Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 33

Jehová kintlajpixtika itekipanojkauan

Jehová kintlajpixtika itekipanojkauan

“ToTEKO nochipa kincuidaroua yejuan kitlakaitaj” (SAL. 33:18).

TLAKUIKAJLI 4 Jehová notlajpixkauj

TLEN TIKITASKEJ *

1. ¿Tleka Jesús okitlajtlanili Jehová makintlajpiya inomachtijkauan?

 JESÚS kimatstoya ika iTaj, Jehová, nochipa kintlajpiya itekipanojkauan. Maski ijkon, achto mikiskia, okitlajtlanili makintlajpiya inomachtijkauan (Juan 17:15, 20). ¿Tleka? Pampa noijki kimatstoya ika Satanás melak kintlauelitaskia inomachtijkauan.

2. Ken kijtoua Salmo 33:18-20, ¿tleka xnoneki tomojtiskej ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika?

2 Yejuin tlaltikpaktli kiyekantika Satanás, ika yejon, akin kichiuaj ken Cristo kixnamikij miyek tlen ouijtika. Nochi tlen tikixnamikij uelis techsiauitis noso hasta ueliskia kichiuas maka matimelajkanemikan itech Jehová. San ika, ken tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli, xnoneki melak tomojtiskej pampa Jehová kitstika nochi tlen tikixnamiktokej niman kinektika techpaleuis. Titlajtoskej itech omemej tlakamej akin noteneuaj ipan Biblia tlen techititis ika Jehová “nochipa kincuidaroua yejuan kitlakaitaj” (xpoua Salmo 33:18-20).

IJKUAK SAN TOSELTI TOMACHILIAJ

3. ¿Kemanon uelis san toselti tomachiliskej?

3 Maski ipan ikalpan Jehová tikinpiyaj melak miyekej tokniuan, kanaj kemantika san toselti tomachiliaj. Kanaj sekimej telpokamej noso ichpokamej san inselti nomachiliaj ijkuak ipan escuela noneki kiteijliskej tlen kineltokaj noso san inselti nomachiliaj ijkuak ajsij ipan se yenkuik tlanechikojli. Kanaj timiyekej toyolajmanaj noso tiknemiliaj ika xtlaj ika titepaleuiyaj niman hasta tiknemiliaj ika xakaj uelis techpaleuis maka ijkon matitlanemilikan. Noso tiknemiliaj ika xakaj techtlasojtla niman ika xakaj uelis techasikamatis, ika yejon, xtikteijliaj kenon tomachiliaj. San ika, Jehová xkineki ijkon matomachilikan. Matikitakan tleka ijkon tikijtouaj.

4. ¿Tleka teotlajtoketl Elías okijto “Sa nejua yoninokau”?

4 Matitlajtokan itech teotlajtoketl Elías. Yejua cholojtinemiya ipantsin 40 tonaltin pampa Jezabel kinekiya kimiktis (1 Rey. 19:1-9). Ijkuak oniyanato ijtik se teostotl, yejua okijli Jehová: “Sa nejua yoninokau” (1 Rey. 19:10). Yejua kinemiliaya ika kanaj yokinmiktijkaj nochimej teotlajtokej, san ika, yejon xmelauak katka pampa Abdías okimiyan 100 teotlajtokej niman Jezabel xouel okinmikti (1 Rey. 18:7, 13). Kuakon, ¿tleka san iselti nomachiliaya Elías? Kanaj kinemiliaya ika yokinmiktijkaj nochimej teotlajtokej akin Abdías yokinmiyanka. Noso san iselti nomachiliaya pampa xakaj okitekichiuili Jehová sakin ika okiteititi ipan tepetl Carmelo ika san Jehová yejua toTajtsin akin melauak. Noso kanaj kinemiliaya ika xakaj kimatiya nochi tlen ouijtika kixnamiktoya noso ika xakaj najmanaya ipampa. Biblia xtechijlia tleka san iselti nomachiliaya, san ika, kema kijtoua ika Jehová okasikamat Elías niman okitak kenon kipaleuis.

Ijkuak san toselti tomachiliskej, ¿kenon techyolseuis tla tikilnamikij kenon Jehová okipaleui Elías? (Xkimita párrafos 5 niman 6).

5. ¿Kenon Jehová okiyolseui Elías?

