Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 1

“Akin kitejtemouaj Jehová xtlaj kinpolos tlen kuajli”

“Akin kitejtemouaj Jehová xtlaj kinpolos tlen kuajli”

TEXTO DEL AÑO 2022: Akin kitejtemouaj Jehová xtlaj kinpolos tlen kuajli (SAL. 34:10).

TLAKUIKAJLI 4 Jehová notlajpixkauj

TLEN TIKITASKEJ *

Maski kixnamiktoya tlen ouijtika, David okijto ika xkipolouaya tlen kuajli. (Xkimita párrafos 1-3). *

1. ¿Tlenon ipan nochiujtoya David?

 DAVID cholojtinemiya pampa Saúl, akin tekiuajtitoya Israel, kinekiya kimiktis. Ijkuak David xok kipiaya tlen kikuas, opanok kalpan Nob niman okitlajtlan makimakakan makuijli pan (1 Sam. 21:1, 3). Sakin, yejua niman isoldados oniyankej ijtik se teostotl (1 Sam. 22:1). ¿Tleka ijkon ipan nochiujtoya David?

2. ¿Tlenon xkuajli okichiuj Saúl? (1 Samuel 23:16, 17).

2 ¿Tleka Saúl opeuj melak kinexikolita David? Pampa miyekej opeuj kiueyiteneuaj niman yotetlanka ipan miyek guerras. Saúl noijki kimatiya ika pampa xokitlakamat Jehová, yejua xok kipaleuijtoya niman yokitlapejpenijka David para matekiuajti ne Israel (xpoua 1 Samuel 23:16, 17). San ika, pampa Saúl ok tekiuajtitoya ne Israel, kinpiaya miyekej soldados niman miyekej kipaleuiayaj, yejua ika, David ononek cholos para maka kimiktiskej. ¿Kanaj Saúl kinemiliaya ika ueliskia kiteltis Jehová niman ijkon maka makitlali David ken tekiuaj? (Is. 55:11). Biblia xtlaj kijtoua, san ika, kuajli tikmatstokej ika Saúl kichiujtoya itlaj tlen melak xkuajli. Nochimej akin kixnamikij toTajtsin nochipa xkuajli onkisaj.

3. ¿Kenon nomachiliaya David maski kixnamiktoya tlen ouijtika?

3 David yolyemanki katka. Xyejua onotlapejpeni para tekiuajtis Israel; Jehová okitlapejpeni (1 Sam. 16:1, 12, 13). Yejua ika, Saúl kitlauelitaya David niman kinekiya kimiktis. San ika, David xokitlajtlakolti Jehová ipampa tlen xkuajli kixnamiktoya. Noijki, xokitlauelitak Jehová pampa xkipiaya tlen kikuas niman pampa niyantinemiya ijtik se teostotl. Ka, yejua xijkon okichiuj. Kanaj ijkuak niyantinemiya ijtik teostotl okijkuilo yejon kualtsin tlakuikajli tlen tiknextiaj ipan texto del año 2022, kampa kijtoua: “Akin kitejtemouaj Jehová xtlaj kinpolos tlen kuajli” (Sal. 34:10TNM).

4. ¿Tlenon tiknankiliskej ipan yejuin tlamachtijli, niman tleka melak noneki matikinnankilikan?

4 Ipan yejuin tonaltin, miyekej itekipanojkauan Jehová xkipiyaj miyek tlen kikuaskej noso tlen ika nopanoltiskej. * Yejuin más otikitakej ijkuak opeuj kokolistli COVID-19. Niman kuajli tikmatstokej ika tikixnamikiskej okseki tlemach tlen xkuajli pampa iuajnonisiuijtiuj ijkuak “sanoyej miyek onyas tlajyouilistli” (Mat. 24:21). Yejua ika, ipan yejuin tlamachtijli tiknankiliskej: ¿tleka noijtoua ika David xkeman okipolo “tlen kuajli”?, ¿tleka noneki tiyolpakiskej san ika tlen tikpiyaj?, ¿tleka kuajli tikmatstokej ika Jehová techtlajpiyas? niman ¿kenon uelis toyektlalijtiaskej para titlaxikoskej ika tlayekapan?

