Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAJTOUA ITECH INEMILIS

Kuajli yonikijto ika xkeman nikintemoltis nomauan

Kuajli yonikijto ika xkeman nikintemoltis nomauan

“NOTAJ”, “NOTATAJ”, “TÍO”. Ijkon nechnotsaj miyekej telpokamej ipan Betel. Niman maski inikpiya 89 xiuitl, ok nikuelita ijkon manechijlikan. Ijkuak ijkon nechijliaj pampa nechtlasojtlaj, nikita ika se tlateochiualistli tlen Jehová yonechmakak pampa chikauak yoniktekichiuili 72 xiuitl. Niman pampa youejkauj niktekichiuilia toTajtsin, ika nochi noyojlo uelis nikimijlis yejon telpokamej ika tla xkeman kintemoltiaj inmauan intekiyo “kipiyas itlaxtlauil” (2 Crón. 15:7).

NOTAJUAN NIMAN NOKNIUAN

Notajuan okiskej itech Ucrania niman ochantitoj Canadá. Onochantijkej ipan se kalpan itoka Rossburn, tlen onka Manitoba. Nonan okinpix chikueyi okichkokonej niman chikueyi siuakokonej, niman xkouatsitsintin katkaj. Nejua ika nicatorce katka. Notaj melak kuelitaya Biblia niman techpouiliaya nochi domingos ika kualkan, san ika, kineltokaya ika akin tlayekanayaj ipan tlaneltokiltin san kinekiyaj kinkuiliskej intomin tlaltikpakchanejkej niman xyemelak kinekiyaj kinpaleuiskej. Miyekpa kamanalouaya niman kijtouaya: “¿Akinon okitlaxtlauili Jesús pampa tenojnotsaya niman temachtiaya?”.

Nauimej nokniuan tlakamej niman nauimej nokniuan siuamej otlaneltokakej itech toTajtsin. Nokniuj Rose otekit ken precursora hasta ijkuak omik. Ijkuak achijtsin poliuiya ika mikis, kinyolchikauaya nochimej makikakikan iTlajtol toTajtsin. Kijtouaya: “Nikneki nimitsitas ipan yenkuik tlaltikpaktli”. Nokniuj Ted, se akin iueyi, yejua tenojnotsaya itech infierno. Nochi domingos ika kualkan tenojnotsaya ipan radio, niman miyekpa kimijliaya akin kikakiyaj ika akin kichiuaj tlajtlakojli nochipa tlatlatoskej ipan tlitl tlen onka infierno, tlen xkeman seuis. San ika, sakin, chikauak okitekipanouili Jehová ika pakilistli niman oyolmelaujkanen.

PEUA CHIKAUAK NIKTEKICHIUILIA JEHOVÁ

Ipan junio, xiuitl 1944, ijkuak yoninokuepatoya itech kaltlamachtijli, ipan mesa kampa titlakuaj oniknexti se amatlajkuilojli tlen itoka katka La regeneración venidera del mundo. * Opeuj nikpoua kachtopa página, sakin ika ome, niman xok ouel nikajkaua ika nikpoua. Ijkuak otlan nikpoua, yoniktlapejpenijka itlaj: niknekiya niktekichiuilis Jehová ijkon ken okichiuj Jesús.

¿Kenon oajsik yejon amatlajkuilojli ipan tomesa? Nokniuj Steve onechijli ika tochan opanokaj omemej tlakamej akin kinemakayaj amatlajkuiloltin niman amoxtin. Okijto: “Onijkouj yejuin pampa san oniktlaxtlauj makuijli centavos”. Ouajchikueyit, yejon tlakamej oksejpa otechtlajpalokoj. Otechijlikej ika katkaj iteixpantijkauan Jehová niman ika kikuiyaj Biblia ijkuak kinankiliayaj tlen oksekimej kintlajtoltiayaj. Yejon otikuelkakej pampa totajuan otechititijkej matiktlakaitakan iTlajtol toTajtsin. Yejon omemej tlakamej noijki otechijlikej ika sa achijtsin poliuiya ika kipanoltiskiaj inueyitlanechikol ipan Winnipeg, kampa chantiya nokniuj Elsie, kuakon, oniknek nias.

