Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Matikixkopinakan ken tlaneltokayaj niman tetlakamatiyaj Noé, Daniel niman Job

Matikixkopinakan ken tlaneltokayaj niman tetlakamatiyaj Noé, Daniel niman Job

“Noé, Daniel niman Job [...] kimakixtiskiaj innemilis ipampa tlen melajki okichiujkej” (EZEQ. 14:14).

TLAKUIKALTIN: 89, 119

1, 2. a) ¿Tleka uelis techyolchikauas ineskayo Noé, Daniel niman Job? b) ¿Kemanon okijkuilo Ezequiel tlajtoltin tlen nesij ipan Ezequiel 14:14?

¿TIKIMIXNAMIKTIKA seki tlaueltin, kanaj tikpiya se kokolistli, xtikpiya tomin noso mitstlaueltokaj? ¿Mitstekiyomaka kemantika tikpiyas pakilistli ipan tekitl tlen tikchiua ipampa Jehová? Tla kema, mitsyolchikauas ineskayo Noé, Daniel niman Job. Yejuamej tlajtlakolejkej katkaj, niman okixnamijkej miyek tlauejli tlen tejuamej noijki tikixnamikij, niman hasta tlaueltin tlen ika ueliskiaj kipoloskej innemilis. Maski ijkon, yejuamej xkeman okikaujkej Jehová, niman yejua okimitak ken neskayomej akin kuajli tlaneltokayaj niman tetlakamatiyaj (xpoua Ezequiel 14:12-14). *

2 Yejuin tlajtoltin tlen itech kisa totlamachtil okimijkuilo Ezequiel ipan Babilonia ipan xiuitl 612 i.x.x.1, * makuijli xiuitl achto ika kixoxotoniskiaj Jerusalén, tlen onochiuj ipan xiuitl 607 i.x.x.1 (Ezeq. 1:1; 8:1). Melak achijtsitsintin tlaltikpakchanejkej okiteititijkej kualneskayomej tlen kipiayaj Noé, Daniel niman Job, akin okinneskayotijkej niman ijkon makisaskej (Ezeq. 9:1-5). Intech yejon achijtsitsintin nemiyaj Jeremías, Baruc, Ébed-mélec niman recabitas.

3. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

3 Aman noijki, san akin Jehová kimitas yolmelaujkej ken Noé, Daniel niman Job, san yejuamej kimineskayotiskej niman ijkon makisaskej ijkuak kipopoloskej tlen kiyekana Satanás (Apoc. 7:9, 14). Kuakon, matikitakan tleka Jehová okijto ika yejuin tlakamej katkaj kuajli neskayomej itech melajkayotl. Ijkuak tikimitstiaskej inseselti, kuajli matikitakan 1) tlen tlaueltin okixnamijkej niman 2) kenon uelis tikimixkopinaskej ken kuajli tlaneltokayaj niman tetlakamatiyaj.

NOÉ OTLANELTOKAK NIMAN OTETLAKAMAT IPANTSIN NOVECIENTOS XIUITL

4, 5. ¿Tlen tlaueltin okixnamik Noé, niman tleka techmojkatlachialtia ika otlaxiko?

4 Tlaueltin tlen okixnamik Noé. Ipan itonaluan Enoc, ika okpa iabuelo Noé, tlaltikpakchanejkej yokitlalkauijkaj toTajtsin. Yejuamej hasta kijtouayaj “tlen xkuajli” itech Jehová (Jud. 14, 15). Tlen xkuajli nochiuaya miyekixtiaya. Niman ipan itonaluan Noé, “tlaltikpaktli tentoya ika tlen xkuajli”. Xkuakualtin iluikaktekitkej onokuepkej tlakamej, ononamiktijkej niman okinpixkej inkoneuan, akin xkuakualtin katkaj niman kichiuayaj tlen xkuajli (Gén. 6:2-4, 11, 12). San ika, Noé xijkon katka. “Noé okiyolpakti Jehová [...]. Yejua okiteititi ika yolmelaujki katka intsajlan akin ijkuakon nemiyaj. Noé okistinen iuan toTajtsin akin melauak” (Gén. 6:8, 9).