“XITLAJ NECHPOLOUA”

5, 6. ¿Kenon Salmo 23:1-6 techpaleuiya matikasikamatikan tlen David kijtosnekiya ijkuak okijto ika itekipanojkauan toTajtsin xkinpoloskia “tlen kuajli”?

5 ¿Tlenon okijtosnek David ijkuak okijto ika itekipanojkauan Jehová xkinpoloskia “tlen kuajli”? Tlen kijtoua Salmo 23 techpaleuis matikasikamatikan tlenon kijtosnekiya (xpoua Salmo 23:1-6). Ipeujyan yejuin Salmo, David okijto: “NoTEKO nechcuidaroua ken on tlajpixki kincuidaroua iborregos. Yejua ika, xitlaj nechpoloua”. Ipan yejuin salmo, David noijki okijto ika más okipatiojkaitak pampa Jehová okiteochiuj niman okitlajpix. Jehová okiyekan “ipan on ojtli yejuan kuajli” niman nochipa okipaleui. David okasikamat ika maski Jehová kiyekantoya kentla “kampa tlaselistok ikan sakatl”, noijki kixnamikiskia tlen ouijtika. Kanaj kemantika onoyolajman niman okimachili kentla kixnamiktoskia “tlen sanoyej temojti”, niman okijto ika kinpiyaskia itlauelikniuan. San ika, pampa kimatiya ika Jehová itlajpixkauj, David okijto: “Nejua xitlaj ika ninomojtis”.

6 Kuakon, ¿tleka noijtoua ika David xkeman okipolo “tlen kuajli”? Pampa yejua kichiujtoya nochi tlen nonekiya niman ijkon kuajli nouikas iuan Jehová. Yejua yolpakiya maski xkipiaya miyek tlemach niman kitlasojkamatiya nochi tlen Jehová kimakaya. David san kinekiya ika toTajtsin makiteochiua niman makitlajpiya.

7. Itech tlen kijtoua Lucas 21:20-24, ¿tlenon okixnamijkej tokniuan de Judea akin onenkej ipan kachtopa siglo?

7 Tlen okijto David techititia ika xnoneki tiknekiskej tikpiyaskej miyek tlemach. Maski tomin niman okseki tlemach tlen tikpiyaj techpaleuiyaj, xnoneki tiknemiliskej ika yejon tlen más ueyi kijtosneki. Yejon tlen okasikamatkej tokniuan de Judea akin onenkej ipan kachtopa siglo (xpoua Lucas 21:20-24). Jesús okimijli ika ajsiskia se tonajli ijkuak miyekej soldados kiyeualoskiaj Jerusalén. Okimijli ika ijkuak ijkon panoskia, nonekiya yaskiaj kampa tepeyoj. Tla kichiuayaj, makisaskiaj, san ika, nonekiskia kikaujteuaskej miyek tlemach. Yeuejkaui, se revista La Atalaya okijto ika yejuamej okinkaujkej inkaluan, intlaluan niman hasta xitlaj okikuitoj inchan. Pampa kineltokayaj ika Jehová kintlajpiyaskia niman kinpaleuiskia, okitlapejpenijkej kachtopa yejua kitlakamatiskiaj.

8. ¿Tlenon techmachtia tlen inpan onochiuj tokniuan de Judea?

8 ¿Tlenon techmachtia tlen inpan onochiuj tokniuan de Judea? La Atalaya tlen kemach yotikonteneujkej noijki okijto ika, kanaj ika tlayekapan, notlatlatas totlaneltok pampa uelis tiknemiliskej ika noneki tikpiyaskej miyek tlemach. ¿Tlenon más tikpatiojkaitaskej? ¿Nochi on tlemach tlen tikpiyaj, noso itemakixtilis toTajtsin? Ijkuak toTajtsin kipopolos nochi tlen xkuajli, tla tiknekij timakisaskej, tikixnamikiskej tlen ouijtika niman nonekis tijkauaskej seki tlemach. Ijkon ken tokniuan de Judea akin ononek choloskej, tejuamej noijki kipiya ika tikchiuaskej nochi tlen noneki tla tiknekij timakisaskej. *

9. ¿Kenon mitsyolchikaua tlen apóstol Pablo okimijli hebreos?

