Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAJTOUA ITECH INEMILIS

Melak yoninokojtili nikixkopinas kuajli neskayomej

Melak yoninokojtili nikixkopinas kuajli neskayomej

“¿Tikmati kech xiuitl nikpiya?” oniktlajtolti. “Kema nikmatstok kech xiuitl tikpiya”, onechnankili Izak Marais. Yejua nemiya Patterson (Nueva York) ijkuak onechuajnots niman nejua ninemiya Colorado. Xnechkauilikan manimechtomili tleka ijkon otonojnotskej.

ONITLAKAT ipan 10 diciembre itech xiuitl 1936 ipan Wichita, (Kansas, Estados Unidos). Nejua kachtopa onitlakat itech naui nokniuan. Notajuan, William niman Jean, nochipa kuajli kitekichiuiliayaj Jehová. Notaj tekitiya ipan tlanechikojli ken siervo de compañia, tlen aman kitokayotiaj ken akin kixeloua tekitl itech tlayekankej. Noabuela Emma Wagner okimachti nonan itech Biblia. Noijki okinmachti miyekej tlaltikpakchanejkej. Se itech yejuamej itoka katka Gertrude Steele, akin otekit ken misionera ipan Puerto Rico  * (xkita nota). Kuakon nikpiaya kuajli neskayomej tlen nikixkopinas.

AKIN ONECHTLALILIJKEJ KUAJLI NESKAYOMEJ

Notaj kintekiuiltijtok amatlajkuiloltin.

Nikilnamiki ika se sábado ika teotlak nejua iuan notaj otitenojnotsatoj. Nejua nikpiaya makuijli xiuitl. Niman tikintekiuiltijtoyaj akin panouaya ipan ojtli revista Amatl Tekakistilijketl niman revista Consolación, tlen aman noixmati ken ¡Despertad! Ipan yejon tonaltin, nochiujtoya ika okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli niman topaís melak tlapaleuijtoya. San ika, notaj xonokalakti ipan política. Ijkuak titenojnotstoyaj, ononisiui se tlakatl akin tlapajtiketl katka. Melak yotlauanka. Yejua okijto ika notaj nomojtiaya niman ika san kitejtemouaya kenon xtlapaleuis ipan guerra. Tlakatl okinisiui notaj ipan ixayak niman okijli: “¡Xtinechteloua, timomojtia!”. Melak oninomojti, san ika, notaj xonokajkauj kinmaka amatlajkuiloltin akin kitstoyaj. Yejuin okichiuj melak maniktlakaita notaj. Kuakon panouaya se soldado, niman tlakatl okontsajtsili niman okijli: “¡Xchiuili itlaj yejuin akin san nomojtia!”. Soldado okitak ika yejon tlakatl tlauanketl katka. Ika yejon okijli: “¡Xuiya mochan!”. Sakin omemej oyajkej. Niktlasojkamachilia Jehová ika okiyolchikauj notaj. Notaj kipiaya ome kampa teximalo ipan Wichita niman yejon tlapajtiketl ompa onoximaya.

Iuan notajuan, ijkuak tiayaj ipan se ueyi tlanechikojli tlen onochiuj ipan Wichita ipan 1940.

Ijkuak nikpiaya ocho xiuitl, notajuan okinemakakej inkal niman kampa teximalouayaj, niman okichijchiujkej se pitentsin kajli tlen san kejkuaniskiaj. Kuakon otiajkej kampa nonekiya tenojnotskej, nisiuj Grand Junction (Colorado). Notajuan katkaj precursores niman tekitiyaj san achijtsin itech intlal niman kipiayaj inyolkatsitsiuan. Pampa Jehová melak okinteochiuj niman melak chikauak otekitkej, ompa opeuj se tlanechikojli. Ipan 20 junio xiuitl 1948, notaj onechapolakti kampa panouaya atl ipan se tepetl imiuan oksekimej akin okiselijkej tlen melauak itech Biblia. Sekimej akin ompa nemiyaj katkaj Billie Nichols niman isiuauj. Sakin yejuamej otekitkej ipan circuito, ikoneuj iuan isiuauj noijki ijkon okichiujkej.

Nejua iuan nochanejkauan melak kuajli inuan touikayaj akin chikauak kitekichiuiliayaj Jehová. Se neskayotl, melak kuajli touikayaj iuan familia Steele: Don iuan Earlene, Dave iuan Julia niman Si iuan Martha. Melak tikuelitayaj tonojnotsaskej itech Biblia. Kuajli nikmatstok ika melak onechpaleuijkej ipan nonemilis. Intech oniuel ika melak kuajli tikpiyas nemilistli niman tinemis ika pakilistli ijkuak tikchiuas kachtopa itekiyo toTajtsin.

