Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Xchikaua ken timouika iuan toTajtsin ijkuak titlapaleuis ika okse tlajtojli

Xchikaua ken timouika iuan toTajtsin ijkuak titlapaleuis ika okse tlajtojli

“Ipan noyojlo melak niktlasojkaita motlajtol” (SALMO 119:11).

TLAKUIKALTIN 142 NIMAN 92

1-3. a) ¿Tlenon melak noneki makichiuakan itekipanojkauan toTajtsin? b) ¿Tlenon okseki tlaueltin kixnamiktokej tokniuan akin nomachtijtokej okse tlajtojli, niman tlenon nonankilis ipan yejuin tlamachtijli? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

IPAN yejuin tonajli, miyekej iteixpantijkauan Jehová tlapaleuijtokej manochiua teotlajtojli tlen uajnestiuj ipan Apocalipsis noso Revelación 14:6. Yejuin teotlajtojli kijtoua ika noteijlis kuajli tlajtojli itech Tekiuajyotl “ipan nochi país, nochi raza, ipan nochi pueblo, niman [...] sesetlamantik tlajtoltin”. Miyekej iteixpantijkauan Jehová nomachtijtokej okse tlajtojli. Sekimej tekitij ken misioneros noso ontlapaleuiyaj ipan okseki países kampa xmiyekej nemij akin tenojnotsaj. Oksekimej kampa chantij yopeujkej tlapaleuiyaj ipan se tlanechikojli kampa tlajtouaj okse tlajtojli.

2 Nochimej itekipanojkauan toTajtsin kitaj ika melak ueyi kijtosneki tla yejuamej niman inchanejkauan kuajli nouikaj iuan toTajtsin (Mateo 5:3, TNM). Kanaj kemantika pampa melak miyek tekitl tikpiyaj tikmachiliaj ouijtika tiknextiskej kemanon tomachtiskej Biblia ken noneki. San ika, tokniuan akin tlapaleuiyaj ipan se tlanechikojli ika okse tlajtojli noijki kixnamikij okseki tlaueltin.

3 Yejuin tokniuan xsan kipiya ika nomachtiskej se yenkuik tlajtojli, noijki noneki nochipa manomachtikan tlamachtijli tlen ueyi kijtosneki noso tlen xnimantsin nasikamati itech iTlajtol toTajtsin (1 Corintios 2:10). ¿Tlenon uelis kichiuaskej tokniuan ijkuak xnochi kasikamatij tlen noijtoua ipan tlanechikojli? ¿Tleka tajtin akin tlapaleuiyaj ipan tlanechikojli ika okse tlajtojli noneki makitakan tla ajsitok ipan inyojlo inkoneuan tlen melauak?

TLEN UELIS KIJTLAKOS KEN TOUIKAJ IUAN JEHOVÁ

4. ¿Tlenon uelis kijtlakos ken touikaj iuan Jehová? Xkijto ika se neskayotl.

4 Xtikasikamatis tlen kijtoua Biblia ika okse tlajtojli uelis kijtlakos ken touikaj iuan Jehová. Matikitakan tlen opanok yeuejkaui. Ijkuak Nehemías onokuep Jerusalén, okitak sekimej kokonej akin judíos katkaj, san ika, xueliyaj tlajtouayaj intlajtol judíos (xpoua Nehemías 13:23, 24). * Ipampa yejon, kokonej xueliyaj kasikamatiyaj iTlajtol toTajtsin. Yejuin okichiuj ika oyemaniak ken nouikayaj iuan Jehová (Nehemías 8:2, 8).

5, 6. ¿Tlenon yokitakej sekimej tajtin ijkuak tlapaleuiyaj ipan se tlanechikojli ika okse tlajtojli, niman tleka?

