Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Matochikauakan tikpiyaskej itlateochiualis Jehová

Matochikauakan tikpiyaskej itlateochiualis Jehová

“Tejua otimotlan iuan toTajtsin niman iuan tlakamej niman hasta otitetlan” (GÉNESIS 32:28).

TLAKUIKALTIN 60 NIMAN 38

1, 2. ¿Itech tlenon tochikauaj akin tiktekichiuiliaj toTajtsin Jehová?

NOCHIMEJ akin kitekichiuilia toTajtsin melak yonochikauajkej, ken Abel niman hasta ipan yejuin tonajli. Pablo, itlatitlankauj Cristo, okimijli tlaneltokakej hebreos ika yejuamej “miyek tlajyouilistli [yo]kixikojkej ikan ijyouilistli” niman ijkon kipiyaskej itlateochiualis Jehová niman kuajli makita itech tlen kichiuaj (Hebreos 10:32-34). Pablo okijto ika akin kichiuaj ken Cristo kentla yeskiaj atletas akin notlalouaj, akin teuisokij niman akin teixnamikij ipan yeuejkaui Grecia (Hebreos 12:1, 4). Ipan yejuin tonajli, tejuamej tinejnemij ipan ojtli tlen teuika ipan nemilistli. San ika, tikinpiyaj totlauelikniuan akin kinekij matoteltikan. Noijki kichiuaj matikpolokan pakilistli niman maka matikselikan tlaxtlauijli.

2 Tejuamej toixnamikij noso toxixikouaj iuan Satanás niman tlen kiyekana ipan yejuin tlaltikpaktli, niman yejon melak ouijtika (Efesios 6:12). Melak noneki maka matijkauilikan ika tlen onka ipan yejuin tlaltikpaktli matechijtlako, tlamachtiltin tlen xmelauak, tlen xkuajli nochiua, auilnemilistli, tlauanilistli noso drogas. Noneki nochipa matochikauakan xtikchiuaskej tlen totlajtlakol techyoltilana matikchiuakan niman maka toyolajmanaskej (2 Corintios 10:3-6; Colosenses 3:5-9).

3. ¿Kenon techmachtia toTajtsin matikimixnamikikan akin techtlauelitaj?

3 ¿Yemelak uelis tikintlaniskej yejuin akin tikimixnamikij akin melak kojtikej? Kema. San ika, noneki melak tochikauaskej. Pablo okijto ika yejua kentla se akin teuisoki: “Xsa ken ijki nikchiua itekiu Cristo ken kichiua on tlauisoketl yejuan san ipan ajakatl panoua imatepayol” (1 Corintios 9:26). Kentla se akin teuisoki kixnamiki akin kitlauelita, tejuamej noneki tochikauaskej. Jehová techpaleuiya niman techmachtia kenon tikchiuiliskej. Yejua techmachtia ika tlen kijtoua Biblia. Noijki techmachtia ika amatlajkuiloltin tlen kisaj ipan Biblia, tlanechikoltin niman uejueyimej tlanechikoltin. ¿Tiktekitiltiaj nochi tlen ika techmachtia Jehová? Tla ka, xuelis tikchiuaskej nochi tlen tiuelij ika tiktlaniskej akin tikixnamikij, yeskia kentla se akin teuisoki san ipan ajakatl.

4. ¿Kenon uelis tiktlaniskej tlen tikixnamikij?

4 Nochipa noneki titlatlachixtoskej. ¿Tleka? Pampa totlauelikniuan uelis techixnamikiskej ijkuak xtikchiaj noso ijkuak xtikojtikej. Biblia techmelajkaijlia niman techyolchikaua: “Ma ka xmokauilikan ma mechtlani on tlen xkuajli. Yej  ika on tlen kuajli xtlanikan on tlen xkuajli” (Romanos 12:21). Tla nochipa tochikauaj tikixnamikiskej tlen xkuajli, uelis titetlaniskej. San ika, tla xok titlatlachixtokej niman xok tochikauaj titlaixnamikiskej, kuakon Satanás, tlen kiyekana niman tlen totlajtlakol techyoltilana matikchiuakan uelis techtlanis. Ika yejon maka keman matosiaujkauakan. Nochipa matiyolchikaujkej niman maka matijkauilikan matemokan tomauan (1 Pedro 5:9).

