Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Tlen notlajtoltiaj akin kitaj revistas

Tlen notlajtoltiaj akin kitaj revistas

Akin yononamiktijkej niman kichiuaj ken Cristo, ¿uelis kitaskej dispositivo intrauterino (DIU) ken itlaj tlen xkipanauiya tlen kijtoua Biblia niman ijkon kikuiskej ika xkipiyaskej inkoneuan?

Itech yejuin, akin yononamiktijkej kipiya kitaskej kenon tekiti DIU (noijki noixmati ken “T”) niman tlenon kijtouaj tlajtolyekanalistin itech Biblia, niman sakin uelis kitlapejpeniskej tlen kichiuas ika intlamachilis maonia chipauak ixpan toTajtsin.

Ijkuak san Adán niman Eva nemiyaj, Jehová okinnauati: “Xkinpiyakan nemokoneuan niman xmomiyekilikan”. Niman, sakin ika opanok apachiuilistli, Jehová noijki ijkon okimijli Noé niman ichanejkauan (Gén. 1:28; 9:1). San ika, Biblia xkijtoua tla akin kichiuaj ken Cristo kipiya kitlakamatiskej yejuin tlanauatijli. Ika yejon, akin yononamiktijkej, yejuamej kipiya kitlapejpeniskej tla kitekitiltiskej itlaj noso ka, tlen kinkauilis kipiyaskej inkoneuan san kech yejuamej kijtoskej niman ijkuak yejuamej kijtoskej. ¿Tlenon noneki makitakan?

Ijkuak kitlapejpeniskej tlen kichiuaskej, akin kichiuaj ken Cristo kipiya kitekitiltiskej tlajtolyekanalistin itech Biblia. Ika yejon, xkinemiliaj kintlajkaliskej inkoneuan niman ijkon xkintlakatiliskej. San tiknekis tiktlajkalis mokoneuj xnotlajtolnamiki ika tlen kijtoua Biblia itech tiktlakaitas nemilistli. Akin kichiuaj ken Cristo xkitlapejpeniaj kitlajkaliskej se konetsintli akin ueliskia kuajli uajtlakatiskej (Éx. 20:13; 21:22, 23; Sal. 139:16; Jer. 1:5). ¿Tlenon uelis tikijtoskej itech DIU?

Yejuin tlamachtijli onotetomilijka ipan La Atalaya 15 septiembre 1979, página 31 niman 32. Ipan yejon tonaltin, DIU tlen miyekan noixmatiya tlachijchiujtli katka ika plástico niman notlaliaya ipan matriz (útero), yejuin kichiuaya ika siuamej maka makoneuajtiakan. Yejon tlamachtijli kijtouaya ika xmiyek nomatiya itech kenon tekitiya yejuin dispositivo. Miyekej ixtlamatkej kijtouayaj ika kichiuaya ika ipan matriz itlaj manochiua tlen xkikauiliaya esperma maajsi kampa óvulo nion makalaki ijtik. Tla xijtik kalakiya, kuakon xpeuaya se yenkuik nemilistli.

San ika, ononexti ika kemantika esperma kema ajsiya kampa óvulo niman ijtik kalakiya. Kuakon yejuin óvulo ueliskia noskaltis ipan se itech trompas de Falopio (xkampa matriz) noso ajsiskia kampa matriz. Tla ajsiya kampa matriz, DIU ueliskia kichiuas ika yejon óvulo maka manotlali kampa yotilauj matriz niman ijkon xnoskaltis, itlaj tlen kema panoskia tla xitlaj kiteltiskia. Tikchiuas mamiki yejon nemilistli san noijki ken tiktlajkalis mokoneuj. Yejon tlamachtijli itech La Atalaya ijkin ontlami: “Akin melauak kichiua ken Cristo niman kimatisneki tla kinamiki kitekitiltis yejon dispositivo intrauterino noneki kuajli nomachtis yejuin tlamachtijli niman xkilkauas ika noneki kitlakaitas nemilistli pampa ken Biblia kijtoua, yejuin melak chipauak” (Sal. 36:9).

San ika, sakin itech xiuitl 1979, ijkuak okis yejuin tlamachtijli, miyek yononexti itech ciencia niman itech kenon timopajtis.

