Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 35

“Xmoyolchikauakan” imiuan oksekimej

“Xmoyolchikauakan” imiuan oksekimej

“Xmoyolchikauakan ikan tlaneltoktli iuan oksekimej” (1 TES. 5:11).

TLAKUIKAJLI 90 Xmoyolchikauakan

TLEN TIKITASKEJ *

1. Ken kijtoua 1 Tesalonicenses 5:11, ¿tlenon tikchiuaj?

 ¿TEJUA yotitlapaleuijka ijkuak onochijchiuj noso onoyektlali se Kajli kampa tosentlaliaj? Tla kema, kanaj tikilnamiki kenon melak otiyolpak ijkuak otiaj ipan kachtopa tlanechikojli tlen onochiuj ipan yejon kajli. Kanaj hasta otipajkachokak niman xouel otimokuikati. Yejuin Kaltin kampa tosentlaliaj kiueyichiuaj Jehová. San ika, xsan tikinchijchiuaj yejuin kaltin, tejuamej tikchiuaj itlaj okse tlen más kiueyichiua Jehová: tikinyolchikauaj akin ompa nosentlaliaj. Apóstol Pablo otlajto itech yejuin ijkuak okijkuilo texto kampa onokixti yejuin tlamachtijli, 1 Tesalonicenses 5:11 (xpoua).

2. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

2 Matikitakan tlen okichiuj apóstol Pablo niman ijkon tikmatiskej kenon tikinyolchikauaskej tokniuan. Yejua nochipa okimasikamat tokniuan. Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej kenon okinpaleui tokniuan matlaxikokan ijkuak kixnamiktoyaj tlen ouijtika, kenon okinpaleui mayolseujtokan niman kenon okinchikauili intlaneltok itech Jehová. Matikitakan kenon uelis tikchiuaskej ken Pablo (1 Cor. 11:1).

PABLO OKINPALEUI TOKNIUAN MATLAXIKOKAN

3. ¿Kenon tlanemiliaya Pablo?

3 Pablo melak kintlasojtlaya tokniuan. Yejua kimasikamatiya niman kimikneliaya akin kixnamiktoyaj tlen ouijtika pampa yejua noijki yokixnamijka tlen ouijtika. Sejpatsin otlan itomintsin niman ononek tekitis para kikouas tlen kikuaskia niman tlen kikuaskiaj akin imiuan nemiya (Hech. 20:34). Yejua kinchijchiuaya kajkaltin. Ijkuak oajsik Corinto otekit iuan Áquila niman Priscila, akin noijki kinchijchiuayaj kajkaltin. San ika, “cada sábado” kinnojnotsaya judíos niman griegos. Niman ijkuak Silas niman Timoteo ompa oajsikej, Pablo “san ika nokauaya kiteijliaya on temachtijli” (Hech. 18:2-5). Ken tikitaj, yejua kachtopa kinekiya kitekichiuilis Jehová. Pablo kuajli tekitiya para tlakuas, san ika, noijki chikauak kitekichiuiliaya Jehová. Ika yejon, ueliya kinyolchikauaya tokniuan niman ueliya kimijliaya ika xnonekiya itlaj makintsakuili para kitekichiuiliskej Jehová (Filip. 1:10).

4. ¿Kenon Pablo niman Timoteo okinpaleuijkej tokniuan matlaxikokan ijkuak okintlaueltokakej?

