Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

“Yejua kimaka kojtilistli akin siaujtika”

“Yejua kimaka kojtilistli akin siaujtika”

Texto del año ipan 2018: “Akin tlamachixtokej ipan Jehová oksejpa kipiyaskej kojtilistli” (IS. 40:31).

TLAKUIKALTIN: 3, 47

1. ¿Tlen tlaueltin tikixnamikij, niman tleka Jehová yolpaki ipampa itekipanojkauan yolmelaujkej? (Xkita tlaixkopinaltin kampa peua tlen tomachtijtokej).

KEN nochimej tikmatij, yejuin tlaltikpaktli tentika ika tlaueltin. Miyekej nemotech, tokniuan akin timechtlasojtlaj, nenkipiyaj uejueyimej kokolistin. Oksekimej nenkintlajpiyaj nemochanejkauan akin iueuentsintin, maski nemejuamej noijki ininuejueyimej. Sekimej melak nemosiauitiaj nenkinmakaskej nemochanejkauan xtlen patioj, san tlen yemelak noneki. Niman tikmatij ika miyekej xkixnamikij san se itech yejuin tlaueltin, kemantika miyek san sekan kixnamikij. Nochi yejuin melak tetsontekonsiauitia niman tepolouilia tiempo niman tomintsin. Maski ijkon, xnenkipolouaj nemotlaneltokil ipan tlen toTajtsin yokijto itech se kuajli nemilistli tlayekapan. Tikmatij ika Jehová melak yolpaki nemopampa.

2. ¿Kenon techyolchikaua Isaías 40:29, san ika, itech tlenon uelis ueyi topopoloskej?

2 Maski ijkon, ¿tikmachilia kemantika ika tlaueltin ikitlamijtokej mokojtilis? Tla ijkon mopan panoua, xsan tejua mopan nochiujtika. Biblia tlajtoua itech sekimej akin yeuejkaui oyolmelaujkanenkej niman okinemilijkej ika xok ueliskiaj tlaxikoskej (1 Rey. 19:4; Job 7:7). San ika, xokikajkaujkej tlen kichiujtoyaj, yejuamej okitlajtlanilijkej Jehová makinmaka kojtilistli. Niman toTajtsin xsan okinkauj pampa yejua “kimaka kojtilistli akin siaujtika” (Is. 40:29). Teajman ika amanin, sekimej itekipanojkauan toTajtsin yokinemilijkej ika tlen kinpaleuis kixnamikiskej tlen ouijtika yejua “noseuiskej achijtsin itech tlen melauak”, kentla tlen kichiuaj akin kitokaj Cristo yetik yeskia niman xse tlateochiualistli. Ika yejon, kikajkauaj ika kipouaj Biblia, ika yaskej tlanechikoltin niman ika tenojnotsaskej, nochi tlen Satanás kichia makichiuakan.

3. a) ¿Kenon uelis tikteltiskej tlen kichiua Satanás ika techkuilis tokojtilis? b) ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

3 Satanás kuajli kimati ika chikauak tiktekichiuilijtoskej toTajtsin techkojtilia. Niman yejua xkineki matikpiyakan kojtilistli. Ika yejon, ijkuak tejua tikitas ika yotisiauj ipan motlalnakayo niman tlen tikmachilia, maka xtlalkaui Jehová. Ijkuakon melak noneki xnisiui. Xkilnamiki ika Biblia kijtoua ika yejua “mechmelajkapias, mechkojtilis” (1 Ped. 5:10; Sant. 4:8). Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej ome tlen uelis kichiuas maka sa chikauak matiktekichiuilikan toTajtsin. Noijki tikitaskej itech kenon itlajtolyekanalisuan Biblia techpaleuiyaj matitlaxikokan. San ika, achtopa kuajli matikitakan Isaías 40:26-31, tlen techititia kenon Jehová techmaka kojtilistli.

“AKIN TLAMACHIXTOKEJ IPAN JEHOVÁ OKSEJPA KIPIYASKEJ KOJTILISTLI”

4. ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech Isaías 40:26?