Ipan yejuin tonaltin, onka ome DIU. Se kipiya cobre, niman ipan Estados Unidos opeuj melak nonemaka ipan 1988. Okse kimakaua se hormona, niman opeuj nonemaka ipan 2001. ¿Tlenon tikmatij itech kenon tekitij yejuin dispositivos?

DIU tlen kipiya cobre. Ken yotikteneujkej, nesi ika DIU kichiua ika espermatozoides ouijtika mamakisakan ijkuak panouaj itech matriz ijkuak yauej kampa óvulo. Noijki, DIU tlen kipiya cobre kinmiktia espermatozoides, pampa nesi ika cobre kinmitlajkoua espermatozoides. * Noijki, kijtouaj ika yejuin DIU kichiua maka melak matilaui matriz.

DIU tlen kipiya hormonas. Miyek dispositivos DIU kipiyaj se hormona ijkon ken kipiyaj miyek pastillas tlen kichiuaj maka koneuajtilos. Yejuin DIU kimakaua se hormona ipan matriz. Nesi ika, ipan seki siuamej yejuin kichiua ika maka manochijchiua óvulo. Kema, tla xnochijchiua se óvulo, siuatl xuelis koneuajtias. Noijtoua ika yejuin DIU tlen kipiya hormonas noijki kichiua makanaui tlen kitlapachoua matriz. * Noijki kichiua matsakuania tlen onka ipan cérvix, niman yejuin kichiua ika esperma tlen ualeua vagina maka mapano kampa onka matriz.

Ken yotikitakej, nesi ika yejuin ome DIU tlen notekitiltia kichiuaj makanaui tlen kitlapachoua matriz. Ijkon tej, tla nochijchiua se óvulo, niman esperma ipan kalaki, yejuin óvulo uelis ajsis ipan matriz, san ika, xuelis notlalis pampa tlen kitlapachoua matriz xueli tlaselia. Yejuin kichiuaskia ika matlami ika koneuajtia ijkuak nion xpeua noskaltia. Miyekej ixtlamatkej kijtouaj ika yejuin xmiyekpa panoua niman noijki uelis ijkon panos ika pastillas tlen kichiuaj maka koneuajtilos.

Yejua ika, xakaj uelis kuajli kijtos ika DIU tlen kipiya cobre noso tlen kipiya hormonas kichiuaj ika esperma maka makalaki ipan óvulo. Maski ijkon, ixtlamatkej yokinextijkej miyek tlen kiteititia ika ipampa nochi tlen kichiuaj yejuin dispositivos melak ouijtika se siuatl makoneuajti.

Tla akin yononamiktijkej niman kichiuaj ken Cristo kinemilijtokej kikuiskej DIU, uelis kitlajtoltiskej se tlapajtiketl akin tlaixmati itech yejuin niman ijkon kimatiskej katlejua dispositivos onkatij niman kenon kipaleuiya noso kijtlakoua tesiuauj. Xkipiya kichiaskej noso kinkauiliskej oksekimej, nion tepajtiketl, makijtokan tlenon kichiuaskej (Rom. 14:12; Gál. 6:4, 5). Akin yononamiktijkej yejuamej noneki kitlapejpeniskej tlenon kichiuaskej, tlen kinkauilis makipaktikan toTajtsin niman ixpan yejua makipiyakan chipauak intlamachilis (uelis tikitas 1 Timoteo 1:18, 19; 2 Timoteo 1:3).

^ párr. 4 Ipan Inglaterra, se amoxtli tlen tlajtoua itech kenon nopajtilo tetomilia: “DIU tlen kipiyaj miyek cobre melak tepaleuijkej pampa kipanauiyaj 99% ika kuajli tekitij. Yejuin kijtosneki ika itech 100 siuamej akin kitekitiltiaj DIU, kanaj san se koneuajti ipan se xiuitl. DIU tlen xkipiya miyek cobre xijkon tepaleuiya”.

^ párr. 5 Pampa DIU tlen kipiya hormonas kichiuaj makanaui tlen kitlapachoua matriz, tlapajtikej kemantika kimijliaj siuamej, akin yononamiktijkej niman akin ka, makikuikan niman ijkon xok melak yesuetsiskej ijkuak metskualoskej.