Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

“¡Totaskej ipan Xochitlalpan!”

“¡Totaskej ipan Xochitlalpan!”

“Nouan tinemis ipan Xochitlalpan” (LUC. 23:43, TNM).

TLAKUIKALTIN: 145, 139

1, 2. ¿Tlenon kinemiliaj sekimej ijkuak kikakij tlajtojli xochitlalpan?

MIYEKEJ tokniuan akin ualeuayaj ipan miyek países, oyajkaj ipan se ueyi tlanechikojli tlen onochiuj Seúl (Corea). Ijkuak otlan ueyi tlanechikojli niman ijkuak yejon tokniuan uajkistiayaj itech estadio, tokniuan coreanos okinyeualojkej. Melak kualtsin tlen opanok pampa ijkuak nopachiuitijtoyaj noso nonauatijtoyaj, noijliayaj: “¡Totaskej ipan xochitlalpan!”. ¿Tlenon kijtosnekiyaj?

2 Ijkuak tlaltikpakchanejkej kikakij tlajtojli xochitlalpan, sesejneka ken kasikamatij. Sekimej kijtouaj ika yejuin itlaj tlen miyekej san kinejnemiliaj. Oksekimej kitokayotiaj se xochitlalpan kampa melak tlakualtsinkan, kampa melak teyolpakti, niman kampa melak ika moyojlo tinemis. Aman tej, ¿tlenon tiknemiliaj tejuamej ijkuak tijkakij tlajtojli Xochitlalpan? ¿Tikneltokaj ika ajsis se tonajli ijkuak onias se Xochitlalpan?

3. ¿Kanon kachtopa noteneua ipan Biblia tlajtojli Xochitlalpan?

3 Biblia tlajtoua itech se Xochitlalpan tlen onkatka yeuejkaui, niman noijki tlajtoua itech se tlen onias ika tlayekapan. Tikitaj ika kampa peua Biblia tlajtoua itech xochitlalpan. Ipan se Biblia católica, tlen okitlajtolkuepkej niman okikixtijkej itech tlajtojli latín, tlen itoka Scío de San Miguel, ijkin kijtoua ipan Génesis 2:8: “Yokitlalijka toTeko se xochitlalpan kampa tiyolpakis ijkuak nochi opeuj: kampa okitlali tlakatl [Adán], akin okichijchiujka” (tejuamej otiktlalilijkej cursivas). Ika tlajtojli hebreo, yejuin tlaxelojli kijtoua “Xochitlalpan Edén”. Tlajtojli Edén kijtosneki “Yolpakilistli”, kema, yejon Xochitlalpan melak teyolpakti katka. Melak onkatka tlakuajli, melak tlakualtsinkan katka niman tlaltikpakchanejkej niman yolkamej nemiyaj ika yolseuilistli (Gén. 1:29-31).

4. ¿Tleka tikijtouaj ika Xochitlalpan Edén kinamiki matikijtokan ika katka se xochitlalpan?

4 Tlajtojli “xochitlalpan” ika hebreo, notlajtolkuepa ken parádeisos ika tlajtojli Griego. Se amoxtli kijtoua ika ijkuak se akin tlajtouaya Griego kikakiya tlajtojli parádeisos, yejua kinemiliaya se ueyi xochitlalpan tlen melak kualtsin kampa xnochiua tlen xkuajli, kampa onkatij kualtsitsintin kojtin tlen kitemakaj tlatlamantik tlakilyomej. Noijki kinemiliaya ika miyekan notlalojtika chipauak atl, niman kampa notlaloua yejon atl melak tlaxoxojkan, niman ompa tlakuajkuatinemij antílopes niman borregos (Cyclopaedia, tlen okijkuilo M’Clintock niman Strong; noijki xkita Génesis 2:15, 16).

5, 6. a) ¿Tleka Adán niman Eva xok ouel onenkej ipan Xochitlalpan? b) ¿Tlenon ueliskia yakaj notlajtoltis?