4 Ijkuak kemach onotlali se tlanechikojli ne Tesalónica, opeuj kintlaueltokaj tokniuan. Ijkuak intlauelikniuan xokinnextijkej Pablo niman Silas, Biblia kijtoua ika “okuajtejchiuilankej Jasón inuan oksekimej tokniuan imixpan on tekiuajkej ipan on ueyikalpan” niman kijtouayaj: “Nochimej yejuamej xipan kitaj on itlanauatil César toueyi tlayekankau de Roma” (Hech. 17:6, 7). ¡San matikonnemilikan kenon onomojtikej tokniuan akin kemach yopeujkaj nomachtiaj ijkuak okitakej ika yopeuj kintlaueltokaj! San ika, Pablo xkinekiya ika yejuin tokniuan makitlalkauikan Jehová. Ika yejon, ijkuak yejua niman Silas oyajkej, okintekitlalijteujkej sekimej tokniuan para makitlajpiyakan tlanechikojli. Sakin, apóstol Pablo ijkin okimijli tokniuan akin chantiyaj Tesalónica: “Otiktitlankej Timoteo. Yejua [...] omechyolchikauato niman omechyoleuato ipan nemotlaneltok, para maka yakaj notsinkixtis ipampa on tlajyouilistli” (1 Tes. 3:2, 3). Kanaj Timoteo noijki okitlaueltokakej ijkuak nemiya Listra niman okitak kenon Pablo okinyolchikauj tokniuan akin chantiyaj Listra niman kenon okinpaleui Jehová. Ika yejon, ouel okimijli tokniuan ika Jehová kinpaleuiskia matlaxikokan (Hech. 14:8, 19-22; Heb. 12:2).

5. ¿Kenon okipaleui Bryant tlen okichiuj se tlayekanketl?

5 ¿Tlenon okseki okichiuj Pablo para kinyolchikauas tokniuan? Ijkuak yejua niman Bernabé oyajkej Listra, Iconio niman Antioquía, “okintlalijkej on ueuetkej tlayekankej intech tokniuan” (Hech. 14:21-23). Yejon tlayekankej melak okinyolchikaujkej tokniuan ijkon ken aman teyolchikauaj tlayekankej. Matikitakan tlen ipan onochiuj se tokniuj akin itoka Bryant. Yejua kijtoua: “Ijkuak onikajxilti 15 xiuitl, notaj otechkauj niman nonan okikixtijkej itech tlanechikojli. Nikmachiliaya ika san nejuatsin yonechkaujkaj niman melak ninajmanaya”. ¿Tlenon okipaleui ijkuak kixnamiktoya yejuin? Yejua kijtoua: “Se tlayekanketl akin itoka Tony nochipa nouan tlajtlajtouaya ipan tlanechikoltin niman ipan okseki tonaltin ijkuak ueliya. Yejua nechijliaya kenon sekimej tokniuan ueliyaj yolpakiyaj maski kixnamiktoyaj tlen ouijtika. Nechpouiliaya Salmo 27:10 niman miyekpa nechtlajtlajtouiliaya itech Ezequías, akin omelajkanen itech Jehová maski itaj kichiuaya miyek tlen xkuajli”. ¿Kenon okipaleui Bryant nochi tlen okichiuj yejon tlayekanketl? Yejua kijtoua: “Melak niktlasojkamachilia Tony pampa onechyolchikauj. Yejon onechpaleui más chikauak maniktekichiuili Jehová. Niman tlen aman nikchiua ipan ikalpan Jehová melak nechyolpaktia”. Tlayekankej, nochipa xkitstokan tla ipan nemotlanechikol nemi se tokniuj akin ipan panotika tlen ouijtika akin, ijkon ken Bryant, kineki “sen kuajli tlajtojli” tlen kiyolchikauas (Prov. 12:25).

6. ¿Kenon Pablo noijki okinyolchikauj tokniuan?

6 Pablo okimilnamikti tokniuan ika onenkej “sanoyej miyek tlakatl” akin noijki okixnamijkej miyek tlen ouijtika. San ika, noijki okimijli ika ouelkej otlaxikojkej pampa Jehová okinpaleui (Heb. 12:1). Yejua okinteneuili yejuin tlakamej pampa kimatiya ika kinyolchikauaskia niman kinpaleuiskia nochipa manemikan ipan “iueyikalpan Dios yejuan nochipa nemi” (Heb. 12:22). Tlen Pablo okijto noijki uelis techpaleuis ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika. ¿Xmelak ika sajnoye techyolchikaua ijkuak tikitaj kenon Jehová okipaleui Gedeón, Barac, David, Samuel niman oksekimej itekipanojkauan? (Heb. 11:32-35). Noijki, melak techyolchikaua ijkuak tijkakij kenon aman Jehová kinpaleuijtika tokniuan. Ipan Oficina kampa noyekanaj nochi Sucursales ajsij miyek cartas kampa tokniuan tlakamej niman siuamej kijtouaj kenon melak okinyolchikauj ijkuak okiamapoujkej tlen ipan onochiuj se tokniuj.