5 Jehová okitak kenon kipaleuis Elías. Yejua okpa okitlajtolti: “¿Tlinon tikchijtikaj nikan Elías?” (1 Rey. 19:9, 13). Yejua ijkon okitlajtolti Elías pampa kinekiya makijli kenon nomachiliaya. Yejua kuajli okikak niman okititi ika iuan nemiya niman ika yejua melak kojtik. Noijki okijli ika ok nemiyaj miyekej israelitas akin kitekichiuilijtoyaj (1 Rey. 19:11, 12, 18). Elías kanaj hasta ouajyolseuj ijkuak okijli Jehová nochi tlen kimachiliaya. Noijki, Jehová okimakak Elías más tekitl: okijli makitlapejpeniti Hazael ken tekiuaj de Siria, Jehú ken tekiuaj de Israel niman Eliseo ken teotlajtoketl (1 Rey. 19:15, 16). Niman yejuin tekitl okipaleui Elías maka san matlanemilijto itech tlen xkuajli kixnamiktoya. Niman xsan yejon, Jehová noijki okimakak se iamigo, Eliseo. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej tla san toselti tomachiliaj niman tla tiknekij matechpaleui Jehová?

6. ¿Tlenon uelis tikijliskej Jehová ijkuak tajmanaskej? (Salmo 62:8).

6 Jehová kitstika nochi tlen tikixnamikij niman yejua kineki, ika maski san kemanon, matikijlikan ipan toteoyouan kenon tomachiliaj (1 Tes. 5:17). Yejua melak kuelita ijkuak tiknotsaj (Prov. 15:8). Kuakon, ijkuak san toselti tomachiliskej, matikijlikan Jehová nochi tlen techajmana, ijkon ken okichiuj Elías (xpoua Salmo 62:8). Tla yotikijlikej tlen tikmachiliaj, matiktlajtlanilikan matechpaleui matikitakan tlenon uelis tikchiuaskej. Tla titelpochtli noso tiichpochtli, ¿tlenon uelis tikchiuas tla san moselti timomachilia niman timomojtia tikteijlis ipan moescuela tlen tikneltoka? Xtlajtlanili Jehová mamitsyolchikaua niman mamitspaleui kuajli xtetomili tlen tikneltoka (Luc. 21:14, 15). ¿Niman tlenon uelis tikchiuas tla tejua melak timajmana? Xtlajtlanili Jehová mamitsyolchikaua para uelis titlajtos iuan se tokniuj akin chikaujtok itlaneltok niman noijki xtlajtlanili makipaleui yejon tokniuj para mamitsasikamati. Tla tikijliaj Jehová nochi tlen techajmana, xok san toselti tomachiliskej. Nochipa matikitstokan kenon technankilia Jehová niman matokauilikan matechpaleuikan tokniuan.

¿Tokojtiliaj más titenojnotsaskej imiuan oksekimej tokniuan? (Xkita párrafo 7).

7. ¿Tlenon mitsmachtia tlen ipan onochiuj Mauricio?

7 Jehová tinochimej techmaka se ueyi tekitl. Niman kuajli matikmatstokan ika yejua kitlasojkaita nochi tlen tikchiuaj ipan tlanechikojli niman ijkuak titenojnotsaj (Sal. 110:3). Tla tejuamej tokojtiliaj chikauak tiktekichiuiliskej Jehová, techpaleuis maka san toselti matomachilikan. ¿Tleka? Matikitakan tlen ipan opanok tokniuj Mauricio. * Sakin ika onoapolakti, se iamigo opeuj kitlalkauiya Jehová. Yejua kijtoua: “Ijkuak onikitak ika noamigo opeuj kitlalkauiya Jehová, opeuj niknemilia tla nejua noijki ueliskia nimelajkanemis itech Jehová niman hasta ninotlajtoltiaya tla nochipa ueliskia ninemis ipan ikalpan. San noselti ninomachiliaya niman niknemiliaya ika xakaj nechasikamatiskia”. ¿Tlenon okipaleui Mauricio? Yejua kijtoua: “Opeuj más nitenojnotsa niman yejon onechpaleui maka melak maninajmana niman maka san notech manitlanemilijto. Ijkuak nitenojnotsaya imiuan oksekimej tokniuan, xok san noselti ninomachiliaya niman melak niyolpakiya”. Ijkuak titenojnotsaj imiuan tokniuan ika carta noso teléfono, melak techpaleuiya maski ximiuan tinemij. ¿Tlenon okseki okipaleui Mauricio? Yejua kijtoua: “Opeuj más nitlapaleuiya ipan tlanechikojli niman oninokojtili más kuajli nikinpanoltis notlamachtiluan. Ijkuak ijkon onikchiuj, opeuj nikmachilia ika Jehová niman tokniuan melak nechtlasojtlaj”.

IJKUAK TECHAJMANA TLEN TIKIXNAMIKIJ

8. ¿Kanaj kenon tomachiliaj ijkuak tikixnamikij tlen ouijtika?