4 (Xpoua Isaías 40:26). * Xakaj ueli kinpoua nochi sitlalimej tlen onka ipan iluikak. Ixtlamatkej kineltokaj ika ipan galaxia kampa tinemij, Vía Láctea, uelis onias kanaj 400 mil millones sitlalimej. Niman Jehová nochimej kintokayotia. ¿Tlenon tiuelij itech yejuin? Tla toTajtsin najmana ipampa tlen okichijchiuj niman tlen nion xyoltika, ¿tlenon kimachilia motech, akin tiktekichiuilia pampa tiktlasojtla, niman xpampa ijkon omitschijchiuj? (Sal. 19:1, 3, 14). ToTaj, akin melak tiktlasojtlaj, kuajli mitsixmati. Jesús okijto: “Hasta on tsontli ipan nemotsontekon nochi onkaj tlapouajli cada sesentetl” (Mat. 10:30). Niman se akin okijkuilo salmos kijtoua: “Jehová kimatstika tlenon kixnamikij akin xkipiyaj tlajtlakojli” (Sal. 37:18). Nochi yejuin techititia ika yejua kixmati tlaueltin tlen tejua tikixnamiktika niman ika uelis mitsmakas kojtilistli tlen ika tikinxikos.

5. ¿Tleka uelis kuajli tikmatstoskej ika Jehová uelis techmakas kojtilistli tlen techpoloua?

5 (Xpoua Isaías 40:28). * Itech Jehová ualeujtika kojtilistli tlen nochipa tekititika. Xtlanemili itech nochi kojtilistli tlen kimaka Tonajli. Se tlajkuilojketl niman ixtlamatki itech yejuin, David Bodanis, otetomili ika ipan Tonajli nochi segundos kentla topontoskiaj miyek millones bombas atómicas. Okse ixtlamatki okitak ika ipan Tonajli nochijchiua “kojtilistli ipan se segundo tlen kinmaxiliskia nochimej tlaltikpakchanejkej kanaj ipan 200 mil xiujtin”. Tla Jehová kimaka kojtilistli Tonajli, ¿akinon kinemiliskia ika xuelis techmakas tejuamej kojtilistli tlen techpoloua niman ijkon tikixnamikiskej san katlejua tlauejli?

6. ¿Tleka okijto Jesús ika tlen technauatia yemanki, niman kenon techpaleuiya tikmatiskej yejon?

6 (Xpoua Isaías 40:29). * Tiktekichiuilis Jehová melak teyolpaktia. Jesús okimijli inomachtijkauan makichiuakan tlen kinnauatiaya. Sakin noijki okijto: “Notech nenkinextiskej neseuilistli para nemoalma. Temachtijli yejuan nejua nemechmaka xtepopoloj para nenkitlakamatiskej, niman on tlanauatijli yejuan nejua nemechmaka no xtepopoloj” (Mat. 11:28-30). ¡Tlen okijto melauak ijkon! Kemantika, melak tisiaujtokej ijkuak tiauej tlanechikoltin niman tontenojnotsaj. San ika ¿xmelak ika ijkuak tiuajtokuepaj tochan tikmachiliaj melak tikojtikej niman ika otechmakak tlen ika tikixnamikiskej tlaueltin? Kuajli tikitaj ika tikchiuaskej tlen Jesús technauatia yemanki niman xouijtika tikchiuas.

7. Xkijto se neskayotl tlen makiteititi ika melauak tlen onoijto ipan Mateo 11:28-30.

7 Matikitakan tlenon ipan onochiuj se tokniuj siuatl akin kipiya síndrome de fatiga crónica, melak najmana niman chikauak kikokoua itsontekon. Uelis tikasikamatiskej ika ipampa tlen kipiya kemantika ouijtika kita yas tlanechikoltin. San ika, se tonajli, sakin ika onochikauj yas tlanechikojli, okijkuilo: “Tlamachtijli tlajtouaya itech ijkuak tikmachilis ika xok tikpiya kojtilistli. Tokniuj okipanolti tlamachtijli ika yemanki tlajtojli niman melak teasikamatiya, ika yejon, hasta onexchokti. Onikasikamat ika nejua noneki ninemis ipan tlanechikoltin”. Yejuin tokniuj melak opak pampa onochikauj yas.

8, 9. ¿Tlenon okijtosnek Pablo ijkuak okijto ika ijkuak xkojtik katka kuakon kikojtiliayaj?

8 (Xpoua Isaías 40:30). * Maski miyek ueli tikchiuaj, san kipiya kampa ontlami tlen ueli tikchiuaj ika tokojtilis. Yejuin se tlamachtijli tlen nochimej noneki tiueliskej. Matitlanemilikan itech apóstol Pablo. Maski yejua miyek ueliya kichiuaya, xueliya kichiuaya nochi tlen kinekiya. Ijkuak okijli toTajtsin tlen kajmanaya, toTajtsin okinankili: “Nopoder más kuajli noteititia ijkuak se tlakatl xkojtik”. Pablo nimantsin okasikamat tlen okijlikej niman okijto ika ijkuak xkojtik katka kuakon kikojtiliayaj (2 Cor. 12:7-10). ¿Tlenon okijtosnek?