5 Kuajli matikitakan tlen kijtouaj yejuin tlajtoltin itech yejuin yolmelaujki tlakatl. Kachtopa, matiknemilikan kech ouejkauj Noé okitekichiuili toTajtsin ipan yejon xkuajli tlaltikpaktli achto ika yejkos Apachiuilistli. Xsan okitekichiuili 70 noso 80 xiuitl, ijkon ken aman nemij tlaltikpakchanejkej. ¡Noé onen ipan yejon tlaltikpaktli kanaj 600 xiuitl! (Gén. 7:11). Niman ijkuakon, yejua xkipiaya se tlanechikojli, ijkon ken tejuamej tikpiyaj, kampa manemikan itekipanojkauan toTajtsin akin makichikauilikan itlaneltokil. Nesi ika nion ikniuan xokipaleuijkej. *

6. ¿Kenon Noé okiteititi yolchikaualistli?

6 Noé xsan kinekiya yes se kuajli tlakatl. Yejua noijki onochiuj se tenojnotsketl itech melajkayotl, niman ika yolchikaualistli okiteijli ika tlaneltokaya itech Jehová (2 Ped. 2:5). Pablo, itlatitlankauj Cristo, okijkuilo: “Pampa ijkin okineltokak Dios, Noé okititij nochi tlakatl yejuan nemiya ika tlajtlakojli” (Heb. 11:7). Niman Noé okipijpinaujtijkej, okitlauelitakej niman hasta kanaj kinekiyaj kichiuiliskej tlen xkuajli. San ika, yejua xokuekuetlakak “ixpan tlaltikpakchanejkej” (Prov. 29:25). Yejua okipix yolchikaualistli tlen Jehová kinmaka itekipanojkauan akin tlaneltokaj.

7. Ijkuak Noé kichijchiujtoya akajli, ¿tlen tlaueltin okixnamik?

7 Sakin ika Noé okitekichiuili toTajtsin ipantsin 500 xiuitl, Jehová okijli makichijchiua se akajli niman ijkon makisaskej tlaltikpakchanejkej niman yolkamej (Gén. 5:32; 6:14). Kanaj yejon nesiya melak ouijtika, niman xsan ika kenon kichijchiuaskia. Noé kuajli kimatstoya ika yejon kichiuaskia ika oksekimej melak makipijpinaujtikan niman makitlauelitakan. Maski ijkon, yejua otlaneltokak niman otetlakamat. “Okichiuj ijkon ken okinauatijkej” (Gén. 6:22).

8. ¿Kenon Noé okiteititi ika kineltokaya ika Jehová kimakaskia tlen kipoloskia?

8 Noé noijki ouijtika okitak kimakas isiuauj niman ikoneuan tlen kinpolouaya. Achto ika yejkos Apachiuilistli, tlaltikpakchanejkej nonekiya chikauak tekitiskej niman ijkon kipiyaskej tlen kikuaskej, niman kuajli tikmatstokej ika Noé noijki chikauak tekitiya (Gén. 5:28, 29). Maski ijkon, ipan inemilis yejua xsan kitejtemouaya kipiyas tlen kipolouaya, yejua okitejtemo kitekichiuilis toTajtsin. Niman hasta ijkuak kichijchiujtoya akajli, tlen ouejkauj kanaj 40 noso 50 xiujtin, Noé nochipa okitejtemo chikauak kipiyas itlaneltokil. Niman ijkon okichiuj itech 350 xiuitl sakin ika opanok Apachiuilistli (Gén. 9:28). ¡Se kuajli neskayotl itech kenon titlaneltokaskej niman titetlakamatiskej!

9, 10. a) ¿Kenon uelis tikixkopinaskej ken kuajli tlaneltokaya niman tetlakamatiya Noé? b) ¿Kenon kimita toTajtsin nochimej akin kitlakamatij itlanauatiluan?

