Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Xsan noijkimej akin kitekichiuiliaj Jehová niman akin ka

Xsan noijkimej akin kitekichiuiliaj Jehová niman akin ka

“Nemejuamej [...] nenkitaskej kenon xsan noijki akin yolmelaujki itech se xkuajli tlakatl” (MAL. 3:18).

TLAKUIKALTIN: 127, 101

1, 2. ¿Tleka ipan yejuin tonaltin melak noneki matotlajpiyakan itekipanojkauan toTajtsin? (Xkimita tlaixkopinaltin kampa peua tlen tomachtijtokej).

MIYEKEJ tlapajtikej kinpaleuiyaj akin kipiyaj se kokolistli tlen uelis nomauas. Kichiuaj pampa kinekij kinpaleuiskej. San ika, tla xkinekij makinmauakan, noneki notlajpiyaskej. Noijki ijkon, miyekej itekipanojkauan Jehová tinemij niman titekitij iuan tlaltikpakchanejkej akin tlanemiliaj niman kichiuaj tlen kixnamiki kualneskayomej tlen ualeuaj itech toTajtsin. Tla xtiknekij matechmauakan, noneki kuajli totlajpiyaskej.

2 Ipan yejuin itlamiyan tonaltin, tlaltikpakchanejkej xkintlakaitaj itlanauatiluan toTajtsin itech tlen kuajli noso tlen xkuajli. Ipan ika ome iamatlajkuilol tlen okititlanili Timoteo, apóstol Pablo okiteneuj kenon yeskiaj tlaltikpakchanejkej akin uejka nemij itech toTajtsin, niman ken yeskiaj melak miyekan nesiskia ijkuak nisiuj itinemiskiaj ipan itlamiyan yejuin xkuajli tlaltikpaktli (xpoua 2 Timoteo 3:1-5, 13). Maski melak xtikuelitaj yejuin tlen panoua, ueliskia peuas titlanemiliskej, titlajtoskej niman tikchiuaskej ken tlaltikpakchanejkej akin techyeualouaj (Prov. 13:20). Ika yejon, ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej kenon ken nemij tlaltikpakchanejkej ipan itlamiyan tonaltin niman ken nemij itekipanojkauan toTajtsin, melak tlamantik. Noijki tikitaskej tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon xtechmauas ken tlaltikpakchanejkej xkuajli nemij, niman noijki tikitaskej kenon uelis tikinpaleuiskej oksekimej makixmatikan toTajtsin.

3. ¿Akinomej kiteititiskiaj tlen noteneua ipan 2 Timoteo 3:2-5?

3 Ken yotikitakej, apóstol Pablo okijto ika itlamiyan tonaltin “sanoyej xkuajli” yeskiaj. Sakin, yejua okiteneuj 19 tlemach tlen melak miyekej kichiuaskiaj ipan yejuin tonaltin. Ipan Romanos 1:29-31 onka se lista tlen noijki tlajtoua itech yejon, san ika, ipan iamatlajkuilol tlen okititlanili Timoteo kiteneua tlen xnoijtoua oksekan ipan Tlajkuiloltin ika Griego. Itech tlen Pablo okijkuilouili Timoteo, yejua opeuj kijtoua “on tlakamej...”. Ika yejuin tlajtoltin yejua kinteneua tlakamej niman noijki siuamej, pampa nochimej ueliskej kiteititiskej tlen xkuajli ipan innemilis. San ika, xnochimej tlaltikpakchanejkej yeskiaj ijkon. Akin kichiuaj ken Cristo sejnekamej yeskiaj (xpoua Malaquías 3:18). *

KEN SA NO TEJUAMEJ TOITAJ

4. ¿Kenon tikijtoskia ika kichiuaj akin melak noueyimatij?

4 Ijkuak yokijto ika miyekej sa no yejuamej notlasojtlaskiaj niman kitlasojtlaskiaj tomin, Pablo aman okijto ika miyekej noteneuaskej uejueyixtokej niman nouejueyimatiskej. Yejuin tlaltikpakchanejkej noueyimatij ipampa tlen uelij kichiuaj, ken tlachiaj, intomin, ipampa ken kimitaj oksekimej, niman melak kinekij makinueyikaitakan niman makinueyichiuakan. Se ixtlamatki ijkin otlajto itech se akin noueyimati: “Ipan iyojlo onka se pitentsin tlaixpan kampa sa no yejua ixpan notlakuanketsa”. Nemij akin kijtouaj ika timoueyimatis melak xtikuelitas niman hasta akin noueyimatij xkuelitaj ijkuak kimitaj oksekimej ijkon kichiuaj.