5 Sekimej tajtin akin tlapaleuiyaj ipan tlanechikojli ika okse tlajtojli yokitakej ika inkoneuan xok nouikaj iuan Jehová ken kachtopa. ¿Tleka? Ijkon inpan nochiua pampa inkoneuan xkasikamatij nochi tlamachtijli tlen noijtoua ipan tlanechikoltin. Ika yejon, tlen nopanoltia xajsi ipan inyojlo niman xkinpaleuiya makinekikan makichiuakan. Pedro se tajtli akin onochanpatlak itech Sudamérica niman oyaj Australia iuan ichanejkauan okijto: “Ijkuak tonojnotsaj itech tlen techpaleuis matouikakan iuan toTajtsin, noneki maajsi ipan toyojlo niman matikmachilikan” [1] (xkita nota kampa ontlami) (Lucas 24:32).

6 Ijkuak tiamapouaj ika tlen xtotlajtol noijki uelis kijtlakos ken touikaj iuan toTajtsin, kanaj xsan noijki tikmachiliaj ken ijkuak tiamapouaj ika totlajtol. Noijki tiknekis titlajtos ika okse tlajtojli melak ouijtika. Yejuin uelis kichiuas matisiauikan niman xok tokojtiliskej tiktekichiuiliskej Jehová ken noneki. Ika yejon, xsan noneki melak tiknektoskej titlapaleuiskej ipan tlanechikojli ika okse tlajtojli, noijki noneki melak tiktlajpiyaskej ken touikaj iuan toTajtsin (Mateo 4:4).

ITEKIPANOJKAUAN TOTAJTSIN AKIN OKITLAPIXKEJ KEN NOUIKAYAJ IUAN JEHOVÁ

7. ¿Kenon babilonios okiyejyekojkej kichiualtiskej Daniel makiseli tlen kichiuayaj niman intlaneltokilis?

7 Ijkuak Daniel niman akin imiuan nouikaya okinuikakej Babilonia, ompa tlaltikpakchanejkej okiyejyekojkej kinchiualtiskej makiselikan tlen kichiuayaj niman tlen kineltokayaj. ¿Kenon okichiujkej? Okinmachtijkej “intlajkuilol niman intlajtol caldeos” noijki okintlalilijkej intokayo ken babilonios notokayotiaj (Daniel 1:3-7). Ipampa intajtsin akin melak ueyi itoka Bel, babilonios okitlalilijkej itokayo Daniel ken Belsasar. Kanaj tekiuaj itech Babilonia kinekiya ika Daniel makineltoka ika Bel melak kojtik katka xijkon ken Jehová (Daniel 4:8).

8. ¿Tlenon okichiuj Daniel niman ijkon nochipa machikaujto ken nouikaya iuan toTajtsin?

8 Ipan Babilonia, Daniel okitekiuiltijkej tlakuajli melak uelik tlen tekiuaj kikuaya. San ika, yejua “ipan iyojlo okijto” kitlakamatis itlanauatil toTajtsin (Daniel 1:8). Daniel nochipa chikaujtoya ken iuan nouikaya toTajtsin maski xchanej katka. ¿Tlenon okipaleui? Kipouaya amoxtin tlen tlajtouayaj itech toTajtsin ika tlajtojli hebreo (Daniel 9:2). Ijkuak ikuikaya 70 xiuitl ipan Babilonia, yejua ok kixmatiyaj ika itoka hebreo, Daniel (Daniel 5:13).

9. ¿Kenon kitaya iTlajtol toTajtsin tlajkuilojketl itech Salmo 119?

9 Noijki tikpiyaj ineskayo tlajkuilojketl itech Salmo 119. Yejua okijyoui ijkuak sekimej ichanejkauan tekiuaj xkuajli otlajtokej itech. San ika, yejua okitejtemo tlapaleuilistli ipan iTlajtol toTajtsin. Yejuin okichiuj makipiya chikaualistli niman xkichiuas ken oksekimej (Salmo 119:23, 61). Yejua okikauili ika tlen nomachtiaya itech toTajtsin maajsi ipan iyojlo (xpoua Salmo 119:11, 46). *

MATIKTLAJPIYAKAN KEN TOUIKAJ IUAN JEHOVÁ

10, 11. a) ¿Tlenon melak noneki mapano ika iTlajtol toTajtsin ijkuak tomachtiaj? b) ¿Kenon uelis tikchiuaskej yejuin? Xkijto ika se neskayotl.

