Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

“Matikimititikan iknelilistli akin xchanejkej”

“Matikimititikan iknelilistli akin xchanejkej”

“Kuajli xkinselikan nemochan on xchanejkej” (HEBREOS 13:2).

TLAKUIKALTIN 124 NIMAN 79

1, 2. a) ¿Tlenon tlaueltin kixnamikij akin xchanejkej ipan yejuin tonaltin? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej). b) ¿Tlenon techilnamiktia Biblia? c) ¿Tlenon tiknankiliskej ipan yejuin tlamachtijli?

YOPANOK ipantsin 30 xiujtin, ijkuak se tlakatl itoka Osei akin chanej Ghana tlen nokaua ipan África okis itech ichan niman oyaj Europa [1] (xkita nota kampa ontlami). Ipan yejon tonaltin, xinochiuaya iteixpantijkauj Jehová. Yejua kilnamiki ika okixnamik miyek tlaueltin. Okijto: “Nimantsin onikitak ika tlaltikpakchanejkej xnajmanayaj nopampa. Nejua xkeman ninemiya kampa seua. Ijkuak onikis itech aeropuerto niman onikmachili itlaj tlen xkeman nikmachiliaya, ika melak seua katka, opeuj nichoka”. Pampa melak ouijtika kimachiliaya uelis tlajtojli tlen ompa notekitiltiaya, ouejkauj se xiuitl kinextis se kuajli tekitl. Niman pampa ichanejkauan uejka nemiyaj, melak kintejtemouaya niman nomachiliaya iselti.

2 Tla ijkon topan nochiuaskia ken Osei, ¿kenon tikuelitaskiaj matechselikan? Melak tikuelitaskiaj ika tokniuan ipan Kajli kampa Tosentlaliaj matechselikan ika tlasojtlalistli maski san kanon matiualeuakan noso kenon matitlachiakan. Biblia techilnamiktia yejuin tlajtoltin akin melauak tikchiuaj ken Cristo: “Kuajli xkinselikan nemochan on xchanejkej” (Hebreos 13:2). Ika yejon, ipan yejuin tlamachtijli nonankiliskej yejuin tlajtoltilistin: ¿Kenon kimita Jehová akin xchanejkej? ¿Nonekis matikpatlakan ken tikimitaj akin xchanejkej? ¿Kenon uelis tikinpaleuiskej akin xchanejkej kuajli manomachilikan ipan totlanechikol?

KENON KIMITA JEHOVÁ AKIN XCHANEJKEJ

3, 4. Itech tlen kijtoua Éxodo 23:9, ¿kenon kinekiya Jehová ika israelitas makinselikan akin xchanejkej, niman tleka?

3 Ijkuak Jehová okinmakixti israelitas ken tlakeualtin itech Egipto, okinmakak tlanauatiltin tlen kimititiaya makimititikan iknelilistli akin xchanejkej (Éxodo 12:38, 49; 22:21). Jehová kimatstoya ika melak ouijtika katka nopanoltiskej akin xchanejkej, ika yejon kintlajpiaya ika tlasojtlalistli. Se neskayotl, kinkauiliaya mayakan intech intlanuan oksekimej ijkuak yotlapixkalok niman ijkon makitejtemokan tlenon kikuaskej itech tlen kikauayaj akin tlapixkayaj (Levítico 19:9, 10).

4 Jehová xsan okinnauati israelitas makintlakaitakan akin xchanejkej. Kinekiya ika makilnamikikan tlenon kimachilia se akin xchanej (xpoua Éxodo 23:9). * Maski hasta ijkuak israelitas xinochiuayaj ken tlakeualtin ipan Egipto, egipcios xkuajli kimitayaj pampa katkaj sejnekamej noso tlamantikej (Génesis 43:32; 46:34; Éxodo 1:11-14). Melak ouijtika okimachilijkej israelitas ijkuak xchanejkej katkaj. Jehová kinekiya nochipa makilnamikikan yejon niman makimititikan iknelilistli akin xchanejkej katkaj noso oksekan ualeuayaj akin inuan chantiyaj (Levítico 19:33, 34).

5. ¿Tlenon techyolmapeuas matikixkopinakan Jehová niman matikimititikan iknelilistli akin xchanejkej?

5 Jehová xnopatla. Ika yejon ijkuak uajlaskej ipan totlanechikol akin xchanejkej, noneki tikilnamikiskej ika Jehová ok najmana inpampa (Deuteronomio 10:17-19; Malaquías 3:5, 6). Noneki titlanemiliskej ipan tlaueltin tlen kixnamikij. Kanaj yejuamej xkasikamatij tlajtojli tlen nikan notekitiltia niman kanaj oksekimej xkimitaj ken kinamiki. Titlanemiliskej ipan nochi yejuin techyolmapeuas matokojtilikan tiktejtemoskej ken tikinpaleuiskej niman tikimititiskej iknelilistli (1 Pedro 3:8).

