Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 31

“Titlaxikouaj”

“Titlaxikouaj”

“Yejua ika, titlaxikouaj” (2 COR. 4:16, TNM).

TLAKUIKAJLI 128 Matitlaxikojtokan hasta ijkuak tlapopoliuis

TLEN TIKITASKEJ *

1. ¿Tlenon noneki kichiuaskej akin kichiuaj ken Cristo niman ijkon kiseliskej nemilistli?

AKIN tikchiuaj ken Cristo totlalojtokej ipan “on ojtli” tlen teuika ipan nemilistli. Maski tla san kemach yotipeujkej tiktekichiuiliaj Jehová noso tla yotiuejkaujkej, noneki totlalojtoskej niman tajsiskej kampa ontlami yejuin ojtli. Tlen Pablo okimijli tokniuan akin chantiyaj Filipos uelis techyolchikauas matotlalojtokan niman ijkon tikseliskej nemilistli. Sekimej tokniuan filipenses youejkaujkaj ika kitekichiuiliayaj Jehová ijkuak okiselijkej icarta Pablo. Yejuamej melak kuajli kitekichiuilijtoyaj Jehová, san ika, Pablo okimilnamikti ika nonekiya tlaxikoskej. Kinekiya noijki manokojtilikan tetlaniskej, ijkon ken yejua nokojtiliaya (Filip. 3:14).

2. ¿Tleka melak otepaleui tlen Pablo okimijli filipenses?

2 Tlen Pablo okimijli filipenses melak otepaleui. Yejon tokniuan opeujkej kixnamikij tlen ouijtika ijkuak opeuj tlanechikojli. Nochi opeuj kanaj ipan xiuitl 50, ijkuak Pablo niman Silas oajsikej Filipos. Yejuamej ompa oajsikaj pampa toTajtsin okimijlika mauiyan Macedonia (Hech. 16:9). Ompa Filipos okixmatkej se siuatl akin itoka katka Lidia, yejua kuajli okinkak. Jehová “okitlapouilij iyojlo niman okiselij” iTlajtol toTajtsin (Hech. 16:14). Sakin, yejua niman nochimej akin chantiyaj ichan onoapolaktijkej. San ika, Diablo xokuelitak yejon niman xsan ijkon uajnokauaskia. Sekimej tlakamej okinuikakej Pablo niman Silas kampa nemiyaj tekiuajkej niman okintlajtolchijchiuilijkej, okijtokej ika kinajkomantinemiyaj akin ompa chantiyaj. Kuakon, otlanauatijkej makinuijuitekikan Pablo niman Silas, sakin okintsajkej niman “okintlajtlanilijkej yej ma kisakan de ipan on ueyikalpan” (Hech. 16:16-40). ¿Okikajkaujkej ika kitekichiuiliaj Jehová? Ka. ¿Tlenon okichiujkej tokniuan akin chantiyaj Filipos? Melak teyolpakti ika yejuamej noijki otlaxikojkej. Kuajli tikitaj ika tokniuan onoyolchikaujkej ipampa tlen okichiujkej Pablo niman Silas.

3. ¿Tlenon yokijtoka Pablo kichiuas, niman tlenon tiknankilijtoskej ipan yejuin tlamachtijli?

3 Pablo kuajli yokijtoka ika tlaxikoskia (2 Cor. 4:16, TNM). San ika, kimatstoya ika tla kinekiya tetlanis kampa notlalojtoya, nonekiya tlanemilijtos ipan tlen kiseliskia. ¿Tlenon tiuelij itech Pablo? ¿Kenon sekimej tokniuan techititiaj ika kema uelis titlaxikoskej maski tikixnamikiskej tlen ouijtika? ¿Tleka tikijtouaj ika tla titlanemiliaj ipan tlen toTajtsin techmakas uelis techpaleuis matokojtilitokan titlaxikoskej?

¿TLENON TIUELIJ ITECH PABLO?

4. ¿Tlenon okichiuj Pablo maski kixnamiktoya tlen ouijtika?

4 Matikitakan tlenon ipan nochiujtoya Pablo ijkuak okintlajkuilouili filipenses. Yejua tsauktoya Roma ipan se kajli. Kuakon, xueliya ontenojnotsaya. Maski ijkon, yejua kinnojnotsaya akin kontlajpalouayaj niman kijkuilouaya cartas tlen kintitlaniliaya tlanechikoltin. Aman, noijki miyekej tokniuan akin xuelij kisaj ontenojnotsaj nokojtiliaj kinnojnotsaskej akin komintlajpalouaj inchan. Yejuamej noijki kimijkuilouaj cartas niman komintitlanij.