OKSEJPA NINOCHANPATLA

Ijkuak nikpiaya 19 xiuitl, se akin iuan nouikaya nochanejkauan, Bud Hasty onechijli iuan manitekititi ken precursor ipan sur itech Estados Unidos niman ijkon onikchiuj. Kuakon tlayekanketl ipan circuito otechijli matiakan ipan Ruston (Luisiana). Ipan yejuin ueyikalpan nemiyaj iteixpantijkauan Jehová akin youejkauj xok tenojnotsayaj. Tlayekanketl ipan circuito otechijli ika nochi semanas matikpanoltikan tlanechikoltin maski maka yakaj manosentlali. Ika yejon otiktejtemojkej kanon tosentlaliskej niman melak kuajli ken otikyektlalijkej. Kachtopa san tiomemej tosentlaliayaj. Kuakon san topatlayaj ijkuak tikpanoltiayaj tlamachtiltin. Ijkuak se tlamachtiaya, okse tlanankiliaya. Niman tla ipan tlamachtijli nonekiya manoteititi kenon titenojnotsas, tiomemej titlejkouayaj tlaixpan, ¡maski xakaj nemiya akin matechita! Oyejkok tonajli ijkuak opeuj nosentlalia se tokniuj siuatl akin iueyi katka. Sakin opeujkej nosentlaliaj sekimej akin nomachtiayaj itech Biblia niman akin youejkauj xok tenojnotsayaj. Xouejkauj ompa opeuj se tlanechikojli.

Se tonajli, Bud niman nejua otonojnotskej iuan se tlayekanketl itech Iglesia de Cristo. Yejua opeuj techtlajtoltia niman okiteneuj seki tlaxeloltin itech Biblia tlen nejua xnikixmatiya. Yejuin melak onechkualani niman okichiuj manitlanemili itech tlen nikneltokaya. Oninomachti se semana hasta ika tlayoua niman ijkon niknextis tlanankilistin itech tlen otechtlajtolti. Yejuin melak okichikauj ken iuan ninouika Jehová hasta niknekiya oksejpa nikitas okse akin makiyekana se tlaneltokijli.

Sakin tlayekanketl ipan circuito onechtlajtlanili maniuiya El Dorado (Arkansas). Ompa nonekiya tlapaleuilistli ipan se tlanechikojli. Kech oniuejkauj ipan yejuin kalpan ononek miyekpa nias Colorado kampa nechmachtiskiaj kenon nitlaixnamikis ipan guerra. Se tonajli sekimej precursores nouan oyajkej. San ika, ipan Texas otantikiskej ika nocarro. Nocarro nochi oijtlakauj. Otikonotskej se tokniuj, akin otechuikak ichan niman sakin otiajkej ipan tlanechikojli. Ipan tlanechikojli okiteijlikej ika otantikiskej niman tokniuan ika inyojlo otechpaleuijkej ika tomintsin. Noijki tokniuj akin otechuikak ichan onechnemakili nocarro ika 25 dólares.

Otiknextijkej yakaj akin matechuika Wichita. Ompa nemiya tokniuj McCartney akin katka precursor niman melak kuajli imiuan nouikaya nochanejkauan. Yejua kipiaya ome ikoneuan kouatsitsintin, Frank niman Francis. Hasta aman melak kuajli imiuan ninouika. Yejuamej onechnemakiltijkej se carro sosoltik san ika 25 dólares, tomin tlen onechmakakej ipampa nocarro tlen oijtlakauj. Ompa kachtopa onikitak kenon Jehová nechmakaya tlen nechpolouaya pampa niktejtemouaya nikchiuas itekiyo. Ijkuak onikintlajpaloto tokniuan McCartney onechixmachiltijkej se tokniuj melak kualtsin akin itoka Bethel Crane. Inan Bethel itoka Ruth niman katka se iteixpantijkauj Jehová akin yolchikauak katka niman chantiya Wellington (Kansas). Maski Ruth yokajxiltijka 90 xiuitl, ok tekitiya ken precursora. Bethel niman nejua otonamiktijkej ijkuak xitlamiya se xiuitl ika otoixmatkej ipan 1958. Sakin, otitlapaleuijtoj ken precursores ipan El Dorado.