5 ToTajtsin okichiuj ika Adán niman Eva manemikan ipan se xochitlalpan ken yotikteneujkej, san ika, sakin okinkixtij pampa xokitlakamatkej. Kema, Adán niman Eva xok ouel onenkej ipan Xochitlalpan, nion inkoneuan (Gén. 3:23, 24). Xok yakaj onen ipan yejon Xochitlalpan niman nesi ika opoliuj ijkuak opanok ueyi Apachiuilistli.

6 Yakaj ueliskia notlajtoltis tla ajsis se tonajli ijkuak oksejpa onias se Xochitlalpan. ¿Onka itlaj tlen matechititi tlenon panos? ¿Tlenon techititia ika onias se Xochitlalpan kampa tichantiskej imiuan tochanejkauan? ¿Tiueliskiaj tiktetomiliskej tleka kuajli tikmatstokej ika onias se Xochitlalpan?

TLEN TECHITITIA IKA ONIAS SE XOCHITLALPAN

7, 8. a) ¿Tlenon okijli Jehová itekipanojkauj, Abrahán? b) ¿Kanaj tlenon okinemili Abrahán ijkuak toTajtsin okijli yejon?

7 San Biblia uelis technankilis tlen totlajtoltiaj, pampa yejuin amoxtli ualeua itech Jehová akin okichijchiuj kachtopa Xochitlalpan. Matikitakan tlenon okijli toTajtsin itekipanojkauj, Abrahán. ToTajtsin okijli ika kinmiyekiliskia ikoneuan, melak miyekej yeskiaj “ken xajli tlen onka itenko mar”. Noijki okijli: “Niman ika mokoneuan yemelak noteochiuaskej nochimej uejueyimej kalpamej tlen onka ipan tlaltikpaktli pampa otijkak notlajtol” (Gén. 22:17, 18). Sakin, toTajtsin oksejpa okijli yejuin ikoneuj Abrahán niman ixuiuj (xpoua Génesis 26:4 *; 28:14). *

8 Ipan Biblia xkanaj kijtoua tla Abrahán kinemiliaya ika tlaltikpakchanejkej yaskiaj iluikak niman ijkon kinteochiuaskej. Kuakon, ijkuak toTajtsin okijto ika “nochimej uejueyimej kalpamej” kinteochiuaskiaj, kuajli tikmatstokej ika Abrahán kinemilijtoya ika yejuin nochiuaskia ipan tlaltikpaktli. ¿Kanon oksekan ipan Biblia kijtoua ika onias se xochitlalpan?

9, 10. ¿Tlenon okseki techititia ika tlayekapan onias se xochitlalpan?

9 David, akin katka iuejkachanejkauj Abrahán, okijto ika ajsiskia se tonajli ijkuak xok nemiskiaj akin xkuakualtin (Sal. 37:1, 2, 10). Okijto ika “akin yolyemankej nemiskej ipan tlaltikpaktli, niman melauak kinextiskej inyolpakilis ika ueyi yolseuilistli”. ToTajtsin okichiuj ika David noijki makijto yejuin tlajtoltin: “Akin yolmelaujkej nemiskej ipan tlaltikpaktli, niman nochipa ipan chantiskej” (Sal. 37:11, 29; 2 Sam. 23:2). ¿Kenon okinpaleui yejuin tlajtoltin akin kinekiyaj kichiuaskej tlen toTajtsin kineki? Okinpaleui makineltokakan ika onias se xochitlalpan ika tlayekapan kampa san nemiskej akin yolmelaujkej, ijkon ken katka Xochitlalpan Edén.

10 Sakin, miyekej israelitas akin kijtouayaj ika kitekichiuiliayaj toTajtsin okitlalkauijkej. Ika yejon, toTajtsin okitekauili ika Babilonia makinotlatkiti kampa yejuamej chantiyaj, makixpolokan país niman makinuikakan israelitas (2 Crón. 36:15-21; Jer. 4:22-27). San ika, iteotlajtokauan toTajtsin okijtokej ika panoskia 70 xiuitl niman israelitas oksejpa nokuepaskiaj inchan. Niman kema ijkon onochiuj. San ika, yejuin teotlajtojli noijki techpaleuiya ipan yejuin tonaltin. Matikitakan tlenon kijtouaj yejuin teotlajtoltin niman matikitakan kenon techititiaj ika onias se xochitlalpan ika tlayekapan.

