Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 8

¿Kenon uelis tiyolpakiskej maski tikixnamikiskej tlen ouijtika?

¿Kenon uelis tiyolpakiskej maski tikixnamikiskej tlen ouijtika?

“Nokniuan, xpakikan sanoyej ijkuak nemejuamej nenkijyouiyaj tlajtlamach pajsolouilistli” (SANT. 1:2).

TLAKUIKAJLI 111 Onka tlen ika tipakij

TLEN TIKITASKEJ *

1, 2. Itech tlen kijtoua Mateo 5:11, ¿kenon noneki tomachiliskej ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika?

JESÚS okimijli nochimej inomachtijkauan ika melak yolpakiskiaj, san ika, noijki okimijli ika kixnamikiskiaj tlen ouijtika (Mat. 10:22, 23; Luc. 6:20-23TNM). Melauak, tejuamej tiyolpakij pampa tiinomachtijkauan Cristo. San ika, kanaj tajmanaj pampa tochanejkauan techtlauelitaj, pampa tekiuajkej techtlaueltokaj noso pampa akin imiuan tomachtiaj niman akin imiuan titekitij kinekij matikchiuakan tlen Jehová xkuelita.

2 Xakaj kuelita makitlaueltokakan. San ika, Biblia techijlia ika noneki tiyolpakiskej ijkuak ijkon texchiuiliskej. Santiago okijto ika xnoneki sajnoye tajmanaskej ipampa tlen tikixnamikij (Sant. 1:2, 12). Niman, Jesús noijki okijto ika noneki tiyolpakiskej ijkuak techtlaueltokaskej (xpoua Mateo 5:11TNM). * San ika ¿kenon uelis tiyolpakiskej maski tikixnamikiskej tlen ouijtika? Melak techpaleuis tla tikitaj tlen Santiago okimijkuilouili tokniuan akin onenkej ipan kachtopa siglo. San ika, kachtopa matikitakan tlenon okixnamijkej yejuin tokniuan.

¿TLENON OKIXNAMIJKEJ TOKNIUAN AKIN ONENKEJ IPAN KACHTOPA SIGLO?

3. ¿Tlenon opanok sakin ika Santiago onochiuj inomachtijkauj Cristo?

3 Sakin ika Santiago, itlakpaikniuj Jesús, yonochiujka inomachtijkauj Cristo, opeuj kintlaueltokaj tokniuan akin chantiyaj Jerusalén (Hech. 1:14; 5:17, 18). Niman, ijkuak Esteban okimiktijkej, miyekej tokniuan “ochojcholojkej miyekan ipan iueyitlalpan Judea niman ne ika Samaria”. Niman sekimej oyajkej hasta Chipre niman Antioquía (Hech. 7:58–8:1; 11:19). Yejuin tokniuan melak miyek tlen okixnamijkej. Maski ijkon, yejuamej ika inyojlo okiteijlikej iTlajtol toTajtsin kampa oyajkej. Ipampa yejuin, opeuj miyekiyaj tlanechikoltin ne Roma (1 Ped. 1:1). San ika, tokniuan okixnamijkej okseki tlemach tlen ouijtika.

4. ¿Tlenon más okixnamijkej tokniuan akin onenkej ipan kachtopa siglo?

4 ¿Tlenon más okixnamijkej tokniuan akin onenkej ipan kachtopa siglo? Kanaj ipan xiuitl 50, tekiuaj Claudio, akin tlayekanaya Roma, otlanauati ika nochimej judíos makisakan de Roma. Ipampa yejuin, tokniuan judíos ononek oksekan onnochantiskej (Hech. 18:1-3). Kanaj ipan xiuitl 61, apóstol Pablo okijkuilo ika tokniuan teixpan okinuijuikaltijkej, okintsajkej niman okinkuilijkej tlen kipiayaj (Heb. 10:32-34). Niman, sekimej tokniuan xkipiayaj tomin niman kualouayaj (Rom. 15:26; Filip. 2:25-27).

5. ¿Tlenon tiknankiliskej ipan yejuin tlamachtijli?