8 Tinochimej tikmatij ika ipan itlamiyan tonaltin tikixnamikiskej miyek tlen ouijtika (2 Tim. 3:1). San ika, kemantika san totoka tikixnamikij tlen ouijtika. Kanaj tlami totomintsin, kanaj san totoka tikualoj noso kanaj miki yakaj akin melak tiktlasojtlayaj. Ijkuak ijkon panoua, kanaj melak toyolkokouaj niman tiajmankamikij, niman más ijkon tomachiliaj ijkuak miyekpa ijkon topan nochiua. San ika, matikilnamikikan ika Jehová kitstika nochi tlen tikixnamiktokej niman ika yejua techpaleuis matitlaxikokan.

9. ¿Tlenon okixnamik Job?

9 Aman matikitakan kenon Jehová okipaleui Job. Yejuin tlakatsintli miyek tlen okixnamik. San ipan se tonajli okinmichtekilijkej iyolkauan niman sekimej omijkej, noijki, omijkej itlakeualuan niman ikoneuan (Job 1:13-19). Sakin, ijkuak yejua ok melak noyolkokojtoya, okajsik se kokolistli tlen melak tekoko (Job 2:7). Pampa melak xkuajli tlen kixnamiktoya, hasta okijto: “Nejua xok nikxikoua in tlajyouilistli, niman xok nikneki ninemis” (Job 7:16).

Jehová kijlia Job kenon kitlajpiya nochi tlen okichijchiuj. Niman okilnamikti ika yejua kintlajpiya nochimej itekipanojkauan. (Xkita párrafo 10).

10. ¿Kenon Jehová okipaleui Job para matlaxiko? (Xkita tlaixkopinajli tlen onka ixpan yejuin revista).

10 Jehová kitstoya tlen ipan panotoya Job niman pampa melak kitlasojtlaya, okipaleui matlaxiko niman mamelajkanemi. Jehová otlajto iuan Job. Okilnamikti ika san yejua toTajtsin akin melak tlamachilise niman ika yejua nochipa kitlajpiya nochi tlen okichijchiuj. Hasta okinteneuili sekimej yolkamej (Job 38:1, 2; 39:9, 13, 19, 27; 40:15; 41:1, 2). Noijki, Jehová okititlan Elihú para makiyolchikauati niman makiyolseuiti Job. Elihú okilnamikti Job ika Jehová kinteochiua nochimej akin tlaxikouaj. San ika, Jehová noijki kinekiya ika Elihú makimelajkatlali Job pampa san kinemilijtoya tlen xkuajli ipan panotoya. ¿Tlenon okijli? Ika nion se tlaltikpakchane xueyixtika ijkon ken Jehová ueyixtika (Job 37:14). Noijki, Jehová itlaj okinauati Job: okijli makichiua teoyotl inpampa yeyimej iamigos akin otlajtlakojkej (Job 42:8-10). ¿Niman aman kenon techpaleuiya Jehová ijkuak tikixnamikij tlen ouijtika?

11. ¿Kenon techyolseuiya Biblia ijkuak tikixnamikij tlen ouijtika?

11 Jehová xtechnotsa ijkon ken okinots Job, san ika, kema technotsa ika Biblia (Rom. 15:4). Ompa techijlia tlen kualtsin kichiuas ika tlayekapan. Matikimitakan seki tlaxeloltin tlen techyolseuiyaj. Biblia techijlia ika “xonkaj itlaj nion xakaj uelis techxelos itech itetlajsojtlalis Dios” (Rom. 8:38, 39). Noijki kijtoua ika “toTEKO nisiu nemi iminuan on yejuan kinotsaj”, yejuin kijtosneki ika Jehová kinkaki toteoyouan (Sal. 145:18). Jehová techijlia ika tla itech titlaneltokaj, uelis san tlenon tikxikoskej niman hasta uelis tiyolpakiskej ijkuak titlajyouijtoskej (1 Cor. 10:13; Sant. 1:2, 12). Noijki, iTlajtol toTajtsin techilnamiktia ika nochi tlen tikixnamiktokej ikipopolos Jehová niman ika yejua techmakas se nemilistli tlen xkeman tlamis (2 Cor. 4:16-18). Jehová noijki yotechijli ika kipopolos Satanás niman nochimej akin kipaleuiyaj (Sal. 37:10). ¿Yotikintsontekonsalo textos tlen uelis mitspaleuiskej ijkuak tikixnamikis tlen ouijtika?

12. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tla tiknekij matechpaleui Jehová ika iTlajtoltsin?

12 Jehová kineki mojmostla matikpouakan Biblia niman matitlanemilikan itech tlen tikpouaj. Tla tikchiuaj tlen tiueltiuej, totlaneltokil más chikaujtias niman más kuajli touikaskej iuan Jehová. Niman yejon techpaleuis matitlaxikokan ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika. Noijki, tla tikneltokaj tlen kijtoua Biblia, Jehová techmakas iespíritu santo. Yejuin espíritu techpaleuis matitlaxikokan ijkuak tikixnamikiskej tlen xkuajli (2 Cor. 4:7-10).

