Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Telpokamej, akin otexchijchiuj kineki xyolpakikan

Telpokamej, akin otexchijchiuj kineki xyolpakikan

“Yejua mitsmaka ipan nochi monemilis tlemach tlen kuajli” (SAL. 103:5).

TLAKUIKALTIN: 135, 39

1, 2. ¿Tleka noneki xkaki akin otexchijchiuj ijkuak itlaj tiktlapejpenis tlen ueyi kijtosneki ipan monemilis? (Xkimita tlaixkopinaltin kampa peua tlen tomachtijtokej).

TLA titelpochtli, kanaj melak miyek yomitsijlikej itech tlenon uelis tikchiuas tlayekapan. Akin mitsmachtiaj ipan kaltlamachtijli, akin kiteijliaj tlenon uelis ipan titekitis noso oksekimej, kanaj yejuamej yomitsijlikej xmomachti ipan se ueyi kaltlamachtijli niman ijkon sakin tiktlanis ueyi tomin. San ika, Jehová mitsijlia xkajsi okse ojtli. Melauak, yejua kineki kuajli xmomachti niman ijkon kuajli titekitis tla yotlan timomachtia (Col. 3:23). San ika, ijkuak itlaj tiknekis tiktlapejpenis tlen ueyi kijtosneki ipan monemilis, Jehová mitsijlia xmoyekana ika itlajtolyekanalis. Yejuin tlajtolyekanalistin mitspaleuiskej xnemili tlenon kineki matikchiuakan ipan yejuin sa itlamiyan tonaltin (Mat. 24:14, TNM).

2 Noijki xkilnamiki ika Jehová kimatstok tlenon ipan nochiuas yejuin tlaltikpaktli niman ika sa achijtsin tonaltin kipoloua (Is. 46:10; Mat. 24:3, 36, TNM). Niman yejua melak kuajli techixmatstika. Kimatstok tlenon techyolpaktia niman tlenon kichiua matinemikan ika toyojlo, niman kimatstok tlenon techyolkokoua niman tlenon techajmana. Yejua ika, maski nesi ika sekimej kuajli techtlajtolpaleuiyaj, xtlaj ika techpaleuis tla xnoyekanaj ika iTlajtol toTajtsin (Prov. 19:21).

“XTLAJ TLAMACHILISTLI [...] TLEN MAKIXNAMIKI JEHOVÁ”

3, 4. ¿Tlenon inpan onochiuj Adán, Eva niman inchanejkauan pampa okikakej tlen xkuajli okimijlikej?

3 Tlen xkuajli kiteijliaj oksekimej xkemach opeuj. Satanás yejua akin kachtopa opeuj kimijlia tlaltikpakchanejkej tlen kimijtlakoskia. Xopinauj kijlis Eva ika yejua niman iueuentsin san yejuamej ueliskiaj kijtoskiaj tlenon kichiuaskej ipan innemilis pampa ijkon melak yolpakiskiaj (Gén. 3:1-6). Tikitaj ika Satanás san itech yejua tlanemilijtoya. Niman Satanás kinekiya ika Adán iuan Eva niman inchanejkauan san yejua makitlakamatikan niman yejua makiueyichiuakan, xkinekiya makiueyichiuakan Jehová. San ika ¿tlenon yokichiujka inpampa? Xitlaj. Jehová yejua akin yokinmakaka nochi tlen kipiayaj: innamiktilis, se kualtsin xochitlalpan kampa chantiyaj niman kuajli okinchijchiujka niman ijkon ueliskiaj nemiskej nochipa.

4 Teajman, ika Adán iuan Eva xokitlakamatkej toTajtsin niman xok iuan onouikakej. Ken itikmatstika, yejuin okichiuj makixnamikikan tlen xkuajli. Opeujkej ueuentsintiaj niman mikij, ijkon ken ijkuak tikteki se xochitl, pilini niman sakin kuajli uaki. Ikoneuan noijki opeujkej tlajyouiyaj ipampa tlajtlakojli (Rom. 5:12). Niman maski ijkon, miyekej tlaltikpakchanejkej xkinekij kitlakamatiskej toTajtsin ipan yejuin tonaltin. Kichiuaj tlen yejuamej kinekij (Efes. 2:1-3, TNM). San ika ¿kenon onkisaj? Biblia kijtoua ika “xtlaj tlamachilistli” ijkuak kixnamikij Jehová (Prov. 21:30).

5. a) ¿Tlenon kuajli kimatstoya Jehová? b) ¿Tleka tikmatstokej ika xnopopolojtoya?