10 Maski kanaj tikpiyaj miyek tlen tikchiuaskej ipan tlanechikojli niman ipan totekiyo, tinochimej noneki tomachtiskej toselti niman tikueyichiuaskej toTajtsin ken familia (Efesios 5:15, 16). Ijkuak tomachtiskej, xsan noneki tikpouaskej miyek itech Biblia noso tikyektlaliskej kenon titlanankiliskej ipan tlanechikoltin. Melak noneki ika iTlajtol toTajtsin maajsi ipan toyojlo niman makichikaua totlaneltokil.

11 Tla tiknekij mapano yejon ika iTlajtol toTajtsin, noneki kuajli titlanemiliskej itech tlen techpoloua niman xsan itech tlen kinpoloua oksekimej (Filipenses 1:9, 10). ¿Tleka noneki ijkon matikchiuakan? Pampa ijkuak tomachtiaj itech tenojnotsalistli, itech tlanechikoltin noso ijkuak tikyektlaliaj tlamachtijli tlen tikpanoltiskej, kemantika xtitlanemiliaj itech kenon techpaleuis tlen tiamapouaj. Matitlanemilikan itech se akin kichijchiua tlakuajli. Xuelis kijtos ika kuajli tlakua san pampa kimati san achijtsin ijkuak tlakualchiujtok. Tla kineki nochipa chikaujtos, noneki nochipa kuajli tlakuas. Noijki ijkon tla tiknekij machikaui ken touikaj iuan Jehová, noneki matikpouakan Biblia mojmostla niman matikitakan kanon noneki matechpaleui.

12, 13. ¿Tleka kijtouaj sekimej tokniuan ika melak tepaleui tikpouas Biblia ika motlajtol?

12 Miyekej akin tlapaleuiyaj ipan tlanechikojli ika okse tlajtojli yokitakej ika melak tepaleui tikpouas Biblia nochipa ika motlajtol (Hechos 2:8). Hasta akin tekitij ken misioneros kimatij ika melak noneki yejuin niman ijkon kuajli nouikaskej iuan Jehová kampa tlapaleuiyaj. Yejuamej xkinemiliaj ika kinpaleuis san tlen kikakij ipan tlanechikojli.

13 Se tokniuj akin itoka Alain ikipiya ocho xiuitl ika nomachtijtok persa. Yejua kijtoua: “Ijkuak ninomachtia tlen nopanoltis ipan tlanechikoltin ika tlajtojli persa, san nitlanemilia itech yejon tlajtojli. Pampa san nikyejyekoua nikitas tlen tlajtoltin nikasikamati, xnochipa ajsi ipan noyojlo tlamachtijli tlen nikpoua. Ika yejon, nochipa nikpoua Biblia niman amatlajkuiloltin ika notlajtol”.

TAJTIN XAJSIKAN IPAN INYOJLO NENMOKONEUAN

14. ¿Tlenon melak noneki makitakan tajtin niman tleka?

14 Tajtin akin kichiuaj ken Cristo noneki kitaskej ika inkoneuan kasikamatij niman kitlasojtlaj tlen melauak. ¿Tleka? Matikitakan tlen inpan onochiuj Serge niman isiuauj Muriel. Yejuamej otlapaleuijkej ipan se tlanechikojli ika okse tlajtojli ipantsin yeyi xiuitl. San ika, opeuj kitaj ika inkoneuj akin kipiaya 17 xiuitl xok kuelitaya tenojnotsas nion yas ipan tlanechikoltin. Muriel kijtoua: “Xkuelitaya tenojnotsas ika okse tlajtojli, maski kachtopa melak kuelitaya tenojnotsas ika itlajtol francés”. Serge kijtoua ika ijkuak okitakej panotoya yejuin ika inkoneuj xok chikaujtoya itlaneltokil, okinemilijkej nokuepaskej ipan tlanechikojli kampa kachtopa nosentlaliayaj.