9 San matikonnemilikan kenon melak ouijtika okitakej yejuin tokniuan kikaujteuaskej nochi tlen kipiayaj niman oksekan onchantiskej. Yejuamej nonekiya kineltokaskiaj ika Jehová kinpaleuiskia makinextikan tlen ika nopanoltiskiaj. San ika, makuijli xiuitl ika tlakuitlapan, achto romanos kiyeualoskiaj Jerusalén, apóstol Pablo okimijli hebreos itlaj tlen ueliskia kinpaleuis. Okimijli: “Maka sanoyej xnekikan nenkipiyaskej tomin. Yej xpakikan san ika on tlen nenkipiyaj, pampa Dios okijtoj: ‘Xkaman nimitskauas nion nimitstlalkauis’. Tla ijkon tej, uelis tikijtoskej ikan nochi toyojlo: ‘NoTEKO yejua nechpaleuiya. Yejua ika, xnikmakajsis on tlen uelis nechchiuilis yakaj tlakatl’” (Heb. 13:5, 6). Tokniuan akin okichiujkej tlen okijto Pablo ijkuak romanos xikiyeualouayaj Jerusalén, okinpaleui pampa kanaj xmás ouijtika okitakej nomatiskej kampa onochantitoj. Kuajli kimatstoyaj ika Jehová kinmakaskia nochi tlen ika nopanoltiskiaj. Tlen okijto apóstol Pablo techititia ika tejuamej noijki uelis tikneltokaskej ika Jehová techpaleuis.

“MA TIPAKIKAN SAN YEJUA IKA ON”

10. ¿Tlenon techijlia Pablo matikchiuakan?

10 Pablo okijli Timoteo itlaj tlen hasta aman tejuamej noijki techpaleuiya: “Yejua ika tej, tla tikpiyaj tlen tikuaj niman no tikpiyaj totlaken, ma tipakikan san yejua ika on” (1 Tim. 6:8). ¿Yejon kijtosneki ika xuelis tijkuaskej se tlakuajli tlen melak uelik, tikpiyaskej se kualtsin kajli noso kemantika tokouiliskej totlaken? Ka, Pablo xyejon kijtosnekiya. Yejua okijtosnek ika nonekiya tiyolpakiskej san ika tlen tikpiyaj (Filip. 4:12). Yejon tlen Pablo kichiuaya. Kuajli nesi ika más ueyi kijtosneki kuajli touikaskej iuan Jehová, xijkon ken nochi tlen tikpiyaj (Hab. 3:17, 18).

Ipan nochi yejon 40 xiuitl tlen israelitas onenkej ipan tlaluaktli, xtlaj okinpolo. ¿Tejuamej tiyolpakij san ika tlen aman tikpiyaj? (Xkita párrafo 11). *

11. ¿Tlenon techmachtia tlen Moisés okimijli israelitas?

11 Kanaj tlen tejuamej tiknemiliaj ika techpoloua xsan no yejua tlen Jehová kimati ika techpoloua. Matikitakan tlenon Moisés okimijli israelitas sakin ika yonenkaj 40 xiuitl ipan tlaluaktli, yejua okimijli: “NemoTEKO Dios omechtiochiu ipan nochi on tlajtlamach yejuan onenkichijkej. Omechcuidaroj kampa nenkistinemiyaj ipan on ueyi xalpatlajkan nochi on 40 xipan. Yejua nemiya nemouan, niman xitlaj omechpoloj” (Deut. 2:7). Ipan nochi yejon 40 xiuitl, Jehová okinmakak maná para kintlakualtis. Niman intlaken, tlen ika ouajkiskaj itech Egipto, xkeman otlan (Deut. 8:3, 4). Sekimej israelitas kanaj xkipatiojkaitayaj nochi yejon, san ika, Moisés okimilnamikti ika kipiayaj nochi tlen nonekiya. Jehová yolpakis tla tejuamej tiyolpakij san ika tlen tikpiyaj. Tikteititiaj ika tiyolpakij san ika tlen tikpiyaj tla tikpatiojkaitaj, tiktlasojkamatij niman tikitaj ken se tlateochiualistli nochi tlen Jehová techmaka, hasta tlen nesiskia kentla xueyi kijtosneki.