9 Pablo kasikamatiya ika xueliya miyek kichiuas san iselti, nonekiya yakaj akin ueyixtika makipaleui. Niman iespíritu santo toTajtsin ueliskia kimakas kojtilistli ijkuak nomachiliskia xkojtik. Niman xsan yejon. Noijki kipaleuiaya makichiua tlen nion xkeman kichiuaskia san ika ikojtilis. Tejuamej noijki ijkon topan nochiua. Kuajli tikmatstokej ika tikojtikej yeskej ipampa ikojtilis toTajtsin.

10. ¿Kenon Jehová okipaleui David makixnamiki tlaueltin?

10 Salmista David miyekpa okimachili ikojtilis iespíritu santo toTajtsin. Okijkuilo: “Ika motlapaleuil nejua uelis nikimixnamikis tlakamej akin xkuakualtin; ipampa ikojtilis toTajtsin uelis nitlejkos ipan se tepantli” (Sal. 18:29). Seki tlaueltin yeskiaj kentla tepantin tlen san toselti xuelis tikinpanauiskej. Noneki matechpaleui Jehová.

11. ¿Kenon techpaleuiya espíritu santo matikimixnamikikan tlaueltin?

11 (Xpoua Isaías 40:31). * Ijkuak águilas najkokuij niman uejka patlanij, xsan ika inkojtilis kichiuaj. Nopaleuiyaj ika ejekatl tlen totonki, yejuin kinmapeua niman kinpaleuiya maka masiauikan. Ijkon tej, ijkuak tikixnamikis itlaj ouijtika, xkimilnamiki águilas. Xtlatlaujtili Jehová mamitspaleui ika espíritu santo (Juan 14:26). Niman xkilnamiki ika uelis tiktlajtlanilis nochipa ijkuak mitspolos, maski tla ika tonajli noso yeuajli. Matitlanemilikan itech itlaj tlen uelis kichiuas melak matiktlajtlanilikan itlapaleuilis Jehová: ijkuak tikpiyaj tlaueltin iuan se tokniuj. ¿Tleka uelis panos yejuin?

12, 13. a) ¿Tleka kemantika tikinpiyaj tlaueltin iuan tokniuan? b) ¿Tlenon techmachtia itech Jehová tlen ipan onochiuj José?

12 Tlaueltin iuan tokniuan panoua pampa tinochimej titlajtlakolejkej. Yejua ika, kemantika panos ika oksekimej tokniuan kichiuaskej noso kijtoskej tlen techkualanis niman kemantika tejuamej tikinkualaniskej. Yejuin uelis melak techtlatlatas. Ken ipan okseki, Jehová techkauilia matikteititikan tomelajkanemilis niman matiuelikan matitekitikan san sekan inuan itekipanojkauan akin itech yonosentemakakej niman akin yejua kintlasojtla maski tlajtlakolejkej.

Jehová xkeman okikauj José niman tejua noijki xkeman mitskauas. (Xkita párrafo 13).

13 Jehová kitekauilia ika itekipanojkauan makixnamikikan tlen kintlatlata, ijkon ken ipan onochiuj José. Ijkuak telpochtli katka, okuikakej Egipto pampa itlakpaikniuan kinexikolitayaj niman okinemakakej ken tlakeuajli (Gén. 37:28). Tikmatstokej ika toTajtsin okiyolkoko kitas kenon José, akin iuan nouikaya niman yolmelaujki katka, kitlajyouiltiayaj. San ika, xonokalakti, nion ijkuak okitlajtlakoltijkej ika okiyejyeko kichiualtis isiuauj Potifar iuan manoteka niman nion ijkuak okitsajkej. San ika ¿toTajtsin san okikauj José? Ka. Biblia techijlia ika “Jehová okichiuj san tlenon yejua kichiuaskia kuajli makisati” (Gén. 39:21-23).

14. ¿Kenon techpaleuiya ipan totlaneltokil niman ipan totlalnakayo tijkauaskej kualankayotl?