Ipan nobicicleta, oniaj hasta Winnipeg, kanaj 320 kilómetros ika uejka. Ijkuak niaya, oninotelkets Kelwood, kampa chantiyaj yejon omemej Teixpantijkej akin otechtlajpalotoyaj. Ijkuak ompa ninemiya, imiuan oninosentlali niman onikmat tlenon katka se tlanechikojli. Noijki oniuel ika tlakamej, siuamej niman telpokamej noneki tenojnotsaskej techajchan, ijkon ken okichiuj Jesús.

Ipan Winnipeg, oninosentlali iuan Jack, se nokniuj akin noijki iueyi katka, niman noijki ouajlaka ipan ueyi tlanechikojli, yejua oualeujka itech kalpan Ontario. Kachtopa tonajli itech ueyi tlanechikojli, se tokniuj okijto ika sekimej noapolaktiskiaj. Jack niman nejua otiknemilijkej toapolaktiskej ipan yejon ueyi tlanechikojli. Kuajli yotikijtokaj ika tla yotoapolaktijkaj nimantsin tipeuaskiaj titekitiskiaj ken precursores. Nejua nikpiaya 16 xiuitl niman nonekiya ninokuepas ipan kaltlamachtijli, san ika, ijkuak ouajsextiak opeuj nitekiti ken precursor regular.

TLEN NIUELI PAMPA NITEKITI KEN PRECURSOR

Opeuj nitekiti ken precursor iuan tokniuj Stan Nicolson, otipeujkej titlapaleuiyaj ipan Souris, se kalpan tlen onka Manitoba. Nimantsin onikitak ika kemantika ouijtika titekitis ken precursor. Kemantika xtikpiayaj tomin, san ika, xtikajkauayaj ika titenojnotsayaj. Se tonajli, otokuepkej tochan pampa yotitlankaj ika titenojnotsaj nochi tonajli. Melak tapismikiyaj, san ika, xtikpiayaj tomintsin. Ipan tokiyauatenko onkatka itlaj: yakaj otechkauilito miyek tlakuajli. Xkeman otikmatkej akinon okichiuj yejon. Yejon yeuajli otitlakuajkej ken akin kipiyaj miyek tomin. ¡Melak otechteochiujkej pampa xkeman otikintemoltijkej tomauan! Niman, itlamiyan yejon metstli hasta onitomauj.

Opanok seki metstin, otechtitlankej ipan se kalpan itoka Gilbert Plains, tlen nokaua kanaj 240 kilómetros itech Souris. Ipan yejon tonaltin, nochi tlanechikoltin tlayekapan kitlaliayaj se ueyi amatl kampa kijkuilouayaj kech tenojnotsayaj ipan nochi metstin. Ijkuak onikitak ika ipan se metstli xsajnoye otenojnotskej, onikinmakak se tlamachtijli niman ijkon nikimijlis ika nonekiya matenojnotsakan. Ijkuak otlan tlanechikojli, se tokniuj precursora akin iueyi katka niman iueuentsin xnomachtiaya, opeuj choka niman onechijli: “Onikyejyeko, san ika, xouel miyek onikchiuj”. Kuakon, nejua noijki opeuj nichoka niman onikijli manechtlapopolui.

Telpokamej akin kichiuaj ken Cristo niman kojtikej, uelis nimantsin nopopoloskej niman sakin xkuajli nomachiliskej. Yejon tlen nopan onochiuj. San ika, yonikitak ika melak kuajli tla xkeman tikintemoltiaj tomauan. Ijkuak ninopopoloua, nikyejyekoua nikitas tlenon uelis nikchiuas niman xok ijkon ninopopolos. Tla xtikajkauaj tiktekichiuilia toTajtsin ika melajkayotl, tikpiyaskej miyek tlateochiualistin.

OTECHTLAUELITAKEJ IPAN QUEBEC

Ijkuak nikpiaya 21 xiuitl, onikpix se ueyi tlateochiualistli pampa oniaj ipan iTlamachtil Galaad número 14. Yejuin tlamachtijli otlan ipan febrero, xiuitl 1950. Kanaj 25 itech 103 akin imiuan oninomachti otechtitlankej Quebec, kampa tlajtouaj francés. Ompa melak okintlaueltokakej iteixpantijkauan Jehová. Nejua onechtitlankej Val-d’Or, se kalpan kampa onka minas niman kikixtiaj oro. Se tonajli, otitenojnotsatoj iuan sekimej tokniuan ipan se kalpan tlen nisiuj onka itech Val-Senneville. Teopixki akin ompa nemiya otechijli ika techuisokiskia tla xnimantsin tiauej. Oniktlateluili yejon teopixki pampa ijkon otechijli niman ononek tlatlaxtlauas. *