5 Jehová kuajli kimatstoya ika sekimej tlaltikpakchanejkej, noijki miyekej telpokamej, kinekiskiaj kixmatiskej niman kinekiskiaj kitekichiuiliskej (Sal. 103:17, 18; 110:3). Yejua melak kintlasojtla nochimej telpokamej. ¿Noijki ijkon mitstlasojtla Jehová? Tla kema, kuakon kuajli tikmatstokej ika mitsyolpaktia miyek tlemach tlen mitsmaka Jehová, tlen kuakualtin niman tlen kichiua xnemi ika moyojlo (xpoua Salmo 103:5; * Prov. 10:22). Ijkon ken tikitaskej, Jehová mitsmaka tlen kichikaua motlaneltokil, mitsinmaka akin kuajli inuan timouika, mitsijlia tlenon uelis tikchiuas ipan monemilis niman mitskauilia xtlapejpeni tlenon tikchiuas.

JEHOVÁ TECHMAKA TLEN KICHIKAUA TOTLANELTOKIL

6. ¿Tleka noneki tikchikauas motlaneltokil, niman kenon mitspaleuiya Jehová?

6 Tejuamej xtijkomej ken yolkamej, tejuamej noneki tikitaskej kenon tikchikauaskej totlaneltokil, niman san toTajtsin uelis techpaleuis (Mat. 4:4). Ijkuak tijkakij tlen techijliaj, tikpiyaj asikamatilistli, tlamachilistli niman pakilistli. Jesús okijto: “Yolpakij akin kimatstokej ika kipiya ika kitejtemoskej tlen ualeua itech toTajtsin” (Mat. 5:3, TNM). Jehová mitsmaka tlen mitspoloua itech motlaneltokil ika iTlajtol niman okseki tlamachtiltin tlen techmaka itechkopa “tekitketl” yolmelauak niman akin “kipia kuajli itlamachilis” (Mat. 24:45; Is. 65:13, 14).

7. ¿Kenon mitspaleuis tla tikchikaua motlaneltokil?

7 Tlamachtiltin tlen ualeuaj itech toTajtsin mitsmakas tlamachilistli niman mitspaleuis kuajli xtlanemili, niman yejuin miyekan mitspaleuis (xpoua Proverbios 2:10-14). * Se neskayotl, mitspaleuis xkita ika sekimej tlakajkayauaj pampa kijtouaj ika xnemi toTajtsin noso kiteijliaj ika tla tikneki tiyolpakis noneki tikpiyas tomin niman okseki tlemach tlen patioj. Noijki mitspaleuis xmapeua ileuilistin tlen xkuakualtin niman maka peuas tikchiuas tlen uelis mitsijtlakos. Ika yejon, xmochikaua tikpiyas itlamachilis toTajtsin niman noijki ijkon xtlanemili. Ijkon, sa no tejua tikitas ika Jehová mitstlasojtla niman ika kineki kuajli xnemi (Sal. 34:8; Is. 48:17, 18).

8. a) ¿Tleka noneki ika aman xmonisiui itech toTajtsin? b) ¿Kenon yejuin mitspaleuis ika tlayekapan?

8 Sa achijtsin poliui, kipopoloskej tlen Satanás kiyekana, niman san Jehová uelis techmakixtis. San Jehová uelis techtlajpiyas niman techmakas tlen melak tiknekiskej ipan se tonajli, ken tlen tijkuaskej (Hab. 3:2, 12-19). Ika yejon, noneki ika aman xmonisiui itech moTajtsin iluikakchane niman xchikaua motlaneltokil (2 Ped. 2:9, TNM). Ijkon, maski san tlenon mapano moyeualiyan, timomachilis ken David akin okijkuilo: “Nochipa notechkopa nemi Jehová. Pampa yejua nemi nonakastlan kampa nomayekma, xkeman itlaj nechtlajkalis” (Sal. 16:8).

JEHOVÁ MITSINMAKA AKIN MELAK KUAJLI IMIUAN TIMOUIKAS

9. a) Itech tlen kijtoua Juan 6:44, ¿tlenon kichiua Jehová? b) ¿Tleka tikijtouaj ika melak kualtsin ijkuak tikixmatij se iteixpantijkauj Jehová?

9 Ijkuak yakaj tikixmati akin xiteixpantijkauj Jehová, ¿tlenon tikmati itech? Kanaj xmiyek tikmati. Kanaj san tikmatstok kenon itoka, kenon tlachia niman okseki tlemach. San ika, xijkon panoua ijkuak tikixmati se iteixpantijkauj Jehová. Tikmatstok ika yejua kitlasojtla Jehová niman ika toTajtsin okitak itlaj tlen kualtsin ipan iyojlo niman okuajuikak ipan ikalpan (xpoua Juan 6:44). Niman maski ualeua itech okse país niman, xijkon chanti ken tejua, itikmatstok miyek itech niman yejua noijki miyek kimatstok motech.

