Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Telpokamej, ¿nenkitejtemojtokej chikauak nenkitekichiuiliskej toTajtsin?

Telpokamej, ¿nenkitejtemojtokej chikauak nenkitekichiuiliskej toTajtsin?

“Xtlaneltoka itech Jehová ipan nochi tlen tikchiuas, niman nochi tlen yotiknemili tikchiuas kuajli onkisas” (PROV. 16:3).

TLAKUIKALTIN: 135, 144

1-3. a) ¿Tlenon kixnamiktokej miyekej telpokamej, niman tlen neskayotl uelis ika tikasikamatiskej? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej). b) ¿Tlenon uelis kichiuaskej telpokamej akin kichiuaj ken Cristo niman ijkon kuajli kixnamikiskej tlen inpan panoua?

XNEMILI ika tias uejka ipan autobús kampa nochiuas itlaj tlen ueyi kijtosneki. Ijkuak tajsi kampa notelketsaj autobuses, mitsajmankamiktia tikitas ika melak tojlan niman miyekej autobuses. San ika, pampa kuajli tikmatstika kanon tikneki tias, tejua tontlamelaua kampa nemi autobús tlen mitsuikas kampa tiauj. Kuajli tikmatij, ika xtitlejkos ipan se autobús tlen oksekan mitsuikas.

2 Tonemilis ijkon ken uejka tias, niman telpokamej ijkon ken yejon tlaltikpakchanejkej akin nemij kampa notelketsaj autobuses. Pampa noneki miyek kitlapejpeniskej ipan innemilis, kemantika yejuin kinajmankamiktia. San ika, tla kuajli kimatij kanon kinekij yaskej, yejuin kinpaleuis makitlapejpenikan tlen kinuikas kampa kinamiki ajsiskej.

3 Yejuin tlamachtijli kinyolchikauas telpokamej makitejtemokan kiyolpaktiskej Jehová. Yejuin kijtosneki kitaskej tlen yejua kinemilia ipan nochi tlen kichiuaskej ipan innemilis, ken itech tlen nomachtiskej, tlen ipan tekitiskej niman itech inchanejkauan. Noijki kijtosneki nokojtiliskej kichiuaskej tlen yokinemilijkej ipan itekiyo toTajtsin. Telpokamej akin kachtopa kitejtemouaj kitekichiuiliskej Jehová uelis kuajli kimatstoskej ika yejua kinteochiuas niman ika kuajli onkisaskej ipan innemilis (xpoua Proverbios 16:3). *

¿TLEKA NONEKI XTEJTEMO CHIKAUAK TIKTEKICHIUILIS TOTAJTSIN?

4. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

4 Melak kuajli tla se kitejtemoua chikauak kitekichiuilis toTajtsin. ¿Tleka? Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej yeyi tlen techititis ika yemelak ijkon. Kachtopa niman ika ome, mitsititis ika timokojtilis tiktejtemos chikauak tiktekichiuilis toTajtsin mitspaleuis kuajli xmouika iuan Jehová. Niman ika yeyi, mitsititis kenon mitspaleuiya tiktejtemos yejon ijkuak ok titelpochtli.

5. ¿Tlenon techititia ika melak noneki xtejtemo tiktekichiuilis toTajtsin?

5 Kachtopa tlen techititia ika noneki xtejtemo tiktekichiuilis toTajtsin yejua pampa ijkon tikititia Jehová ika melak tiktlasojkamachilia ika mitstlasojtla niman noijki nochi tlen yokichiuj mopampa. Se itekipanojkauj toTajtsin okijkuilo: “Kuajli tla tiktlasojkamachiliaj Jehová”. Niman sakin okijto: “Pampa tejua yotinechyolpakti, oh Jehová, ipampa tlen yotikchiuj; ipampa tlen yokichiujkej momauan nitsajtsi ika pakilistli” (Sal. 92:1, 4). Telpokatl niman ichpokatl, xnemili ipan nochi tlen Jehová yomitsmakak: monemilis, Biblia, tlanechikojli, ika youel yotikixmat niman se tlamachialistli tlen melak kualtsin ika tlayekapan. Tla kachtopa tiktejtemoua tiktekichiuilis toTajtsin ipan monemilis, xsan tikititis Jehová ika tiktlasojkamachilia, noijki melak kuajli iuan timouikas.

