Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 1

“Maka xmojkamiki, pampa nejua nimoTajtsin”

“Maka xmojkamiki, pampa nejua nimoTajtsin”

“Maka xmomojti, pampa mouan ninemi. Maka xmojkamiki, pampa nejua nimoTajtsin. Nejua nimitsyolchikauas, kema, nejua nimitspaleuis” (IS. 41:10).

TLAKUIKAJLI 7 Jehová tokojtilis

TLEN TIKITASKEJ *

1, 2. a) ¿Kenon Yoshiko okipaleui Isaías 41:10? b) ¿Akinomej noijki uelis kinpaleuis yejuin tlen kijtoua Jehová?

YOSHIKO, se tokniuj siuatl okijlikej itlaj tlen melak okajman. Tlapajtiketl okijli ika sa seki metstli nemiskia. ¿Tlenon okichiuj tokniuj? Nimantsin okilnamik se tlaxelojli tlen melak kuelita: Isaías 41:10 (xpoua). * Ika yolseuilistli, okijli itlapajtijkauj ika xnomojtiaya pampa Jehová kikitskijtoya ima. * Yejuin tlaxelojli okiyolseui tokniuj niman yokipaleui matlaneltoka itech Jehová ika nochi iyojlo. Tejuamej noijki ijkon uelis techpaleuis ijkuak tikixnamikiskej tlen melak xkuajli. Uelis tikasikamatiskej kenon techyolseuiya tla kachtopa tikitaj tleka Jehová okijli Isaías yejuin tlajtoltin.

2 Jehová okijlika Isaías yejuin tlajtoltin pampa kinekiya kinyolchikauas judíos akin okinuikakej Babilonia. San ika, noijki okinek manoijkuilo pampa kinekiya makinyolchikaua itekipanojkauan akin yeuejkaui onenkej niman akin nemij ipan yejuin tonaltin (Is. 40:8; Rom. 15:4). Ipan yejuin tonajli, nochiujtok “tlen sanoyej xkuajli”, niman melak tiknekij matechyolchikaua tlen kijtoua amoxtli Isaías (2 Tim. 3:1).

3. a) ¿Tlenon yokijto kichiuas toTajtsin ipan Isaías 41:10? b) ¿Tleka techpaleuis tlen toTajtsin yokijto kichiuas?

3 Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej yeyi tlen Jehová yokijto kichiuas tlen nesi ipan Isaías 41:10, yejuin kichikauas totlaneltokil. Kachtopa, Jehová touan nemis. Ika ome, Jehová yejua toTajtsin. Ika yeyi, Jehová techpaleuis. ¿Tleka techpaleuis tlen toTajtsin yokijto kichiuas? * Pampa ijkon ken Yoshiko, miyek tikixnamikij ipan tonemilis. Noijki, ipan yejuin tlaltikpaktli tikixnamikij miyek tlauejli. Sekimej tekiuajkej akin uejueyixtokej techtlaueltokaj. Kuajli matikitakan yejon yeyi tlen Jehová yokijto kichiuas.

“MOUAN NINEMI”

4. a) Itech tlen toTajtsin yokijto kichiuas, ¿katlejua kachtopa tikitaskej? (Noijki xkita nota). b) ¿Kenon techijlia Jehová tlen kimachilia topampa? c) ¿Kenon mitspaleuiya tlen Jehová techijlia?

4 Kachtopa, Jehová techyolseuiya ika yejuin tlajtojli: “Maka xmomojti, pampa mouan ninemi”. * Jehová techititia ika touan nemi pampa techtlasojtla niman najmana topampa. Matikitakan kenon kiteititia ika techtlasojtla ijkuak techijlia: “Tejua yotimochiuj melak kualtsin ixpan noixtololojuan, yomitstlakaitakej, niman nejua yonimitstlasojtlak” (Is. 43:4). Xakaj nion xitlaj uelis kichiuas ika Jehová makikajkaua ika kintlasojtla itekipanojkauan. Yejua xkeman techkauas (Is. 54:10). Melak techyolchikaua tikmatiskej ika iuan touikaj niman ika techtlasojtla. Yejua techtlajpiyas ipan yejuin tonajli ijkon ken okitlajpix Abram (Abrahán) akin iuan nouikaya. Jehová okijli: “Maka xmomojti Abram, pampa nejua nimitsmanauis” (Gén. 15:1).