5. a) ¿Tlenon noneki tikilnamikiskej niman ijkon kuajli techitas toTajtsin niman tikseliskej itlateochiualis? b) ¿Akinomej inneskayo tomachtiskej ipan Biblia?

5 Uelis titetlaniskej tla tikilnamikij tleka titlaixnamikij. Tikchiuaj pampa tiknekij ika toTajtsin kuajli matechita niman tikseliskej itlateochiualis. Hebreos 11:6 kijtoua: “Dios xuelis tikpaktiskej tla xitech tikpiaj totlaneltok, pampa para se uelis kinisiuis, ika onkaj kineltokas ika yejua melauak nemi, niman ika Dios kimakas tlaxtlauijli on yejuan melauak kitejtemouaj”. Kuakon noneki yemelak tochikauaskej tiktejtemoskej Jehová niman ijkon tikseliskej itlateochiualis (Hechos 15:17). Ipan Biblia tiknextiaj miyek neskayomej itech tlakamej niman siuamej akin ijkon okichiujkej, ken Jacob, Raquel, José niman Pablo. Nochimej yejuamej okixnamijkej tlen melak ouijtika tlen okichiuj maka kuajli manomachilikan. San ika, ouel otetlankej. Tlen inpan onochiuj teititia ika tla tochikauaj, noijki uelis tikseliskej itlateochiualisuan Jehová. Matikitakan kenon.

UELIS TIKPIYAS TLATEOCHIUALISTLI TLA XTIMOKAJKAUA

6. ¿Tlenon okipaleui Jacob maka manokajkaua niman tlenon okiseli sakin? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

6 Jacob se tlakatl akin melak onochikauj niman ijkon okiteititi ika kitlasojtlaya Jehová niman kitlasojkaitaya ika iuan nouikaya. Yejua yemelak kineltokaya ika Jehová kichiuaskia tlen yokijlika ika kinteochiuas inchanejkauan (Génesis 28:3, 4). Ijkuak Jacob ikipiyaskia 100 xiuitl, iuan onotlan se iluikaktekitketl pampa kinekiya kiselis tlateochiualistli (xpoua Génesis 32:28). * ¿Okixnamik Jacob iluikaktekitketl san ika ikojtilis? Ka. Yejua ika nochi iyojlo kinekiya kiselis tlateochiualistli niman ijkon okiteititi ijkuak melak onochikauj. Jehová okiteochiuj Jacob pampa xkeman onokajkauj niman okitokayoti Israel, tlen kijtosneki akin yemelak nochikaua noso akin xkeman nokajkaua iuan toTajtsin. Jacob okiseli tlen tejuamej noijki uelis tikseliskej tla tiktejtemouaj, itlateochiualis Jehová niman kuajli techitas.

7. a) ¿Tlenon melak teyolkoko panouaya ipan inemilis Raquel? b) ¿Tlenon okichiuj Raquel niman kenon okiteochiuj toTajtsin?

7 Jacob melak kitlasojtlaya isiuauj Raquel, akin noijki melak kinekiya kitas kenon Jehová kichiuaskia tlen yokijlika iueuentsin. San ika, itlaj panouaya. Raquel xueli kinpiaya ikoneuan, itlaj tlen siuamej yeuejkaui melak kimajmanaya. ¿Kenon okichiuj Raquel maski tlen ipan nochiujtoya melak teyolkoko? Yejua xkeman okipolo tlamachialistli. Yejua nochipa onochikauj ijkuak kichiuiliaya teoyotl Jehová. Niman Jehová okikak Raquel ijkuak kinotsaya, pampa oajsik tonajli ijkuak toTajtsin okiteochiuj ika yejua ouel okinpix ikoneuan. Ika yejon yejua okijto: “Ika miyek chikaualistli iuan yoninotlatlan [...]. ¡Niman noijki yonitetlan!” (Génesis 30:8, 20-24).