13. ¿Kenon techpaleuiya matitlaxikokan nochi tlen techmaka “tekitketl” yolmelauak niman tlamachilise?

13 Jehová kichiua ika “tekitketl” yolmelauak niman tlamachilise matechinmaka amatlajkuiloltin, videos niman tlakuikaltin tlen kichikauaj totlaneltok (Mat. 24:45). Kuakon, kuajli matiktekitiltikan nochi tlen techmaka yejuin “tekitketl”. Se tokniuj siuatl akin chanti Estados Unidos okitlasojkamat nochi tlen techmaka ikalpan Jehová. Yejua okijto: “Yoniuejkauj 40 xiuitl ika niktekichiuilia Jehová niman miyek tlen yonikixnamik yokitlatlatak notlaneltok”. Yejuin tokniuj miyek tlen yokixnamik. Se tlauanketl okantikis iabuelo ika icarro niman omik, itajuan okualokej niman omijkej niman yejua okpa yokajsik cáncer. ¿Tlenon yokipaleui matlaxiko? Yejua kijtoua: “Jehová nochipa nechtlajpiya. Nochi tlen techmaka ‘tekitketl’ yolmelauak niman tlamachilise yonechpaleui manitlaxiko. Ika yejon, ueli nikijtoua ken Job: ‘Chika nejua ninemi, nochipa nikijtos ika nejua xitlaj nikchiua tlen xkuajli’” (Job 27:5).

¿Kenon uelis tikinpaleuiskej tokniuan akin nemij ipan totlanechikol? (Xkita párrafo 14).

14. ¿Kenon techpaleuiyaj tokniuan ijkuak tikixnamikij tlen ouijtika? (1 Tesalonicenses 4:9).

14 Jehová yotechmachti ika noneki totlasojtlaskej imiuan tokniuan niman ika noneki toyolseuiskej ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika (2 Cor. 1:3, 4; xpoua 1 Tesalonicenses 4:9). Tokniuan kichiuaj ken Elihú pampa kinekij techpaleuiskej matimelajkanemikan ijkuak tikixnamikij tlen ouijtika (Hech. 14:22). Tokniuj Diane ijkon okitak ijkuak okualok iueuentsin. Tokniuan okiyolchikaujkej niman okipaleuijkej machikaujto itlaneltok. Yejua kijtoua: “Melak ouijtika tlen otikixnamijkej, san ika, otikmachilijkej kenon Jehová melak techtlasojtla. Tokniuan melak otechpaleuijkej pampa techontlajpalouayaj, techonnotsayaj, technapalouayaj... Niman, pampa xniueli niknejnemiltia carro, nochipa ijkuak niueliya, tokniuan nechuikayaj tlanechikoltin noso ijkuak nontenojnotsaya”. ¡Melak tiyolpakij pampa tinochimej akin tinemij ipan ikalpan Jehová melak totlasojtlaj!

TIKTLASOJKAMACHILIAJ JEHOVÁ PAMPA TECHTLAJPIYA

15. ¿Tleka kuajli tikmatstokej ika uelis titlaxikoskej ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika?

15 Tinochimej tikixnamikij tlen ouijtika. San ika, ken yotikitakej, xsan toselti tinemij. Ijkon ken se tajtli kintlasojtla ikoneuan, Jehová noijki techtlasojtla. Yejua sa kinektika techkakis ijkuak tiknotsaj niman kinektika techpaleuis (Is. 43:2). Kuajli tikmatstokej ika uelis titlaxikoskej ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika pampa Jehová techkauilia matiknotsakan, techmaka Biblia, techmaka miyek tlen ika tikchikauaskej totlaneltokil niman techinmaka miyekej tokniuan akin techtlasojtlaj.

16. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tla tiknekij ika Jehová nochipa matechtlajpiya?

16 Melak tiktlasojkamatij pampa toTajtsin Jehová kinektika techpaleuis. “Toyojlo sanoyej paki itech toTEKO” (Sal. 33:21). ¿Kenon uelis tiktlasojkamachiliskej Jehová nochi tlen kichiua topampa? Tla kuajli tiktekitiltiaj nochi tlen yejua techmaka. Tla tiknekij nochipa matechtlajpiya Jehová, noneki tokojtiliskej tiktlakamatiskej niman tikchiuaskej tlen kuajli. Tla ijkon tikchiuaj, yejua nochipa techtlajpiyas (1 Ped. 3:12).

TLAKUIKAJLI 30 NoTajtsin niman akin iuan ninouika

^ Tla Jehová xtechpaleuiskia, xueliskia tikxikoskej nochi tlen tikixnamiktokej. Yejuin tlamachtijli techilnamiktis ika Jehová kitstika nochi tlen kixnamiktokej itekipanojkauan niman ika yejua kinpaleuiya para matlaxikokan.

^ Seki tokayomej yonopatlakej.