Jehová kineki matikinpiyakan akin melak kuajli inuan touikaskej niman kineki matikitakan tlenon uelis tikchiuaskej ipan itekiyo. (Xkimita párrafos 9-12).

10, 11. ¿Tlenon san noijki tikchiuaj tinochimej akin tiiteixpantijkauan Jehová, niman kenon techpaleuiya yejuin?

10 Se neskayotl, tejua nimantsin tikmati ika san noijki tlajtoua ken tejua: tlajtoua “chipauak tlajtojli” itech tlen melauak (Sof. 3:9). Kijtosneki ika nenomemej nenkimatij ika nentlaneltokaj itech toTajtsin, nenkitlakamatij itlanauatiluan toTajtsin niman sa no yejua tlamachialistli nenkipiyaj ika tlayekapan, niman okseki itlaj. Yejuin itlaj tlen melak noneki matikmatikan itech se tlaltikpakchane, pampa yejuin techpaleuiya matitlaneltokakan itech niman kuajli iuan matouikakan.

11 Kuakon, tla tejua tiiteixpantijkauj Jehová, uelis kuajli tikijtos ika ipan nochi tlaltikpaktli tikinpiya akin melak kuajli inuan timouika, maski xnochimej tikimixmati. ¿Ijkon uelis kijtos yakaj akin xiteixpantijkauj Jehová?

JEHOVÁ MITSIJLIA TLEN UELIS TIKCHIUAS NIMAN TLEN MITSPALEUIS

12. ¿Tlenon ueliskia tikchiuas ipan itekiyo toTajtsin?

12 (Xpoua Eclesiastés 11:9-12:1). * ¿Yotiknemili tlenon okseki tekitl ueliskia tikchiuas ipan ikalpan toTajtsin? Kanaj aman timochikaujtok mojmostla tikamapouas iTlajtol toTajtsin, melak kuajli titlanankilis niman tikpanoltis tlamachtiltin ipan motlanechikol niman kuajli tijkuis Biblia ijkuak tontenojnotsa. ¿Kenon timomachilia ijkuak tikita ika kuajli tonkisa niman ijkuak oksekimej noijki kitaj niman mitsijliaj ika kuajli tlen tikchiujtok? Kuajli tikmatstokej ika yejon melak mitsyolpaktia. Niman ijkon noneki xmomachili, pampa tikchiujtika tlen toTajtsin kineki niman xtikchiujtika san tlen tejua tikneki, ijkon ken okichiuj Jesús (Sal. 40:8; Prov. 27:11).

13. ¿Tleka melak kuajli tla tiktekichiuiliaj toTajtsin niman xtiktejtemouaj tikpiyaskej tlen onka ipan yejuin tlaltikpaktli?

13 Tla timokojtilia tikchiuas okseki tekitl ipan ikalpan toTajtsin, tiyolpakis niman tikmatis tleka tinemi. Pablo, itlatitlankauj Cristo, okijkuilo: “Ma ka xkauilikan itlaj ma mechejkuani itech nemotlaneltok. Nochipa xchiuakan itekiu toTeko ikan nochi nemoyojlo, pampa ye nenkimatstokej  ika on tekitl xsanenkaj nenkichiuaskej ijkuak nenkichiuaj san sekan iuan toTeko” (1 Cor. 15:58). Tlaltikpakchanejkej akin san kitejtemouaj kipiyaskej tlen onka ipan yejuin tlaltikpaktli xkipiyaj pakilistli, yejuamej kinekij kitlaniskej tomin noso kinekij miyekej makimixmatikan (Luc. 9:25). Tiueliskej yejuin ika ineskayo tekiuaj Salomón (Rom. 15:4).

14. ¿Tlenon tiueli itech tlen okichiuj Salomón?

14 Salomón, akin kipiaya melak miyek tomin niman melak ueyixtoya, okinek noyolpaktis ipan inemilis niman okinek kitas kenon ontlamiskia (Ecl. 2:1-10). Okinchijchiuj kaltin, jardines niman parques, niman okichiuj nochi tlen okinek. ¿Okiyolpakti nochi yejon? Yejua okijto ika ijkuak otlanemili itech nochi yejon, okitak ika xtlaj ika tepaleui niman xtlaj onkatka “tlen yemelak patioj” (Ecl. 2:11). ¿Mitspaleuiya ineskayo Salomón?