PABLO OKINPALEUI TOKNIUAN MAYOLSEUJTOKAN

7. ¿Tlenon techmachtia tlen okijto Pablo ipan Romanos 14:19-21?

7 Tla tiknekij tikinyolchikauaskej tokniuan, xnoneki tikchiuaskej itlaj tlen makinyolkoko. Tinochimej tlatlamantik ken titlanemiliaj, san ika, maka matijkauilikan ika yejon makixelo tlanechikojli. Matiknektokan matikpatlakan itlaj tlen tikchiuaj maski tikmatij ika Biblia kijtoua ika xse tlajtlakojli tlen tikchiuaj. Matikitakan tlen opanok ipan tlanechikojli tlen onkatka Roma, kampa nemiyaj tokniuan akin judíos katkaj niman akin oksekan ualeuayaj. Ipan tlanauatiltin tlen okimakakej Moisés kijtouaya ika israelitas xnonekiya kinkuaskej seki yolkamej, san ika, yejon tlanauatiltin yotekiuetskaj (Mar. 7:19). Ika yejon, sekimej tokniuan opeuj kinkuaj yejon yolkamej, san ika, oksekimej tokniuan xkuajli kitayaj. Niman yejon okichiuj manoxelo tlanechikojli. San ika, Pablo okimijli ika nonekiya kuajli nouikaskej. Yejua okimijli: “Kuajli tikchiuas tla xtikuas nakatl, nion tikonis vino, nion tikchiuas itlaj yejuan ika najantikisas mokniu, noso yejuan kitlajkalis ipan tlajtlakojli, noso yejuan kiyemanilis itlaneltok” (xpoua Romanos 14:19-21). Tlen Pablo okimijli tokniuan okimasikamachilti ika tlen kichiujtoyaj, ueliskia kimijtlakoskia niman kimijtlakoskia oksekimej tokniuan. Hasta yejua okipatlak seki tlen kichiuaya pampa xkinekiya kinyolkokos tokniuan (1 Cor. 9:19-22). Tla tejuamej tiknektokej tikpatlaskej itlaj tlen oksekimej xkuajli kitaj ijkon ken Pablo okichiuj, tinochimej tiyolseujtoskej niman kuajli touikaskej.

8. ¿Tlenon okichiuj Pablo ijkuak tokniuan xnotlajtolnamikiyaj?

8 ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tla kemantika xnotlajtolnamikij tokniuan itech itlaj tlen noneki tikchiuaskej ipan tlanechikojli? Matikitakan tlen okichiuj Pablo. Ipan kachtopa siglo, sekimej tokniuan kijtouayaj ika tla yakaj akin xjudío katka kinekiya nochiuas tokniuj, nonekiya kinochiuilis circuncisión. Kanaj yejon tokniuan kinekiyaj ijkon manochiua pampa xkinekiyaj makintejteneuakan akin xnomachtiayaj (Gál. 6:12). Pablo xkuelitaya tlen kichiuayaj tokniuan, san ika, noijki xokimijli makichiuakan tlen yejua kinemiliaya. Yejua okimijli oksekimej apóstoles niman tlayekankej akin nemiyaj Jerusalén tlen panotoya (Hech. 15:1, 2). Tlen okichiuj okinpaleui tokniuan mayolseujtokan niman mayolpakikan (Hech. 15:30, 31).