5. Itech tlen okijkuilo ipan Filipenses 3:12-14, ¿tlenon okipaleui Pablo nochipa makitekichiuilijto Jehová?

5 Pablo onokojtili xtlanemilis ipan nochi tlen kuajli yokichiujka noso ipan tlen xkuajli okichiujka. Kema, yejua okijto ika kilkauaya tlen yopanoka niman ijkon kajsis “on tlen onkaj tlayakapan” noso tetlanis kampa notlalojtoya (xpoua Filipenses 3:12-14). ¿Tlenon ueliskia kichiuaskia maka sa makitekichiuili Jehová? Kachtopa, yejua miyek yokichiujka ipan judaísmo. San ika, yejua kitaya “nochi on tlajtlamach [...] ken itlaj tlajsojli” katka (Filip. 3:3-8). Ika ome, yejua okintlaueltokaka tokniuan. San ika, yejon xokichiuj ika maka sa makitekichiuili Jehová. Ika yeyi, yejua miyek yokichiujka ipan itekiyo Jehová. Pablo, melak kuajli otenojnots maski okixnamik tlen ouijtika: okitsajkej, okiuijuitikej, okitemojmotlakej, oapolajkej barcos kampa yaya, kemantika xkipiaya tlen kikuas niman xkipiaya tlen ika notlakentis. San ika, xkeman okinemili ika nochi yokimakaka Jehová (2 Cor. 11:23-27). Maski Pablo miyek yokichiujka niman miyek yokixnamijka, kasikamatiya ika nonekiya kitekichiuilijtos Jehová. Tejuamej noijki noneki ijkon tikchiuaskej.

6. ¿Tlenon “tlen nokaua tlakuitlapan” kanaj nonekis tikilkauaskej?

6 ¿Kenon uelis tikilkauaskej “tlen nokaua tlakuitlapan” ijkon ken okichiuj Pablo? Kanaj xok tiknekij totlajtlakoltijtoskej ipampa tlen xkuajli otikchiujkej yeuejkaui. Tla ijkon topan nochiua, ¿tleka xtomachtiaj kenon melak techpaleuiya ika Jesús omik topampa? Tla tomachtiaj itech yejuin, tla itech titlanemiliaj niman tikchiuaj teoyotl, xok sajnoye tajmanaskej ipampa tlen xkuajli otikchiujkej. Hasta xok totlajtlakoltijtoskej itech itlaj kampa toTajtsin yotechtlapopolui. ¿Kenon noijki techpaleuiya tlen okichiuj Pablo? Matikitakan. Sekimej tokniuan kanaj okikaujkej intekiyo kampa miyek tomin kitlaniyaj niman ijkon más kuajli tenojnotsaskej. Tla tejuamej ijkon yotikchiujkej, ¿uelis tikilkauaskej nochi tlen yotijkaujkej? (Núm. 11:4-6; Ecl. 7:10). Uelis tikijtoskej ika tlen yotikchiujkej ipampa Jehová noso tlen yotikixnamijkej noijki itlaj “tlen nokaua tlakuitlapan”. Yemelak, ijkuak tikilnamikij kenon Jehová yotechteochiuj niman yotechpaleui, más tiknisiuiyaj. San ika, maka san ijkon matokauakan, maka matiknemilikan ika miyek yotikchiujkej (1 Cor. 15:58).

Ipan ojtli tlen teuika ipan nemilistli, maka oksekan matontlachiakan, san matiknemilikan ika titetlaniskej. (Xkita párrafo 7).

7. Ipan 1 Corintios 9:24-27, ¿tlenon okijto Pablo ika noneki tikchiuaskej niman ijkon titetlaniskej ipan “on ojtli” tlen teuika ipan nemilistli? Xkijto se neskayotl.

