Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 16

“Mokniu oksejpa yoliuis”

“Mokniu oksejpa yoliuis”

“Jesús okijlij [Marta]: ‘Mokniu oksejpa yoliuis’” (JUAN 11:23).

TLAKUIKAJLI 151 Jehová kinnotsas

TLEN TIKITASKEJ a

1. ¿Kenon okiteititi se telpokatsin ika kineltokaya ika akin yomijkej yemelak yoliuiskej?

 SE TELPOKATSIN akin itoka Matthew kipiya se ueyi kokolistli, niman yokichiuilijkej miyek operaciones. Se tonajli, ijkuak yejua kipiaya chikome xiuitl, yejua niman ichanejkauan kitstoyaj JW Broadcasting® tlen kisa sejse metstli. Itlamiyan programa, okitakej se video ika tlatsotsonajli kampa uajnesi ika sekimej tokniuan kinselijtokej inchanejkauan niman inamigos akin yomijkaj. b Ijkuak otlan programa, Matthew ononisiui itech itajuan, okinmajsik ipan inmauan niman okimijli: “Nonan, notaj, ¿onenkitakej ika maski tla nimiki, niyoliuis? Uelis ninexchiaskej. Tinochimej kuajli tinemiskej”. ¿Uelis tikonnemilis kenon onomachilijkej yejon tatajtin ijkuak okitakej ika inkonetsin melak tlaneltokaya? Matthew kuajli kimatstoya ika akin yomijkej yemelak yoliuiskej.

2, 3. ¿Tleka melak kuajli tla titlanemiliaj itech yoliuilistli?

2 Nochipa ijkuak tiueliskej, melak kuajli tla titlanemiliaj itech yoliuilistli (Juan 5:28, 29). ¿Tleka? Pampa xtikmatij tlenon uelis panos mostla. Uelis san tiuajkualoskej noso uelis uajnomikilis yakaj akin tiktlasojtlaj (Ecl. 9:11; Sant. 4:13, 14). Tla yemelak tikneltokaj ika yoliuiskej akin yomijkej, uelis techpaleuis matitlaxikokan (1 Tes. 4:13). Biblia techijlia ika toTajtsin kuajli techixmati niman melak techtlasojtla (Luc. 12:7). Jehová noneki kuajli techixmatis para uelis oksejpa texchijchiuas ijkon ken tikatkaj niman para kichiuas nochi matikilnamiktokan ijkuak techyolitis. Jehová melak techtlasojtla, ika yejon, kichiuas nochipa matinemikan. Niman maski tla timikij, yejua techyolitis.

3 Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej tleka uelis tikneltokaskej ika yemelak yoliuiskej akin yomijkej. Noijki tikitaskej tlaxelojli kampa onokixti yejuin tlamachtijli niman yejon kichikauas totlaneltok. Yejuin tlaxelojli kijtoua: “Mokniuj oksejpa yoliuis” (Juan 11:23). Sa ika tlami, tikitaskej tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon más tikneltokaskej ika yemelak yoliuiskej akin yomijkej.

TLEKA UELIS TIKNELTOKASKEJ IKA YOLIUISKEJ AKIN YOMIJKEJ

4. ¿Tlenon noneki kuajli tikmatstoskej tla tiknekij tikneltokaskej tlen yakaj techijlia? Xkijto se neskayotl.

4 Para tikneltokaskej tlen yakaj kijtoua kichiuas, noneki kuajli tikmatstoskej ika yejua kinektika kichiuas tlen kijtoua niman ika uelis kichiuas tlen kijtoua. Matikonnemilikan ika tokal oijtlakauj pampa chikauak oajakakiyauj. Se toamigo techijlia: “Nimitsyektlalilis mokal”. Tikmatstokej ika yemelak kineki techpaleuis niman ika yemelak kichiuas tlen techijlia pampa yejua ueli kalchijchiua niman kipiya tlen ika kiyektlalis tokal. Kuakon, tikneltokaj tlen techijlia. Aman tej, ¿noijki uelis tikneltokaskej ika Jehová kichiuas tlen yokijto niman kinyolitis akin yomijkej? ¿Yemelak toTajtsin kinektika niman uelis kinyolitis akin yomijkej?

5, 6. ¿Tleka kuajli tikmatstokej ika Jehová sa kinektika kinyolitis akin yomijkej?