Ika itlapaleuilis Jehová, uelis tikixnamikiskej tlauejli tlen tikpiyaskej ken atentin noso ken tlitl. (Xkimita párrafos 5 niman 6). *

5, 6. a) ¿Tleka tikmatstokej ika Jehová kineki techpaleuis ijkuak tikpiyaj tlauejli? b) ¿Tlenon tiuelij itech Yoshiko?

5 Tikmatstokej ika Jehová kineki techpaleuis ijkuak tikpiyaj tlauejli pampa techijlia yejuin: “Ijkuak tipanos ipan atl, nejua mouan ninemis, niman ijkuak tikpanauis atentin xmitsapachoskej. Ijkuak tinejnemis ipan tlitl, xtitlatlas, nion tlitl xmitschichinos” (Is. 43:2). ¿Tlenon kijtosnekij yejuin tlajtoltin?

6 Jehová xtechijlia tla techkixtilis nochi tlen techtlajyouiltiaj, san ika, yejua xkitekauilis melak matechijtlakokan, ijkon ken atl mitsamimiktis noso tlitl mitstlatis. Kuajli techijlia ika touan nemis niman techpaleuis matikixnamikikan tlauejli tlen tikpiyaskej. Niman techpaleuis matikpiyakan yolseuilistli niman matiyolmelajkanemikan maski tla timikij (Is. 41:13). Ijkon yokichiuj Yoshiko, akin otikteneujkej ijkuak opeuj yejuin tlamachtijli. Ichpoch kijtoua: “Otechmojkatlachialti kenon xnajmantoya nonan. Kuajli nesiya ika Jehová kimakatoya yolseuilistli. Niman ipan tonajli ijkuak omik, ok tenojnotstoya itech Jehová niman itech tlen yokijto kichiuas”. ¿Tlenon tiuelij itech Yoshiko? Ika tla titlaneltokaj itech Jehová yejua touan nemis, noijki tikxikoskej tlauejli tlen tikpiyaskej ika kojtilistli niman ika yolchikaualistli.

“NEJUA NIMOTAJTSIN”

7, 8. a) ¿Tlenon ika ome tlen yokijto Jehová kichiuas tikitaskej, niman tlenon kijtosneki? b) ¿Tleka Jehová okimijli judíos akin nemiyaj Babilonia maka manajmanakan? c) ¿Tlenon okijto Jehová ipan Isaías 46:3, 4, tlen ika okiyolseui ikalpan?

7 Matikitakan ika ome tlen Jehová yokijto kichiuas tlen okijkuilo Isaías: “Maka xmojkamiki, pampa nejua nimoTajtsin”. ¿Tlenon kijtosneki tlajtojli timojkamikis? Ipan tlajtojli tlen kachtopa ika onoijkuilo Biblia, teasikamachiltia ijkuak “tontlatlachixtos mokuitlapan pampa itlaj mitsmojtia” noso “nochiuiyan tontlatlachias pampa timomojtia”.

8 ¿Tleka Jehová okimijli judíos akin nemiyaj Babilonia ika maka mamojkamikikan? Pampa kimatstoya ika akin xchantiyaj Babilonia nomojtiskiaj. ¿Tleka? Pampa ijkuak tlamiskia 70 xiuitl ika judíos nemiskiaj Babilonia, soldados medopersas kalakiskiaj ontlaixnamikiskiaj. Jehová kinkuiskia yejuin soldados niman ijkon kimakixtiskia ikalpan (Is. 41:2-4). Ijkuak Babilonios niman oksekimej akin oksekan ualeuayaj okitakej ika intlauelikniuj nonisiuijtoya, xonomojtijkej niman noijliayaj: “Xmoyolchikaua”. Noijki, okinchijchiujkej sekimej tajtsitsintin pampa kichiayaj makintlajpiyakan (Is. 41:5-7). San ika, Jehová okiyolseui ikalpan ika yejuin tlajtoltin: “Tejua Israel, [xijkon ken oksekimej kalpamej,] tejua tinotekipanojkauj”. Niman pampa xkinekiya manomojtikan noijki okimijli: “Nejua nimoTajtsin” (Is. 41:8-10). Ika yejon tlajtoltin, Jehová kimijlitoya judíos akin yolmelajkej ika xkimilkauaya niman ika ok kimitaya ken ikalpan. San ika, noijki okimijli ika kinuikaskia niman kinpaleuiskia macholokan itech yejon kalpan. Kuajli tikmatstokej ika itlajtoluan Jehová okinyolchikauj judíos akin nemiyaj Babilonia (Is. 46:3; xpoua Isaías 46:4). *