7 Jesús okijtoka ika noneki tokojtiliskej, niman Pablo kuajli kasikamatiya yejon (Luc. 13:23, 24). Pablo kimatstoya ika ijkon ken Jesús, nonekiya nochipa nokojtilijtos. Ika yejon, Pablo okijto ika tejuamej kentla totlalojtoskiaj ipan se ojtli (xpoua 1 Corintios 9:24-27). Akin notlalouaj melak kinekij tetlaniskej niman nokojtiliaj xontlachiaskej oksekan. Se neskayotl, akin notlalouaj kemantika kanaj panouaj kampa onka miyek tiendas noso okseki itlaj. ¿Xmelak ika nion se akin notlaloua noteltis niman ijkon kitas tlen kinemakaj ipan tiendas? Xakaj ijkon kichiuaskia pampa nochimej kinekij tetlaniskej. Tejuamej noijki totlalouaj niman xkipiya ika oksekan tontlachixtiaskej. Ijkon ken Pablo, tla san tiknemiliaj ika titetlaniskej niman tla tokojtiliaj, kuakon, kema titetlaniskej.

MATITLAXIKOKAN IJKUAK TIKIXNAMIKISKEJ TLEN OUIJTIKA

8. ¿Itech tlenon titlajtoskej?

8 Matitlajtokan itech tlen kemantika uelis kichiuas maka sa chikauak matotlalojtokan: ijkuak xnimantsin nochiua tlen tikchiaj, ijkuak xok tikojtikej niman ijkuak tiuejkauij titlajyouijtokej. Melak techpaleuis tla tikitaj tlen okichiujkej sekimej tokniuan (Filip. 3:17).

9. ¿Kenon uelis tomachiliskej tla xnimantsin nochiua tlen tikchiaj?

9 Ijkuak xnimantsin nochiua tlen tikchiaj. Tinochimej tiknekij ika toTajtsin makichijtiuetsi tlen yokijto kichiuas. Ijkuak teotlajtoketl Habacuc okijto ika kinekiya matlantiuetsi tlen nochiuaya Judá, Jehová okijli matlatlachixto (Hab. 2:3). San ika, ijkuak tikitaj ika xnimantsin nochiua tlen tikchiaj, uelis kichiuas maka sa matiyolpakikan. Kanaj hasta tajmanaskej (Prov. 13:12). Yejuin tlen inpan onochiuj sekimej tokniuan ipan 1914. Miyekej tokniuan tlapejpeniltin kichiayaj yaskej iluikak ipan yejon xiuitl. Pampa yejon xopanok, ¿tlenon okichiujkej yejuin tokniuan akin yolmelajkej?

Tokniuan Royal niman Pearl Spatz kichiayaj yaskej iluikak ipan 1914. Maski xonochiuj tlen kichiayaj, nochipa okitekichiuilijkej Jehová. (Xkita párrafo 10).

10. ¿Tlenon okichiuj se tokniuj iuan isiuauj ijkuak xonochiuj tlen kichiayaj?

10 Matikitakan tlenon okichiujkej tokniuan Royal Spatz iuan isiuatsin Pearl. Tokniuj Royal onoapolakti ipan 1908 ijkuak kipiaya 20 xiuitl. Yejua kuajli kimatstoya ika sa achijtsin poliuiya ika yaskia iluikak. Ipan 1911, ijkuak tokniuj okijli Pearl tla kinekiya iuan nonamiktis, yejua okijli: “Tikmatstika tlenon nochiuas ipan 1914. Tla tonamiktiskej, matonamiktijtiuetsikan”. ¿Okikajkaujkej ika kitekichiuiliaj Jehová ijkuak xoyajkej iluikak ipan 1914? Ka, yejuamej kinekiyaj kitekichiuilijtoskej toTajtsin niman xsan tlanemilijtoyaj itech tlen toTajtsin kinmakaskia. Yejuamej kinekiyaj notlalojtoskej niman tlaxikoskej. Niman ijkon okichiujkej. Royal niman Pearl miyek xiuitl okitekichiuilijkej Jehová hasta ijkuak otlan innemilis ipan tlaltikpaktli. Yemelak, tiknekij ika Jehová makiteititi ika san yejua ueli tlayekana niman makichiua tlen yokijto. Uelis kuajli tikmatstoskej ika yejuin nochiuas ipan tonajli tlen toTajtsin yokitlapejpeni. Kuakon, chikauak matiktekichiuilijtokan toTajtsin, maka matajmanakan tla xnimantsin nochiua tlen tikchiaj, nochipa matotlalojtokan.

Maski youeuentsintiaka, Arthur Secord (ika toopochma) ok kinekiya kitekichiuilijtos Jehová. (Xkita párrafo 11).

11, 12. ¿Tleka ok uelis chikauak tiktekichiuilijtoskej toTajtsin maski xok tikojtikej ken yeuejkaui? Xkijto se neskayotl.