5 Ijkuak Santiago okintlajkuilouili tokniuan, kanaj ipan xiuitl 62, yejua kimatstoya tlenon kixnamiktoyaj. Jehová okichiuj ika Santiago makijkuilo icarta pampa kinekiya kimititis tokniuan tlenon ueliskia kinpaleuis mayolpakikan maski kixnamiktoyaj tlen ouijtika. Matikitakan tlenon okijkuilo Santiago niman matiknankilikan yejuin: ¿tleka akin tikchiuaj ken Cristo uelis tiyolpakiskej maski tikixnamikiskej tlen ouijtika?, ¿tlenon ueliskia kichiuas maka matiyolpakikan? niman ¿tleka melak noneki matiktlajtlanilikan Jehová matechpaleui kuajli matitlanemilikan, matexchikauili totlaneltokil niman matechpaleui matiyolchikaujkej?

¿TLENON TECHYOLPAKTIA AKIN TIKCHIUAJ KEN CRISTO?

Se tlitl tlen tsauktika ijtik se farol nochipa tlikuitos maski san tlenon mapano. Tejuamej noijki uelis nochipa tipakiskej maski san tlenon tikixnamikiskej pampa Jehová yokitlali topakilis ijtik toyojlo. (Xkita párrafo 6).

6. Itech tlen kijtoua Lucas 6:22, 23, ¿tleka akin tikchiuaj ken Cristo ueli tiyolpakij maski tikixnamikij tlen ouijtika?

6 Miyekej kinemiliaj ika san uelis yolpakiskej tla xkualoj, tla kipiyaj tomin niman tla xkipiyaj tlauejli imiuan inchanejkauan. San ika, Santiago okijto ika nochimej akin kipiyaj iespíritu santo toTajtsin uelis yolpakiskej maski san tlenon kixnamikiskej (Gál. 5:22). Akin tikchiuaj ken Cristo tiyolpakij pampa tikmatij ika Jehová techtlasojtla niman pampa tikchiuaj ijkon ken Jesús (xpoua Lucas 6:22, 23; Col. 1:10, 11). Matitlanemilikan itech yejuin, se tlitl tlen tsauktika ijtik se farol nochipa tlikuitos maski makiyaui niman maajaka. Noijki ijkon, tejuamej nochipa uelis tipakiskej maski san tlenon tikixnamikiskej pampa topakilis onka ijtik toyojlo. Maski xtikpiyaj tomin noso tikualoj, maski tochanejkauan noso oksekimej techpijpinaujtiaj noso techixnamikij, tejuamej ok tiyolpakij. Ijkuak yakaj texchiuilia tlen xkuajli, tejuamej xtajmanaj, yej más tiyolpakij. Tikmatstokej ika tikixnamikij tlen ouijtika pampa tejuamej yemelak tikchiuaj ken Cristo (Mat. 10:22; 24:9; Juan 15:20). Yejua ika, Santiago okijto: “Nokniuan, xpakikan sanoyej ijkuak nemejuamej nenkijyouiyaj tlajtlamach pajsolouilistli” (Sant. 1:2).

¿Tleka tikijtouaj ika tlen tikixnamikij yeskia kentla on tlitl tlen ika kimelauaj se espada de tepostli? (Xkita párrafo 7). *

7, 8. ¿Tlenon ipan panoua totlaneltokil ijkuak tikixnamikij tlen ouijtika?

7 ¿Tlenon más techpaleuiya maka melak matajmanakan ijkuak tikixnamikij tlen ouijtika? Santiago okijto: “Ijkuak on pajsolouilistli kitlatlatas nemotlaneltok [...,] sano yejua nemotlaneltok mechkojtilis para más nenkixikoskej nochi on tlajtlamach ikan yolchikaualistli” (Sant. 1:3). Tlen tikixnamikij yeskia kentla on tlitl tlen ika kimelauaj se espada de tepostli. Ijkuak se espada totonia niman sakin seseya, yejon espada más chikaui. Noijki ijkon, ijkuak tejuamej tikixnamikij tlen ouijtika, más chikaui totlaneltokil. Ika yejon, Santiago okijto: “Xkauilikan on xikoualistli ma tlami kipatla nemonemilis, para nenyolchikajkej yeskej niman xitlaj mechpolos” (Sant. 1:4). Tla tikitaj ika tlen tikixnamikij kichikaua totlaneltokil, titlaxikoskej niman nochipa tiyolpaktoskej.