KUAJLI MATIKMATSTOKAN IKA JEHOVÁ TECHTLAJPIYAS

12. ¿Kenon tikmatij ika David xsan itech tlaneltokaya?

12 David kimatstoya ika Jehová xkeman kinkaua niman nochipa kineki kinpaleuis akin kitlasojtlaj. Maski David kixnamiktoya tlen ouijtika ijkuak okijkuilo Salmo 34, itlaneltokil melak chikaujtoya niman hasta kimachiliaya ika se iángel Jehová kitlajpixtoya (Sal. 34:7). Nesi ika David okijto ika iángel Jehová yeskia kentla se soldado akin kuajli tlatlachixtoya niman ijkon kipaleuis tla uajlaya itlauelikniuj. Maski David melak kuajli tlaixnamikiya niman Jehová yokijlika ika tekiuajtiskia, xsan itech otlaneltokak. Yejua xokinemili ika, san pampa kuajli kitekitiltiaya “tematlatl” niman espada, ueliskia kintlanis itlauelikniuan (1 Sam. 16:13; 24:12). Yejua otlaneltokak itech toTajtsin niman kuajli kimatstoya ika iángel kinpaleuiya akin kitlakamatij. Melauak, tejuamej xtikchiaj ika aman toTajtsin matechmakixti ika se milagro. San ika, kema tikmatij ika tla itech titlaneltokaj, maski timikiskej yejua techyolitis niman techmakas nemilistli tlen xkeman tlamis.

Ipan ueyi tlajyouilistli, Gog de Magog kanaj kiyejyekos techixnamikis hasta ipan tochan. San ika, tiyolseuij ijkuak tikilnamikij ika Jesús niman iángeles kitstoskej nochi yejon niman techpaleuiskej. (Xkita párrafo 13).

13. ¿Tleka ijkuak Gog de Magog techixnamikis kinemilis ika uelis nimantsin techtlanis, niman tleka xtomojtiskej? (Xkita tlaixkopinajli tlen onka ixpan yejuin revista).

13 Sa achijtsin poliui ijkuak yejkos ueyi tlajyouilistli, niman ijkuakon nonekis tikteititiskej tla melauak tikneltokaj ika Jehová uelis techpaleuis. Ijkuak Gog de Magog techixnamikis, kijtosneki ijkuak miyekej kalpamej san sekan tekitiskej niman ijkon techixnamikiskej, kanaj uelis tiknemiliskej ika techmiktiskej. Ijkuakon, nonekis kuajli tikmatstoskej ika Jehová uelis techmakixtis niman ika ijkon kichiuas. Totlauelikniuan kitaskej ika tejuamej kentla tiborreguitos akin xakaj kintlajpiya (Ezeq. 38:10-12). Kinemiliskej ika nimantsin uelis techtlaniskej pampa xtikinpiyaj armas niman xueli titlaixnamikij. Yejuamej xkimatiskej ika ijkuakon iángeles Jehová techpaleuiskej. San ika, tejuamej kuajli tikmatstokej ika yejuamej kema techpaleuiskej pampa titlaneltokaj itech Jehová. Totlauelikniuan melak mojkatlachiaskej ijkuak iángeles toTajtsin techuajmakixtiskej (Apoc. 19:11, 14, 15).

MATIKCHIUAKAN TLEN NONEKI NIMAN IJKON TITLAXIKOSKEJ IKA TLAYEKAPAN

14. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej aman niman ijkon titlaxikoskej ika tlayekapan?

14 ¿Tlenon uelis tikchiuaskej aman niman ijkon titlaxikoskej ika tlayekapan? Kachtopa, maka matiknemilikan ika noneki tikpiyaskej miyek tlemach niman maka matikilkauakan ika ajsis se tonajli ijkuak nonekis nochi tijkauaskej. Noijki, matiyolpakikan pampa tikpiyaj tlen ika topanoltijtiaskej niman pampa kuajli touikaj iuan Jehová. Ijkuak más tikixmatstiaskej toTajtsin, más tikneltokaskej ika yejua techmakixtis ijkuak Gog de Magog techixnamikis.