9. ¿Kenon uelis tikchiuaskej ken Pablo?

9 Tla kemantika xtotlajtolnamikij imiuan tokniuan, matikimijlikan tokniuan tlayekankej, akin Jehová yokintlali para makitlajpiyakan tlanechikojli. Toamatlajkuiloluan niman tlen kijtoua ikalpan toTajtsin nochipa nokixtia itech Biblia. Tla tikchiuaj tlen ikalpan Jehová technauatia niman xsan tlen tejuamej tiknemiliaj, titlapaleuiskej maonia yolseuilistli ipan tlanechikojli.

10. ¿Tlenon okse okichiuj Pablo niman ijkon tokniuan kuajli manouikakan?

10 ¿Tlenon okse okichiuj Pablo niman ijkon tokniuan kuajli manouikakan? Yejua kitaya tlen kuajli kichiuayaj tokniuan niman xsan kitstoya kenon nopopolouayaj. Ipan carta tlen okintitlanili tokniuan romanos tikitaj ika okinteneuj tokniuan tlakamej niman siuamej niman hasta okiteneuj tlen kuajli kichiuayaj yejuin tokniuan. ¿Kenon uelis tikchiuaskej ijkon ken Pablo? Tla tikijtouaj tlen kuajli kichiuaj oksekimej tokniuan. Tla ijkon tikchiuaj, tokniuan más notlasojtlaskej niman kuajli nouikaskej.

11. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej tla kemantika xtotlajtolnamikij imiuan tokniuan?

11 Kanaj kemantika tokniuan akin youejkaujkej ipan ikalpan toTajtsin xnotlajtolnamikiskej niman hasta uelis nokamauisokiskej. Ijkon inpan onochiuj Pablo niman Bernabé, akin kuajli nouikayaj. Sejpa, yejuamej xonotlajtolnamijkej pampa Bernabé kinekiya kuikas Marcos kampa yaskiaj, san ika, Pablo xkinekiya. ¿Tlenon opanok? Biblia kijtoua: “Onokamauijsokkej, niman yejua ika onoxelojkej” (Hech. 15:37-39). San ika, sakin Pablo, Bernabé niman Marcos onoyolseuijkej. Ijkuak ijkon okichiujkej, okiteititijkej ika melak nonekiya maonia yolseuilistli ipan tlanechikojli niman ika xnonekiya manoxelokan tokniuan. Sakin, Pablo okijto tlen kuajli kichiuaya Bernabé niman Marcos (1 Cor. 9:6; Col. 4:10). Tla tejuamej noijki xtotlajtolnamikij imiuan oksekimej tokniuan, imiuan matoyolseuikan niman matikitakan tlen kuajli kichiuaj. Yejon kichiuas ika ipan tlanechikojli maonia yolseuilistli niman maka manoxelokan tokniuan (Efes. 4:3).

PABLO OKINCHIKAUILI INTLANELTOK TOKNIUAN

12. ¿Tlenon kixnamikij sekimej tokniuan?

12 Noijki tikinyolchikauaj tokniuan ijkuak tikinpaleuiyaj más matlaneltokakan itech Jehová. Sekimej tokniuan kinpijpinaujtiaj inchanejkauan, akin imiuan nomachtiaj noso akin imiuan tekitij niman kemantika hasta xkuajli kinnotsaj. Sekimej kanaj melak kualoj noso melak najmanaj niman oksekimej melak youejkauj kichiatokej mayejko itonal Jehová. Nochi yejuin tlen kixnamikij uelis kichiuas maka sa matlaneltokakan itech Jehová. Ipan kachtopa siglo miyekej tokniuan noijki okixnamijkej yejon. Matikitakan kenon Pablo okinyolchikauj.

¿Kenon uelis titeyolchikauaskej ijkon ken okichiuj apóstol Pablo? (Xkita párrafo 13). *

13. ¿Kenon Pablo okinpaleui tokniuan akin kinpijpinaujtiayaj?