5. ¿Tlenon inpan yonochiuj hasta sekimej itekipanojkauan toTajtsin akin yolmelaujkej katkaj?

5 Kuajli tikmatij ika Jehová xkuelita ueyimatilistli. Ipan Biblia noijtoua ika kintlauelita “ixtololojtin tlen noueyimatij” (Prov. 6:16, 17). Ueyimatilistli xtechkauilia matonisiuikan itech toTajtsin niman se tlen kiteititia Diablo (Sal. 10:4; 1 Tim. 3:6). Teajman ika hasta sekimej itekipanojkauan toTajtsin yolmelaujkej noijki yonoueyimatkej. Uzías se itech yejuamej. Yejuin tekiuaj itech Judá yolmelaujki katka ixpan toTajtsin miyek xiujtin, san ika, Biblia kijtoua: “Nimantsin ijkuak opeuj kipiya ueyilistli, iyojlo onoueyimat niman okijtlako, niman xok oyolmelaujkanen itech iTajtsin Jehová ijkuak okalak ipan iteopan Jehová niman ijkon kitlatis tlen ajuiyak ipan tlaixpan kampa notlatia tlen ajuiyak”. Seki xiujtin sakin, tekiuaj Ezequías noijki onoueyimat, san ika, xouejkauj (2 Crón. 26:16; 32:25, 26).

6. ¿Tlenon kipiaya David tlen ika ueliskia noueyimatis, san ika, tleka xokichiuj?

6 Sekimej peuaj noueyimatij pampa kuajli nesij, miyekej kimixmatij, uelij tlatsotsonaj, kojtikej noso pampa kinueyikaitaj. David kipiaya nochi yejuin niman maski ijkon nochipa yolyemanki katka. Se neskayotl, ijkuak okimikti Goliat, tekiuaj Saúl okijli ika ueliskia nonamiktis iuan ichpoch. San ika, David okinankili: “¿Akinon nejua niman akinomej nochanejkauan, ichanejkauan notaj ipan Israel, niman ijkon maninochiua imon tekiuaj?” (1 Sam. 18:18). ¿Tlenon okipaleui David maka makipolo iyolyemanilis? Kimatis ika ikualneskayouan, tlen ueliya kichiuaya niman tekitl tlen kipiaya okiselijka pampa toTajtsin ipan iyolyemanilis okitak tlen kichiuaya (Sal. 113:5-8). Yejua kasikamatiya ika nochi tlen kuajli kipiaya Jehová okimakaka (uelis tikitas 1 Corintios 4:7).

7. ¿Tlenon techpaleuis matochiuakan yolyemankej?

7 Amanin, itekipanojkauan Jehová tokojtiliaj tiyeskej yolyemankej ijkon ken David. Melak techmojkatlachialtia tikmatiskej ika Jehová yolyemanki maski yejua akin Ueyixtika (Sal. 18:35). Xsan tikauilmatij yejuin tlen techijlia toTajtsin: “Xmopantlantikan ikan teiknelilistli, ikan kuajlilistli, ikan yolyemanilistli, ikan kuajli tenotsalistli itlaj ika, niman ikan ijyouilistli” (Col. 3:12). Noijki, tikmatij ika “on yejuan tetlajsojtla xnexikolej, niman xnoueyiteneua nion noueyimati” (1 Cor. 13:4). Niman tikilnamikij ika, ijkon ken se teueuentsin uelis kinekis nomachtis ipampa ken nouika isiuatsin, tlaltikpakchanejkej noijki uelis kinekiskej kinisiuiskej Jehová ijkuak kitaskej ika akin tiktekichiuiliaj tiyolyemankej (1 Ped. 3:1).

KEN TOUIKAJ IUAN OKSEKIMEJ

8. a) ¿Kenon kitaj sekimej ika ipan yejuin tonajli kokonej xkintlakamatij intajuan? b) ¿Tlenon kinnauatia iTlajtol toTajtsin makichiuakan kokonej?