8 Ipan icarta, Santiago okijto tlenon uelis kichiuas maka matiyolpakikan. Matitlajtokan itech yejon niman matikitakan tlenon techpaleuis ijkuak ijkon topan nochiuas.

¿TLENON TECHPALEUIS MATIKYEKTLALIKAN TLEN UELIS KICHIUAS MAKA MATIYOLPAKIKAN?

9. ¿Tleka noneki melak kuajli titlanemiliskej?

9 Tlen uelis kichiuas maka matiyolpakikan: ijkuak xtikmatij tlenon tikchiuaskej. Ijkuak tikixnamikij tlen ouijtika, tiknekij tiktlapejpeniskej tlen kiyolpaktis Jehová, tlen kinpaleuis tokniuan niman tlen techpaleuis maka keman matiktlalkauikan (Jer. 10:23). Noneki melak kuajli titlanemiliskej niman ijkon tikmatiskej tlenon tikchiuaskej niman kenon tikinnankiliskej totlauelikniuan. Ijkuak xtikmatij tlenon tikchiuaskej, kanaj hasta tiajmankamikij niman xok tiyolpakij.

10. Itech tlen kijtoua Santiago 1:5, ¿tlenon noneki tikchiuaskej tla tiknekij kuajli titlanemiliskej ijkuak itlaj tiktlapejpeniskej?

10 Tlen techpaleuis: matiktlajtlanilikan Jehová matechpaleui kuajli matitlanemilikan. Tla tiknekij tikxikoskej tlen ouijtika niman tiknekij nochipa tiyolpaktoskej, kachtopa noneki tikchiuiliskej teoyotl Jehová niman tiktlajtlaniliskej matechpaleui kuajli matitlanemilikan niman ijkon tiktlapejpeniskej tlen más kuajli (xpoua Santiago 1:5). San ika ¿tlenon tikchiuaskej tla tikitaj ika Jehová xnimantsin technankilia? Santiago kijtoua ika maka matijkajkauakan ika tikchiuaj teoyotl. Jehová xkualanis tla miyekpa tiktlajtlaniliaj matechmaka tlamachilistli niman ijkon uelis tikxikoskej tlen tikixnamiktokej. Ka, yejua, ika nochi iyojlo kinekis techpaleuis (Sal. 25:12, 13). Jehová kuajli kitstika tlen tikixnamiktokej, techiknelia niman kineki techpaleuis. ¡Yejuin melak techyolpaktia! Aman tej, ¿kenon techpaleuiya Jehová kuajli matitlanemilikan?

11. ¿Tlenon más noneki tikchiuaskej tla tiknekij kuajli titlanemiliskej ijkuak itlaj tiktlapejpeniskej?

11 Jehová techmaka tlamachilistli itechkopa iTlajtol niman ijkon kuajli matitlanemilikan (Prov. 2:6). Ika yejon, tla tiknekij tikpiyaskej yejon tlamachilistli, noneki kuajli tomachtiskej Biblia niman toamatlajkuiloluan. San ika, xsan noneki miyek tikmatiskej itech tlen kijtoua Biblia, kipiya ika tikchiuaskej tlen ompa techijlia Jehová. Santiago okijto: “Maka san xkakikan on temachtijli, yej xchiuakan tlinon mechijlia on temachtijli” (Sant. 1:22). Ijkuak tikchiuaj tlen Jehová techijlia, xnimantsin tikualanij, más titeasikamatij niman más titeikneliaj (Sant. 3:17). Nochi yejuin techpaleuiya matikxikokan tlen ouijtika niman nochipa matiyolpakikan.

12. ¿Tleka melak noneki kuajli matikixmatikan Biblia?

