Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

“Maka matemokan momauan”

“Maka matemokan momauan”

“Maka matemokan momauan” (SOFONÍAS 3:16).

TLAKUIKALTIN 81 NIMAN 32

1, 2. a) ¿Tlenon ajmantli kixnamikij miyekej ipan yejuin tonajli, niman tlenon uelis panos sakin? b) ¿Kenon techmaka tlamachialistli Isaías 41:10, 13?

SE TOKNIUJ siuatl akin tekiti ken precursora regular niman iueuentsin tlayekanketl kijtoua: “Maski nochipa nikchiua tlen kichikaua notlaneltokil, yonikixnamik miyek ajmantli ipan miyek xiuitl. Niman yejon kichiua maka maueli nikochis, yokichiuj manikualo, maka kuajli maninouika imiuan oksekimej niman kemantika nikneki ninosiaujkauas”.

2 ¿Tikasikamati kenon nomachilia yejuin tokniuj? Yejuin teyolkoko, pampa tinemij kampa Satanás tlayekana, onka miyek tlemach tlen kichiua maka kuajli matomachilikan. Ijkon ken se carro tlen nokaua ipan sokitl niman xok nejnemi, miyek ajmantli uelis kichiuas maka kuajli matomachilikan (Proverbios 12:25). ¿Tleka uelis tejua tikpiyas miyek ajmantli? Kanaj tejua timajmana pampa omik se mochanejkauj, tikualo noso mitstlauelitaj. Noso kanaj pampa xtikpiya tomin tlen ika tikinpaleuis mochanejkauan. Nochi yejuin, sakin uelis kichiuas maka matikpiyakan chikaualistli noso maka matipakikan. San ika, tejua uelis tikneltokas ika toTajtsin nochipa kinektika mitspaleuis (xpoua Isaías 41:10, 13). *

3, 4. a) ¿Kenon notekitiltia ipan Biblia tlajtojli matli? b) ¿Tlenon uelis kichiuas matemokan tomauan?

3 Miyekpa ipan Biblia tlajtoua seki tlen kipiya totlalnakayo ijkuak kiteneua miyek kualneskayomej noso tlen kichiua se tlaltikpakchane. Se neskayotl, melak miyekpa noteneua tlajtojli matli. Ijkuak Biblia kijtoua ika yakaj kinchikauiliaj imauan, uelis kijtosnekis ika kiyolchikauaj, niman uelis kichiuas itlaj (1 Samuel 23:16; Esdras 1:6). Noijki uelis kijtosnekis yejon ika yejua tlanemilia itech tlen tepaleui niman kipiya tlamachialistli.

4 Niman kemantika Biblia noijki tlajtoua ijkuak yakaj kintemoltia imauan. Yejon kijtosneki ijkuak yakaj xkuajli nomachilia noso xok kipiya tlamachialistli (2 Crónicas 15:7; Hebreos 12:12). Tla xkuajli tomachiliaj noso melak yotisiaujkej noso tikmachiliaj ika yoyemaniak ken iuan touikaj toTajtsin, tiknekiskej tosiaujkauaskej. ¿Kanon uelis tiknextiskej yolchikaualistli? ¿Kenon uelis tejua tikpiyas yolchikaualistli niman ijkon titlaxikos niman tikpiyas pakilistli?

“IMA JEHOVÁ XTSOLIUI NIMAN IJKON MAKA MAUELI TEMAKIXTIS”

5. a) ¿Kenon uelis tomachiliskej ijkuak tikpiyaj tlaueltin niman tlenon noneki tikilnamikiskej? b) ¿Tlenon tomachtiskej aman?

5 (Xpoua Sofonías 3:16, 17). * Ijkuak tikpiyaskej ajmantli, maka matomojtikan noso maka matijkauilikan matemokan tomauan. ToTajtsin Jehová technotsa matiktlalikan itech nochi tlen kichiua melak matajmanakan (1 Pedro 5:7). Jehová techpaleuis ijkon ken okinpaleui israelitas. Yejua okimijli ika ima “xtsoliui niman ijkon maka maueli temakixtis”. Yejuin kijtosneki ika yejua nochipa kinektika kinpaleuis itekipanojkauan akin xkeman kikauaj (Isaías 59:1). Ipan yejuin tlamachtijli, tomachtiskej yeyi neskayotl itech Biblia kampa nesi kenon Jehová kineki niman uelis techyolchikauas matikchiuakan tlen yejua kineki maski tikpiyaj tlajyouilistli. Matikitakan kenon yejon neskayomej noijki uelis techyolchikauaskej.