8 Pablo noijki otetomili kenon nouikaskiaj tlaltikpakchanejkej ipan itlamiyan tonaltin. Se neskayotl, okijto ika kokonej xkintlakamatiskej intajuan. Ipan yejuin tonaltin, amoxtin, películas niman tlen nesi ipan televisión kipanoltiaj ken itlaj tlen kuajli niman uelis noselis. San ika, tlen yemelak, xtitetlakamatis kichiua maka kuajli manemi se familia, kampa tomachtiaj ken sakin touikaskej iuan oksekimej. Yejuin melak ijkon panoua, niman yeuejkaui ijkon yonasikamat. Xkonnemili yejuin, yeuejkaui ipan Grecia, tla se tlakatl kimailiaya intajuan, kuakon kikuiliayaj tlen kipiaya. Intlanauatil romanos kijtouaya ika tikmailis motaj san noijki ken titemiktis. Ipan Tlajkuiloltin ika Hebreo niman noijki ika Griego kinnauatiaj kokonej makintlakaitakan intajuan (Éx. 20:12; Efes. 6:1-3).

9. ¿Tlenon kinpaleuis telpokamej makintlakamatikan intajuan?

9 Pampa aman nochiuiyan xok kinekij tetlakamatiskej, ¿tlenon ueliskej kichiuaskej tekoneuan niman ijkon xkinmauas yejuin? Tlanemiliskej itech tlen intajuan yokichiujkej inpampa. Noijki, tla kasikamatij ika Jehová, akin toTaj, yejua akin kineki matitetlakamatikan, kuakon yejuamej tetlakaitaskej. Ijkuak telpokamej kuajli tlajtouaj itech intajuan, kinpaleuiyaj oksekimej telpokamej noijki makintlakaitakan intajuan. Niman noijki melauak ika tla tajtin xkintlasojtlaj inkoneuan, kuakon kanaj yejuamej kintekiyomakas kintlakamatiskej ika inyojlo. San ika, tla tekoneuan kimachiliaj ika intajuan yemelak kintlasojtlaj, kinekiskej kinyolpaktiskej maski ijkuak itlaj kinyoleuas maka matetlakamatikan. Se telpokatl akin Teixpantijketl itoka Austin kijtoua: “Melauak ika miyekpa san nikchiuasnekiya tlen nejua niknekiya, san ika notajuan nechtlaliliayaj tlanauatiltin tlen xouijtika katkaj, nechijliayaj tleka kintlaliayaj yejon tlanauatiltin niman nochipa kinektoyaj nouan tlajtoskej. Nochi yejon onechpaleui nitetlakamatis. Nochipa onikitak kenon melak najmanayaj nopampa, niman yejon okichiuj manikneki nikinyolpaktis”.

10, 11. a) ¿Tlenon kichiuaskiaj miyekej tlen kiteititiskia ika xtetlasojtlaj? b) ¿Hasta akinomej noijki kintlasojtlaskiaj akin yemelak kichiuaj ken Cristo?

10 Pablo okiteneuj okseki tlen xkuajli kichiuaskiaj miyekej tlen kiteititiskia ika xtetlasojtlaj. Ijkuak san kemach okonijto ika “xkintlakamatiskej intajuan”, noijki okijto ika yejuamej xitlaj kitlajsojkamatiskej, pampa ijkon kichiuaj akin xkitlasojkamatij tlen oksekimej kichiuaj inpampa. Miyekej noijki xyolchipajkej yeskej niman noijki xtetlapojpoluiskej, kijtosneki, xkitejtemoskiaj kiyektlaliskej tlauejli tlen kipiyaj iuan oksekimej. Yejuamej tlauijuikaltiskej niman teichtakauikej yeskej pampa kijtoskiaj tlen teyolkoko niman tlen xkuajli intech oksekimej, hasta itech toTajtsin. Niman noijki chakuamej yeskej noso tetlajtolchijchiujkej yeskiaj, pampa kimistlakauiskiaj oksekimej niman ijkon kitsokuiloskej ken kimitaj oksekimej. *

11 Tlaltikpakchanejkej xkiteititiaj tlasojtlalistli, san ika, akin kiueyichiuaj Jehová kiteititiaj tlasojtlalistli tlen melauak inpampa oksekimej. Yejuin nochipa ijkon youajnochiujtia. Jesús okijto ika tlanauatiltin tlen melak ueyi kijtosnekij itech tlanauatijli tlen okimakakej Moisés kachtopa katka tiktlasojtlas toTajtsin, niman ika ome tikintlasojtlas oksekimej, yejuin tlasojtlalistli itoka agápe (Mat. 22:38, 39). Noijki okijto ika akin yemelak kichiuaj ken Cristo kimixmatiskiaj pampa notlasojtlaskiaj semej iuan oksekimej (xpoua Juan 13:34, 35). Niman hasta kintlasojtlaskiaj intlauelikniuan (Mat. 5:43, 44).

12. ¿Kenon okiteititi Jesús ika kintlasojtlaya oksekimej?