13 Pablo okinchikauili intlaneltok tokniuan ika iTlajtol toTajtsin. Kanaj sekimej tokniuan, akin judíos katkaj, xkimatiyaj kenon kinnankiliskej inchanejkauan ijkuak kimijliayaj ika tlen nomachtijtoyaj xmelauak katka niman ika san judíos kipiayaj tlen melauak. Ika yejon, tlen Pablo okimijli tokniuan hebreos melak okinyolchikauj (Heb. 1:5, 6; 2:2, 3; 9:24, 25). Tokniuan ueliskia kitekitiltiskej tlen Pablo okimijli ipan icarta para kinnakiliskej akin kintejteneuayaj niman kimititiskej ika melauak katka tlen kineltokayaj. ¿Niman tejuamej? ¿Kenon uelis tikinpaleuiskej tokniuan akin kinpijpinaujtiaj? Tla tikinmachtiaj kenon uelis kuajli kintekitiltiskej toamatlajkuiloluan tlen kiteititiaj ika melauak tlen tikneltokaj. Uelis tikinpaleuiskej telpokamej niman ichpokamej makintekitiltikan folletos ¿Es la vida obra de un Creador? niman El origen de la vida. Cinco cuestiones dignas de análisis niman ijkon kinextiskej tlen uelis kiteijliskej niman tlen uelis kinpaleuis makiteititikan ika yemelak nemi se toTajtsin akin otexchijchiuj.

¿Kenon uelis titeyolchikauaskej ijkon ken okichiuj apóstol Pablo? (Xkita párrafo 14). *

14. ¿Tlenon okichiuj Pablo maski chikauak tenojnotstinemiya niman temachtijtinemiya?

14 Pablo okinyolchikauj tokniuan manotlasojtlakan niman makichiuakan “on tlen kuajli” inpampa oksekimej (Heb. 10:24). Pablo xsan okinyolseui tokniuan, yejua noijki okinpaleui. Ken ijkuak otlaapistik Judea, yejua okimitkili tokniuan tlen kikuaskiaj (Hech. 11:27-30). Maski Pablo chikauak tenojnotstinemiya niman temachtijtinemiya, yejua nochipa kitaya kenon kinpaleuis tokniuan akin xmiyek tlemach kinopiliayaj (Gál. 2:10). Ijkon okimititi tokniuan ika Jehová nochipa kintlajpiyaskia. Aman, tejuamej noijki tikinchikauiliaj intlaneltokil tokniuan ijkuak tiktekitiltiaj totiempo niman tokojtilis niman ijkon tikominpaleuiskej kampa tlaixpoliui niman ijkuak tiktemakaj totomintsin. Ijkuak ijkin tikchiuaj, tikinpaleuiyaj tokniuan más makineltokakan ika Jehová nochipa kinpaleuis.

¿Kenon uelis titeyolchikauaskej ijkon ken okichiuj apóstol Pablo? (Xkimita párrafos 13-16). *

15, 16. ¿Kenon uelis tikinpaleuiskej tokniuan akin xok más chikaujtok intlaneltokil?

15 Pablo nochipa okinyolchikauj akin xok más chikaujtoya intlaneltokil. Yejua nochipa okimikneli niman kualtsin okinnots (Heb. 6:9; 10:39). Ijkuak Pablo okimintlajkuilouili hebreos miyekpa okijto “tejuamej” niman xokijto “nemejuamej”, ijkon okiteititi ika yejua noijki nonekiya kichiuas tlen kimijlitoya (Heb. 2:1, 3). Ijkon ken Pablo tejuamej noijki matikinyolchikauakan tokniuan akin xok más chikaujtok intlaneltokil. Matikinpaleuikan oksejpa kuajli manouikakan iuan Jehová niman matikimititikan ika melak tikintlasojtlaj. Matikilnamikikan ika tlen tikimijliaj, kinyolchikauas. San ika, tla kualtsin tikimijliaj niman tikimititiaj ika tikintlasojtlaj, más noyolchikauaskej.