6, 7. ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech ken otetlankej israelitas ijkuak okimixnamijkej amalequitas?

6 Sakin ijkuak israelitas omakiskej itech Egipto, amalequitas opeuj kimixnamikij. ¿Tlenon okichiujkej israelitas niman ijkon makisaskej? Moisés niman Josué, akin yolchikaujkej katkaj, okinyekankej israelitas matlaixnamikikan. Kuakon Moisés iuan Aarón niman Hur oyajkej ipan se nisiuj tepetsintli niman ompa ueli kitayaj kampa noixnamikiyaj. ¿Oyajkej ompa yejon yeyi tlakamej pampa nomojtiayaj tlaixnamikiskej? ¡Ka, nion achijtsin xnomojtiayaj!

7 Moisés san kichiujtoya itlaj tlen yokinemilijka ika kinpaleuis israelitas matetlanikan ijkuak kimixnamikij amalequitas. Yejua okajsik itlakouj toTajtsin akin melauak ika imauan niman okajkok ika iluikak. Ijkuak Moisés okichiuj yejon, Jehová okinmakak kojtilistli israelitas ika makintlanikan amalequitas. San ika, ijkuak imauan Moisés siauiyaj niman peuayaj temouayaj, amalequitas peuayaj tetlaniyaj. Kuakon Aarón niman Hur nimantsin kipaleuiayaj Moisés. Biblia kijtoua: “Okajsikej se tetl niman okitlalijkej itsintlan, niman yejua onotlali ipan. Kuakon Aarón niman Hur kimapaleuiayaj, se itech se imaj niman se itech okse imaj, niman ijkon imauan xotemokej hasta ijkuak okalak tonajli” (Éxodo 17:8-13). Kema ipampa ima toTajtsin kojtik otetlankej ijkuak otlaixnamijkej.

8. a) ¿Tlenon okichiuj Asá ijkuak etíopes opeuj kixnamikij Judá? b) ¿Kenon uelis tikixkopinaskej Asá?

8 Jehová noijki kinektoya kikuis ikojtilis ika kipaleuis ikalpan ipan itonaluan tekiuaj Asá. Miyekej akin tlaixnamikij noteneua ipan Biblia, san ika, akin tlaixnamikij itech Zérah chanej Etiopía katkaj 1,000,000 soldados. Yejuamej ika miyekej kanaj kiokpauiayaj itech akin tlaixnamikij itech tekiuaj Asá. ¿Melak onajman Asá, onomojti niman xkuajli onomachili? ¿Okintemolti imauan? ¡Ka! Asá nimantsin okitlajtlanili Jehová makipaleui. Pampa yejua xmiyek kinpiaya akin tlaixnamikij, nesiya ika xueliskia tetlanis ijkuak kimixnamikiya soldados etíopes. San ika, “Dios nochi ueli kichiua” (Mateo 19:26). ToTajtsin okikuik iueyi ikojtilis niman okinpaleui makintlanikan akin kimixnamikiyaj, pampa Asá kipiaya kuajli iyojlo itech Jehová nochipa ipan inemilis (2 Crónicas 14:8-13; 1 Reyes 15:14).

9. a) ¿Tleka xueli nochijchiuayaj itepanuan Jerusalén niman kenon onomachili Nehemías? b) ¿Kenon okinankili toTajtsin Nehemías?

9 Ijkuak Nehemías onokuep Jerusalén, ¿tlenon okinexti ompa? Yejua okimitak akin kintlauelitayaj israelitas xkinekiyaj makichijchiuakan itepanuan Jerusalén. Yejon ueyikalpan xtlaj kipiaya tlen ika nopaleuis niman judíos nomojtiayaj. ¿Kenon onomachili Nehemías? ¿Noijki xkuajli onomachili niman okintemolti imauan? ¡Ka! Ijkon ken Moisés, Asá niman oksekimej itekipanojkauan toTajtsin, Nehemías nochipa onopaleui itech Jehová. Ijkuak Nehemías okixnamik yejuin, okitlajtlanili Jehová makipaleui niman yejua okinankili. Jehová okikuik “ueyi [i]kojtilis” niman “chikauak [i]maj” niman ijkon okinyolchikauj judíos (xpoua Nehemías 1:10; * 2:20; * 6:9). * ¿Noijki tikneltoka ika Jehová kikui “ueyi [i]kojtilis” niman “chikauak [i]maj” ika kinyolchikaua itekipanojkauan ipan yejuin tonajli?

