkej. Opanok seki xiuitl, Patsy noijki omik. San ijkuak kipiaya 43 xiuitl. Maski okixnamik miyek tlajyouilistin, Rudolf xokikauj ika kitekichiuilia Jehová. Maski youeuentsintiaka niman kualouaya, tekitiya ken precursor regular niman tlayekanketl itech se tlanechikojli. Uelis tikpouaskej tlen ipan onochiuj ipan Amatl Tekakistilijketl 1 agosto 1997, páginas 20 ontlami ipan 25 (xonka ika náhuatl de Guerrero) [1] (xkita nota kampa ontlami).

15. Xkijto itech sekimej tokniuan akin kitekichiuiliaj Jehová ika pakilistli maski kixnamiktokej temojti tlatlatalistin.

15 Ipan yejuin tonaltin melak miyekej tokniuan kitekipanouaj Jehová ika pakilistli maski kixnamiktokej temojti tlatlatalistin. Melak miyekej tsauktokej Eritrea, Singapur niman Corea del Sur. ¿Tleka? Pampa xkinekij tlaixnamikiskej ipan guerra (Mateo 26:52). Se neskayotl, tokniuan Isaac, Negede niman Paulos ikipiyaj ipantsin 20 xiujtin ika tsauktokej ipan Eritrea. Ompa melak yokintlajyouiltijkej. Ipan nochi yejon xiujtin xueli nonamiktiaj niman xueli kintlajpiyaj intajuan. Maski ijkon, xkeman kikauaj Jehová niman kipiyaj intlaneltokil chikauak. Hasta akin kintlajpiyaj ipan cárcel melak kintlakaitaj. Ipan jw.org ueli tikitaj intlaixkopinal, kampa nesi ika pakij maski tlajyouijtokej.

¿Tlenon yokichiujkej tokniuan ipan totlanechikol niman ijkon kipiyaj chikauak intlaneltokil? (Xkita párrafos 15 niman 16).

16. ¿Kenon uelis mitspaleuis tla tikpiya chikauak motlaneltokil?

16 Miyekej iteixpantijkauan Jehová xtsauktokej nion xtlayouijtokej ken tokniuan akin yotikinteneujkej. San ika, sekimej tokniuan tlajyouiyaj pampa xkipiyaj tlen ika nopanoltiskej, kixnamikij ajakakiyaujtin noso nemij kampa onka guerra. Oksekimej tokniuan kichiuaj ken Abrahán, Isaac, Jacob niman Moisés yejuamej kimapeuaj kipiyaskej miyek tlemach noso notomintiskej pampa kinekij kitekichiuiliskej Jehová niman maka itlaj makintsakuili. ¿Tlenon kinpaleuiya tokniuan makitekichiuilikan Jehová ika pakilistli? Tlasojtlalistli tlen kimachiliaj itech niman se tlaneltokijli chikauak ipan tlen toTajtsin yokijto kichiuas. Kimatij ika Jehová kinmakas itekipanojkauan akin xkikauaj nemilistli tlen xkeman tlamis ipan yenkuik tlaltikpaktli. Ompa nochipa onias melajkayotl (xpoua Salmo 37:5, 7, 9, 29). *

17. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tla tiknekij tikpiyaskej chikauak totlaneltokil, niman tlenon tomachtiskej ipan okse tlamachtijli?

17 Ipan yejuin tlamachtijli yotikitakej ika tlaneltokijli kijtosneki ika “tikyolmelajka matstokej ika tikseliskej on tlen tikchaj”. Tla tiknekij tikpiyaskej chikauak totlaneltokil, noneki tikchiuiliskej teoyotl Jehová niman titlanemilijtoskej ipan tlen yokijto kichiuas. Ijkon uelis tikxikoskej maski san katlejua tlatlatalistli tlen tikixnamikiskej. Ipan okse tlamachtijli tikitaskej okseki itech tlenon noijki kijtosneki tikpiyaskej tlaneltokijli.

^ [1] (párrafo 14): Xkita noijki tlajtoua itech inemilis Andrej Hanák akin chanej Eslovaquia “Mi esperanza sigue brillante a pesar de las pruebas”. Yejuin tikpouas ipan ¡Despertad! 22 abril 2002.

^ párr. 16 Salmo 37:5, 7, 9, 29: “Xtlali moojui itech Jehová, niman xtlaneltoka itech, niman yejua kichiuas itlaj mopampa. Maka xnauati ixpan Jehová niman xchia ika yolpakilistli itechkopa. Maka xtlauelita tlaltikpakchane akin kuajli onkistok itech tlen kinemilia kichiua. Pampa akin xkuakualtin popoliuiskej, san ika, akin tlamachiaj itech Jehová nemiskej ipan tlaltikpaktli. Akin yolmelaujkej nemiskej ipan tlaltikpaktli, niman nochipa ipan chantiskej”.