8. ¿Tlenon tlajyouilistli okixnamik José niman kenon techpaleuiya ineskayo?

8 Inneskayo Jacob niman Raquel melak okipaleui inkoneuj José ijkuak okixnamik seki tlajyouilistin. Ijkuak José kipiaya 17 xiuitl, itlaj onopatlak ipan inemilis. Ikniuan akin kinexikolitayaj okinemakakej ken se tlakeuajli. Sakin, ouejkauj tsauktoya ipan Egipto maski xkipiaya tlajtlakojli (Génesis 37:23-28; 39:7-9, 20, 21). San ika, José xonoyolajmaj nion xokiyejyeko notlakuepiltis. ¿Tleka? Pampa José melak kitlasojtlaya kenon nouikaya iuan Jehová (Levítico 19:18; Romanos 12:17-21). Ineskayo José uelis techpaleuis. Maski tla xkuajli ken otoskaltijkej noso xtikitaj kenon tikyektlaliskej tlen tikixnamiktokej, noneki nochipa matochikauakan niman maka matokajkauakan. Ijkuak ijkon tikchiuaj, uelis kuajli tikmatstoskej ika Jehová techteochiuas (xpoua Génesis 39:23). *

9. ¿Kenon uelis tikchiuaskej noijki ken Jacob, Raquel niman José?

9 Ipan yejuin tonajli, noijki uelis nonekis titlaxikoskej. Kanaj tejua tikixnamiktika se tlajyouilistli pampa mopan nochiujtika tlen xkinamiki, xmitsitaj ken kinamiki, mitspijpinaujtiaj, noso yakaj mitsnexikolita. Maka xmoyolajmana, xkilnamiki tlenon okinpaleui Jacob, Raquel niman José nochipa okitekichiuilijkej toTajtsin ika pakilistli. ToTajtsin okinyolchikauj niman okinteochiuj pampa ika nochi inyojlo kitlasojkaitayaj ika iuan nouikayaj. Yejuamej nochipa onochikaujkej niman okichiujkej ijkon ken kijtouayaj ipan inteoyouan. Pampa tinemij ipan yejuin tonaltin, melak noneki nochipa matikpiyakan tlamachialistli ika tlen uajlauj itech tlayekapan. ¿Tiknektokej melak tochikauaskej niman ijkon tikseliskej itlateochiualis Jehová?

MATOCHIKAUAKAN IPAMPA TLATEOCHIUALISTLI

10, 11. a) ¿Tleka noneki tochikauaskej niman ijkon tikseliskej itlateochiualis Jehová? b) ¿Tlenon uelis techpaleuis tiktlapejpeniskej tlen kinamiki?

10 ¿Tleka noneki tochikauaskej niman ijkon tikseliskej itlateochiualis toTajtsin? Pampa titlajtlakolejkej, noneki tochikauaskej niman ijkon tikmapeuaskej seki ileuilistli tlen xkuajli. Oksekimej nochikauaj kuajli tlanemiliskej itech tlen tepaleui ipan tenojnotsalistli. Niman oksekimej nochikauaj kixikoskej se kokolistli noso pampa nomachiliaj inselti. Niman noijki oksekimej kitaj ouijtika kitlapopoluiskej yakaj akin yokinchiuili tlen xkuajli. San ika, maski tla yotiuejkaujkej tiktekichiuiliaj Jehová, tinochimej noneki tochikauaskej tikixnamikiskej tlen kichiua matijkajkauakan tiktekichiuiliskej toTajtsin, akin kinteochiua akin xkeman kikauaj.