Xkita ika tlen melauak temachtia Biblia maajsi ipan inyojlo mokoneuan. (Xkita párrafos 14, 15).

15. a) ¿Itech tlenon noneki tlanemiliskej tajtin tla kinemiliaj kipatlaskej intlanechikol? b) ¿Kenon kinpaleuiya tajtin tlen kijtoua Deuteronomio 6:5-7?

15 Sekimej tajtin kanaj kinemilijtokej nokuepaskej ipan se tlanechikojli kampa inkoneuan kuajli kasikamatij tlajtojli. ¿Itech tlenon noneki tlanemiliskej ijkuak kitlapejpeniskej tlenon kichiuaskej? Kachtopa, noneki kitaskej tla kipiyaj tiempo iuan chikaualistli niman ijkon kinpaleuiskej inkoneuan makitlasojtlakan Jehová niman noijki kinmachtiskej okse tlajtojli. Ika ome, noneki kitaskej tla inkoneuan kinektokej tenojnotsaskej, yaskej ipan tlanechikoltin noso tlapaleuiskej ipan se tlanechikojli ika okse tlajtojli. Ijkuak yokitakej yejuin, sekimej tajtin kanaj kinemiliskej nokuepaskej ipan se tlanechikojli kampa inkoneuan kuajli kasikamatij tlajtojli. Niman ijkuak inkoneuan kuajli nouikaskej iuan Jehová, kanaj kuakon tajtin kitlapejpeniskej oksejpa tlapaleuiskej ipan se tlanechikojli ika okse tlajtojli (xpoua Deuteronomio 6:5-7). *

16, 17. ¿Kenon sekimej tajtin yokinmachtijkej inkoneuan makixmatikan Jehová?

16 Maski sekimej tajtin tlapaleuiyaj ipan se tlanechikojli noso se grupo ika okse tlajtojli, yokinextijkej kenon kinpaleuiskej inkoneuan makixmatikan Jehová ika intlajtol. Matikitakan tlenon okichiuj Charles. Yejua kipiya yeyi ichpokatsitsintin itech 9 niman 13 xiuitl. Nochimej tlapaleuijtokej ipan se grupo ika tlajtojli lingala. Charles kijtoua: “Otikijtokej ika tomachtiskej Biblia iuan tokoneuan niman tikueyichiuaskiaj Jehová ken familia ika totlajtol. San ika, noijki tomajmachtiaj itech tlenon kijtoskej niman tauiltiaj ika tlajtojli lingala ijkon yolpakij ijkuak nomachtiaj yejuin tlajtojli”.

Xmokojtili timomachtis tlajtojli tlen notekitiltia ipan tlanechikojli kampa titlapaleuiya niman titlanankilis ipan tlanechikoltin. (Xkita párrafos 16, 17).

17 Okse tajtli itoka Kevin. Yejua kipiya ome ichpokatsitsintin, se kipiya 5 xiuitl niman okse 8 xiuitl. Kevin nokojtilia kinmachtis tlen melauak itech Biblia ikoneuan, pampa ok xkasikamatij kuajli tlajtojli kampa nosentlaliaj. Yejua kijtoua: “Nosiuauj niman nejua tomachtiaj iuan tokoneuan ika totlajtol francés. Noijki yotikijtokej ika tiaskej se tlanechikojli ika tlajtojli francés sejpa ipan se metstli. Niman ijkuak tikpiyaj vacaciones tiauej ipan se ueyi tlanechikojli yeyi tonajli ika totlajtol”.

18. a) ¿Kenon uelis Romanos 15:1, 2 kinpaleuis tajtin makitlapejpenikan tlen melak kuajli yes ipampa inkoneuan? b) ¿Tlenon kijtouaj sekimej tajtin? (Xkita nota kampa ontlami).