9 Kenon uelis tikixkopinaskej ken kuajli tlaneltokaya niman tetlakamatiya Noé. Tikixkopinaj ijkuak tikpaleuiyaj imelajkayo toTajtsin, ijkuak xtikchiuaj ken oksekimej tlaltikpakchanejkej, niman ijkuak kachtopa tiktlaliaj iTekiuajyo toTajtsin (Mat. 6:33TNM; Juan 15:19). Kuajli tikitaj ika pampa ken tikyekanaj tonemilis, miyekej tlaltikpakchanejkej techtlauelitaj. Se neskayotl, pampa kuajli yotikijtokej ika tiktlakamatiskej itlanauatiluan toTajtsin itech namiktilistli niman itech san akinomej ueliskej notekaskej, ipan seki kalpamej melak xkuajli tlajtouaj totech (xpoua Malaquías 3:17, 18). * San ika, ijkon ken Noé, xtikinmakasij tlaltikpakchanejkej, tejuamej tikmojkaitaj toTajtsin. Tikmatstokej ika san yejua uelis techmakas nemilistli tlen xkeman tlamis (Luc. 12:4, 5).

10 Tinochimej noneki totlajtoltiskej: “¿Nochipa niktekichiuilis toTajtsin maski oksekimej nechpijpinaujtiskej noso nechtejteneuaskej? ¿Nikneltoka ika Jehová nechmakas tlen nechpoloua maski ijkuak ouijtika yes niknextis tlen noneki?”. Tla tikixkopina ken tlaneltokaya niman tetlakamatiya Noé, kuajli xmatsto ika Jehová mitstlajpiyas (Filip. 4:6, 7).

DANIEL OTLANELTOKAK NIMAN OTETLAKAMAT KAMPA NOCHIUAYA TLEN XKUAJLI

11. Ipan Babilonia, ¿katlejua tlaueltin okixnamik Daniel niman yeyimej akin iuan nouikaya? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

11 Tlaueltin tlen okixnamik. Daniel okuikakej Babilonia, se ueyi kalpan kampa melak kinueyichiuayaj tajtsitsintin niman kampa onkatka naualyotl. Niman babilonios xkintlakaitayaj judíos, kinpijpinaujtiayaj niman noijki kipijpinaujtiayaj inTajtsin, Jehová (Sal. 137:1, 3). Kanaj ijkon ken Daniel, judíos noijki melak kinyolkokouaya yejuin. Noijki, miyekej san kitstoyaj tlenon kichiuaya Daniel niman yeyimej akin iuan nouikaya akin intoka katka Hananías, Misael niman Azarías, pampa akin kiminmachtijtoyaj niman ijkon kipaleuiskej tekiuaj. Niman hasta kimijliayaj tlenon nonekiya kikuaskej. Yejuin ouijtika okixnamik Daniel pampa yejua xkinekiya notsokuilos “ika kuajli itlakual tekiuaj” (Dan. 1:5-8, 14-17).

12. a) ¿Tlenon kualtsitsintin kualneskayomej kipiaya Daniel? b) ¿Tlenon kinemiliaya Jehová itech Daniel?

12 Daniel okixnamik okse tlauejli. Pampa yejua melak miyek ueliya kichiuaya, okimakakej miyek tekitl tlen ueyi kijtosnekiyaj (Dan. 1:19, 20). Yejua ika, ueliskia noueyimatis niman nokuepas se tlakatl akin tlajtolkojtik. San ika, yejua xijkon okichiuj. Yejua nochipa yolyemanki katka niman kimatiya ika xnochi ueliya kichiuaya, niman nochipa okijto ika Jehová yejua akin kipaleuiaya (Dan. 2:30). Niman tikitaj ika Daniel ok telpochtli katka ijkuak Jehová okijto ika kinamikiya manoteneua ken se neskayotl itech melajkayotl ijkon ken Noé niman Job. Kuajli nesi ika Jehová melak tlaneltokaya itech, pampa ipan nochi inemilis Daniel otlaneltokak niman otetlakamat. Yejua kipiaya kanaj 100 xiuitl ijkuak iiluikaktekitkauj toTajtsin okijli yejuin kualtsitsintin tlajtoltin: “Oh Daniel, tlakatl akin melak notlasojkaita” (Dan. 10:11).

13. ¿Kenon Daniel ouel okinpaleui oksekimej judíos?