JEHOVÁ KINCHIKAUAS MOMAUAN

10, 11. a) ¿Kenon kiyejyekoua Satanás matikintemoltikan tomauan? b) ¿Tlenon ika techyolchikaua Jehová? c) ¿Kenon ika topaleuiya tlamachtijli tlen techmaka Jehová?

10 Kuajli tikmatstokej ika Satanás xkeman kintemoltis imauan. Yejua nochipa techixnamikis niman kiyejyekos matijkajkauakan tiktekichiuiliskej toTajtsin. Yejua kitekitiltia tlakajkayaualistin, akin kixnamikij tlen melauak, kichiua ika tekiuajkej niman tlayekankej ipan tlaneltokiltin matexchiuilikan itlaj tlen xkuajli. ¿Tlenon kineki kichiuas Satanás ika yejuin? Yejua kineki matijkajkauakan ika titenojnotsaj kuajli tlajtoltin itech Tekiuajyotl. San ika, Jehová kipiya kojtilistli niman kineki techpaleuis. Yejua noijki techmakas iespíritu santo tlen techyolchikauas (1 Crónicas 29:12). Melak noneki matiktlajtlanilikan toTajtsin iespíritu santo niman ijkon uelis tikixnamikiskej Satanás niman nochi tlen kiyekana (Salmo 18:39; 1 Corintios 10:13). Noijki tiktlasojkamatij tlapaleuilistli tlen techmaka iTlajtol toTajtsin. San matiknemilikan kech miyek tlen uelis tomachtiskej ipan toamatlajkuiloluan nochi metstin. Tlajtoltin tlen uajnestiuej ipan Zacarías 8:9, 13 (xpoua) * onoijtokej ijkuak nochijchiuaya teopan ipan Jerusalén. San ika, ipan yejuin tonajli noijki uelis techpaleuiskej.

11 Jehová noijki techyolchikaua ika tlamachtijli tlen tikseliaj ipan tlanechikoltin, uejueyimej tlanechikoltin niman ipan okseki tlamachtiltin kampa techmachtiaj. Nochi tlamachtijli uelis techpaleuis matiktekichiuilikan toTajtsin ken kinamiki, matiknemilikan tlen tikchiuaskej niman noijki ijkon kuajli tikchiuaskej tekitl ipan tlanechikojli (Salmo 119:32). ¿Tiktejtemojtika tikpiyas yolchikaualistli itech tlamachtijli tlen Jehová techmaka?

12. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej niman ijkon nochipa tiyolchikaujtoskej?

12 Jehová okinpaleui itekipanojkauan makintlanikan amalequitas niman etíopes. Noijki okimakak Nehemías niman judíos chikaualistli matlamikan ika kichijchiuaj itepanuan Jerusalén. Noijki ijkon ken yeuejkaui okinpaleui itekipanojkauan, toTajtsin techmakas chikaualistli niman ijkon maka matijkajkauakan ika titenojnotsaj maski tikpiyaj miyek ajmantli niman techtlauelitaj noso maski xkinekij techkakiskej oksekimej (1 Pedro 5:10). Jehová xkichiuas se milagro ika mapopoliui ajmantli tlen tikixnamikij. Tejuamej noneki itlaj tikchiuaskej. ¿Tlenon? Noneki tomachtiskej iTlajtol toTajtsin mojmostla, tomachtiskej niman tiaskej ipan tlanechikoltin nochi semanas, nochipa matomachtikan toselti, ijkuak tikueyichiuaj toTajtsin iuan tochanejkauan niman matopaleuikan itech Jehová ika teoyotl. Maka keman matijkauilikan itlaj tlen techtsakuilis xtopaleuiskej ika tlen techyolchikaua Jehová. Tla tejua tikmati ika momauan itemotokej itech nochi tlen tikchiua ipan monemilis, xtlajtlanili toTajtsin mamitspaleui. Kuakon tikitas ika iespíritu santo toTajtsin mitspaleuis tiuelis tikchiuas itlaj (Filipenses 2:13). Aman, ¿kenon uelis tejua tikinyolchikauas oksekimej?

XKINYOLCHIKAUAKAN AKIN TEMOUAJ INMAUAN

13, 14. a) ¿Kenon se tokniuj onoyolchikauj sakin ijkuak onokauj kauajli? b) ¿Kenon uelis tikinyolchikauaskej oksekimej?