12 Jesús melak okintlasojtlak oksekimej. Oyaj ipan miyek kalpamej tenojnotstinemiya itech kuajli tlajtoltin itech iTekiuajyo toTajtsin. Okinpajti akin xtlachiayaj, akin “uilatsitsintin” katkaj, akin kipiayaj lepra niman akin xtlakakiyaj niman hasta okinyoliti akin yomijkaj (Luc. 7:22). Niman hasta okitemakak inemilis ipampa nochimej tlaltikpakchanejkej, maski miyekej kitlauelitayaj. Jesús melak kuajli okiteititi itlasojtlalis iTajtsin. Aman, iteixpantijkauan Jehová itech nochi tlaltikpaktli kixkopinaj Jesús niman kintlasojtlaj oksekimej.

13. ¿Tlenon uelis panos tla tikteititiaj tlasojtlalistli?

13 Tlasojtlalistli tlen tikteititiaj uelis kichiuas ika oksekimej makinekikan kixmatiskej toTajtsin iluikakchane. Se neskayotl, ipan Tailandia, se tlakatl oyaj ipan se ueyi tlanechikojli yeyi tonajli niman melak oajsik ipan iyojlo ijkuak okitak kenon tokniuan melak notlasojtlayaj. Ijkuak onokuep ichan, okitlajtlan makimachtikan okpa ipan se semana. Okinnojnots ichanejkauan itech Biblia, niman san chikuasen metstli sakin ika oyaj ipan yejon ueyitlanechikojli, yejua okipanolti Tlen nopoua ipan Biblia kampa itlanechikol. Tla tiknekij tikmatiskej tla yemelak tikintlasojtlaj oksekimej, matotlajtoltikan: “¿Ninokojtilia nikinpaleuis oksekimej itech nofamilia, ipan tlanechikojli niman ipan tenojnotsalistli? ¿Nikyejyekoua nikimitas oksekimej ken Jehová kimita?”.

KOYOMEJ NIMAN BORREGOS

14, 15. a) ¿Kenon miyekej tlaltikpakchanejkej nouikaj kentla yolkamej yeskiaj? b) ¿Tlenon yokipatlakej sekimej ipan innemilis?

14 Ipan yejuin itlamiyan tonaltin, tlaltikpakchanejkej kichiuaskiaj okseki tlen xkuajli, niman ika yejon noneki toxeloskej intech yejuamej. Se neskayotl, miyekej akin xkixmatij toTajtsin kitlauelitaskej nochi tlen kuajli. Ipan okseki biblias kijtoua “kitlauelitaskej tlen kuajli” noso ika yeskej “intlauelikniuan nochi tlen kuajli”. Yeskiaj tlaltikpakchanejkej akin xkiteltiskej ineleuilis niman xteiknelianimej yeskej. Niman sekimej xnixmojtiskej itlaj kichijtetsiskej, kijtosneki ika, nimantsin kichiujtikisaj tlen kimachiliskej niman nion xkinemiliskej kenon ontlamis yejon.

15 Aman nochiujtika se kualtsin teotlajtojli tlen okijtoka ika miyekej tlaltikpakchanejkej akin nouikaskiaj ken yolkamej kipatlaskiaj innemilis (xpoua Isaías 11:6, 7). * Yejuin teotlajtojli kijtoua ika yolkamej ken koyotl niman león nemiskiaj ika yolseuilistli iuan yolkamej akin xtekuanimej ken borreguitos niman uakaxkokonej. Niman matikitakan ika yejuin yolseuilistli onias nochiuiyan, “pampa tlaltikpaktli melauak temis ika itlaixmatilis Jehová” (Is. 11:9). Yolkamej xuelij nomachtiaj itech Jehová, kuakon yejuin teotlajtojli kineskayotia kenon tlaltikpakchanejkej kipatlaskiaj innemilis.

Itlajtolyekanalisuan Biblia uelis kinpatilis innemilis tlaltikpakchanejkej. (Xkita párrafo 16).

16. ¿Kenon Biblia yokinpaleui seki tlaltikpakchanejkej makipatlakan ken nemiyaj?