11 Ijkuak xok tikojtikej. Ipan yejuin ojtli kampa totlalojtokej xnoneki melak tikojtikej yeskej niman ijkon uelis tikchikauaskej totlaneltokil. Miyekej tokniuan nokojtilijtokej chikauak kitekichiuilijtoskej Jehová maski xok kojtikej ken yeuejkaui (2 Cor. 4:16). Matitlajtokan itech tokniuj Arthur Secord. * Se tonajli, ijkuak yejuin tokniuj kipiaya 88 xiuitl niman yonenka Betel 55 xiuitl, se tokniuj enfermera akin kitlajpiaya okijli: “Nokniuj Secord, tejua melak yotiktekichiuili Jehová”. San ika, tokniuj Arthur xsan tlanemiliaya itech tlen yokichiujka. Kuakon, tokniuj okonitak enfermera, okixuetskili niman okinankili: “Yejon melauak, san ika, más ueyi kijtosneki tlen tikchiuaskej amanin xijkon ken tlen yotikchiujkej”.

12 ¿Yotiuejkaujkej tiktekichiuiliaj Jehová niman aman xok más tiuelij tiktekichiuiliaj ken yeuejkaui pampa tikualoj? Tla ijkon topan nochiua, maka matajmanakan. Matikilnamikikan ika Jehová kipatiojkaita nochi tlen yotikchiujkej (Heb. 6:10). Tla aman miyek noso xmiyek tikchiuaj ipan itekiyo Jehová, matikilnamikikan ika yejua kitstika ika yemelak tiktlasojtlaj. Kema, tikititiaj Jehová ika tiktlasojtlaj ijkuak tokojtiliaj chikauak tiktekichiuiliskej ika pakilistli (Col. 3:23). Jehová kimatstika tlenon xueli tikchiuaj niman xtechtlajtlanilia matikchiuakan tlen xuelis tikchiuaskej (Mar. 12:43, 44).

Anatoly niman Lidiya Melnik omelajkanenkej maski okixnamijkej tlen ouijtika. (Xkita párrafo 13).

13. ¿Tlenon inpan onochiuj tokniuan Anatoly niman isiuatsin Lidiya, niman tleka tikijtouaj ika tlen okichiujkej techpaleuiya matitlaxikojtokan maski miyek tikixnamikiskej?

13 Ijkuak tiuejkauij titlajyouijtokej. Sekimej tokniuan melak youejkaujkej kixnamiktokej tlen ouijtika. Matikitakan tlen okixnamik Anatoly Melnik, * akin ualeua Moldavia. San kipiaya 12 xiuitl ijkuak okajsikej itaj, okitsajkej niman okikauatoj Siberia, melak uejka katka, kanaj 7,000 kilómetros. Uajsextli, tokniuj Anatoly, inan, iabuelo niman iabuela noijki okinkauatoj Siberia. Sakin, okinkauilijkej mauiyan tlanechikoltin, san ika, nonekiya nejnemiskej 30 kilómetros ipan nieve, melak seua katka. Sakin, tokniuj Anatoly okitsajkej yeyi xiuitl, xueliya kitaya isiuatsin, Lidiya, nion iichpokatsin akin san kemach kipiaya se xiuitl. Maski melak ouejkaujkej kixnamiktokej tlen ouijtika, Anatoly niman ichanejkauan otlaxikojkej. Anatoly aman kipiya 82 xiuitl niman tlapaleuiya ipan grupo akin kiyekana sucursal tlen onka Asia Central. Ijkon ken Anatoly niman Lidiya, matokojtilijtokan chikauak tiktekichiuiliskej Jehová, matitlaxikojtokan ijkon ken otitlaxikojkej yeuejkaui (Gál. 6:9).

MATITLANEMILIKAN IPAN TLEN TIKSELISKEJ

14. ¿Tlenon kimatstoya Pablo ika nonekiya kichiuas tla kinekiya tetlanis?

14 Pablo kuajli kimatstoya ika tetlaniskia niman ika kiteochiuaskiaj. Pampa tlapejpenijli katka, kichiaya yas iluikak. San ika, kimatstoya ika nonekiya tlaxikos tla kinekiya tetlanis niman kiselis yejon tlateochiualistli (Filip. 3:14). Pablo okimijli filipenses itlaj tlen kinpaleuiskia maka makilkauakan tlen kiseliskiaj.