6. a) ¿Kenon mitspaleuis kuajli iuan timouikas Jehová tla tiktejtemoua tiktekichiuilis? b) ¿Tlenon uelis kitejtemoskej kichiuaskej kokonej?

6 Ika ome, ijkuak timokojtilia tikchiuas tlen yotiknemili ipan itekiyo toTajtsin, mitspaleuiya xchiua tlen kuajli niman Jehová kita. Yejuin noijki kichikaua ken iuan timouika. Apóstol Pablo kuajli okijto: “Dios yolmelajki. Yejua xkelkauas nemotekiu nion on tetlajsojtlalistli yejuan onenkititijkej” (Heb. 6:10). Maski se melak pitentsin, uelis kitejtemos kenon chikauak kitekichiuilis toTajtsin. Xkimita yejuin neskayomej. Christine kipiaya 10 xiuitl ijkuak okijto kinpoujtias kampa tlajtoua itech innemilis tokniuan yolmelaujkej. Toby kipiaya 12 ijkuak okijto kipouas nochi Biblia achto ika noapolaktis. Maxim kipiaya 11 niman ikniuj Noemi 10 ijkuak onoapolaktijkej. Kuakon, omemej opeujkej tekitij niman ijkon ueliskej ajsiskej Betel niman ompa tlapaleuiskej. Pampa xkinekiyaj kilkauaskej, okitlalijkej ipan se intepan yejon amatl tlen kitemiltia akin kineki tlapaleuis Betel. Niman tejua, ¿tleka xtiknemilia tlenon uelis tikchiuas tlen tikitas ueyi kijtosneki niman tipeua titekiti itech yejon? (Xpoua Filipenses 1:10, 11).

7, 8. a) ¿Tleka uelis tikijtoskej ika tiktejtemos kenon tiktekichiuilis toTajtsin mitspaleuis maka ouijtika xkita tiktlapejpenis tlen tikchiuas? b) ¿Tleka okitlapejpeni se ichpochtli xnomachtis ipan universidad?

7 Matikitakan ika yeyi tlen techititia tleka noneki tiktejtemos tiktekichiuilis toTajtsin. Ijkuak titelpochtli, noneki tiktlapejpenis tlenon timomachtis, kanon titekitis niman okseki ken yejuin. Tiktlapejpenis tlen tikchiuas yeskia kentla tiktlapejpenis kanon tias ijkuak tajsis kampa noxeloua ojtli. Tla kuajli tikmatstika kanon tikneki tajsis, xouijtika tikitas tiktlapejpenis se ojtli. Noijki ijkon, tla kuajli tikmatstika tlenon tikneki ipan monemilis, kuakon xouijtika tikitas tiktlapejpenis tlenon tikchiuas. Proverbios 21:5 kijtoua ika, akin kachtopa kuajli kinemilia tlen kichiuas, melak kuajli onkisas. Tla nimantsin tiknemilia tlenon tikchiuas niman tiktejtemoua tikchiuas tlen kuajli, kuakon nimantsin tikselis tlateochiualistin. Yejuin tlen ipan onochiuj se ichpochtli akin itoka Damaris ijkuak ononek kitlapejpenis itlaj tlen ueyi kijtosneki.

8 Damaris otlan nomachtia ipan kaltlamachtijli nochi kech tekiuajkej kitlajtlanij, niman pampa kuajli okisato okitekiuiltijkej se beca niman ijkon uelis nomachtis Derecho ipan universidad. San ika, yejua okitlapejpeni tekitis ipan se banco kampa san achijtsin tekitiskia. ¿Tleka? Yejua techijlia: “Nochipa onikijto ika niknekiya nitekitis ken precursora. Niman yejon kijtosnekiya ika san niktejtemoskia se tekitl kampa san achijtsin nitekitiskia. Tla ninomachtiskia Derecho, ueliskia niktlanis miyek tomin, san ika, kanaj xniknextiskia kampa ueliskia san achijtsin nitekitis”. Aman, Damaris ikuika 20 xiuitl ken precursora. ¿Noyolkuepa itech tlen okitlapejpeni kichiuas ijkuak san ichpochtli katka? Ka. Yejua kijtoua: “Ipan banco, melak nitekiti imiuan miyekej abogados, akin kichiuaj tlen nejua nikchiuaskia tla ninomachtiskia Derecho. San ika, miyekej melak xkinyolpaktia intekiyo. Pampa oniktlapejpeni ninochiuas precursora, yejuin yokichiuj maka ijkon maninokuajmana niman nochi yejuin xiujtin yonechpakti niktekichiuilis Jehová ika pakilistli”.