9, 10. ¿Tleka xkipiya ika tomojtiskej? Xkijto se neskayotl.

9 Ipan yejuin tonajli, tlaltikpakchanejkej melak najmanaj ipampa tlen xkuajli panotok ipan tlaltikpaktli. Kema, tejuamej noijki techijtlakoua yejon, san ika, xkipiya ika tomojtiskej. Jehová techijlia: “Nejua nimoTajtsin”. Yejuin tlajtoltin techyolseuiya. ¿Tleka?

10 Matikitakan se neskayotl. Matiknemilikan ika Juan niman Bruno san sekan yauej ipan avión. San ika, avión chikauak uiuiyoni. Kuakon, kakisti yakaj kualijtoua: “Nochimej akin nikan yauej, mechnotstika akin kuika avión. Timechijliaj ika tipanotokej kampa melak ajakatok. Timechtlajtlaniliaj, xmosalokan ika cinturón. Maka xmomojtikan, nochi kuajli kisas”. Juan melak yonomojti. San ika, kita ika Bruno nion achijtsin xnomojtia. Kuakon kitlajtoltia: “¿Tleka tejua xtimomojtia?”. Bruno kijlia: “Kuajli nikixmatstika akin kuika avión, yejua notaj. Xnechkauili manimitsnojnotsa itech niman ika melak ueltika kuika avión, yejuin mitspaleuis maka xmomojti”.

11. ¿Tlenon tiuelij itech inneskayo omemej akin yayaj ipan avión?

11 ¿Tlenon tiuelij itech yejuin neskayotl? Ijkon ken Bruno, tejuamej xtomojtiaj pampa kuajli tikixmatstokej Jehová, toTajtsin iluikakchane. Tikmatstokej ika yejua techpaleuis matikixnamikikan nochi ajmantli tlen tikpiyaskej ipan yejuin sa ika tlami tonaltin (Is. 35:4). Maski tlaltikpakchanejkej xkimatij tlenon kichiuaskej pampa melak nomojtiaj, tejuamej tinemij ika toyojlo pampa titlaneltokaj itech Jehová (Is. 30:15). Niman ijkon ken okichiuj Bruno, tikimijliaj tlaltikpakchanejkej tleka noneki titlaneltokaskej itech toTajtsin. Kuakon, yejuamej noijki kuajli kimatstoskej ika maski kixnamikiskej tlen ouijtika, Jehová kinpaleuis.

“NEJUA NIMITSYOLCHIKAUAS [NIMAN] NIMITSPALEUIS”

12. a) ¿Tlenon ika yeyi tlen yokijto Jehová kichiuas tikitaskej? b) ¿Tlenon techilnamiktia ijkuak Biblia kijtoua “ima” Jehová?

12 Matikitakan ika yeyi tlen Jehová yokijto kichiuas: “Nejua nimitsyolchikauas, kema, nejua nimitspaleuis”. Isaías yokijtoka kenon Jehová kiyolchikauas ikalpan. Okijto: “Jehová akin melak ueyixtika, uajlas ika kojtilistli, niman ika ima tlayekantos” (Is. 40:10). Ijkuak Biblia kikui tlajtojli “ima” tlajtotika itech kojtilistli. Kuakon, ijkuak Isaías kijtoua yejuin, techtlalnamiktia ika Jehová yejua se Tekiuaj akin melak kojtik. Yeuejkaui, toTajtsin okikuik ikojtilis niman ijkon okipaleui niman okitlajpix ikalpan. Yejuin tonajli ok kinyolchikaua niman kintlajpiya akin itech tlaneltokaj (Deut. 1:30, 31; Is. 43:10).