18 Tajtin noneki kitlapejpeniskej tlenon melak kinpaleuis inkoneuan kuajli manouikakan iuan Jehová [2] (xkita nota kampa ontlami) (Gálatas 6:5). Ipan párrafo 14 otitlajtokej itech Muriel niman Serge. Muriel kijtoua ika yejua niman iueuentsin ok kinekiyaj tlapaleuiskej ipan se tlanechikojli ika okse tlajtojli. Maski ijkon okitlapejpenijkej yaskej ipan okse tlanechikojli niman ijkon kipaleuiskej inkoneuj machikaui itlasojtlalis tlen kimachilia itech Jehová (xpoua Romanos 15:1, 2). Aman Serge kinemilia ika melak kuajli tlen okitlapejpenijkej kichiuaskej. Kijtoua ika ijkuak onokuepkej ipan tlanechikojli ika tlajtojli francés inkoneuj okichikauj kenon nouikaya iuan Jehová niman onoapolakti. Aman inkoneuj tekiti ken precursor regular niman hasta kinemilijtok tlapaleuis ipan se grupo ika okse tlajtojli.

MATIJKAUILIKAN IKA ITLAJTOL TOTAJTSIN MAAJSI IPAN TOYOJLO

19, 20. ¿Kenon tikteititiaj ika tiktlasojtlaj iTlajtol toTajtsin?

19 Jehová kintlasojtla nochimej tlaltikpakchanejkej. Yejua yokichiuj ika iTlajtol manoijkuilo ika miyek tlajtoltin niman ijkon “nochi tlakatl” uelis kipiyas tlaixmatilistli itech tlen melauak (1 Timoteo 2:4). Jehová kimati ika chikaui ken iuan touikaj ijkuak tikpouaj Biblia ika tlajtojli tlen tikasikamatij.

20 Tinochimej melak noneki matochikauakan ika kuajli touikaskej iuan Jehová. Niman techpaleuis tla tiamapouaj Biblia mojmostla ika tlajtojli tlen kuajli tikasikamatij. Ijkon tejuamej tikinpaleuiskej tochanejkauan kuajli manouikakan iuan Jehová niman tikteititiskej ika yemelak tiktlasojtlaj iTlajtol toTajtsin (Salmo 119:11).

^ [1] (párrafo 5): Seki tokayomej yonopatlakej.

^ [2] (párrafo 18): Xkita tlamachtijli “La crianza de los hijos en un país extranjero: desafíos y galardones”, itech Amatl Tekakistilijketl 15 octubre 2002. Ompa tiknextis tlajtolpaleuilistin tlen uelis kinpaleuis mochanejkauan.

^ párr. 4 Nehemías 13:23, 24: “Ipan yejon tonaltin noijki onikitak judíos akin ononamiktikaj iuan siuamej asdoditas, amonitas niman moabitas. Tlajko itech inkoneuan tlajtouayaj asdodeo niman intlajtol oksekimej kalpamej, san ika, nion se xtlajtouaya intlajtol judíos”.

^ párr. 9 Salmo 119:11, 46: “Ipan noyojlo nikejyeua motlajtol, ika yejon xnitlajtlakos motech. Nejua nitlajtos itech motlalnamikilisuan ixpan tekiuajkej, niman xnipinauis”.

^ párr. 15 Deuteronomio 6:5-7: “Niman kipiya ika tiktlasojtlas Jehová moTajtsin ika nochi moyojlo niman ika nochi monemilis niman ika nochi mokojtilis. Niman yejuin tlajtoltin tlen nimitsnauatijtika ipan yejuin tonajli kipiya ika tikintlalis ipan moyojlo; niman kipiya ika tikimititis mokoneuj niman tikimijlis ijkuak timotlalis mochan niman ijkuak tikistinemis ipan ojtli niman ijkuak timotekas niman ijkuak timokuiteuas”.