11. a) ¿Kenon onochiuj tlen kijtoua Isaías 11:6, 9? b) ¿Tlenon ok ueliskia totlajtoltiskiaj?

11 (Xpoua Isaías 11:6, 9). * ToTajtsin okijto itechkopa Isaías ika ijkuak israelitas oksejpa nokuepaskiaj kampa chantiyaj, oniaskia yolseuilistli. Yejuamej xkinmakasiskiaj yolkamej nion xkuakualtin tlakamej. Kokonej niman akin iuejueyimej katkaj xtlaj inpan panoskia. ¿Xmelak ika yejuin techilnamiktia kenon katka Xochitlalpan Edén? (Is. 51:3). Noijki, yejuin teotlajtojli techijlia ika tlaltikpaktli, kijtosneki, nochi tlaltikpaktli “temis ika itlaixmatilis Jehová ijkon ken mar tentika ika atl”. Yejuin xsan nochiuaskia ipan kalpan Israel. San ika ¿kemanon panoskia yejuin?

12. a) ¿Tlen tlateochiualistin okiselijkej akin ouajnokuepkaj itech Babilonia? b) ¿Tlenon techititia ika tlen kijtoua Isaías 35:5, 6, 8, 9 noijki nochiuas ika tlayekapan?

12 (Xpoua Isaías 35:5, 6, 8, 9). * Isaías kuajli okijto ika akin uajnokuepaskiaj itech Babilonia, xkinmakasiskiaj yolkamej nion xkuakualtin tlakamej. Tlajli melak tlatlakiltiskia pampa oniaskia ueyi atl, ijkon ken katka Xochitlalpan Edén (Gén. 2:10-14; Jer. 31:12). ¿San ijkuakon nochiuaskia yejuin teotlajtojli? Matikitakan ika yejuin teotlajtojli kijtoua ika akin xtlachiaj uelis tlachiaskej, akin xuelij nejnemij uelis nejnemiskej, niman akin xtlakakij uelis tlakakiskej. San ika, yejuin xinpan onochiuj israelitas. Kuakon, toTajtsin kijtotoya ika yejuin nochiuaskia ika tlayekapan.

13, 14. ¿Kenon onochiuj tlen kijtoua Isaías 65:21-23 ijkuak israelitas okiskej itech Babilonia, san ika, tlenon ok poliui nochiuas? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

13 (Xpoua Isaías 65:21-23). * Ijkuak israelitas ouajkiskej itech Babilonia, xokinextijtasikej kaltin nion tlaltin kampa itlatlakiskia noso kampa ioniaskia uvas. San ika, yejon nopatlaskia pampa toTajtsin kinteochiuaskia. Kuajli tikmatstokej ika israelitas melak okinyolpakti kinchijchiuaskej kaltin kampa chantiskiaj niman tokaskej niman kikuaskej tlen tlakiskia.

14 Matikitakan ika yejuin teotlajtojli kijtoua ika totonaluan yeskej “ken itonaluan se kojtli”. Seki kojtin melak miyek xiuitl nemij. Tejuamej akin titlaltikpakchanejkej nonekiskia xtikpiyaskej nion se kokolistli niman ijkon uejkaujtipan tinemiskej. Yejuin tlen okijto Isaías kanaj tiknemiliskej ika san se temiktli. San ika, yejuin teotlajtojli yemelak nochiuas.

¿Kenon nochiuas tlen Jesús okijto itech Xochitlalpan? (Xkimita párrafos 15 niman 16).

15. Itech tlen kijtoua amoxtli Isaías, ¿tlenon yokijto kichiuas toTajtsin ika tlayekapan?

15 Kuajli matikitakan kenon yejuin tlen toTajtsin yokijto kichiuas techititia ika onias se xochitlalpan. ToTajtsin kinteochiuas nochimej tlaltikpakchanejkej. Yejuamej xkinmakasiskej yolkamej, niman akin xkuakualtin xok keman kinchiuiliskej tlen xkuajli. Akin xtlachiaj uelis tlachiaskej, akin xtlakakij uelis tlakakiskej niman akin xuelij nejnemij uelis nejnemiskej. Tlaltikpakchanejkej kinchijchiuaskej inkaluan niman kitokaskej tlen uelik, niman uejkaujtipan nemiskej xijkon ken kojtin. Kema, Biblia techititia ika onias se xochitlalpan ika tlayekapan. Aman tej, kanaj sekimej kijtoskej ika san tikontlatlaliliaj tlen kijtouaj yejon teotlajtoltin. ¿Kenon titlanankiliskiaj? ¿Tleka uelis tikneltokaskej ika onias se xochitlalpan? Yejuin technankilia se tlakatl akin melak ueyixtika.