16 Pablo okimijli tokniuan ika Jehová xkilkauaya nochi tlen kuajli yokichiujkaj (Heb. 10:32-34). Tejuamej noijki uelis yejon tikilnamiktiskej se tokniuj akin tiknekij tikpaleuiskej. Uelis tiktlajtoltiskej kenon okixmat Jehová noso kemanon okitak ika Jehová okipaleui. Noijki matikilnamiktikan tokniuj ika Jehová xkilkaua kenon yejua melak kitlasojtlaya niman matikilnamiktikan ika Jehová xkeman kikauas (Heb. 6:10; 13:5, 6). Tla tejuamej ijkin imiuan tonojnotsaj, kilnamikiskej kenon chikauak kitekichiuiliayaj Jehová niman kinekiskej oksejpa ijkon kichiuaskej.

XMOYOLCHIKAUAKAN IMIUAN OKSEKIMEJ

17. ¿Kenon uelis tikinyolchikauaskej oksekimej?

17 Akin kalchijchiua, ajsi se tiempo ijkuak más kuajli kinchijchiua kaltin. Tla tejuamej tokojtiliaj tikinyolchikauaskej tokniuan, ajsis se tiempo ijkuak más tiueliskej titeyolchikauaskej. ¿Kenon uelis tikinyolchikauaskej tokniuan? Matikimijlikan kenon sekimej itekipanojkauan Jehová otlaxikojkej, ijkon yejuamej uelis kitaskej ika noijki uelis tlaxikoskej. Nochipa matikitakan tlen kuajli kichiuaj oksekimej niman maka teuan matokamauisokikan. Tla ijkon tikchiuaj, nochipa onias yolseuilistli ipan tlanechikojli. Noijki matikimijlikan tokniuan tlen tiuelij ipan Biblia, matikimititikan kenon uelis nomachtiskej niman matikinpaleuikan akin xok más kuajli nouikaj iuan Jehová.

18. ¿Tlenon tiknektika tikchiuas?

18 Tokniuan akin tlapaleuiyaj ipan se Kajli kampa tosentlaliaj melak yolpakij. Tejuamej noijki uelis ijkon tiyolpakiskej tla tikinyolchikauaj tokniuan. Se kajli sakin ijtlakaui, san ika, ijkuak tikinyolchikauaj tokniuan yejon nochipa uelis kinpaleuis. Kuakon, matokojtilikan matikchiuakan tlen kijtoua 1 Tesalonicenses 5:11, kampa kijtoua: “Xmoyoleuakan iuan cada se, niman xmoyolchikauakan ikan tlaneltoktli iuan oksekimej”.

TLAKUIKAJLI 100 Kuajli matiteselikan

^ Aman melak titlajyouiyaj niman miyekej tokniuan kixnamiktokej tlen ouijtika. Ika yejon, uelis tikinpaleuiskej matlaxikokan tla tikinyolchikauaj. Niman apóstol Pablo techititia kenon uelis titeyolchikauaskej.

^ TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se tajtli kititia iichpokatsin se amatlajkuilojli kampa uelis kinextis kenon tlanankilis ijkuak kitlajtoltiskej itech Navidad.

^ TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se tokniuj iuan isiuauj okinpaleuitoj tokniuan ipan okse país kampa otlaixpoliuj.

^ TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se tlayekanketl okitlajpaloto se tokniuj akin xok más chikaujtok itlaneltok. Kimititia seki tlaixkopinaltin tlen san sekan okinnokixtilijkej ijkuak oyajkaj ipan Tlamachtijli tlen kiselia se Precursor. Ijkuak tokniuj kimita yejon tlaixkopinaltin, kilnamiki kenon melak yolpakiya ijkuak chikauak kitekichiuiliaya Jehová. Tokniuj oksejpa nokuepa ipan tlanechikojli pampa kineki oksejpa ika iyojlo kitekichiuilis Jehová.