¿NONEKIS MATIKPATLAKAN KEN TIKIMITAJ AKIN XCHANEJKEJ?

6, 7. ¿Kenon nesi ika judíos akin kichiuayaj ken Cristo ouelkej okipopolojkej ken xkuajli kinemiliayaj intech oksekimej?

6 Judíos akin kichiuayaj ken Cristo ouelkej okipopolojkej tlen xkuajli kinemiliayaj intech akin xchanejkej. Ipan Jerusalén, itech Pentecostés ipan xiuitl 33, akin kichiuayaj ken Cristo kuajli okinselijkej miyekej akin xchanejkej katkaj akin kemach yopeujkaj kichiuayaj ken Cristo niman okimititijkej tlasojtlalistli (Hechos 2:5, 44-47). Yejuin kiteititia ika yejuamej kuajli kasikamatiyaj tlenon kijtosnekiya kuajli tikinselis ipan mochan akin “xchanejkej”.

7 San ika, ipan yejon tonaltin sekimej griegos akin kichiuayaj ken Cristo opeuj kijtouaj ika siuakaualtsintsintin akin noijki tlajtouayaj griego xkinamiki ken kinpaleuijtoyaj (Hechos 6:1). Ika yejon, tlatijtlankej okintitlankej chikome tokniuan akin noijki katkaj griegos. ¿Tleka okintlapejpenijkej yejuin tokniuan? Kanaj pampa ijkon siuakaualtsitsintin akin tlajtouayaj griego kuajli nomachiliskiaj (Hechos 6:2-6).

8, 9. a) ¿Tlenon noneki totlajtoltiskej tlen techpaleuis matikitakan tla xkuajli ken tikimitaj oksekimej? b) ¿Tlenon noneki tikpopoloskej? (1 Pedro 1:22).

8 Maski xtikitaj, tinochimej titlanemiliaj niman tikchiuaj ijkon ken toskaltiaj niman ken kampa tiualeuaj (Romanos 12:2). Noijki, kanaj akin nisiuj chantij, akin iuan tomachtiaj noso akin iuan titekitij kijtouaj tlemach tlen xkuajli itech oksekimej akin oksekan ualeuaj noso tla ualeuaj itech okse raza. ¿Noijki yopeuj titlanemiliaj ken yejuamej? ¿Tlenon tikmachiliaj ijkuak yakaj techpijpinaujtia itech kampa tiualeuaj noso ken otoskaltijkej?

9 Se tonajli katka, Pedro, itlatitlankauj Cristo, xkuajli ken okimitak akin xkatkaj Judíos. San ika, ouel okipopolo tlen xkuajli kimachiliaya intech (Hechos 10:28, 34, 35; Gálatas 2:11-14). Noijki ijkon, tla tejuamej tikitaj ika peua xkuajli ken tikimitaj oksekimej noso toueyimatij, noneki tokojtiliskej tikpopoloskej yejon (xpoua 1 Pedro 1:22). ¿Tlenon techpaleuis? Tikilnamikiskej ika tinochimej titlajtlakolejkej niman ika xtechmelaua matimakisakan, maski san katlejua país matiualeuakan (Romanos 3:9, 10, 21-24). Ika yejon, ¡xonka itlaj tlen ika matoueyimatikan! (1 Corintios 4:7). Noneki matikmachilikan ken Pablo. Yejua okimijli akin kichiuayaj ken Cristo ika aman chanejkej katkaj pampa aman “Dios [...] iyaxkauan” (Efesios 2:19). Tinochimej kipiya ika tokojtiliskej tikpopoloskej tlen xkuajli tiknemiliaj itech oksekimej. Tla ijkon tikchiuaj, tikteititiskej ika tikpiyaj aman yenkuik nemilistli (Colosenses 3:10, 11).

KENON UELIS TIKIMITITISKEJ TEIKNELILISTLI AKIN XCHANEJKEJ

10, 11. ¿Kenon okixkopin Boaz ken Jehová kimitaya akin xchanejkej?