Miyekpa ijkon otechtlaueltokakej ipan Quebec. Teopan Católica yokiyekanka Quebec ipantsin 300 xiuitl, kuakon, teopixkej niman tlanauatijkej akin kinpaleuiayaj okimixnamijkej iteixpantijkauan Jehová. Ouijtika otikitakej yejon. San ika, maski xtimiyekej katkaj, xkeman otikintemoltijkej tomauan. Akin chantiyaj Quebec niman kuajli kipiayaj inyojlo, kema okikakej iTlajtol toTajtsin. Se tlateochiualistli ika onikinmachti sekimej tlaltikpakchanejkej akin noijki onochiujkej tokniuan. Se neskayotl, onikmachti se familia akin majtlaktli katkaj niman nochimej opeujkej kitekichiuiliaj Jehová. Pampa ijkon okichiujkej, oksekimej noijki okinejkej kisaskej itech teopan Católica. Xotikajkaujkej ika titenojnotsaj niman sakin, xok otechtlaueltokakej.

KINMACHTIAJ TOKNIUAN IKA INTLAJTOL

Ipan 1956, onechtitlankej Haití. Misioneros akin ompa tlapaleuiayaj kintekiyomakaya ueliskej francés. Maski ijkon, tlaltikpakchanejkej kinkakiyaj. Misionero Stanley Boggus okijto: “Techmojkatlachialtiaya ika tlaltikpakchanejkej melak techpaleuiayaj matitlajtokan intlajtol”. Nejua onechpaleui ika ninemiya Quebec pampa oniuel francés. San ika, nimantsin otikitakej ika miyekej tokniuan akin ompa chantiyaj tlajtouayaj criollo haitiano. Kuakon, tla tiknekiyaj kuajli matechkakikan, nonekiya tomachtiskej yejon tlajtojli. Ijkon otikchiujkej niman otikpixkej miyek tlateochiualistin.

Grupo akin Tlayekana ipan nochi tlanechikoltin otechkauili matiktlajtolkuepakan Amatl Tekakistilijketl niman okseki amatlajkuiloltin ika criollo haitiano niman ijkon tikinpaleuiskej miyekej tokniuan. Yejon melak otepaleui, pampa melak miyekej opeuj nosentlaliaj ipan nochi país. Ipan 1950, nemiyaj 99 tenojnotskej ipan Haití. San ika, kanaj ipan xiuitl 1960, nemiyaj ipantsin 800 tenojnotskej. Kuakon, onechnotskej Betel. Ipan 1961, onitlamachti ipan Tlamachtijli itech iTekiyo Tekiuajyotl. Ouel otikinmachtijkej 40 tokniuan, sekimej tlayekankej katkaj niman oksekimej precursores especiales katkaj. Ipan ueyi tlanechikojli tlen onochiuj ipan enero, xiuitl 1962, otikinyolchikaujkej tokniuan akin kichiujtoyaj tlen notlajtlaniya ika chikauak makitekichiuilikan Jehová, niman sekimej opeuj tekitij ken precursores especiales. Yejuin opanok ijkuak nonekiya, pampa sa achijtsin poliuiya ika techtlaueltokaskiaj.

Ipan enero 23, xiuitl 1962, ijkuak yopanoka ueyi tlanechikojli, policía ouajla ipan sucursal. Misionero Andrew D’Amico niman nejua otechtsaujkej, niman otechinkuilijkej nochi revistas itech ¡Despertad! 8 enero 1962 (ika francés). Se tlamachtijli itech yejuin revista okiteneuj ika seki periódicos itech Francia kijtouayaj ika ipan Haití nochiuaya naualyotl (vudú). Sekimej xokuelkakej yejon, niman okijtokej ika yejon tlamachtijli otikijkuilokaj ipan sucursal. Opanok seki semanas, niman akin timisioneros katkaj otechkixtijkej itech Haití. * San ika, tokniuan itech yejon país xokikajkaujkej ika tenojnotsaj pampa kuajli okinmachtijkaj. Melak nechyolpaktia nikilnamikis kenon otlaxikojkej niman okiskaltijkej intlaneltokil. Aman hasta kipiyaj Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras ika criollo haitiano, itlaj tlen yeuejkaui nesiya ika xkeman nochiuaskia.