16 Nemij miyekej tlaltikpakchanejkej akin temojtikej katkaj ken koyomej, san ika, aman nemij ika yolseuilistli inuan oksekimej. Uelis tikpouaskej seki itech yejuamej ipan sección “La Biblia les cambió la vida” itech jw.org. Akin aman yokixmatkej niman kitekichiuiliaj Jehová xijkon nemij ken akin nesij ken no tlaneltokaj, pero kinenekiskej on poder yejuan kipia on tlaneltoktli. Yejuamej, akin san kemach otikominteneujkej, kijtouaj ika kiueyichiuaj toTajtsin, san ika ken nouikaj ipan innemilis teititiaj ika ka. Sekimej itekipanojkauan toTajtsin akin temojtikej katkaj aman yokinotlalilijkej yenkuik innemilis “tlen onochijchiuj ken kineki toTajtsin ika melauak itech tlen melaktik niman tlasojtlalistli tlen xtekaua” (Efes. 4:23, 24TNM). Ijkuak nomachtijtiuej itech toTajtsin, tlaltikpakchanejkej kasikamatij ika noneki kitlakamatiskej itlanauatiluan. Yejuin kinpaleuiya makipatlakan tlen kineltokayaj, ken tlanemiliayaj niman itech tlen kichiuayaj. Ouijtika tikpatlas yejuin, san ika, uelis nochiuas pampa espíritu santo kinpaleuiya akin yemelak kinekij kichiuaskej tlen kitlajtlani toTajtsin.

“MA KA INUAN TIMONELOS”

17. ¿Kenon uelis tikchiuaskej niman ijkon maka techmauas tlen xkuajli kichiuaj akin techyeualouaj?

17 Mojmostla kuajli nestiuj kenon xsan noijkimej akin kitekichiuiliaj Jehová niman akin ka. Akin kema tiktekichiuiliaj noneki totlajpiliskej ika maka matechmaua tlen xkuajli kichiuaj akin techyeualouaj. Tiknekij tiktlakamatiskej tlen techijlia Jehová itech ma ka inuan matonelokan tlaltikpakchanejkej akin noteneuaj ipan 2 Timoteo 3:2-5. Kema, melauak ika noneki inuan toneloskej pampa inuan titekitij, inuan tiauej kaltlamachtijli noso inuan tichantij. San ika, kema uelis tikmapeuaskej titlanemiliskej niman touikaskej ken yejuamej. ¿Kenon uelis tikchiuaskej? Noneki tikchikauaskej ken touikaj iuan Jehová, niman tikchiuaj yejuin ijkuak tomachtiaj Biblia, niman noijki ijkuak tikintlapejpeniaj touikaskej imiuan akin kuajli yokijtokej kitekichiuiliskej.

18. ¿Kenon uelis kinpaleuis ipan intlaneltokil oksekimej ken tejuamej titlajtouaj niman tikuikaj tonemilis?

18 Noijki noneki tokojtiliskej tikinpaleuiskej tlaltikpakchanejkej ipan intlaneltokil. Nochipa matiktejtemotokan titenojnotsaskej niman matiktlajtlanilikan Jehová matechpaleui matikijtokan tlen kinamiki ijkuak noneki. Matikimijlikan tlaltikpakchanejkej ika tiiteixpantijkauan Jehová. Ijkon, ken kuajli tikuikaj tonemilis kiueyichiuas toTajtsin niman xtejuamej. Yotechmachtijkej “ma tikajkauakan nochi tlen xkuajli niman nochi eleuilistli yejuan onkaj ipan in tlaltikpaktli” niman noijki “ma titonauatikan kuajli, ma tiyolmelajkanemikan niman ma tiyeknemikan ipan in tlaltikpaktli” (Tito 2:11-14). Tla tikixkopinaj Jehová niman tiktlakamatij, tlaltikpakchanejkej techitaskej niman kanaj sekimej kijtoskej: “Tiknekij nemouan tiaskej, pampa yotiktekakilijkej ika toTajtsin nemouan nemi” (Zac. 8:23).

^ párr. 3 Malaquías 3:18: “Niman nemejuamej oksejpa nenkitaskej kenon xsan noijki akin yolmelaujki itech se xkuajli tlakatl, itech se akin kitekichiuilia toTajtsin niman se akin xkitekichiuilia”.

^ párr. 10 Tlajtojli griego tlen notlajtolkuepa ken “chakuamej” noso “tlajtolchijchiujkej” noijtoua diábolos. Biblia ijkon kitokayotia Satanás, akin xkuajli niman kitlajtolchijchiuilia toTajtsin.

^ párr. 15 Isaías 11:6, 7: “Koyotl chantis san achijtsin iuan borreguito, niman leopardo nomelauas iuan chivokonetl, niman uakaxkonetl niman león niman se yolki tomauak san sekan nemiskej; niman se telpokatsin yejua akin kinyekanas. Vaca niman osa san sekan tlakuajkuaskej, niman inkonetsitsinuan san sekan notekaskej. León kikuas sakatl ijkon ken uakax”.