15. ¿Tleka melak noneki xpiya tlaneltokijli, niman kenon mitspaleuis ijkon ken kijtoua Salmo 32:8?

15 Sekimej tlaltikpakchanejkej uelij ipan innemilis ijkuak kichiuaj itlaj tlen xkuajli niman ijkuak peuaj tlajyouiyaj. Jehová xkineki ijkon mopan manochiua. Yejua kineki xkaki niman xtlakamati. Ika yejon, noneki xpiya tlaneltokijli, niman xkeman timajmanas tla tiktlapejpenia itlaj ipampa motlaneltokil. Niman Jehová xkeman kilkauas kenon melak tiktlasojtla (Heb. 6:10). Kuakon, xmokojtili xchikaua motlaneltokil. Ijkon tejua tikitas ika nochi tlen mitsijlia moTajtsin iluikakchane mitspaleuis kuajli xnemi (xpoua Salmo 32:8). *

JEHOVÁ MITSMAKA MELAUAK TLAMAKAUALISTLI

16. ¿Tleka noneki matikpatiojkaitakan tlamakaualistli niman tleka noneki kuajli matijkuikan?

16 Pablo okijkuilo: “Kampa onka iespíritu Jehová, onka tlamakaualistli” (2 Cor. 3:17, TNM). Jehová kitlasojtla tlamakaualistli, niman yejua otexchijchiuj noijki ijkon matiktlasojtlakan. San ika, noijki kineki kuajli matijkuikan, pampa yejon techtlajpiya. Kanaj tikimixmati telpokamej akin kitaj auilnemilistli, akin auilnemij, nauiltiaj kampa uelis nokokoskej, kikuij drogas noso melak konij alcohol. Kanaj ijkuak kichiujtokej yejon melak yolpakij. San ika, melak xkuajli ontlamij: xok uelij kikajkauaj yejon, peuaj kualoj noso hasta mikij (Gál. 6:7, 8). Kinemiliaj ika xakaj uelis itlaj kimijlis tlenon kichiuaskej, san ika, sa no yejuamej nokajkayaujtokej (Tito 3:3).

17, 18. a) ¿Tleka uelis tikijtoskej ika tla tiktlakamatij Jehová tikpiyaskej tlamakaualistli? b) ¿Kenon xsan noijki tlamakaualistli tlen kachtopa kipiayaj Adán iuan Eva niman tlamakaualistli tlen aman kipiyaj tlaltikpakchanejkej?

17 Tiktlakamatiskej Jehová techpaleuiya. Techpaleuiya maka matikualokan niman techpaleuiya matikpiyakan melauak tlamakaualistli (Sal. 19:7-11). Niman ijkuak kuajli tijkui motlamakaualis, kijtosneki ijkuak timoyekana ika itlanauatiluan toTajtsin niman itlajtolyekanalisuan, ijkon tikimititia motajuan niman Jehová ika uelis mitskauiliskej xtlapejpeni tlen tiknekis tikchiuas. Melauak, toTajtsin kineki ika itekipanojkauan akin yolmelaujkanemij makipiyakan melauak tlamakaualistli. Biblia kiteneua ika ikoneuan toTajtsin kipiyaskej tlamakaualistli tlen melak kualtsin yes (Rom. 8:21).

18 Yejon tlen kipiayaj Adán iuan Eva. Totajtsin san se tlemach xkinkauiliaya makichiuakan. ¿Katlejua katka yejon? Yejua okimijlika maka kikuaskej itlakilyo se kojtli (Gén. 2:9, 17). ¿Tikita ika yejuin melak ouijtika katka? Ka. San xkonemili kenon tlaltikpakchanejkej yokinchijchiujkej miyek tlanauatiltin niman kinchiualtiaj oksekimej makitlakamatikan.

19. ¿Kenon techmachtijtika Jehová niman Jesús matinemikan ken akin kipiyaj tlamakaualistli?

19 Ijkuak tikitaj kenon techpaleuiya Jehová, tikasikamatij ika Jehová melak tlamachilise. Jehová xsan techmaka miyek tlanauatiltin, ika ijyouilistli techijlia matoyekanakan ika tlasojtlalistli. Yejua kineki matoyekanakan ika itlajtolyekanalisuan niman kineki matiktlauelitakan tlen xkuajli (Rom. 12:9). Tikitaj ika ijkon temachtia itech tlen kijtoua Tlamachtijli ipan tepetl, ompa Jesús okiteneuj tlenon uelis kichiuas matitlajtlakokan (Mat. 5:27, 28). Pampa Jesús tekiuaj itech iTekiuajyo toTajtsin, ok techmachtijtos ipan yenkuik tlaltikpaktli niman ijkon matikitakan tlenon kuajli niman tlenon xkuajli, ijkon ken yejua kita (Heb. 1:9). Noijki, techpaleuis kuajli matikpiyakan totlalnakayo niman totlamachilis. Xnemili: xok keman tiknekis tikchiuas tlajtlakojli niman xok titlajyouis ika titlajtlakole. Aman kema, tikpiyaskej yejon kualtsin tlamakaualistli tlen toTajtsin okijto.