TIKALCHIJCHIUAJ IPAN REPÚBLICA CENTROAFRICANA

Sakin ika onitlapaleui Haití, onechtitlankej ken misionero ipan República Centroafricana. Kema ompa onitlapaleui ken tlayekanketl ipan circuito niman sakin ken tlayekanketl ipan sucursal.

Ipan yejon tonaltin, xmiyek tlemach tiktekitiltiayaj niman ijkon tikinchijchiuaskej Kaltin kampa Tosentlaliaj. Oninomachti niksentlalia sakatl niman ika yejon tikintlapachouayaj. Akin ompa panouayaj melak nechtlajtlatayaj ijkuak nikchiuaya yejon. Yejon noijki okinyolchikauj oksekimej tokniuan matepaleuikan kampa kinchijchiuayaj niman kinyektlaliayaj Kaltin kampa Tosentlaliaj. Teopixkej techpijpinaujtiayaj pampa yejuamej kintlapachouayaj inteopanuan ika lámina niman tejuamej xyejon tiktekitiltiayaj. San ika, yejon xotechajman, niman ok tosentlaliayaj ipan yejon Kaltin kampa Tosentlaliaj tlen tlachijchiujtin katkaj ika sakatl. San ika, ijkuak ipan Bangui opanok se ajakakiyaujtli, xok otechpijpinaujtijkej. Ajakatl okontlajkal hasta tlatlajko ipan ojtli yejon lámina tlen ika tlapachiujtoya se teopan. San ika, xokuajtlakal sakatl tlen ika tlapachiujtoyaj Kaltin kampa Tosentlaliaj. Ipan makuijli metstli, otikchijchiujkej se sucursal niman se kajli kampa chantiskiaj misioneros. Nochi yejon techpaleuiskia kuajli matitenojnotsakan. *

NIKNEXTIA AKIN IUAN NINONAMIKTIS

Ijkuak otonamiktijkej.

Ipan 1976, xok otechkauilijkej titenojnotsaskej ipan República Centroafricana, kuakon, onechtitlankej Yamena, tlen onka ipan país tlen itoka Chad. Melak kuajli ika onikixmat Happy, se precursora especial itech Camerún akin melak kuelita tenojnotsas. Otonamiktijkej ipan abril 1, xiuitl 1978. Melak teajman ika ipan yejon metstli opeuj guerra niman otiajkej ika tlatsintlan itech yejon país. Miyekej ijkon okichiujkej. Ijkuak otlan guerra, otiuajtokuepkej niman otikitakej ika ipan tokal yonochantijkaj soldados. Xsan okichtejkaj amatlajkuiloltin, noijki ikue Happy tlen okitlali ijkuak otonamiktijkej, niman noijki okichtejkaj nochi tlen otechtlayokolijkaj. San ika, xkeman otikintemoltijkej tomauan. Ok san sekan tinemiyaj niman melak tiknekiyaj tiktekichiuiliskej Jehová.

Opanok ome xiuitl niman otechkauilikej matitenojnotsakan ipan República Centroafricana. Oksejpa ompa otokuepkej niman otitekipanojkej ipan circuito. Tichantiyaj ipan se combi tlen kipiaya se cama tlen ueliya nokuelpachouaya. Tiksentlaliayaj atl ipan se bidón kampa ueliya kalakiya 200 litros, noijki tikpiayaj se refrigerador niman se estufa. Melak ouijtika tikitayaj ijkuak tiayaj oksekan. Sejpatipan, onkatkaj 117 kampa tlajpiayaj policías, niman nochimej otechtlatlachilijkej.

Melak tona katka, ajsiya hasta 50 °C. Kemantika melak ouijtika katka tiknextiskej atl tlen ika titeapolaktiskej ipan uejueyimej tlanechikoltin. Kuakon, tokniuan tlachkuayaj kampa nojuitiaya atentli niman ajachijtsin kisentlaliayaj atl tlen ika ueliskiaj teapolaktiskej. Miyekpa kinapolaktiayaj ijtik se tambo.