9. ¿Tleka kinamiki matikimijlikan telpokamej ipan tlanechikojli ika kuajli tlen kichiuaj?

9 Ipan tlanechikoltin tlen onka nochiuiyan ipan tlaltikpaktli, nemij melak miyekej telpokamej akin kinnamiki matikimijlikan ika kuajli kichiuaj pampa kitekichiuiliaj Jehová ika nochi inyojlo niman kitejtemojtokej kenon chikauak kitekichiuiliskej. Yejuamej noijki melak yolpakij ipan innemilis. San ika, noijki youelkej ika noneki kikauiliskej Jehová makinyekana itech nochi tlen kinekij kichiuaskej, ken itech tlen nomachtiskej, tlen ipan tekitiskej niman itech inchanejkauan. Tekiuaj Salomón oteyolchikauj: “Xtlaneltoka itech Jehová ika nochi moyojlo”. Niman noijki okijto: “Itech nochi moojuiuan xkauili mamitsyekana, niman yejua mitspaleuis xyolmelaujkanemi” (Prov. 3:5, 6). Jehová melak kinpatiojkaita telpokamej akin kichiuaj ken Cristo. Yejua melak kintlasojtla, niman ika yejon, kintlajpiya, kinyekana niman kinteochiua.

KUAJLI TIMOYEKTLALIS MITSPALEUIS TITLAJTOS ITECH JEHOVÁ

10. a) ¿Tleka titenojnotsas se tlen noneki kachtopa tiktejtemos? b) ¿Tlenon mitspaleuis kuajli xkisati ijkuak titenojnotsas?

10 Tla se telpokatl kineki kitejtemos kiyolpaktis Jehová, noneki kuajli kitlachilis kenon tenojnotsa. Jesucristo otemachti ika yejuin tekitl noneki nimantsin manochiua ijkuak okijto: “On kuajli tlajtojli yejuan kitemaka temakixtilistli achtoj noteijlis nochiuiyan” (Mar. 13:10). Ken tikita, titenojnotsas se tlen kachtopa noneki tiktejtemos. Ika yejon, ¿yotiknemili tiktejtemos miyekpa titenojnotsas noso kanaj timochiuas precursor? Aman tej, ¿tlenon uelis tikchiuas tla xmelak mitsyolpaktia titenojnotsas? Niman ¿tlenon mitspaleuis kuajli xkisati ijkuak titlajtos itech Jehová? Xchiua yejuin ome tlen tepaleuij: kuajli xmoyektlali niman maka xkajkaua tikimijlis oksekimej tlen tikmatstika. Kanaj mitsmojkatlachialtis tikitas ika melak mitsyolpaktis tikchiuas yejuin.

¿Kenon timoyektlalia niman ijkon tikinnojnotsas oksekimej itech Jehová? (Xkita párrafos 11 niman 12).

11, 12. a) ¿Tlenon uelis kichiuaskej telpokamej niman ijkon ueliskej tlajtoskej itech tlen kimatij? b) ¿Kenon otlajto itech Jehová se telpokatl ipan ikaltlamachtil?

11 Uelis tipeuas ika timoyektlalis tiknankilis itlaj tlen ueliskia mitstlajtoltiskej akin imiuan timomachtia. Ipan jw.org niman okseki amatlajkuiloltin onka tlamachtiltin tlen onochijchiujkej niman ijkon telpokamej mauelikan makiyektlalikan kenon kinankiliskej tlen miyekej tetlajtoltiaj. Se neskayotl, tlajtoltilistli “¿Tleka nitlaneltoka itech toTajtsin?”, tlen uajlauj ipan tlamachtijli “¿Nonekiskia nitlaneltokas itech evolución?” tlen onka ipan amatlajkuilojli Nonankiliaj 10 tlen notlajtoltiaj telpokamej niman ichpokamej, uelis mitspaleuis xyektlali kenon titlanankilis (xpoua 1 Pedro 3:15).