TINEMISKEJ IPAN XOCHITLALPAN

16, 17. ¿Kemanon otlajto Jesús itech Xochitlalpan?

16 Xkinamikiya tlen okichiuilijkej Jesús: okipilojkej ipan se kojtli melaktik niman ijkon kimiktiskej. Inajnakastlan noijki pilkatoyaj omemej tlakamej judíos, se itech yejuamej, akin kasikamatiya ika Jesús se tekiuaj katka okitlajtlanili yejuin ijkuak ximikiya: “Jesús, xnechelnamiki ijkuak tinemis ken Rey” (Luc. 23:39-42). Tlen Jesús okijli yejon tlakatl techititia tlenon topan nochiuas ika tlayekapan. Niman yejon tlajtoltin onka ipan Lucas 23:43. Sekimej akin kitlajtolkuepaj Biblia tlatlamantik kijkuilouaj yejuin tlaxelojli. Achto kitlaliskej tlajtojli “ipan yejuin tonajli”, kitlaliaj se coma noso dos puntos, kuakon, ijkin kijkuilouaj: “Melauak nimitsijlia: ipan yejuin tonajli nouan tinemis ipan xochitlalpan”. San ika ¿yejon tlen okijtosnek Jesús?

17 Ipan miyek tlajtoltin notekitiltiaj yejuin signos de puntuación pampa ijkon kuajli kakisti tlenon se kineki kijtos. San ika, akin yeuejkaui tlajkuilouayaj ika griego, xnochipa ijkon kichiuayaj. Kuakon, kanaj totlajtoltiaj: ¿Kijtotoya Jesús: melauak nimitsijlia: ipan yejuin tonajli nouan tinemis ipan xochitlalpan? ¿Noso kijtotoya: melauak nimitsijlia ipan yejuin tonajli: nouan tinemis ipan xochitlalpan? Akin tlajtolkuepaj kijkuilouaj yejuin tlaxelojli ken yejuamej kasikamatij. Niman ijkon tikitaj ipan seki Biblias.

18, 19. ¿Tlenon techpaleuiya matikasikamatikan tlen kinekiya kijtos Jesús?

18 San ika, matikilnamikikan tlen Jesús okimijlika inomachtijkauan ijkuak ximikiya. Yejua okijto: “Nejua yejuan oninochiu Tlakatl yeyi tonajli niman yeyi yeuajli ninemis ne ijtik on tlajli”. Niman noijki okijto: “Nejua yejuan oninochiu Tlakatl nechtemaktiliskej intech on tlakamej, niman nechmiktiskej, pero ipan yeyi tonajli niyoliuis niman ninoketsteuas ne ipan notlalkon” (Mat. 12:40; 16:21; 17:22, 23; Mar. 10:34). Pedro, itlatitlankauj Cristo, okijto ika yejuin ijkon onochiuj (Hech. 10:39, 40TNM). Kuakon, Jesús xoyaj ipan se xochitlalpan ijkuak yejua niman akin inakastlan nemiya omijkej. Biblia kijtoua ika Jesús onen seki tonaltin ipan Hades, niman sakin Jehová okiyoliti (Hech. 2:31, 32TNM). *

19 Kuakon, tikitaj ika Jesús opeuj ika tlajtoltin “ipan yejuin tonajli” niman ijkon kijlis yejon xkuajli tlakatl tlenon kichiuaskia ika tlayekapan. Ijkuak Moisés nemiya, miyekej ijkon tlajtouayaj. Se tonajli, Moisés okijto: “Niman yejuin tlajtoltin tlen nimitsnauatijtika ipan yejuin tonajli kipiya ika tikintlalis ipan moyojlo” (Deut. 6:6; 7:11; 8:1, 19; 30:15).