¿Timochikaujtok niman ijkon tikselis itlateochiualis toTajtsin? (Xkita párrafos 10, 11).

11 Se akin kichiua ken Cristo kitas ouijtika kichiuas niman kitlapejpenis tlen kinamiki. Yejuin ijkon panoua ijkuak se nochikaua xkichiuas tlen xkuajli ileuilistli (Jeremías 17:9). Tla tejua ijkon timomachilia, xchiuili teoyotl Jehová niman xtlajtlanili iespíritu santo. Teoyotl niman espíritu santo uelis mitspaleuiskej tikchiuas tlen kuajli. Niman sakin uelis tikselis itlateochiualis toTajtsin. Niman xchiua ika nochi moyojlo ijkon ken tiktlajtlani ipan moteoyouan. Xyejyeko xpoua Biblia mojmostla niman xtlali kemanon timomachtis san moselti niman tikueyichiuas toTajtsin iuan mochanejkauan (xpoua Salmo 119:32). *

12, 13. ¿Tlenon okinpaleui omemej tokniuan makixnamikikan xkuajli ileuilistli tlen kipiayaj?

12 Onka miyek neskayomej kenon iTlajtol toTajtsin, iespíritu santo niman toamatlajkuiloluan yokinpaleui tokniuan maka makichiuakan tlen xkuajli ileuilistli. Se telpochtli okipouj yejuin tlamachtijli “¿Cómo puede usted resistirse a los malos deseos?” tlen okis ipan ¡Despertad! 8 diciembre 2003. Yejua kijtoua kenon onomachili: “Nejua ninochikaujtoya nikpopolos xkuajli tlanemililtin. Ijkuak onikpouj ipan yejuin tlamachtijli ika ‘miyekej kimachiliaj melak ouijtika kitlaniskej ileuilistli tlen xkuajli’, yejon okichiuj maninomachili nejua noijki ijkon ken miyekej. Oninomachili ika xsan noselti”. Yejuin telpochtli noijki okipaleui yejuin tlamachtijli itoka “¿Aprueba Dios los estilos de vida alternativos?”, tlen okis ipan ¡Despertad! 8 octubre 2003. Ipan yejon tlamachtijli, yejua okitak ika sekimej san nochipa kipiya ika nochikauaskej, kentla “itlaj uitstli [...] ipan [in]tlalnakayo” (2 Corintios 12:7). San ika, noijki okitak ika yejuamej nochipa nochikauayaj kipiyaskej chipauak innemilis niman kipiyaj tlamachialistli ika tlayekapan. Yejua okijto: “Ika yejon, nochi tonaltin tlen panouaj, niknemilia ika uelis nimelajkanemis. Melak niktlasojkamachilia Jehová pampa kitekitiltia ikalpan ika techpaleuiya matimakisakan itech tlaltikpaktli kampa tlayekana Satanás”.

13 Xtlanemili tlen ipan onochiuj se tokniuj siuatl chanej Estados Unidos. Yejua kijtoua: “Nikneki nimechtlasojkamachilis pampa nochipa nentechmakaj tlamachtijli ijkuak noneki niman kinamiki. Miyekpa nikmachilia ika yejuin tlamachtiltin nejua onechimijkuilouilijkej. Ipan miyek xiujtin, nikneki ninosiaujkauas niman xok ninochikauas xnikchiuas tlen Jehová kitlauelita. Nikmatstika ika Jehová teikneliani niman tetlapopoluiya, san ika, pampa nikpiya yejuin xkuajli ileuilistli niman ipan noyojlo xniktlauelita, nikmachilia ika nejua xnechmelaua nikselis itlapaleuilis. Yejuin yokijtlako ipan nochi nonemilis. [...] Sakin ijkuak onikpouj tlamachtijli ‘¿Está su corazón dispuesto a conocer a Jehová?’ ipan Amatl Tekakistilijketl 15 marzo 2013, onikmachili ika yemelak Jehová kineki nechpaleuis”.