12 Ijkuak tiuelis, xkimijli akin imiuan timomachtia makalakikan ipan página jw.org. Yejon tlen okichiuj Luca ijkuak ipan kaltlamachtijli tlajtotoyaj itech seki tlaneltokiltin. Yejua okitak ika amoxtli kijtouaya seki tlen xmelauak itech iteixpantijkauan Jehová. Maski yejua nomojtiaya, okitlajtlanili akin kimachtiaya makikauili matetomili tleka xmelauak katka tlen kijtouaya amoxtli. Okintomili tlen kineltoka imixpan nochimej niman noijki okimititi página tlen tikpiyaj ipan Internet. Tlamachtijketl okintlajtlanili nochimej ika ijkuak ajsiskej inchan makitakan video tlen itoka Cómo defenderte sin dar un solo golpe. Luca melak oyolpak pampa ouel otlajto itech Jehová.

13. ¿Tleka xkipiya timajmanas ijkuak uajnesiskej tlaueltin?

13 Maka xmajmana tla ipan monemilis uajnesij tlaueltin tlen xmitskauiliskej xchiua tlen yotikijto. Maka xkajkaua tiktejtemos tlen tikneki (2 Tim. 4:2). Yejon tlen okichiuj Katharina. Ijkuak kipiaya 17 xiuitl, okijto kinnojnotsas nochimej akin imiuan tekitiya. Se itech yejuamej miyekpa okijli tlen xkuajli, maski ijkon yejua xonomojti. Ken kuajli noyekanaya okimojkatlachialti Hans, okse akin iuan tekitiya. Yejuin okichiuj ika Hans mapeua kipoua toamatlajkuiloluan, okinek makimachtikan itech Biblia niman onoapolakti. Katharina xitlaj okimat itech yejuin pampa onochanpatlaka. 13 xiujtin sakin, yejua nemiya ipan Kajli kampa Tosentlaliaj iuan ichanejkauan niman omojkatlachix ijkuak okitak ika Hans yeskia akin kitemakaskia tlamachtijli. Niman yejon opanok pampa yejua xkeman okikauj tlen kinekiya kichiuas: kinnojnotsas akin imiuan tekitiya.

MAKA XKIXTENPOLO TLEN UEYI KIJTOSNEKI

14, 15. ¿Tlenon noneki tikilnamiktos ijkuak oksekimej mitschiualtiskej itlaj xchiua, niman kenon uelis tikixnamikis?

14 Hasta aman, yejuin tlamachtijli yomitsyolchikauj melak xtejtemo tikyolpaktis Jehová ipan monemilis niman xtejtemo chikauak tiktekichiuilis. Kanaj oksekimej telpokamej nochipa san noyolpaktijtokej niman mitsyolchikauaj noijki xchiua tlen yejuamej kichiuaj. Ajsis tonajli ijkuak nonekis tikteititis tla yemelak tikneki tikchiuas tlen yotiknemili. Maka xkauili ika tlen oksekimej mitschiualtiaj makichiua xkixtenpolo tlen tikchiuasneki. Oksejpa xnemili ika tinemi kampa notelketsaj autobuses. Kuajli tikmatstokej ika xtitlejkoskia ipan se autobús san pampa nesi ika akin ompa yauej noyolpaktijtokej.

15 Onka miyek tlen uelis tikchiuas niman ijkon tikixnamikis tlen mitschiualtiaj oksekimej telpokamej. Se neskayotl, xtlalkaui nochi tlen tikitas ika uelis kichiuas xpiya tlatlatalistin (Prov. 22:3). Niman xtlanemili itech kenon melak xkuajli tontlamiskia tla tikchiuaskia tlen xkuajli (Gál. 6:7). Okse tlen noijki mitspaleuis yejua tla tikselia ika noneki oksekimej mamitspaleuikan. Tla tiyolyemanki, tijkakis ika pakilistli ken mitsnonotsaskej motajuan niman oksekimej tokniuan akin chikauak intlaneltokil (xpoua 1 Pedro 5:5, 6).

16. Xteneua se neskayotl tlen kiteititia tleka ueyi kijtosneki tiyolyemanki yes.

16 Matikitakan tlen ipan onochiuj Christoph, akin onoyolyemani niman okichiuj tlen okijlikej. Sakin ika onoapolakti, opeuj yauj ipan gimnasio. Ompa okseki telpokamej okiyolchikaujkej makalaki kampa yejuamej nauiltiayaj. Christoph okijli se tlayekanketl, niman tokniuj okijli ika achto kitlapejpenis tlen kichiuas makinemili tlenon ueliskia kixnamikis, kanaj sakin san kinekis tetlatlanis. Maski ijkon, Christoph okalak kampa okiyolchikaujkaj. Sakin, okitak ika melak chikauak nauiltiayaj niman ika hasta ueliskiaj nokokoskej. Yejua otlajto imiuan oksekimej tlayekankej itech yejuin, niman nochimej okinonotskej itech tlen kijtoua Biblia. Yejua kijtoua: “Jehová okinuajtitlan tokniuan niman ijkon kuajli manechnonotsakan. Maski oniuejkauj nikchiuas tlen nechijliaya, oajsik tonajli ijkuak onikchiuj”. ¿Tikpiya yolyemanilistli tlen noneki niman ijkon tijkakis ken mitsnonotsaj?