20. ¿Tlenon techpaleuiya matikasikamatikan tlen kijtosnekiya Jesús?

20 Se ixtlamatki itech Oriente Medio okijto yejuin itech tlen okiteneuj Jesús: “Nikan nopankixtia tlajtojli ‘ipan yejuin tonajli’, niman kipiya ika noijtos ‘melauak nimitsijlia ipan yejuin tonajli: nouan tinemis ipan xochitlalpan’. Onotlajtolkaujkej yejon tonajli, niman tlen onoijto nochiuaskia ika tlayekapan. Miyekej ijkon tlajtouaj akin ualeuaj Oriente, niman kijtosneki ika notlajtolkauaj se tonajli niman yemelak kichiuaj ken kijtouaj”. Ika yejon, se Biblia tlen onoijkuilo ika tlajtojli Siríaco, tlen ikipiya kanaj 1,600 xiuitl ika onoijkuilo, ijkin kitlajtolkuepa tlen okijto Jesús: “Yemelak nimitsijlia ipan yejuin tonajli ika nouan tinemis ipan Xochitlalpan Edén”. Yejuin melak techyolchikaua.

21. ¿Itech tlenon xokitlapejpenijkaj yejon xkuajli tlakatl, niman tleka tikmatstokej?

21 Yejon xkuajli tlakatl xokitlapejpenijkaj mauiya iluikak. Yejua nion xkimatiya ika Jesús yonotlajtolkaujka inuan itlatitlankauan ika san sekan tekiuajtiskej ne iluikak (Luc. 22:29, TNM). Yejon xkuajli tlakatl nion xnoapolaktiaya (Juan 3:3-6, 12, TNM). Ika yejon, tikasikamatij ika Jesús tlajtotoya itech se xochitlalpan. Sakin, Pablo, itlatitlankauj Cristo, otlajto itech se tlatlachalistli tlen okitak se tlakatl akin okuikakej xochitlalpan (2 Cor. 12:1-4, TNM). Pablo niman oksekimej itlatitlankauan Cristo yejuamej kema okintlapejpenijkaj niman ijkon yaskej iluikak niman tekiuajtiskej iuan Jesús. San ika, Pablo tlajtotoya itech se xochitlalpan tlen onias tlayekapan. * ¿Uelis ompa tinemiskej?

¿TLENON UELIS TIKCHIASKEJ?

22, 23. ¿Tlenon uelis tikchiaskej?

22 Matikilnamikikan ika David okijto ika ajsiskia se tonajli ijkuak “akin yolmelaujkej nemiskej ipan tlaltikpaktli” (Sal. 37:29; 2 Ped. 3:13). David kiteneujtoya yejon tonajli ijkuak nochimej tlaltikpakchanejkej ueliskiaj kitlakamatiskej itlanauatiluan toTajtsin tlen melajkej. Isaías 65:22 kijtoua: “Pampa itonaluan nokalpan yes ken itonaluan se kojtli”. Yejuin kijtosneki ika tlaltikpakchanejkej nemiskej melak miyek xiuitl. ¿Yemelak uelis tikchiaskej manochiua yejuin? Kema, pampa ipan Apocalipsis 21:1-4 kijtoua ika xok onias mikilistli ipan yenkuik tlaltikpaktli, niman toTajtsin ompa kinteochiuas itekipanojkauan akin yolmelaujkej.

23 Tlen Biblia temachtia itech Xochitlalpan melak kuajli nasikamati. Adán niman Eva xok ouel onenkej ipan Xochitlalpan, san ika, ika tlayekapan yejuin tlaltikpaktli yes se xochitlalpan. ToTajtsin okijto ika kinteochiuas nochimej tlaltikpakchanejkej. Niman ToTajtsin okichiuj ika David makijto ika akin melajkanemij niman akin yolmelaujkej nemiskej ipan xochitlalpan niman nochipa ompa chantiskej. Niman teotlajtoltin tlen okijto Isaías techpaleuiya matikchiakan ika pakilistli yejon tonajli ijkuak Jesús kichiuas tlen okijli yejon xkuajli tlakatl akin nemiya inakastlan. Tejua uelis tinemis ipan yejon xochitlalpan. Ipan yejon tonajli nochiuas tlen okijtokej tokniuan coreanos: “¡Totaskej ipan Xochitlalpan!”.