13 Jehová techmaka tokniuan ipan nochi tlaltikpaktli akin kinekij techpaleuiskej niman techyolchikauaskej. Pablo, itlatitlankauj Cristo, okijto: “Xmoyoleuakan niman xmoyolchikauakan. Más xmouikakan ipan on kuajli ojtli” (Hebreos 12:12, 13). Miyekej akin kachtopa kichiuayaj ken Cristo ijkon okinpaleuijkej imikniuan. Ipan yejuin tonajli noijki ijkon panoua. Matikitakan se neskayotl, sakin ijkuak se tokniuj omik isiuauj niman yokixnamijka okse tlajyouilistli, okijto: “Nejua onikasikamat ika xuelis tiktlapejpeniskej tlajyouilistin nion kemanon niman kech miyekpa tikixnamikiskej. Teoyotl niman ijkuak ninomachtia noselti yeskia kentla se chaleco salvavidas tlen nechpaleuiya maka maniamimiki. Niman tlapaleuilistli tlen nechmakaj nokniuan akin imiuan nitlaneltoka melak nechyolchikaua. Nikita ika melak noneki kuajli touikaskej iuan Jehová ijkuak xitikixnamikij tlen ouijtika”.

Tinochimej uelis tikinyolchikauaskej tokniuan ipan tlanechikojli. (Xkita párrafo 14).

14 Aarón niman Hur okipaleuijkej Moisés makinpiya kojtikej imauan ijkuak israelitas kimixnamikiyaj amalequitas. Ipan yejuin tonajli, noijki uelis tikitaskej kenon techpaleuiyaj oksekimej. Sekimej tokniuan tlajyouiyaj pampa ikipiyaj miyek xiuitl, kualoj, kintlauelitaj inchanejkauan, san inselti nomachiliaj noso yomik se inchanejkauj. Tejuamej noijki uelis tikinyolchikauaskej telpokamej akin miyekpa kinchiualtiaj makichiuakan tlen xkuajli noso makitejtemokan miyek tlemach ipan yejuin tlaltikpaktli (1 Tesalonicenses 3:1-3; 5:11, 14). Matiktejtemokan kenon tikteititiskej ika yemelak tajmanaj inpampa oksekimej ijkuak tiauej ipan Kajli kampa Tosentlaliaj, kampa tontenojnotsaj, ijkuak san sekan titlakuaj noso ijkuak tontenotsaj ipan teléfono.

15. ¿Kenon uelis kinyolchikauas tokniuan tlajtoltin tlen tepaleuiyaj?

15 Sakin ijkuak Asá yokintlanka akin tlaixnamikij Etiopía akin melak miyekej katkaj, teotlajtoketl Azarías okiyolchikauj niman ikalpan ika yejuin tlajtoltin: “San ika, nemejuamej, xmoyolchikauakan niman maka matemokan nemomauan, pampa itech nemotekiyo nenkipiyaskej tlaxtlauijli” (2 Crónicas 15:7). Yejuin okichiuj ika Asá makipatla miyek niman ijkon noueyichiuas Jehová ken kinamiki. Noijki ijkon, totlajtoluan tlen tepaleuiyaj uelis kinyolchikauas niman kinpaleuis oksekimej nochipa makitekichiuilikan Jehová (Proverbios 15:23). Niman maka keman xkilkaua ijkuak titlanankilia ika yolchikaualistli ipan tlanechikojli melak kinyolchikaua tokniuan.

16. ¿Kenon uelis tlayekankej kichiuaskej ken Nehemías? Xkijto kenon yomitspaleuijkej tokniuan.

16 Nehemías niman judíos okinchikaujkej inmauan ika itlapaleuilis Jehová. Yejuamej otlankej kinchijchiuaj itepanuan Jerusalén san ipan 52 tonaltin (Nehemías 2:18; 6:15, 16). Nehemías xsan kimitaya kenon tekitiyaj oksekimej. Yejua otlapaleui manochijchiuakan itepanuan Jerusalén (Nehemías 5:16). Ipan yejuin tonajli noijki ijkon, miyekej tokniuan tlayekankej kichiuaj ken Nehemías ijkuak tlapaleuiyaj manochiua seki tekitl noso tlachipauaj niman tlayektlaliaj ipan Kajli kampa Tosentlaliaj. Yejuamej noijki kinyolchikauaj tokniuan akin kipiyaj miyek ajmantli ijkuak komintlajpalouaj niman ijkuak imiuan tenojnotsaj (xpoua Isaías 35:3, 4). *

“MAKA MATEMOKAN MOMAUAN”

17, 18. ¿Tlenon uelis kuajli tikmatstoskej ijkuak tikpiyaj tlauejli noso ajmantli?