TITEPALEUIYAJ IPAN OKSEKI PAÍSES TLEN ONKA ÁFRICA

Ipan 1980, otechtitlankej Nigeria. Ompa otitepaleuijkej ome xiuitl iuan tlajko ipan tekitl tlen tokniuan kichiujtoyaj niman ijkon kichijchiuaskej se yenkuik sucursal. Tokniuan okikojkaj se kaltsintli tlen ome nepanijtok tlen ueliya kejkuaniayaj niman oksejpa kitlaliayaj ipan totlal. Se tonajli ika kualkan, onitlejkok kampa melak tlakpak itech yejon kaltsintli niman ijkon nitepaleuis. Ijkuak itlakualispan katka, nitemouaya kampa onitlejkoka ika kualkan. San ika, pampa yokixojxotonijkaj, nejua ononcholo kampa xok itlaj katka niman oniuetsito. Nesiya ika melak oninokokojka, san ika, sakin, onechkixtilijkej seki radiografías niman onechitak tepajtiketl, niman okijli Happy: “Maka xmajmana. San onejnekuiliuj, pajtis kanaj ipan se semana”.

Tiauej ipan se ueyi tlanechikojli ipan carro.

Ipan 1986, otiajkej Costa de Marfil, kampa onitekit ken tlayekanketl ipan circuito. Noijki nonekiya nikomintlajpalos tlanechikoltin tlen onkatkaj nisiuj itech Burkina Faso. Nion xniknemiliaya tla sakin ompa tichantiskiaj seki xiujtin.

Tichantiyaj ipan se combi ijkuak nitlapaleuiaya ken tlayekanketl ipan circuito.

Ipan 2003, nejua iuan Happy otokuepkej Canadá niman ijkon titlapaleuiskiaj Betel, yopanoka 47 xiuitl ika xok ompa ninemiya. Toamauan kijtouayaj ika tiualeuayaj Canadá, san ika, toyojlo kijtouaya ika tiualeuayaj África.

Nitemachtijtok itech Biblia ipan Burkina Faso.

Kuakon, ipan 2007, ijkuak nikpiaya 79 xiuitl, otokuepkej África. Otechtitlankej Burkina Faso, kampa onitlapaleui iuan Grupo akin tlayekana ipan se País. Sakin, yejon oficina onochiuj Kajli kampa Tlajtolkuepaj. Sucursal tlen onka Benín kiyekana yejuin oficina. Ipan agosto, xiuitl 2013, otechtitlankej Betel tlen onka Benín.

Iuan Happy, ijkuak titlapaleuiayaj ipan sucursal tlen onka Benín.

Maski xok miyek ueli nikchiua, ok melak nechyolpaktia nitenojnotsas. Ipan yeyi xiuitl tlen yopanok, ika itlapaleuilis tlayekankej niman nosiuatsin akin melak niktlasojtla, youel yonikitak kenon omemej akin onikinmachti yonoapolaktijkej, Gédéon niman Frégis. Aman chikauak kitekichiuiliaj Jehová.

Sa ika tlami, Happy niman nejua otechtitlankej ipan sucursal tlen onka Sudáfrica, kampa betelitas ika inyojlo nechtlajpiyaj. Sudáfrica ika chikome país tlen onka África kampa yonitlapaleui. Ipan octubre, xiuitl 2017, otikselijkej se tlateochiualistli melak kualtsin. Otechnotskej ipan tlanechikojli tlen onochiuj ijkuak peuaskia notekitiltis oficina kampa noyekanaj nochi sucursales tlen onka Warwick (Nueva York). Xkeman tikilkauaskej yejon.

Anuario 1994 kijtoua ipan página 255: “Nochimej akin yotlaxikojkej ipan tenojnotsalistli tikimijliaj yejuin: ‘Xmoyolchikauakan niman maka matemokan nemomauan, pampa nemotekiyo kipiyas itlaxtlauil’” (2 Crón. 15:7). Happy niman nejua yotikijtokej tiktlakamatiskej yejuin tlajtoltin niman tikinyolchikauaskej oksekimej ika noijki ijkon makichiuakan.

^ párr. 9 Tlen okichijchiujkej iteixpantijkauan Jehová ipan 1944. Aman xok nochijchiua.

^ párr. 18 Xkita tlamachtijli “Sacerdote de Quebec hallado culpable por ataque contra testigos de Jehová”, itech ¡Despertad! 8 enero 1954, páginas 3 niman 4.

^ párr. 23 Uelis tikpouas okseki tlen opanok ipan Anuario de los testigos de Jehová 1994, páginas 148-150.

^ párr. 26 Xkita tlamachtijli “Edificando sobre cimientos sólidos”, itech ¡Despertad! 8 agosto 1966, página 27.