10 Biblia tlajtoua itech se tlakatl itoka Boaz akin kuajli okitekichiuili Jehová. Yejua okixkopin Jehová itech kenon kimitaya akin xchanejkej. ¿Kenon okichiuj? Se tonajli, oyaj ipan itlaluan okitato kampa tlapixkatoyaj. Kuakon okitak se siuatl akin ualeuaya Moab itoka Rut. Yejua chikauak tekititoya ijkuak kipejpentiaya tlen nokaujtiaya. Maski Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés kijtouaya ika yejua kinamikiya makichiua yejon, Rut okitlajtlan makikauilikan. Ijkuak Boaz okimat yejuin, melak otlamojkaitak niman okikauili noijki makipejpena seki itech tlen itlakeualuan yokitsontejkaj (xpoua Rut 2:15, 16). *

11 Boaz okichiuj itlaj tlen okiteititi ika melak najmanaya itech Rut niman tlaueltin tlen kixnamikiya ika xchanej katka. Okijli ika manokaua iuan ichpokamej akin itlakeualuan katkaj niman ijkon maka itlaj kijliskej telpokamej akin itech tekitiyaj. Noijki okitak ika makipiya tlen kikuas niman tlen konis ijkon ken itlakeualuan. Boaz okitlakaitak niman okiyolchikauj yejon xchanej siuatsintli tlen xkipiaya tlen ika nopanoltis (Rut 2:8-10, 13, 14).

12. ¿Tlenon panos tla tikimititiaj teiknelilistli akin xchanejkej?

12 Boaz okititi iknelilistli Rut pampa yejua okititi imonan Noemí tlasojtlalistli tlen xtekaua niman pampa yopeujka kiueyichiuaya Jehová niman itech onopaleui. Ijkuak Boaz okititi iknelilistli Rut, kixkopintoya itlasojtlalis Jehová tlen xtekaua (Rut 2:12, 20; Proverbios 19:17). Ipan yejuin tonajli noijki ijkon uelis panos. Tla tikimititiaj iknelilistli nochimej tlaltikpakchanejkej, uelis tikinpaleuiskej makixmatikan tlen melauak niman makitakan ika Jehová melak kintlasojtla (1 Timoteo 2:3, 4).

¿Tikintlajpalouaj ika tlasojtlalistli akin xchanejkej ijkuak uajlauej ipan Kajli kampa Tosentlaliaj? (Xkita párrafos 13, 14).

13, 14. a) ¿Tleka melak noneki matikintlajpalokan akin xchanejkej niman uajlauej ipan Kajli kampa Tosentlaliaj? b) ¿Tlenon techpaleuis kuajli matomachilikan ijkuak titlajtoskej iuan akin xchanejkej?

13 Se ken uelis tikimititiskej iknelilistli akin xchanejkej tla tikinseliaj ika tlasojtlalistli ijkuak uajlauej ipan Kajli kampa Tosentlaliaj. Kemantika, akin xchanejkej tlen kemach yejkoj kanaj pinauij tlajtoskej iuan oksekimej. Kanaj noijki uelis nomachiliskej ika xueyi kijtosnekij pampa ualeuaj oksekan, xkipiyaj ken oksekimej noso pampa yejuamej okse raza. Kuakon noneki tejuamej kachtopa matikinnotsakan niman matikimititikan ika tajmanaj inpampa niman tikimikneliaj. Tla tikpiyaj JW Language, uelis tiktekitiltiskej niman ijkon tomachtiskej kenon tikintlajpaloskej ika intlajtol (xpoua Filipenses 2:3, 4).

14 Kanaj kemantika xkuajli tomachiliaj ijkuak titlajtouaj iuan yakaj akin oksekan ualeua. ¿Tlenon techpaleuis maka ijkon matomachilikan? Uelis tikpouiliskej itlaj totech. Kanaj tikitaskej ika tikpiyaj itlaj ipan tonemilis tlen san noijki ken yejuamej xijkon ken tiknemiliayaj. Matikilnamikikan ika ipan nochi países onka tlen kichiuaj tlen kuajli niman kampa noneki manoyektlalikan.

MATIKINPALEUIKAN NOCHIMEJ KUAJLI MANOMACHILIKAN

15. ¿Tlenon techpaleuis matikinmasikamatikan akin kemach yejkotokej kampa tichantij?

15 ¿Kenon uelis tikinpaleuiskej oksekimej kuajli manomachilikan ipan tlanechikojli? Kipiya ika totlajtoltiskej: “¿Kenon nikuelitaskia manechitakan tla ninemiskia ipan okse país?” (Mateo 7:12). Noneki tikimijyouiskej akin kemach yejkoj. Kachtopa, kanaj xtikinmasikamatiskej ken tlanemiliaj nion ken nomachiliaj. San ika, xkipiya ika tikchiaskej matlanemilikan niman makichiuakan ijkon ken tejuamej. Noneki matikinmasikamatikan niman matikinselikan ijkon ken yejuamej (xpoua Romanos 15:7).

16, 17. a) ¿Kenon uelis kuajli tikimixmatiskej akin oksekan ualeuaj? b) ¿Kenon uelis tikinpaleuiskej akin xchanejkej itech totlanechikol?