14. a) ¿Kenon onomachili Pablo itech tlen kixnamiktoya? b) ¿Kenon uelis tiktlaniskej tlen tlajtlakojli kichiua matikchiuakan?

14 (Xpoua Romanos 7:21-25). Pablo kuajli kimatiya ika melak ouijtika tiktlanis xkuajli ileuilistli niman tlen tlajtlakojli kichiua matikchiuakan. San ika, yejua kuajli kimatstoya ika ueliskia kitlanis tla kichiuiliskia teoyotl Jehová, itech nopaleuiskia niman tlaneltokaskia itech imikilis Cristo. ¿Niman tlenon tikijtoskej totechkopa? ¿Uelis tiktlaniskej tlen tlajtlakojli kichiua matikchiuakan? Kema, tla tikchiuaj ken Pablo niman topaleuiyaj itech Jehová. Noijki tla xsan topaleuiyaj itech tochikaualis niman tla titlaneltokaj itech tlaxtlauijli.

15. ¿Kenon techpaleuiya Jehová nochipa matimelajkanemikan niman matitlaxikokan?

15 Kemantika kanaj Jehová uelis kikauilis ika matikteititikan ika yemelak techajmana itlaj. Se neskayotl, tla tikualoj noso yakaj itech tochanejkauan melak kualo noso ipan nochiujtok tlen xkinamiki, ¿tlenon tikchiuaskej? Tla ika nochi toyojlo titlaneltokaj itech Jehová, yemelak tiktlajtlaniliskej matechmaka yolchikaualistli tlen techpoloua niman ijkon timelajkanemiskej, nochipa tikpiyaskej pakilistli niman melak kuajli iuan touikaskej (Filipenses 4:13). Miyek neskayomej itech tokniuan, akin yeuejkaui niman aman, techititiaj ika teoyotl uelis techyolchikauas ijkuak tiknekij niman ijkon tikxikoskej tlen tikixnamikij.

NOCHIPA MATOCHIKAUAKAN TIKSELISKEJ ITLATEOCHIUALIS JEHOVÁ

16, 17. ¿Tlenon tikijtoskej tikchiuaskej ika nochi toyojlo

16 Satanás kuelita kitas ika matajmanakan niman matemokan tomauan. Kuakon kuajli matiknemilikan tikchiuaskej “nochi tlen kuajli” (1 Tesalonicenses 5:21). Uelis tiktlaniskej Satanás, tlen kiyekana niman xkuajli ileuilistli. Tejua uelis titetlanis tla ika nochi moyojlo titlaneltoka itech Jehová ika yejua mitsyolchikauas niman mitspaleuis (2 Corintios 4:7-9; Gálatas 6:9).

17 Ika yejon nochipa matochikauakan, nochipa matiteixnamikikan niman maka keman matokajkauakan. Tejuamej kuajli tikmatstoskej ika Jehová techteochiuas ika nochi tlemach niman xtlaj techpolos (Malaquías 3:10).

^ párr. 6 Génesis 32:28: “Kuakon yejua okijto: ‘Xok motoka yes Jacob, aman yes Israel, pampa tejua otimotlan iuan toTajtsin niman iuan tlakamej niman hasta otitetlan’”.

^ párr. 8 Génesis 39:23: “Ueyi tlanauatijketl ipan kajli kampa tetsakuaj xtlaj kichiuaya itech tlen José kitlajpiaya, pampa Jehová iuan nemiya José niman Jehová okichiuj san tlenon yejua kichiuaskia kuajli makisati”.

^ párr. 11 Salmo 119:32: “Nejua nikneki melak ninotlalos ipan ojtli itech motlanauatiluan pampa tejua tikchiua ika noyojlo makipiya tlaneltokijli”.