^ párr. 7 Génesis 26:4: “Nejua nikinmiyekilis mokoneuan ijkon ken sitlalimej tlen onkatij iluikak; niman nikinmakas mokoneuan nochi yejuin tlaltin; niman intechkopa mokoneuan, nochimej uejueyimej kalpamej itech tlaltikpaktli kiseliskej se tlateochiualistli”.

^ párr. 7 Génesis 28:14: “Niman mokoneuan yemelak miyekej yeskej ken tlalpoktli itech tlaltikpaktli, niman tejua timochayauas kampa oeste niman kampa este niman kampa sur niman kampa norte, niman motechkopa niman intechkopa mokoneuan nochimej tlaltikpakchanejkej yemelak kinteochiuaskej”.

^ párr. 11 Isaías 11:6, 9: “6 Koyotl chantis san achijtsin iuan borreguito, niman leopardo nomelauas iuan chivokonetl, niman uakaxkonetl niman león niman se yolki tomauak san sekan nemiskej; niman se telpokatsin yejua akin kinyekanas. Xtlaj kitechiuiliskej nion xtlaj kijtlakoskej ipan nochi notepeuj chipauak; pampa tlaltikpaktli melauak temis ika itlaixmatilis Jehová ijkon ken mar tentika ika atl”.

^ párr. 12 Isaías 35:5, 6, 8, 9: “5 Ipan yejon tonajli imixtololojuan akin xtlachiaj uelis tlachiaskej, niman innakasuan akin xtlakakij tlapouiskej. Ipan yejon tonajli akin xueli nejnemi notlalos ijkon ken se masatl, niman inenepil akin xueli tlajtoua tsajtsis ika yolpakilistli. Pampa ipan tlaluaktli meyas atl, niman ueyi atl notlalos ipan tlalmantli kampa tlauajkan. Niman ompa onias se ojtli, kema, se ojtli tlen itoka yes Ojtli itech Chipaualistli. Akin xchipauak xompa nojuitis. San ompa nojuitis yejon akin kijkistinemi; nion se akin xkipiya itlamachilis ompa kijkistinemis tla yopoliuj. Nion se león ompa nemis, niman nion se temojmotij yolkatl tlen tekua ompa yas. Nion se xompa nemis; san akin ika okpa yokinkoujkej yejuamej akin ompa nejnemiskej”.

^ párr. 13 Isaías 65:21-23: “21 Kinchijchiuaskej kaltin niman ompa chantiskej, niman kitokaskej uvas niman kikuaskej itlakilyo. 22 Xsan kinchijchiuaskej niman okse ompa chantis, xsan tokaskej niman oksekimej kikuaskej. Pampa itonaluan nokalpan yes ken itonaluan se kojtli, niman tlen kichiuaskej ika imauan notlapejpenijkauan melak kinyolpaktis. 23 Xok itlaj ika nosiauitiskej, nion xkintlakatiliskej inkoneuan iuan ijkon manoyolkokokan; pampa yejuamej tekoneuan itech Jehová akin yokinteochiuj, niman akin intech ualeuaj imiuan nemiskej”.

^ párr. 18 Tlamachtijketl C. Marvin Pate okijkuilo ika miyekej ixtlamatkej kineltokaj ika ijkuak Jesús okijto “ipan yejuin tonajli”, yejua kijtosnekiya ika mikiskia niman nemiskia ipan xochitlalpan ipan yejon tonajli tlen kipiya 24 horas. Yejuin tlamachtijketl noijki okijto ika yejuin tlanemilijli xnotlajtolnamiki iuan okseki tlen kijtoua Biblia, pampa ompa kijtoua ika Jesús oyaj Hades niman sakin oyaj iluikak (Mat. 12:40; Hech. 2:31, TNM; Rom. 10:7).

^ párr. 21 Xkita “Tlen notlajtoltiaj akin kitaj revistas” tlen uajnestiuj ipan yejuin revista.