15. ¿Tlenon okipaleui David makineltoka ika Jehová nochipa kipaleuiskia?

15 Matikitakan tlenon más okipaleui David makixiko nochi tlen okixnamik. Yejua okijto: “Xtlatlatakan toTEKO niman nenkitaskej ika yejua sanoyej kuajli iyojlo. Sanoyej paki on tlakatl yejuan kineltoka ikan nochi iyojlo” (Sal. 34:8). Yejuin tlajtoltin kuajli techititiaj ika David kimatstoya ika Jehová kipaleuiskia. David miyekpa okitlajtlanili Jehová makipaleui niman yejua nochipa okipaleui. Ijkuak telpochtli katka, David okixnamik Goliat, se filisteo akin melak uejkapan katka, niman okijli: “Aman noTEKO mitstemakas nomak” (1 Sam. 17:46). Sakin, ijkuak David kipaleuiaya tekiuaj Saúl, Saúl miyekpa okiyejyeko kimiktis, san ika, “toTEKO kipaleuiyaya David” (1 Sam. 18:12). Pampa yeuejkaui yokitaka kenon Jehová yokipaleuijka, kuajli kimatstoya ika aman noijki kipaleuiskia. Yejuin noijki uelis techpaleuis matikxikokan tlen tikixnamikiskej ika tlayekapan.

16. ¿Kenon uelis tikitaskej ika Jehová yolkuajli?

16 Tla aman tokauiliaj matechyekana Jehová, más tikneltokaskej ika techpaleuis ika tlayekapan. Noneki tikteititiskej ika titlaneltokaj itech Jehová para tiktlajtlaniliskej akin itech titekitij matechkauili matiakan toueyitlanechikol noso matechpatili tonajli ijkuak titekitij para uelis tiaskej nochi totlanechikoluan niman más titenojnotsaskej. Matikonnemilikan ika akin itech titekitij xokinek niman hasta xok otechkauili itech matitekitikan. ¿Tikneltokaskej ika Jehová xkeman techkauas niman nochipa techmakas tlen noneki? (Heb. 13:5). Miyekej tokniuan akin chikauak kitekichiuilijtokej Jehová kuajli yokitakej kenon yejua yokinpaleui ijkuak más nonekiya makinpaleuikan. Jehová xkeman tekaua.

17. ¿Katlejua texto del año 2022, niman tleka melak kuajli ika yejon onotlapejpeni?

17 Pampa Jehová touan nemi, xnoneki techmojtis tlen panos ika tlayekapan. Tla nochipa tikchiuaj tlen yejua technauatia, xkeman techkauas. Grupo akin tlayekana kineki techilnamiktis ika melak noneki matikchiuakan tlen techpaleuis matikxikokan tlen uajlauj ika tlayekapan. Niman noijki kineki ika más matikneltokakan ika Jehová xkeman techkauas, yejua ika, yejuamej okitlapejpenijkej Salmo 34:10 ken texto del año 2022, itech Traducción del Nuevo Mundo kijtoua: “Akin kitejtemouaj Jehová xtlaj kinpolos tlen kuajli”.

TLAKUIKAJLI 38 Jehová mitschikauas

^ Aman, texto del año 2022 onokixti ipan Salmo 34:10: “Akin kitejtemouaj Jehová xtlaj kinpolos tlen kuajli”. San ika, miyekej itekipanojkauan Jehová xmiyek tomin kipiyaj noso xmiyek tlemach kipiyaj. Kuakon, ¿tleka tikijtouaj ika yejuamej kipiyaj “tlen kuajli”? Yejuin tlamachtijli techpaleuis kuajli matikasikamatikan yejuin tlaxelojli niman ijkon uelis tikxikoskej tlen tikixnamikiskej ika tlayekapan.

^ Xkita “Preguntas de los lectores”, tlen uajlauj ipan La Atalaya del 15 de septiembre de 2014.

^ TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Maski David ononek niyantinemis para tekiuaj Saúl maka kimiktis, melak okitlasojkamat nochi tlen Jehová okimakak.

^ TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Sakin ika israelitas ouajkiskej itech Egipto, Jehová okintlakualti ika maná niman okichiuj ika intlaken maka masosoliui.