5 ¿Kinektika Jehová kinyolitis akin yomijkej? Kema. Jehová okichiuj ika akin okijkuilojkej Biblia makijtokan ika yejua kinyolitis akin yomijkej (Is. 26:19; Os. 13:14; Apoc. 20:11-13). Niman, ijkuak Jehová itlaj kijtoua, kichiua (Jos. 23:14). Jehová ijkon kichiuas pampa melak kineki oksejpa manemikan akin yomijkej. ¿Tleka ijkon tikijtouaj?

6 Matitlanemilikan itech tlen okijto Job. Yejua kuajli kimatstoya ika maski tla mikiskia, Jehová melak kinekiskia oksejpa kitas (Job 14:14, 15). Jehová noijki kinektika oksejpa kimitas itekipanojkauan akin yomijkej. Sa kichiatika tonajli ijkuak kinyolitis niman ijkon mayolpakikan niman maka sa makualokan. ¿Niman tlenon kimachilia Jehová inpampa tlaltikpakchanejkej akin xouel okixmatkej? ToTajtsin, akin melak tetlasojtla, noijki kineki kinyolitis (Hech. 24:15). Kineki iuan manouikakan niman nochipa manemikan ipan tlaltikpaktli (Juan 3:16). Kuajli nesi ika Jehová melak kineki kinyolitis akin yomijkej.

7, 8. ¿Tleka kuajli tikmatstokej ika Jehová ueli kinyolitia akin yomijkej?

7 ¿Ueli Jehová kinyolitia akin yomijkej? Kema. Yejua “nochi ueli kichiua” (Apoc. 1:8). Yejua ueli kitlani maski san akinon, hasta on mikilistli (1 Cor. 15:26). ¿Xmelak ika yejuin techyolchikaua niman techyolseuiya? Matikitakan tlen ipan onochiuj tokniuj Emma Arnold. Ijkuak panotoya ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, yejua niman ichanejkauan okixnamijkej tlen melak ouijtika. Miyekej ichanejkauan omijkej ipan campos de concentración nazis, niman pampa kinekiya kiyolseuis ichpoch, ijkin okijli: “Tla akin yomijkej xueliskia yoliuiskiaj, kijtosnekiskia ika on mikilistli más kojtik yeskia xijkon ken toTajtsin. San ika, tikmatstokej ika yejon xmelauak”. Kema, xnemi yakaj akin más kojtik ken Jehová. Yejua otechmakak tonemilis, ika yejon, uelis oksejpa kinmakas innemilis akin yomijkej.

8 Noijki uelis kuajli tikmatstoskej ika toTajtsin uelis kinyolitis akin yomijkej pampa yejua nochi kuajli kilnamiktika. Biblia kijtoua ika yejua kintokayotia nochi sitlalimej (Is. 40:26). Jehová kuajli kimilnamiki nochimej akin yomijkej (Job 14:13; Luc. 20:37, 38). Melak kuajli kilnamiki ken tlachiayaj, ken onoskaltijkej, tlen okichiujkej niman kenon katkaj.

9. ¿Tleka tikneltokaj ika yoliuiskej akin yomijkej?

9 Ijkon ken yotikitakej, uelis tikneltokaskej ika Jehová kinyolitis akin yomijkej pampa yejua kinektika teyolitis niman kipiya kojtilistli para ijkon kichiuas. Noijki uelis tikneltokaskej ika yejua teyolitis pampa yokinyolitijka sekimej tlaltikpakchanejkej. Biblia kinteneua sekimej tlakamej akin Jehová okinmakak kojtilistli para mateyolitikan, ken Jesucristo. Matikitakan ipan Biblia kenon Jesús okiyoliti yakaj akin yomijka. Yejuin tiknextiaj ipan Juan capítulo 11.

MIKI SE IAMIGO JESÚS

10. ¿Tlenon opanok Betania ijkuak Jesús oksekan tenojnotstinemiya, niman tlenon okinemili kichiuas? (Juan 11:1-3).