TECHNOTSAJ OKSEKAN MATITLAPALEUITIJ

Tiknekiyaj tikimixkopinaskej kuajli inneskayo tokniuan akin otikimixmatkej ijkuak ok tikokonej katkaj. Ika yejon, otikijtokej ika tikseliskiaj maski san katlejua tekitl tlen techmakaskia ikalpan Jehová. Kachtopa otechtitlankej ken precursores especiales ipan Walnut Ridge (Arkansas). Niman ipan xiuitl 1962 otikselijkej itlaj tlen melak otechyolpakti. Otechnotskej matiuiyan ipan tlamachtijli 37 itech iTlamachtil Galaad. Melak otechyolpakti tikmatiskej ika Don Steele noijki ompa nemiskia. Ijkuak otlan yejuin tlamachtijli, Bethel niman nejua otechtitlankej Nairobi, Kenia. Melak otechyolkoko tijkaujteuaskej Nueva York, san ika, ijkuak otajsikej aeropuerto itech Nairobi niman otikimitakej tokniuan ika texchiatoyaj melak otechyolpakti.

Nitenojnotsa ipan Nairobi iuan Mary niman Chris Kanaiya.

Nimantsin otitlauelitakej Kenia niman kenon titenojnotsayaj ipan yejon país. Chris iuan Mary Kanaiya, kachtopa akin otikinmachtijkej itech Biblia niman okiselijkej tlen melauak. Yejuamej ok tekitij ken precursores ipan Kenia. Ijkuak opanok se xiuitl, otechtitlankej Kampala, Uganda. Tejuamej kachtopa otajsikej ompa ken misioneros. Yejon tonaltin melak kualtsin katkaj, pampa miyekej kinekiyaj kixmatiskej tlen melauak temachtia Biblia. Miyekej noijki onochiujkej iteixpantijkauan Jehová. San ika, ijkuak itikuikayaj yeyi xiuitl iuan tlajko ika tinemiyaj África, otokuepkej Estados Unidos pampa tikpiyaskiaj se tokonetsin. Melak otechyolkoko tijkauaskej África xijkon ken ijkuak otijkaujkej Nueva York. Melak otikintlasojtlakej tlaltikpakchanejkej akin nemiyaj África niman tikchiayaj oksejpa tokuepaskej.

NOPATLA TONEMILIS

Otochantitoj Colorado itech oeste, kampa chantiyaj notajuan. Kuakon otlakat kachtopa toichpokatsin Kimberly niman 17 metstli sakin Stephany. Melak otikyejyekojkej kuajli tikinmiskaltiskej. Ika yejon melak otokojtilijkej tikinmachtiskej tlen melauak toichpokatsintsiuan akin melak kualtsitsintin katkaj. Tiknekiyaj tikixkopinaskej inkuajli neskayo tlen yotechtlalilijkaj. Tikmatstoyaj ika se kuajli neskayotl melak kinpaleuiskia tokoneuan. San ika, yejon xkijtosnekiya tla yejuamej kitekichiuiliskiaj Jehová, ijkon ipan onochiuj nokniuj tlakatl niman se nokniuj siuatl. Teyolkoko nikijtos ika yejuamej okitlalkauijkej Jehová. Nikchia ika oksejpa makixkopinakan kuajli neskayo tlen otikselijkej.

Melak otechyolpakti tikinmiskaltiskej tokoneuan niman nochipa otikyejyekojkej imiuan tinemiskej. Tichantiyaj nisiuj Aspen (Colorado). San sekan tiayaj tontauiltiayaj kampa onka hielo noso tlen noixmati esquiar. Ijkon ijkuak tinochimej tontauiltiayaj, ueliya titlajtouayaj inuan tokoneuan. Noijki melak tikuelitayaj tokauaskej tikochiskej kampa kojyo niman kualtsin titlajtouayaj ijkuak toskouayaj. Maski ok kokonej katkaj, yejuamej techtlajtoltiayaj: “¿Tlenon tikchiuaskej tla yotoskaltijkej?” niman “¿Akinon iuan tonamiktiskej?”. Melak otokojtilijkej tikinmachtiskej makitlasojtlakan Jehová. Nochipa tikinyolchikauayaj makinemilikan chikauak ken kitekichiuiliskej Jehová ipan itekiyo niman manonamiktikan iuan yakaj akin kichiuaskia ken yejuamej. Noijki otikyejyekojkej makasikamatikan ika melak tepaleui maka sa nimantsin manonamiktikan. Nochipa tikimijliayaj: “Kuajli yes tla xtimonamiktia hasta tikpiyas 23 xiuitl”.