Tlen ika techixnamikiskej nion se xijkon kojtik ken ima Jehová tlen ika techpaleuiya. (Xkimita párrafos 12-16). *

13. a) ¿Kemanon Jehová techyolchikaua ijkon ken yokijto? b) ¿Tlenon techyolchikaua niman techpaleuiya melak matitlaneltokakan?

13 Ijkuak tlaltikpakchanejkej techtlaueltokaj, ijkuakon Jehová techmaka kojtilistli. Ipan okseki países, kiyejyekouaj kiteltiskej ika titenojnotsaj noso kipopoloskej ikalpan toTajtsin. Maski ijkon, xsajnoye techajmana ika techtlaueltokaj. Jehová kuajli techijlia ika techyolchikauas niman techpaleuis melak matitlaneltokakan. Yejua techijlia: “Nochi tlen ika mitsixnamikiskej, xkuajli onkisas” (Is. 54:17). Yejuin tlajtoltin techilnamiktia yeyi tlen melak ueyi kijtosneki.

14. ¿Tleka xtechmojkatlachialtia ika itlauelikniuan toTajtsin matechixnamikikan?

14 Kachtopa, pampa tikchiuaj ken Cristo tikchiaj ika matechtlauelitakan (Mat. 10:22). Jesús yokijtoka ika inomachtijkauan melak kintlaueltokaskej ipan itlamiyan tonaltin (Mat. 24:9; Juan 15:20). Ika ome, teotlajtoketl Isaías xsan okijto techtlauelitaskej, noijki okijto ika kitejtemoskej kenon melak techixnamikiskej. Kikuiskej tlakajkayaualistin, techistlakauiskej niman melak techtlajyouiltiskej (Mat. 5:11). Niman Jehová xkichiuas ika akin techtlaueltokaj manoteltikan (Efes. 6:12; Apoc. 12:17). San ika, maka matomojtikan, ¿tleka?

15, 16. a) ¿Tlenon ika yeyi noneki tikilnamikiskej? b) ¿Kenon kijtoua Jehová ontlamiskej akin techixnamikiskej?

15 Ika yeyi, noneki tikilnamikiskej ika Jehová techijlia ika nochi tlen ika techixnamikiskej “xkuajli onkisas”. Ijkon ken se tepantli techpaleuiya ijkuak chikauak ajakakiyaui, Jehová noijki ijkon techpaleuiya itech akin xkuajkualtin (Is. 25:4, 5). Totlauelikniuan xnochipa techtlajyouiltijtoskej (Is. 65:17).

16 Pampa Jehová kineki melak matitlaneltokakan itech, techijlia kenon ontlamiskej akin techixnamikiskej (xpoua Isaías 41:11, 12). * Maski melak matechixnamikikan niman melak matechtlajyouiltikan ipan guerra, nochimej itlauelikniuan Jehová san noijki ontlamiskej: “Kintlaniskej niman mikiskej”.

KENON TIKCHIKAUASKEJ TOTLANELTOKIL ITECH JEHOVÁ

Chikauis totlaneltokil itech Jehová tla mojmostla tikpouaj Biblia niman ijkon kuajli tikixmatiskej. (Xkimita párrafos 17 niman 18). *

17, 18. a) ¿Tleka tla tikpouaj Biblia techpaleuis matikchikauakan totlaneltokil itech Jehová? Xkijto se neskayotl. b) ¿Tleka noneki matitlanemilikan itech texto del año 2019?

17 Totlaneltokil chikaui ijkuak kuajli tikixmatij Jehová. Niman san uelis tikixmatiskej tla tikpouaj Biblia niman tla titlanemiliaj itech tlen tikpouaj. Biblia kijtoua tlen melauak opanok kampa techititia kenon yeuejkaui Jehová okitlajpix ikalpan. Niman yejon techpaleuiya matikneltokakan ika aman noijki ijkon techtlajpiyas.