10 (Xpoua Juan 11:1-3). Jesús kinpiya sekimej iamigos akin chantij Betania: Lázaro niman omemej ikniuan, María niman Marta (Luc. 10:38-42). Itlamiyan xiuitl 32, Lázaro peua kualo niman ikniuan melak notekipachouaj. Kuakon, ontlatitlanij makijlitij Jesús ika Lázaro yopeuj kualo, san ika, pampa uejka nemiyaj, nonekiya nejnemiskej ome tonajli para ueliskiaj konijliskej (Juan 10:40). Lázaro miki kanaj ijkuak Jesús kemach kimati ika Lázaro yopeuj kualo. Maski Jesús kimati ika iamigo yonomikili, yejua ok nokaua ome tonajli kampa nemiya niman sakin yauj Betania. Ijkuak Jesús ajsi Betania, Lázaro ikuikaya naui tonajli ika omik. Jesús xnimantsin oajsik pampa kinekiya kichiuas itlaj tlen melak kinyolpaktiskia iamigos niman tlen melak kiueyiteneuaskia toTajtsin (Juan 11:4, 6, 11, 17).

11. ¿Tlenon techmachtia tlen Jesús okichiuj imiuan iamigos?

11 Tlen Jesús okichiuj techmachtia tlen noneki tikchiuaskej imiuan toamigos. Ijkuak María niman Marta oontlatitlankej makijlitij Jesús tlen panotoya, xokitlajtlanilijkej makimitati. San okijlikej ika iamigo Lázaro yopeujka kualo (Juan 11:3). Ijkuak Lázaro omik, Jesús ueliskia kiyolitiskia desde kampa nemiya. San ika, okinek yas Betania niman ijkon komintaskia María niman Marta pampa kuajli imiuan nouikaya. ¿Tejua tikpiya se moamigo akin sa kinektika mitspaleuis maski xtiktlajtlanilia? Tla kema, kuakon kuajli tikmatstika ika yejua mitspaleuis ijkuak onias ajmantli (Prov. 17:17). Tla tikchiuaj ken Jesús, tiyeskej ken yejon amigo. Oksejpa matitlajtokan itech Lázaro niman matikitakan tlenon opanok sakin.

12. ¿Tlenon Jesús kijlia Marta, niman tleka ueliskia kineltokas ika nochiuaskia tlen okijli? (Juan 11:23-26).

12 (Xpoua Juan 11:23-26). Ijkuak Marta kimati ika Jesús nemi nisiuj Betania, nimantsin konita. Kijlia: “NoTEKO, tla nikan tinemiskia, nokniu xmikiskia” (Juan 11:21). Jesús ueliskia kipajtiskia Lázaro niman ijkon xmikiskia, san ika, yejua xijkon okichiuj pampa kinekiya kichiuas okse itlaj tlen más temojkatlachialtiskia. Jesús kijlia Marta: “Mokniu oksejpa yoliuis”. Noijki, kichikauilia itlaneltok ijkuak kijlia: “Nejua nikinyoliuitia on yejuan yomikkej niman nikinmaka nemilistli oksejpa”. Kema, toTajtsin yokimakak kojtilistli Jesús para teyolitis. Jesús yokiyolitijka se ichpokakonetl akin kemach yomijka niman noijki se telpochkonetl akin kemach yomijka (Luc. 7:11-15; 8:49-55). San ika ¿ueliskia kiyolitis yakaj akin ikipiaya naui tonajli ika yomijka niman akin itlalnakayo yopeujka ijtlakaui?

“¡LÁZARO, XUAJKISA!”

Jesús melak okimikneli iamigos ijkuak okimitak chokatoyaj. (Xkimita párrafos 13 niman 14).

13. Ken kijtoua Juan 11:32-35, ¿tlenon kimachilia Jesús ijkuak kita ika María niman oksekimej chokatokej? (Noijki xkita tlaixkopinajli).

13 (Xpoua Juan 11:32-35). Matikonnemilikan ika tikitstokej ijkuak opanok yejuin. María, okse ikniuj Lázaro, nonisiuiya itech Jesús niman noijki ijkon kijlia ken Marta: “NoTEKO, tla nikan tinemiskia, nokniu xmikiskia”. María niman oksekimej melak noyolkokouaj. Ijkuak Jesús kimita niman kinkaki ika melak chokatokej, yejua noijki noyolkokoua. Pampa kimasikamati iamigos, uajixayotejtemoua. Yejua kasikamati kenon melak teyolkoko ijkuak miki yakaj akin tiktlasojtlaj niman sa kinektika kipopolos mikilistli tlen melak techtlajyouiltijtika.