13 Pampa toTajtsin ijkon okinek, Daniel okitokayotijkej se ueyixtika tlakatl itech Babilonia niman sakin itech Medopersia (Dan. 1:21; 6:1, 2). Kanaj Jehová okichiuj yejuin niman ijkon Daniel ueliskia kinpaleuis ichanikniuan, ijkon ken okichiuj José ipan Egipto, niman Ester iuan Mardoqueo ipan Persia (Dan. 2:48). * Xkonnemili kenon yejuin melak okinyolseui Ezequiel niman judíos akin ompa okinuikakaj ijkuak okitakej kenon Jehová kinpaleuijtoya.

Jehová kimita melak tlasojtij akin yolmelaujkanemij. (Xkita párrafos 14 niman 15).

14, 15. a) ¿Tleka tikijtouaj ika tlaueltin tlen okimixnamik Daniel noijki tikimixnamikij? b) ¿Kenon tajtin ueliskej nomachtiskej itech itajuan Daniel?

14 Kenon tikixkopinaskej ken tlaneltokaya niman tetlakamatiya Daniel. Ipan yejuin tonaltin, tinemij ipan se tlaltikpaktli kampa yoijtlakauj ken tlaltikpakchanejkej nouikaj niman ken tlaneltokaj ipampa Ueyixtika Babilonia, tlen kinyekana tlaneltokiltin xmelajkej, se “chanyotl para nochi tlajtlamach xkuajkualtin ajakamej” (Apoc. 18:2). San ika, tejuamej kentla xnikan tochan yeskia. Yejua ika, tejuamej noijki titlamantikej, niman tlaltikpakchanejkej techpijpinaujtiaj (Mar. 13:13). Kuakon, ijkon ken Daniel, matonisiuikan itech Jehová. Ijkuak itech titlaneltokaj niman tiktlakamatij ika yolyemanilistli, tejuamej noijki tochiuaj melak tlasojtikej ixpan Jehová (Ageo 2:7).

15 Tajtin ueliskej nomachtiskej itech itajuan Daniel. ¿Kenon? Maski onkatka tlen melak xkuajli ipan Judea ijkuak Daniel ok konetl katka, Daniel okitlasojtlak toTajtsin. Yejuin xsan ijkon opanok. Kuajli tikitaj ika itajuan kuajli okimachtijkej (Prov. 22:6). Hasta itokayo Daniel, tlen kijtosneki “ToTajtsin yejua akin noteyolkuitijkauj”, kiteititia ika itajuan kitlasojtlayaj toTajtsin. * Kuakon tajtin, ika ijyouilistli xkinmachtikan nemokoneuan itech Jehová. Maka xsiauikan (Efes. 6:4). Noijki, xchiuakan teoyotl imiuan niman inpampa. Ijkuak nemokojtiliaj nenkitlaliskej ipan inyojlo tlen melauak temachtia Biblia, Jehová melak mechteochiuas (Sal. 37:5).

JOB OTLANELTOKAK NIMAN OTETLAKAMAT IJKUAK KIPIAYA TOMIN NIMAN IJKUAK KA

16, 17. ¿Kenon melak onopatlak inemilis Job?

16 Tlaueltin tlen okixnamik. Inemilis Job melak onopatlak. Achto ika kixnamikis tlatlatalistli, yejua akin melak ueyixtoya “itech nochimej akin chantij ipan este” (Job 1:3). Yejua miyek tomin kipiaya, miyekej kixmatstoyaj niman melak kitlakaitayaj (Job 29:7-16). Maski ijkon, Job xonoueyimat nion xokinemili ika xnonekiya tlaneltokas itech toTajtsin. Matikitakan ika Jehová okitokayoti “notekipanojkauj”, niman noijki okijto: “Se tlakatl xtlajtlakole niman yolmelaktik, nechtlakaita niman xkichiua tlen xkuajli” (Job 1:8).