17 Ijkuak san sekan titekitij iuan tokniuan, uelis kualtsin san sekan tinemiskej. Yejon noijki uelis techpaleuis nochipa kuajli matouikakan niman kichiua yemelak matikneltokakan ika Jehová xuejkaujtipan poliui kuajkuis tlateochiualistin. Ijkuak tikinchikauiliaj inmauan oksekimej, tikinpaleuiyaj matlaxikokan ijkuak melak ouijtika panouaj niman makipiyakan tlamachialistli. Niman noijki, ijkuak tikinpaleuiyaj oksekimej, tikinchikauaj tomauan niman techpaleuiya san matitlanemilikan itech tlen kualtsin uajlauj ika tlayekapan.

18 Ijkuak tiknemiliaj kenon Jehová yokinpaleui niman okinmakixti itekipanojkauan yeuejkaui, ueyiya totlaneltokil itech yejua. Kuakon ijkuak tikixnamikis tlaueltin niman miyek ajmantli, “maka matemokan momauan”. Tejua uelis kuajli tikmatstos ika tla tiktlajtlanilia itlapaleuilis Jehová ipan teoyotl, chikauak imaj mitsyolchikauas niman uelis tikselis tlateochiualistin tlen kuajkuis Tekiuajyotl ika tlayekapan (Salmo 73:23, 24).

^ párr. 2 Isaías 41:10, 13: “‘Maka xmomojti, pampa mouan ninemi. Maka xmojkamiki, pampa nejua nimoTajtsin. Nejua nimitsyolchikauas, kema, nejua nimitspaleuis. Nejua yemelak kuajli nimitskitskijtos ika nomayekma tlen melajki’. Pampa nejua, Jehová moTajtsin, nimitsajsitika ika nomayekma, Akin mitsijlitika: ‘Maka xmomojti. Nejua nimitspaleuis’”.

^ párr. 5 Sofonías 3:16, 17: “Ipan yejon tonajli kijtoskej itech Jerusalén: ‘Maka xmojmoti, Sión. Maka matemokan momauan. Jehová moTajtsin yejua nemi motsajlan. Ken akin kipiya kojtilistli, temakixtis. Melak pakis motech ika ueyi pakilistli. Yejua xnauatis ipan itlasojtlalis. Yejua yolpakis motech ika pakilis tsajtsilistli’”.

^ párr. 9 Nehemías 1:10: “Yejuamej motekipanojkauan niman mokalpan, akin otikinkouj ika ueyi mokojtilis niman chikauak momaj”.

^ párr. 9 Nehemías 2:20: “San ika, nejua onitlanankili: ‘ToTajtsin iluikakchane yejua akin kichiua kuajli matikisatij niman tejuamej tiitekipanojkauan tokuiteuaskej niman tikchijchiuaskej, san ika, nemejuamej xnemokalaktiskej nion xtlaj nenkiseliskej nion xonias tlailnamikilistli ipan Jerusalén’”.

^ párr. 9 Nehemías 6:9: “Pampa nochimej yejuamej kiyejyekouayaj techmomojtiskej, ijkuak kijtouayaj: ‘Kintemoltiskej inmauan itech tekitl niman xok nochiuas’. Aman, nimitstlajtlaujtia, xkinchikaua nomauan”.

^ párr. 10 Zacarías 8:9, 13: “Yejuin tlen Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij kijtoua: ‘Nemomauan machikaujkej, nemejuamej akin aman nenkikakij yejon tlajtoltin itech inkamak teotlajtokej, san noijki yejua tlajtojli tlen onoijto ipan tonajli ijkuak onotlali tlen ika onopeualti nochijchiua ikal Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij niman ijkon manochijchiua teopan. Ijkon ken onemochiujkej ken se tlauijuikaltilistli intsajlan kalpamej, kalpan Judá niman kalpan Israel, ijkon nimechmakixtis, niman nenmochiuaskej se tlateochiualistli. ¡Maka xmomojtikan! Nemomauan machikaujkej’”.

^ párr. 16 Isaías 35:3, 4: “Xkinchikauakan nemomauan tlen yemankej niman xkinkojtilikan nemoikxiteteponuan tlen yemankej. Xkimijlikan akin noyolajmanaj: ‘Xyolchikaujkej. Maka xmomojtikan. ¡Xkitakan! NemoTajtsin uajlas ika notlakuepiltis, toTajtsin uajlas ika tetlaxtlauilis. Yejua uajlas niman mechmakixtis’”.