20. a) ¿Kenon kikui Jehová itlamakaualis? b) ¿Kenon techpaleuiya ineskayo toTajtsin?

20 Melauak, xkeman tikpiyaskej tlamakaualistli itech nochi, pampa nochipa toyekanaskej ika tlasojtlalistli tlen tikmachiliaj ipampa toTajtsin niman inpampa tlaltikpakchanejkej. Jehová san techtlajtlanilia matikchiuakan ijkon ken yejua kichiua. Maski itlamakaualis xkeman ontlami, yejua kuajli yokijto noyekanas ika tlasojtlalistli ijkuak techpaleuis (1 Juan 4:7, 8). Kuakon, kuajli nesi ika san uelis tikpiyaskej melauak tlamakaualistli tla tikchiuaj ijkon ken toTajtsin kichiua.

21. a) ¿Tlenon okijto David? b) ¿Tlenon tikitaskej ipan okse tlamachtijli?

21 ¿Tikpatiojkaita nochi tlen kuajli yomitsmakak Jehová? Ipan yejuin tlamachtijli yotikijtokej ika yejua miyek mitsmaka tlen kichikaua motlaneltokil, mitsinmaka akin kuajli inuan timouika, mitsijlia tlenon uelis tikchiuas ipan monemilis niman mitsijlia ika uelis tikpiyas melauak tlamakaualistli (Sal. 103:5). Kanaj noijki ijkon tipaki ken David ijkuak okijli Jehová: “Tejua tinechixmachiltia ojtli itech nemilistli. Mouan melak onka pakilistli; ipan moyekma nochipa onka pakilistli” (Sal. 16:11). Ipan okse tlamachtijli tikitaskej seki tlamachtiltin tlen onka ipan Salmo 16. Yejuin mitspaleuiskej kuajli xkasikamati kenon melauak tiyolpakis ipan monemilis.

^ párr. 5 Salmo 103:5: “Yejua mitsmaka ipan nochi monemilis tlemach tlen kuajli, niman ijkon motelpochkayo noyenkuilijtiuj ijkon ken se águila”.

^ párr. 7 Proverbios 2:10-14: “10 Ijkuak tlamachilistli kalakis ipan moyojlo niman tlaixmatilistli kiyolpaktis monemilis, 11 ken tiktekitiltis motlanemilil mitstlajpiyas niman asikamatilistli mitsmakixtis, 12 niman ijkon mitsmakixtis itech xkuajli ojtli, itech tlakatl akin kijtoua tlemach tlen xkuakualtin, 13 intech akin kikauaj ojtin tlen melajkej niman ijkon nejnemiskej ipan ojtin itech tlayoualyotl, 14 intech akin kinyolpaktia kichiuaskej tlen xkuajli, akin yolpakij ipampa tlemach tlen xkuajli”.

^ párr. 12 Eclesiastés 11:9-12:1: “9 Xyolpaki, telpochtli, ipan motelpochkayo, niman xchiua kuajli maonia moyojlo ijkuak titelpochtli, niman xkistinemi ipan iojuiuan moyojlo niman ipan tlemach tlen kitaj mixtololojuan. San ika, xmatsto ika ipampa yejuin tlemach toTajtsin akin [melauak] mitstlajtlakolmakas. 10 Ika yejon, xkixti tlauejli tlen kijtlakos moyojlo, niman maka xkauili motlalnakayo makipiya tlajyouilistli; pampa ijkuak se konetl niman telpochtli san panoua. 12 Xkilnamiki, aman, moUeyitlachijchiujkauj ipan tonaltin ijkuak titelpochtitika, aman ika ok xyejkoj tonaltin melak xkuakualtin, noso ika xyejkoj xiujtin ijkuak tikijtos: ‘Xnikpiya yolpakilistli itech yejon’”.

^ párr. 15 Salmo 32:8: “Nikchiuas kuajli xkasikamati, niman nimitsititis ipan tlen ojtli tikistinemis. Kema yemelak ika noixtololo nimitstlajtolpaleuis”.