Bethel niman nejua otikixkopinkej inneskayo totajuan. Ika yejon nochipa otokojtilijkej tikinuikaskej tokoneuan ipan tlanechikoltin niman ipan tenojnotsalistli. Melak tikuelitayaj tikinnotsaskej tokniuan akin chikauak kitekichiuiliayaj Jehová manokauakan tochan. Noijki, miyekpa titlajtouayaj itech kenon melak otechpakti titekitiskej ken misioneros. Nochipa melak tiknekiyaj tiaskej África iuan tokoneuan niman yejuamej noijki kinekiyaj.

Xkeman otijkaujkej tikueyichiuaskej Jehová ken familia. Tikyejyekouayaj iuan tokoneuan tomachtiskej kenon tlanankiliskiaj ijkuak kintlajtoltiskia itlaj ipan kaltlamachtijli. Niman yejuamej melak kuelitayaj, niman yejuin kinyolchikauaya. San ika, ijkuak opeujkej noskaltiaj, kemantika xkinekiyaj nomachtiskej. Se tonajli onechsiauitijkej niman onikimijli ika xtomachtiskiaj niman ika mayakan kampa kochij. Melak otlamojkaitakej. Opeuj chokaj niman okijtokej ika kinekiyaj nomachtiskej. Kuakon otikitakej ika kema tikinpaleuijtoyaj makitlasojkaitakan tlen Jehová temachtia. Oyejkok tonajli ijkuak melak okitlasojkaitakej kiueyichiuaskej Jehová ken familia. Ijkuak tikchiuayaj yejuin, techijliayaj tlenon kinemiliayaj niman kimachiliayaj. Kemantika techijliayaj ika xkuelitayaj seki tlamachtiltin itech Biblia. Maski yejuin melak techyolkokouaya, tikmatiyaj tlenon yemelak kinemiliayaj. Sakin ijkuak tikintlanemililtiayaj, kiseliayaj tlen Jehová temachtia.

TIKSELIAJ TLEN NOPATLA IPAN TONEMILIS

Tokoneuan san nimantsin onoskaltijkej. Ika itlapaleuilis niman itlayekanalis ikalpan toTajtsin otikinpaleuijkej makitlasojtlakan Jehová. Melak otechyolpakti ijkuak opeujkej tekitij ken precursoras ijkuak otlankej nomachtiaj secundaria niman onomachtijkej tlen ika nopanoltiskej. Otlapaleuijtoj imiuan omemej tokniuan ipan Cleveland (Tennessee), pampa ompa melak nonekiya akin matenojnotsakan. Melak tikintejtemouayaj, san ika, melak techpaktiaya ika ijkon tekitiyaj. Bethel niman nejua oksejpa opeuj titekitij ken precursores. Ika yejon, oksejpa otechnotskej matikpaleuijkan tlayekanketl ipan circuito niman matitlapaleuikan ipan uejueyimej tlanechikoltin.

Ijkuak xiyayaj Tennessee, tokoneuan oyajkej Londres (Inglaterra) niman opanokej Betel. Stephany okixmat se telpochtli itoka Paul Norton. Kuakon Stephany kipiaya 19 xiuitl. Ijkuak oksejpa oyajkej Inglaterra, Kimberly okixmat se betelita, itoka Brian Llewellyn, akin tekitiya iuan Paul. Ijkuak Stephany okajxilti 23 xiuitl, ononamikti iuan Paul. Niman ijkuak opanok se xiuitl, Kimberly ononamikti iuan Brian. Yejua kipiaya 25 xiuitl. Ijkon tokoneuan ononamiktijkej ijkuak yokajxiltijkaj 23 xiuitl. Melak otechyolpakti ika tokoneuan kuajli okintlapejpenijkej inueuentsitsinuan.

Iuan Paul, Stephany, Kimberly, niman Brian ipan sucursal onka Malaui ipan xiuitl 2002.

Tokoneuan techijliaj ika neskayotl tlen okitakej totech niman intech inabuelos melak yokinpaleui kitejtemoskej “kachtopa iTekiuajyo [toTajtsin]”, maski kemantika xkipiyaj tomin (Mateo 6:33, TNM). Ipan abril xiuitl 1998, Paul niman Stephany okinnotskej ipan tlamachtijli 105 itech iTlamachtil Galaad, niman sakin okintitlankej Malaui. Noijki kuakon Brian niman Kimberly okinnotskej matlapaleuikan Betel tlen onka Londres. Sakin okintitlankej Betel tlen onka Malaui. Melak otechyolpakti ika tokoneuan melak kuajli ken okitekitiltijkej innemilis.