16 ¿Kenon uelis kuajli tikimixmatiskej akin xchanejkej? Se tlen uelis tikchiuaskej tiktejtemoskej tikixmatiskej okseki itech kampa ualeuaj niman kenon yejuamej. Ijkuak tikueyichiuaskej toTajtsin ken familia, uelis tiktejtemoskej tikmatiskej okseki itech ken noskaltiaj akin xchanejkej akin uajlauej ipan totlanechikol noso akin chantij kampa tichantij. Okse ken tikimixmatiskej tla tikiminnotsaj matlakuatij touan. Jehová noijki “okinkauilij on yejuan xhebreos [xchanejkej] ma uelikan tlaneltokakan” (Hechos 14:27). Matikchiuakan ken toTajtsin. Matikinkauilikan noso matikintlapouilikan tochan akin xchanejkej ijkuak kuajli tikinseliaj, san ika, melak ueyi kijtosneki tla tikchiuaj iuan tokniuan (Gálatas 6:10; Job 31:32).

¿Kuajli tikinselijtokej akin ualeuaj oksekan? (Xkita párrafos 16, 17).

17 Tikixmatiskej se familia akin xchanej techpaleuis matikasikamatikan niman matiktlasojkaitakan ika nokojtilijtokej kasikamatiskej kenon kampa tichantij. Kanaj tikitaskej ika noneki matikinpaleuikan mauelikan totlajtol. Noso kanaj uelis tikinpaleuiskej makinextikan kampa uelis kinpaleuiskej makinextikan tekitl noso kampa uelis chantiskej. Nochi yejuin melak kinpaleuis tokniuan (Proverbios 3:27).

18. ¿Akinon ineskayo uelis kixkopinaskej akin xchanejkej?

18 Akin xchanejkej noijki noneki melak nokojtiliskej niman ijkon nomatiskej ken tlanemiliaj niman tlen kichiuaj kampa yenkuik ajsij. Uelis kichiuaskej ken Rut. Kachtopa, yejua okiteititi ika kitlakaitaya kenon nochiuaya kampa oajsik. ¿Kenon? Okitlajtlan makikauilikan kipejpenas tlen nokaujtiaya kampa yopixkalok (Rut 2:7). Yejua xokinemili ika kimelauaya kichiuas yejuin nion xokinemili ika oksekimej nonekiya makipaleuikan. Ika ome, xokpa okinemili kitlasojkamatis iknelilistli tlen okititijkej (Rut 2:13). Tla akin xchanejkej kixkopinaj ken melak kuajli okichiuj Rut, kanaj yejuin kichiuas ika tokniuan niman oksekimej kampa yenkuik ajsij makintlakaitakan.

19. ¿Tleka noneki matikinpaleuikan akin xchanejkej kuajli manomachilikan?

19 Melak techyolpaktia ika Jehová kimititia nochimej tlaltikpakchanejkej iknelilistli tlen xtechmelaua niman ika kinkauilia makikakikan kuajli tlajtoltin itech Biblia. Miyekej akin xchanejkej kanaj xueliyaj kikakiyaj itech iTlajtol toTajtsin noso xnosentlaliayaj ipan tlanechikoltin kampa yejuamej ualeuaj. San ika, aman ika uelij touan nosentlaliaj, noneki matikinpaleuikan maka manomachilikan ken akin xchanejkej ijkuak touan nemij. Kanaj xtikpiyaj miyek tomin noso xuelis tikinpaleuiskej ken tiknekiskiaj. San ika, tla tikimititiaj teiknelilistli, tikteititiskej itlasojtlalis tlen Jehová kimachilia intech. Ika yejon, matinemikan ken toTajtsin nemi noso matikixkopinakan niman matikchiuakan nochi kech tiuelij kuajli matikinselikan akin xchanejkej (Efesios 5:1, 2).

^ [1] (párrafo 1): Tokayotl yonopatlak.

^ párr. 4 Éxodo 23:9: “Maka nenkitlajyouiltiskej se akin xchanej. Nemejuamej nenkimatstokej kenon timomachilis ijkuak xtichanej yes, pampa nemejuamej xnenchanejkej katkaj ipan tlajli Egipto”.

^ párr. 10 Rut 2:15, 16: “Ijkuak yejua oyaj okitejtemoto tlen nokaujtiaya, Boaz okinnauati itlakeualuan telpokamej: ‘Xkauilikan makitejtemo tlen nokaujtiuj itech tlen yonenkitejkej, niman xkipiya ika nenkipasoloskej. Nemejuamej kipiya ika nenkikauiliskej seki mapixtli itech tlen nenkipixkaj niman nenkikauiliskej tlakuitlapan tlen yejua uelis kipixkas, niman maka itlaj xkijlikan tlen ika noteltis’”.