17 Ipan san seki tonaltin, inemilis Job melak onopatlak. Yejua nochi okipolo niman melak onajman, hasta kinekiya mikis. Tikmatstokej ika Satanás yejua akin okichiuj ijkon ipan mapano, okijto ika Job kitekichiuiliaya Jehová san pampa nochi kimakaya, kema, yejua okijto tlen xmelauak itech Job (xpoua Job 1:9, 10). * Jehová xsan okonilkauj yejon istlakatilistli. Yejua okikauili Job makiteititi ika yolmelaujki katka niman ika kitekichiuiliaya pampa yemelak kitlasojtlaya.

18. a) ¿Tlenon mitsmojkatlachialtia itech ken oyolmelaujkanen Job? b) ¿Tlenon techmachtia itech Jehová ijkuak tikitaj tlen okichiuj ipampa Job?

18 Satanás kuajli okitak kenon kitlajyouiltis Job niman ijkon makinemili ika toTajtsin kitlajyouiltijtoya (Job 1:13-21). Sakin, yeyimej tlakamej, akin kijtouayaj iuan nouikayaj Job, okitatoj niman ijkon kiyolseuiskej, san ika, xkuajli ken okinotskej, yejuamej okijlikej ika toTajtsin kimakatoya tlen kinamikiya (Job 2:11; 22:1, 5-10). Maski ijkon, Job oyolmelaujkanen. Melauak ika kemantika nion xokinemili tlen okijto, san ika, Jehová kasikamatiya ika noyolkokojtoya (Job 6:1-3). ToTajtsin okitak se tlakatl akin melak najmantoya niman akin xkeman okitlalkaui, maski uelis tikijtoskej ika Satanás okitlajkal Job niman okimakauili tlakajkayaualistin niman tlauijuikalistin. Ijkuak otlan tlatlatalistli, Jehová okiokpamakak tlen achtopa kipiaya niman tlen okipolojka, niman noijki okichiuj manemi okseki 140 xiuitl (Sant. 5:11). Itech yejon xiujtin, yejua nochipa okitekichiuili Jehová ika nochi iyojlo. ¿Kenon kuajli tikmatstokej? Pampa Job ikipiaya miyek xiujtin ika yomijka ijkuak Ezequiel okijkuilo tlajtoltin tlen itech kisa totlamachtil.

19, 20. a) ¿Kenon uelis tikixkopinaskej ken tlaneltokaya niman tetlakamatiya Job? b) ¿Kenon uelis tikixkopinaskej toTajtsin ijkuak tikitaskej tlenon tikchiuaskej inpampa oksekimej?

19 Kenon uelis tikixkopinaskej ken tlaneltokaya niman tetlakamatiya Job. Maski san tlenon tikixnamikiskej, nochipa matiktejtemokan tiktekichiuiliskej Jehová, niman melak matitlaneltokakan itech, niman matiktlakamatikan ika nochi toyojlo. Tejuamej melak miyek tikpiyaj, xijkon ken Job, tlen ika kinamiki ijkon matikchiuakan. Xnemili: Miyek tikmatij itech Satanás niman itech tlen kichiua (2 Cor. 2:11). Ipampa tlen ijkuiliujtika ipan amoxtli Job, tejuamej tikmatij tleka toTajtsin kitekauilia maonia tlajyouilistli. Noijki, teotlajtojli tlen okijto Daniel techasikamachiltia ika iTekiuajyo toTajtsin tlayekanas ipan nochi tlaltikpaktli niman Jesucristo yejua tlayekanketl (Dan. 7:13, 14). Niman tikmatstokej ika yejuin Tekiuajyotl kichiuas maka sa maonia tlajyouilistli.

20 Tlen ipan onochiuj Job noijki techmachtia ika noneki matikimiknelikan tokniuan akin tlajyouijtokej. Ken Job, kemantika kanaj sekimej nion xkinemiliskej tlen kijtoskej (Ecl. 7:7). San ika, maka matiknemilikan tlen xkuajli intech. Melak kuajli tla tikteititiaj tlamachilistli niman titeikneliaj. Ijkin, tikixkopinaj Jehová, toTaj akin tetlasojtlani niman teikneliani (Sal. 103:8).

JEHOVÁ TECHKOJTILIS

21. ¿Tlenon techititia 1 Pedro 5:10 itech tlen ipan onochiuj Noé, Daniel niman Job?