OKSEJPA TECHNOTSAJ OKSEKAN MATITLAPALEUITIJ

Ipan enero xiuitl 2001 onechnots tokniuj Marais akin kachtopa onikteneuj. Tokniuj Marais tlayekanketl itech Departamento de Servicios de Traducción, tlen kinpaleuiya grupos akin tlajtolkuepaj. Yejua onechtomili ika tokniuan kampa yejua tekiti kinpaleuijtoyaj tokniuan akin tlajtolkuepaj ipan nochi tlaltikpaktli makasikamatikan kuajli tlen kitlajtolkuepaj ika tlajtojli inglés. Maski nikpiaya 64 xiuitl, yejuamej kinekiyaj nechmachtiskej niman ijkon noijki nitemachtis. Nosiuauj niman nejua melak otikchiuilijkej teoyotl Jehová itech yejuin niman tisesentemej otitlajtojkej imiuan tonan niman ijkon matechtlajtolpaleuikan. Maski yejuamej iuejueyimej katkaj niman xok ueliskia tikinpaleuiskiaj, kinekiyaj matiakan. Kuakon onontlajto Patterson onikimijli ika techpaktiaya tikseliskej yejon tekitl.

San ika, kuakon nonan okimat ika kipiaya cáncer. Iuan onitlajto niman onikijli ika tiknekiyaj tokauaskej tiktlajpiyaskej ijkon tikpaleuiskiaj nokniuj Linda. San ika, nonan xokinek niman onechijli: “Melak xkuajli ninomachilis tla xtiauj”. Linda noijki onechijli. Ika yejon otiajkej Centro Educativo de la Watchtower, tlen onka ipan Patterson. Bethel niman nejua melak tikintlasojkamachiliaj ika yejuamej melak otechpaleuijkej. Noijki otiktlasojkamatkej ika tokniuan akin ompa chantiyaj okinpaleuijkej. Uajmostla ijkuak otajsikej Patterson, Linda otechnots niman otechijli ika nonan omik. Niman ijkon ken techijliskia nonan matokauakan niman matosentemakakan ipan totekiyo ijkon otikchiujkej.

Otechyolpakti tikmatiskej ika kampa kachtopa tontlamachtiskiaj yeskia Malaui, kampa nemiyaj tokoneuan iuan inueuentsitsinuan. Melak kualtsin ika oksejpa tinemiyaj san sekan. Sakin otitlamachtijkej Zimbabue iuan Zambia. Ijkuak itikuikayaj yeyi xiuitl uan tlajko ika titlamachtijtoyaj, oksejpa otechijlikej matokuepakan. Ompa otitlapaleuijkej manoijkuilo itech tokniuan akin okintlaueltokakej ipan inpaís pampa xonokalaktijkej ipan política * (xkita nota).

Titenojnotstokej iuan toxuiuan.

Ipan xiuitl 2005, oksejpa melak otoyolkokojkej ijkuak otijkaujteujkej África. Otokuepkej tochan ipan Basalt (Colorado). Ompa Bethel niman nejua ok titekitij ken precursores. Ipan xiuitl 2006 Brian iuan Kimberly onochanpatlakej niman ijkon kimiskaltiskej imichpokatsitsinuan, Mackenzie iuan Elizabeth. Paul iuan Stephany ok nemij Malaui, niman Paul teuan itech Grupo akin tlayekana ipan se Sucursal. Inikpiyas 80 xiuitl, niman melak nipaki ijkuak nikita ika tokniuan telpokamej kichiuaj tekitl tlen kachtopa nikchiuaya. Pampa tiknekij kuajli makisatij tokoneuan iuan toxuiuan, melak tikyejyekouaj tikixkopinaskej neskayotl tlen oksekimej otechtlalilijkej. Ika yejon melak yotiyolpajkej.

^ párr. 5 Tla tikneki tikmatis okseki itech familia Steele, xkita Amatl Tekakistilijketl 1 febrero 1957, páginas 76-79, niman Amatl Tekakistilijketl 15 agosto 1971, páginas 506-511 (xonka ika náhuatl de Guerrero).

^ párr. 30 Se neskayotl, xkita itech inemilis Trophim Nsomba ipan Amatl Tekakistilijketl 15 abril , 2015 páginas 14-18 (xonka ika náhuatl de Guerrero).