18 Matiknemilikan kenon Isaías kineki techasikamachiltis ika toTajtsin techtlajpiya. Kijtoua ika Jehová ken se tlajpixketl akin kintlajpiya iborreguitos. Yejua kijtoua: “Ika ima kinsentlalis iborreguitos, niman kintlalis ipan iyelpan” (Is. 40:11). Ijkuak tikmachiliaj kenon Jehová technapaloua, tinemij ika toyojlo niman xtomojtiaj. Tekitketl yolmelauak niman tlamachilise kineki techpaleuis matinemikan ika toyojlo maski tikixnamikiskej tlen melak ouijtika, ika yejon, yokitlapejpeni texto del año 2019, Isaías 41:10: “Maka xmojkamiki, pampa nejua nimoTajtsin”. Matitlanemilikan ipan yejon tlajtoltin. Tla ijkon tikchiuaj, techyolchikauas niman techpaleuis machikaui totlaneltokil niman ijkon uelis tikixnamikiskej maski san katlejua tlauejli.

TLAKUIKAJLI 38 Jehová mitschikauas

^ párr. 5 Texto del año ipan 2019 kiteneua yeyi tlemach tlen techpaleuis maka matomojtikan ijkuak panos tlen xkuajli ipan tlaltikpaktli noso ipan tonemilis. Ipan yejuin tlamachtijli yejon tikitaskej, niman techpaleuis matitlaneltokakan itech Jehová niman maka melak matajmanakan. Matitlanemilikan ipan texto del año niman matikyejyekokan tiktsontekontlaliskej. Yejuin techkojtilis niman techpaleuis matikixnamikikan tlen xkuajli.

^ párr. 1 Isaías 41:10: “Maka xmomojti, pampa mouan ninemi. Maka xmojkamiki, pampa nejua nimoTajtsin. Nejua nimitsyolchikauas, kema, nejua nimitspaleuis. Nejua yemelak kuajli nimitskitskijtos ika nomayekma tlen melajki”.

^ párr. 3 NONEKI MATIKMATIKAN: Tlen toTajtsin yokijto kichiuas, kijtosneki itlaj tlen kijtoua niman tlen melauak ijkon nochiuas. Tlen Jehová yokijto kichiuas, techpaleuiya maka melak matajmanakan ipampa tlen tikixnamiktokej.

^ párr. 4 Tlajtoltin “maka xmomojti” yexpa nesi ipan Isaías 41:10, 13 niman 14. Yejuin tlaxeloltin miyekpa kikui tlajtojli nejua (tlajtotika itech Jehová). ¿Tleka Jehová okinek ika Isaías miyekpa makijkuilo tlajtojli nejua? Pampa okinek kuajli manasikamati yejuin: tla xtiknekij melak tomojtiskej, noneki titlaneltokaskej itech Jehová.

^ párr. 8 Isaías 46:4: “Maski hasta ijkuak nenueuentsintiaskej xninopatlas; maski hasta ijkuak nenkuaistayaskej nimechpaleuis. Ijkon ken yonikchiuj, nimechuikas, nimechpaleuis niman nimechmakixtis”.

^ párr. 16 Isaías 41:11, 12: “11 ¡Xkita! Nochimej akin melak mitstlauelitaskej, kinpijpinaujtiskej. Akin mitsixnamikiskej kintlaniskej niman mikiskej. 12 Tikintejtemos akin mitsixnamikij, san ika, xtikinnextis; akin mitsixnamikij xok nemiskej, popoliuiskej”.

^ párr. 55 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se familia kixnamiki tlen ouijtika ipan itekiyo, se kualo, okse kixnamiki tlen ouijtika kampa tenojnotsa niman noijki ipan kaltlamachtijli.

^ párr. 57 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Policía kalaki kampa tokniuan nosentlalijtokej, san ika, tokniuan xnomojtiaj.

^ párr. 59 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Tla nochipa tikueyichiuaj Jehová iuan tochanejkauan techpaleuis matitlaxikokan.