14. ¿Tlenon techmachtia itech Jehová ijkuak Jesús ochokak pampa okikneli María?

14 Jesús ochokak ijkuak okitak ika María chokatoya, yejon techmachtia ika Jehová melak teiknelia. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Pampa, ijkon ken otikitakej ipan tlamachtijli tlen ouajpanok, Jesús kiteititia tlen kinemilia niman tlen kimachilia iTaj (Juan 12:45). Kuakon, ijkuak tikamapouaj ika Jesús ochokak pampa okitak ika iamigos melak noyolkokojtoyaj, techititia ika Jehová noijki melak noyolkokoua ijkuak kita ika texchoktia tlen tikijyouiyaj (Sal. 56:8). ¿Xmelak ika ijkuak tikmatij yejuin kichiua más matiknekikan matiknisiuikan toTajtsin akin tetlasojtlani?

Jesús okiteititi ika uelis kinyolitis akin yomijkej. (Xkimita párrafos 15 niman 16).

15. Ken kijtoua Juan 11:41-44, ¿tlenon opanok ipan teostotl kampa okitokakej Lázaro? (Noijki xkita tlaixkopinajli).

15 (Xpoua Juan 11:41-44). Jesús ajsi ipan teostotl kampa okitokakej Lázaro niman kiteijlia makejkuanikan tetl tlen ika tsauktoya. San ika, Marta kijlia ika itlalnakayo ikniuj yomoloniak. Jesús kinankilia: “¿Tlen xonimitsijlij tla titlaneltoka tikitas iueyilis Dios?” (Juan 11:39, 40). Kuakon, Jesús ajkotlachia niman kichiua se teoyotl ompa teixpan. Kineki makiueyiteneuakan Jehová ipampa tlen amantsin kichiuas. Kuakon, chikauak kijtoua: “¡Lázaro, xuajkisa!”. Niman Lázaro uajkisa itech teostotl. Jesús kichiua itlaj tlen sekimej kinemiliayaj ika xkeman ueliskia panoskia (xkita nota de estudio itech Juan 11:17TNM).

16. ¿Kenon techpaleuiya Juan capítulo 11 más matikneltokakan ika yoliuiskej akin yomijkej?

16 Tlen kijtoua Juan capítulo 11 techpaleuiya más matikneltokakan ika yoliuiskej akin yomijkej. Matikilnamikikan tlen Jesús okijli Marta: “Mokniu oksejpa yoliuis” (Juan 11:23). Ijkon ken iTaj, Jesús kineki niman uelis kinyolitis akin yomijkej. Pampa ochokak, techititia ika yejua yemelak kineki kipopolos mikilistli niman ijkon maka sa matoyolkokokan. Ijkuak Jesús okiyoliti Lázaro, oksejpa okiteititi ika kipiya kojtilistli niman ijkon kinyolitis akin yomijkej. Noijki matitlanemilikan itech tlen Jesús okilnamikti Marta: “¿Tlen xonimitsijlij tla titlaneltoka tikitas iueyilis Dios?” (Juan 11:40). Onka miyek tlen techititia ika toTajtsin kinyolitis akin yomijkej. San ika ¿tlenon uelis tikchiuaskej tla tiknekij más titlaneltokaskej itech yoliuilistli?

MÁS MATIKNELTOKAKAN IKA YOLIUISKEJ AKIN YOMIJKEJ

17. ¿Tlenon kuajli yeskia tikchiuaskej ijkuak tomachtiskej ipan Biblia intech akin oyoliujkej?

17 Matomachtikan niman matitlanemilikan itech akin yeuejkaui oyoliujkej. Biblia kinteneua chikueyi tlaltikpakchanejkej akin oyoliujkej para chantiskej ipan tlaltikpaktli. c ¿Tleka xmás kuajli tomachtiaj itech akin oyoliujkej? Ijkuak ijkon tikchiuaskej, matikilnamikikan ika yejuin tlakamej, siuamej niman kokonej yemelak onenkej. Matikitakan tlenon techmachtiaj niman matiknemilikan kenon tlen inpan onochiuj techititia ika Jehová kineki niman ueli kinyolitia akin yomijkej. Niman tlen más ueyi kijtosneki, matitlanemilikan itech tlen opanok ijkuak Jesús oyoliuj. Miyekej okitakej Jesús sakin ika oyoliuj, yejon kijtosneki ika kema uelis tikneltokaskej ika yemelak yoliuiskej akin yomijkej (1 Cor. 15:3-6, 20-22).

18. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon techpaleuiskej tlakuikaltin tlen tlajtouaj itech yoliuilistli? (Noijki xkita nota).

18 Xkinkakikan, xkinmokuikatikan niman xtlanemilikan itech tlakuikaltin tlen tlajtouaj itech yoliuilistli (Efes. 5:19). d Yejuin tlakuikaltin techpaleuiyaj más matikneltokakan ika yoliuiskej akin yomijkej. Ika yejon, melak kuajli tla tikinkakij. Noijki, uelis tokuikatiskej yejuin tlakuikaltin ijkuak tikueyichiuaj toTajtsin iuan tochanejkauan niman uelis titlajtoskej itech tlen techmachtiaj. Matikintsontekontlalikan niman itech matitlanemilikan, ijkon chikauis totlaneltok niman tlen kijtouaj yejuin tlakuikaltin ajsis ipan toyojlo. Tla ijkon tikchiuaj, ijkuak tikixnamikiskej itlaj tlen melak ouijtika kampa ueliskia timikiskej noso ijkuak mikis yakaj akin tiktlasojtlaj, iespíritu Jehová techpaleuis matikimilnamikikan yejuin tlakuikaltin. Yejon techyolseuis niman techyolchikauas.

19. ¿Itech tlenon uelis titlanemilis? (Xkita recuadro “ ¿Tlenon tikintlajtoltiskia?”).

19 Matitlanemilikan itech xochitlalpan. Jehová yokichiuj matiuelikan matoitakan ipan yenkuik tlaltikpaktli. Se tokniuj siuatl kijtoua: “Nochipa nitlanemilia ika ninemi ipan xochitlalpan, hasta ueli nikimijnekui xochimej”. Matitlanemilikan itech kenon melak kualtsin yes tikimixmatiskej itekipanojkauan Jehová akin Biblia kinteneua. ¿Akinon más tikuelitaskia tikixmatis? ¿Tlenon tiktlajtoltiskia? Noijki matitlanemilikan itech kenon melak kualtsin yes ijkuak oksejpa tikimitaskej toamigos noso tochanejkauan akin yomijkej. Xtlanemili itech tlenon kachtopa tikimijlis, itech kenon melak chikauak tikinnapalos niman itech kenon melak tiyolpakis ijkuak oksejpa tikimitas.

20. ¿Tlenon noneki más tikneltokaskej?

20 Melak tiktlasojkamachiliaj Jehová pampa yokijto ika kinyolitis akin yomijkej. Kuajli tikmatstokej ika yejua kineki ijkon kichiuas niman uelis ijkon kichiuas. Kentla yejua toseselti techijliskia: “Akin tikintlasojtla nokuiteuaskej”. Más matikneltokakan ika toTajtsin kinyolitis akin yomijkej. Tla ijkon tikchiuaj, más tonisiuiskej itech Jehová, akin yotechmakak yejuin kualtsin tlamachialistli.

TLAKUIKAJLI 147 Techmakas nemilistli tlen xtlamis

a Tla tejua yotimomijkati, kanaj mitsyolseuiya tikmatis ika akin yomijkej yoliuiskej. San ika ¿kenon tikimijliskia oksekimej ika yejuin yemelak nochiuas? ¿Niman tlenon uelis tikchiuas para más tikneltokas ika yemelak yoliuiskej akin yomijkej? Yejuin tlamachtijli techpaleuis más matitlaneltokakan itech yoliuilistli.

b Video ika tlatsotsonajli Melak nisiuj, okis ipan programa de noviembre de 2016.

c Xkita recuadro “Ocho resurrecciones relatadas en la Biblia”, itech La Atalaya del 1 de agosto de 2015, página 4.

d Xkimita yejuin tlakuikaltin tlen uajnestiuej ipan libro Xkuikatili Jehová ika pakilistli: Xmoita ijkuak nochi yenkuik yes (tlakuikajli 139), Maka xkixtenkaua tlaxtlauijli (tlakuikajli 144) niman Jehová kinnotsas (tlakuikajli 151). Noijki xkita ipan jw.org tlakuikaltin Melak nisiuj, Sajnoye tipakis niman Ya verás.