15. ¿Kenon Pablo okinyolchikauj filipenses matlaxikojtokan?

15 Pablo okimilnamikti filipenses ika yejuamej chanejkej katkaj ne iluikak (Filip. 3:20). ¿Tleka nonekiya nochipa makilnamiktokan yejuin? Ipan yejon tonaltin, melak ueyi kijtosnekiya tla se romano katka. * San ika, tokniuan tlapejpeniltin yejuamej chanejkej katkaj ne iluikak niman yejon más kuajli katka. Melak kinpaleuiaya ika ompa chanejkej katkaj. Yejua ika, Pablo okinyolchikauj filipenses ika yejuin tlajtoltin: “Xnemikan kuajli ijkon ken kijtoua on kuajli tlajtojli de Cristo” (Filip. 1:27). Ijkuak ipan yejuin tlaxelojli kijtoua “xnemikan”, kijtosneki “xnemikan ken yemelak chanejkej”. Ipan yejuin tonajli, miyekej tokniuan tlapejpeniltin ijkon kichiuaj. Yejuamej nokojtilijtokej tlaxikoskej niman ijkon yaskej iluikak.

16. Ken kijtoua Filipenses 4:6, 7, ¿tlenon noneki tikchiuaskej maski tla tikchiaj tiaskej iluikak noso tinemiskej ipan xochitlalpan?

16 Maski tla tikchiaj tiaskej iluikak noso tikchiaj tinemiskej ipan xochitlalpan, tinochimej noneki totlalojtoskej niman titlaxikoskej hasta ijkuak titetlaniskej. Maski san tlenon tikixnamikiskej, maka matontlanemilikan ipan tlen yonokauj tlakuitlapan nion maka matijkauilikan ika itlaj matechtelti (Filip. 3:16). Kanaj tikitaj ika xnimantsin nochiua tlen tikchiaj noso ika xok tikojtikej ken yeuejkaui. Kanaj otikixnamijkej tlen ouijtika noso kanaj ouejkauj otechtlaueltokakej. Maski san tlenon yotikixnamijkej, maka matokuaajmanakan, matikijlikan Jehová nochi tlen techajmana. Yejua techmakas “yolseuilistli más ueyi yejuan xakaj uelis kajsikamatis” (xpoua Filipenses 4:6, 7).

17. ¿Tlenon tikitaskej ipan okse tlamachtijli?

17 Akin notlaloua, melak nokojtilia notlalos ijkuak sa achijtsin poliui niman ijkon tetlanis. Tejuamej noijki matokojtilikan titetlaniskej ipan yejuin ojtli tlen teuika ipan nemilistli. Hasta kampa tiueliskej, matokojtilijtokan niman ijkon uelis tikseliskej tlen toTajtsin yokijto techmakas. ¿Tlenon techpaleuis nochipa matotlalojtokan kampa noneki? Ipan okse tlamachtijli tikitaskej tlenon kachtopa noneki tikchiuaskej ipan tonemilis niman kenon tiktlapejpeniskej “on tlen más kuajli” (Filip. 1:9, 10).

TLAKUIKAJLI 79 Xkinmachti mayolmelaujkej itech intlaneltokil

^ párr. 5 Maski tla san kemach yotipeujkej tiktekichiuiliaj Jehová noso tla yotiuejkaujkej, ok tiknekij tikchikaujtiaskej totlaneltokil niman melak kuajli tikueyichiuaskej Jehová. Apóstol Pablo okinyolchikauj akin kitekichiuiliaj Jehová matlaxikojtokan. Carta tlen okimijkuilouili filipenses techyolchikaua matotlalojtokan ipan “on ojtli” tlen teuika ipan nemilistli. Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej kenon uelis tikchiuaskej tlen Pablo okijkuilo.

^ párr. 11 Xkita kampa tokniuj Secord tlajtoua itech inemilis, “Mi participación en adelantar la adoración correcta”, itech La Atalaya del 1 de noviembre de 1965.

^ párr. 13 Xkita kampa tokniuj Melnik tlajtoua itech inemilis, “Me enseñaron desde niño a amar a Dios”, itech ¡Despertad! del 22 de octubre de 2004.

^ párr. 15 Roma tlayekanaya Filipos, akin ompa chanejkej katkaj kinchiuiliayaj tlen kuajli ijkon ken akin yemelak romanos katkaj. Yejua ika, tokniuan filipenses kuajli kasikamatiyaj tlen Pablo kimijlitoya.