14 Matikitakan okse neskayotl. Xmiyekej yotlajyouijkej ijkon ken David, okse akin nouikaya iuan toTajtsin. San ika, David xokinokauili ika tlen kikualaniaya makixpolo. Okijkuilo: “Xkaua kualankayotl niman xtlalkaui tlauelitalistli, maka xtlauelmiki niman maka tikonchiuas tlen xkuajli” (Sal. 37:8). Se tlen ika noneki tijkauaskej kualankayotl yejua pampa ijkon tikixkopinaj Jehová, akin “xkichiua matiktlaxtlauakan ijkon ken yotitlajtlakojkej” (Sal. 103:10). San ika, tijkauas kualankayotl noijki techpaleuiya ipan totlalnakayo. Pampa kualankayotl uelis kichiuas matlejko topresión, maka kuajli matijyotikan, niman noijki kijtlakoua toyeltsin, toijti niman páncreas. Ijkuak tikualanij, miyekpa xkuajli ken titlanemiliaj. Niman sakin tla yototlaueltijkej uelis melak uejkaujtipan tajmantoskej. Niman noijki, Biblia kijtoua ika “se yojlotl yolseujki kimaka nemilistli tlalnakayotl” (Prov. 14:30). Kuakon, ijkuak se tokniuj techyolkokoua, ¿tlenon techpaleuis iuan matikyektlalikan tlen opanok? Tla tikchiuaj itlajtolyekanalisuan Biblia.

IJKUAK TOKNIUAN TECHYOLKOKOUAJ

15, 16. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej tla yakaj techyolkokoua?

15 (Xpoua Efesios 4:26). Xtechmojkatlachialtia ika oksekimej tlaltikpakchanejkej texchiuiliaj tlen xkuajli. San ika, tla se tokniuj noso tochanejkauj yejua akin kijtoua noso kichiua tlen melak techyolkokoua, yejon melak tekoko. Matiknemilikan ika xtiuelij tikilkauaj tlen opanok. ¿Miyek xiujtin tikualantinemiskej ipampa yejon? ¿Noso tiktlakamatiskej tlen kijtoua Biblia ika nimantsin matikyektlalikan tlen opanok? Tla melak touejkauaj tikyektlaliskej itlaj, sakin melak ouijtika yes tikchiuaskej.

16 Xnemili ika se tokniuj omitsyolkoko niman tejua xueli tikilkaua tlen opanok. ¿Tlenon mitspaleuis tikyektlalis? Kachtopa, xchiuili teoyotl Jehová ika nochi moyojlo niman xtlajtlanili mamitspaleui kuajli iuan xtlajto tokniuj. Xkilnamiki ika yejua noijki nouika iuan toTajtsin niman ika toTajtsin kitlasojtla (Sal. 25:14). Jehová kimititia itlasojtlalis akin iuan nouikaj niman kichia ika tejuamej noijki ijkon matikchiuakan (Prov. 15:23; Mat. 7:12; Col. 4:6). Sakin, kuajli xnemili tlenon tikijtos. Maka nimantsin xnemili ika yejon tokniuj kinekiya mitschiuilis tlen xkuajli, xkaua manesi tlen yemelak opanok. Niman xseli ika kanaj tejua otitlapaleui maonia yejon tlauejli. Ueliskia peuas iuan titlajtos ika yejuin tlajtoltin: “Kanaj nimantsin ninoyolkokotiuetsi, san ika, yaloua ijkuak nouan otitlajto, onikmachili yejuin niman yejuin”. Tla xonkisa ken tikchiaya, xtejtemo kemanon oksejpa tikyejyekos tikyektlalis niman xtlajtlanili Jehová makiteochiua yejon tokniuj. Noijki xtlajtlanili mamitspaleui xkita ikualneskayouan akin omitsyolkoko. Maski san tlenon panos, uelis kuajli tikmatstos ika Jehová kiyolpaktis nochi tlen tikchiua ika timotlanilis mokniuj, akin noijki nouika iuan toTajtsin.

IJKUAK TECHAJMANA TLEN OTIKCHIUJKEJ

17. Tla otikchiujkej se ueyi tlajtlakojli, ¿kenon techpaleuiya Jehová niman ijkon matipajtikan, niman tleka noneki matikselikan?