21 Maski Noé, Daniel niman Job onenkej ipan tlatlamantik xiujtin niman xsan noijki tlen inpan onochiuj, yejuamej okixikojkej tlen ouijtika okixnamijkej. Innemilis techilnamiktia itlajtoluan Pedro, itlatitlankauj Cristo, akin okijkuilo: “Sakin ijkuak nemejuamej yonentlajyouijkej ipan keski tonaltin, sa no Dios mechkueltlalis, mechmelajkapias, mechkojtilis, niman mechyektlalis ipan nemotlaneltok. Sa no yejua Dios techmaka nochi iteiknelilis” (1 Ped. 5:10).

22. ¿Tlenon tikitaskej ipan okse tlamachtijli?

22 Itech tlen okijkuilo Pedro, Jehová kuajli kijtoua ika yejua kinkueltlalis niman kinkojtilis itekipanojkauan. Yejuin tlajtoltin noijki kiteneuaj ikalpan Jehová ipan yejuin tonaltin. Tinochimej tiknekij matexchikaua Jehová niman noijki timelajkanemiskej ipan totlaneltokil. Yejua ika, tiknekij tikixkopinaskej ken tlaneltokayaj niman tetlakamatiyaj Noé, Daniel niman Job. Ijkon ken tikitaskej ipan okse tlamachtijli, yejuamej yemelak kixmatiyaj Jehová niman yejon tlen okinpaleui mayolmelaujkanemikan itech. Kema, yejuamej kuajli kimatstoyaj tlen Jehová kichiaya makichiuakan (Prov. 28:5). Tejuamej noijki uelis ijkon tikchiuaskej.

^ párr. 1 Ezequiel 14:12-14: “Niman itlajtol Jehová oksejpa notech ouajla, niman okijto: ‘Ikoneuj se tlaltikpakchane, tla se kalpan notech tlajtlakoua pampa xoyolmelaujkanen, nejua itech nikmelauas noma niman nikxoxotonilis kampa kipiyaj tlakuajli, niman nikchiuas ika itech maonia apistli niman nikpopolos tlakatl niman yolki. Niman tla yejuin yeyimej tlakamej: Noé, Daniel niman Job nemiskiaj itsajlan, yejuamej kimakixtiskiaj innemilis ipampa tlen melajki okichiujkej’, kijtoua Ueyixtika toTeko Jehová”.

^ párr. 2 Ezequiel okuikakej Babilonia ipan xiuitl 617 i.x.x.1. Yejua okijkuilo tlajtoltin tlen onka ipan Ezequiel 8:1-19:14 ijkuak yejua ikuikaya chikuasen xiuitl ika xnemiya ichan, kijtosneki ipan xiuitl 612.

^ párr. 5 Itaj Noé, akin itoka katka Lamec, tlaneltokaya itech toTajtsin, san ika, omik makuijli xiuitl achto ika yejkos Apachiuilistli. Tla inan niman ikniuan Noé yoltoyaj ijkuak opeuj Apachiuilistli, yejuamej xomakiskej.

^ párr. 9 Malaquías 3:17, 18: “‘Niman yejuamej noyaxkauan yeskej’, kijtoua Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij, ‘ipan tonajli ijkuak nikchiuas manochiuakan noyaxkauan tlen melak tlasojtij. Nejua nikimititis teiknelilistli, ijkon ken se tlakatl kititia teiknelilistli ikoneuj akin kitekichiuilia’”.

^ párr. 13 Kanaj toTajtsin noijki okintekitilti yejon yeyimej telpokamej akin iuan nouikayaj Daniel, akin noijki okintlalijkej ken tlayekankej (Dan. 2:49).

^ párr. 15 Xkita nota tlen onka ipan itokayo amoxtli Daniel.

^ párr. 17 Job 1:9, 10: “Aman tej, Satanás okinankili Jehová niman okijli: ‘¿Xkimojkaita Job toTajtsin san pampa nochi kimaka? ¿Xsan pampa tiktlajpiya iyeualiyan niman ichanejkauan niman nochi tlen kipiya? Nochi itekiyo yotikteochiuj, niman melak yomiyekiyakej iyolkauan ipan nochi tlaltikpaktli’”.