17, 18. a) ¿Tlenon kineki Jehová inpan manochiua telpokamej? b) ¿Tlenon uelis tikchiuas aman ika titelpochtli niman ijkon sakin xmitsyolkokos tlen aman tiktlapejpenis tikchiuas? Xteneua se neskayotl.

17 Jehová mitsijlia: “Xyolpaki, telpochtli, ipan motelpochkayo, niman xchiua kuajli maonia moyojlo ijkuak titelpochtli” (Ecl. 11:9). Yejua kineki xyolpaki. Ipan yejuin tlamachtijli yotikitakej ika se tlen mitspaleuis ijkon mopan manochiua yejua tiktejtemos chikauak tiktekichiuilis niman nochipa tikitas tlenon kinemilia Jehová ipan nochi tlen tikneki tikchiuas. Tla nimantsin tipeua tikchiua yejuin ipan monemilis, noijki nimantsin tikitas kenon Jehová mitsyekana, mitspaleuiya niman mitsteochiua. Xtlanemili itech kenon melak kuajli mitsnonotsa ika Biblia niman xchiua yejuin tlajtoltin: “Xkilnamiki, aman, moUeyitlachijchiujkauj ipan tonaltin ijkuak titelpochtitika” (Ecl. 12:1).

18 Xnochipa titelpochtli yes. Ajsis tonajli ijkuak tikitas ika yotiueyiyak niman kanaj nion xotikitak kenon opanok. Teyolkoko, ika sekimej akin iuejueyimej najmanaj pampa okitejtemojkej tlen xtepaleui noso nion xitlaj okitejtemojkej, tlen sa noijki melak teyolajmana. San ika, telpokamej akin ipan innemilis kitejtemojtokej chikauak kitekichiuiliskej toTajtsin melak yolpakiskej ijkuak ueyiyaskej. Ijkon nomachilia Mirjana. Ijkuak ichpochtli katka, yejua melak ueliya nauiltiaya, ika yejon, okinotskej manotlatlaniti iuan oksekimej akin ualeuaj itech miyek países. San ika, yejua okitlapejpeni chikauak kitekichiuilis toTajtsin. Yopanok ipantsin 30 xiujtin, niman ok chikauak kitekichiuilia toTajtsin iuan iueuentsin. Mirjana techijlia: “Tiktejtemos miyekej mamitsixmatstokan, tiueyixtos noso tiktlanis miyek tomin yejon itlaj tlen xmitspaleuis niman nion xuejkaui. Tlen kema melak mitspaleuis yejua tiktekichiuilis toTajtsin niman tikinpaleuis oksekimej makixmatikan”.

19. ¿Kenon mitspaleuis tla tiktejtemoua tiktekichiuilis toTajtsin?

19 Telpokamej akin kitekichiuiliaj Jehová kinnamiki matikimilijkan ika kuajli tlen kichiuaj pampa kitejtemojtokej chikauak kitekichiuiliskej Jehová maski kixnamikij tlen ouijtika. Yejuamej nokojtiliaj tenojnotsaskej, kichiuaskej tlen yokinemilijkej ipan itekiyo toTajtsin niman xkikauiliskej ika yejuin tlaltikpaktli makichiua makixtenpolokan tlen ueyi kijtosneki. Telpochtli noso ichpochtli, uelis kuajli tikmatstos ika tlen timokojtilijtika tikchiuas xsanenka yes niman noijki ika nochimej tokniuan mitstlasojtlaj niman kinektokej mitspaleuiskej. Tla nochipa tikita tlen kinemilia Jehová ipan tlen tikneki tikchiuas, kuajli tonkisas ipan monemilis.

^ párr. 3 Proverbios 16:3: “Xtlaneltoka itech Jehová ipan nochi tlen tikchiuas, niman nochi tlen yotiknemili tikchiuas kuajli onkisas”.