17 Sekimej tokniuan kimachiliaj ika xkinnamiki kitekichiuiliskej Jehová pampa okichiujkej se ueyi tlajtlakojli. Yejuin tlen kinyolajmana uelis kinkuilis inyolseuilis, inpakilis niman inkojtilis. Tekiuaj David otlajto itech kenon onoxixiko iuan tlen kimachiliaya: “Ijkuak xok itlaj onikijto, noomiyouan otlankej pampa nitenatoya nochi tonajli. Pampa ika tonajli niman yeuajli moma nopan yetixtoya”. Teyolpakti ika David okixnamik yejuin ken se tlakatl akin chikauak itlaneltokil, ijkon ken Jehová kinekiya. David okijkuilo: “Kuakon onimitsijli notlajtlakol [...]. Niman tejua otiktlapopolui tlen xkuajli onikchiuj itech notlajtlakoluan” (Sal. 32:3-5). Tla tejua otikchiujka se ueyi tlajtlakojli, Jehová kineki mitspaleuis xpajti itech yejon. San ika, san uelis tikchiuas, tla tikselia itlapaleuilis tlen temaka itechkopa tlanechikojli (Prov. 24:16; Sant. 5:13-15). Maka xuejkaui ika tikchiuas, pampa yejuin uelis kichiuas xpiya noso xpolo nemilistli tlen xkeman tlamis. Aman tej, ¿tlenon uelis tikchiuas tla motlamachilis ok melak mitsajmana sakin ika toTajtsin yomitstlapopolui?

18. ¿Kenon kinpaleuiya ineskayo Pablo akin kimachiliaj ika xkinmelaua kitekichiuiliskej toTajtsin?

18 Kemantika Pablo kajmanaya tlen yeuejkaui xkuajli okichiujka. Yejua okiseli: “Xniueyixtikaj ken on oksekimej apóstoles, niman nion achijtsin xnechmelaua nechtokayotiskej apóstol pampa onikintlauelitak niman onikintlajyouiltij on tlaneltokakej”. Maski ijkon, sakin okijto: “Nejua niapóstol pampa Dios onechtlalij ijki ikan iteiknelilis” (1 Cor. 15:9, 10). Jehová kiseliaya Pablo maski yokichiujka tlen xkuajli niman kinekiya ika Pablo kuajli makimatsto yejuin. Ijkon tej, tla tejua ika nochi moyojlo yotimoyolkuep itech tlen yeuejkaui otimopopolojka niman yotikijli Jehová tlen otikchiuj, niman noijki tlayekankej tla nonekiya, uelis kuajli tikmatstos ika toTajtsin mitsiknelis. Ika yejon, xneltoka ika Jehová yomitstlapopolui niman xselili itlapopoluilis (Is. 55:6, 7).

19. ¿Katlejua yes texto del año ipan 2018, niman tleka melak techpaleuis?

19 Uelis tikchiaskej ika tlen ouijtika tikixnamikiskej miyekixtias ijkuak uajnonisiuijtias itlamiyan yejuin tlaltikpaktli. San ika, kuajli xmatsto ika Jehová uelis mitsmakas tlen mitspolos niman ijkon xtikajkauas ika tiktekichiuilis, pampa “yejua kimaka kojtilistli akin siaujtika niman kintemiltia ika ueyi kojtilistli akin xkojtikej” (Is. 40:29; Sal. 55:22; 68:19). Ipan xiuitl 2018, nochipa tikilnamiskej yejuin tlajtoltin tlen melak tepaleuijkej ijkuak tiaskej ipan Kajli kampa tosentlaliaj niman tikitaskej yejuin texto del año: “Akin tlamachixtokej ipan Jehová oksejpa kipiyaskej kojtilistli” (Is. 40:31).

^ párr. 4 Isaías 40:26: “Xajkotlachiakan ne iluikak niman xkitakan. ¿Akinon okichijchiuj nochi yejuin tlemach? Yejua Akin nochimej kinuajkixtia niman kinpoua, niman nochimej kinnotsa ika intokayo. Ipampa iueyichikaualis tlen nochipa tekititok niman iueyikojtilis, nion se xpoliui”.

^ párr. 5 Isaías 40:28: “¿Ok xtikmati, noso ok xtijkaki? Jehová, akin okichijchiuj kampa peua niman kampa ontlami tlaltikpaktli, yejua toTajtsin akin nochipa nemi. Yejua xsiaui nion xkipoloua ikojtilis. Xuelis tikasikamatis tlen kipiya ipan itlamachilis”.

^ párr. 6 Isaías 40:29: “Yejua kimaka kojtilistli akin siaujtika niman kintemiltia ika ueyi kojtilistli akin xkojtikej”.

^ párr. 8 Isaías 40:30: “Telpochkokonej siauij niman tlami inkojtilis, niman telpokamej nantikisaj niman uetsij”.

^ párr. 11 Isaías 40:31: “San ika, akin tlamachixtokej ipan Jehová oksejpa kipiyaskej kojtilistli. Yejuamej tlakpak patlaniskej ika mastlakapalmej ken águilas. Yejuamej notlaloskej niman xtlamis inkojtilis; yejuamej nejnemiskej niman xsiauiskej”.