12 ITlajtol toTajtsin yeskia ken se espejo tlen techpaleuiya matikitakan tlenon noneki tikpatlaskej niman kenon tikchiuaskej (Sant. 1:23-25). San matikonnemilikan yejuin, sakin ika yotomachtijkej iTlajtol toTajtsin, kanaj tikitaj ika noneki tokojtiliskej xnimantsin tikualaniskej. Jehová techpaleuiya maka teuan matokualanikan niman techpaleuiya matiyolseujtokan ijkuak tikixnamikij tlen ouijtika. Ipampa yejuin, xsajnoye tajmanaj ijkuak tikixnamikij tlen ouijtika. Más kuajli titlanemiliaj niman tiktlapejpeniaj tlen más kuajli (Sant. 3:13). ¿Xmelak ika noneki kuajli matikixmatikan Biblia?

13. ¿Tleka melak noneki matikitakan tlenon inpan onochiuj sekimej itekipanojkauan Jehová akin yeuejkaui onenkej?

13 Kemantika tikasikamatij ika xkuajli tlen otiktlapejpenijkej hasta ijkuak itikixnamiktokej tlen xkuajli. ¿Xmelak ika xteyolpakti ijkuak ijkon topan nochiua? Ika yejon, más kuajli tla tikitaj tlenon inpan onochiuj oksekimej ijkuak itlaj xkuajli okitlapejpenijkej. Yejon techpaleuis matikitakan tlenon noneki tikchiuaskej niman tlenon ka. Yejua ika, Santiago techijlia matikitakan tlen inpan onochiuj Abrahán, Rahab, Job niman Elías (Sant. 2:21-26; 5:10, 11, 17, 18). Yejuin itekipanojkauan Jehová okixnamijkej tlen ouijtika niman tlen ueliskia kichiuas maka ok mayolpakikan. Tlen inpan onochiuj techititia ika Jehová noijki techpaleuis matitlaxikokan.

14, 15. ¿Tleka noneki tomachtiskej niman tiktejtemoskej tlen xtikasikamatij?

14 Tlen uelis kichiuas maka matiyolpakikan: ijkuak tiometlamatij. Kemantika, kanaj xmás tikasikamatij tlen tikpouaj ipan Biblia. Noso kanaj tikitaj ika Jehová xkinankilia toteoyouj ijkon ken tejuamej tiknekij. Yejuin uelis kichiuas matiometlamatikan. Tla tejuamej xtomachtiaj niman xtiktejtemouaj tlen xtikasikamatij, xok chikauak yes totlaneltokil niman uelis kichiuas maka ok matouikakan iuan Jehová (Sant. 1:7, 8). Hasta uelis kichiuas matiknemilikan ika toTajtsin xtechteochiuas ika tlayekapan.

15 Apóstol Pablo okijto ika tlen tikchiaj ika tlayekapan yeskia kentla se ancla (Heb. 6:19TNM). Ijkuak Pablo otlajto itech se ancla, tlajtotoya itech se tepostli tlen kitkitinemij barcos. Yejuin tepostli melak yetik niman kipiya se cadena noso se mekatl. Ijkuak chikauak ajakakiyaui, kitekitiltiaj yejuin ancla niman ijkon makimelajkapiya barco niman makipaleui maka mauiya kampa onkatij uejueyimej temej. San ika, on ancla san uelis kipaleuis se barco tla xkotoni icadena noso imekayo. Ijkon ken icadena noso imekayo se ancla uelis totoka ijtlakauis tla kikauiliaj mateposkisa noso mapalani, totlaneltokil noijki xkuajli onias tla xtomachtiaj niman xtiktejtemouaj tlen xtikasikamatij. Ijkuak yakaj akin ometlamati kitlaueltokaj, uelis kinemilis ika Jehová xkichiuas tlen yokijto kichiuas topampa. Niman, tla xtlaneltoka, xkiselis tlen toTajtsin yokijto techmakas. Ken okijto Santiago, “on yejuan ometlamati sano ijki ken on atl yejuan onkaj ne ipan mar. On ajakatl koxonia niman kuajmapeua nanika niman oksejpa neka kitilana” (Sant. 1:6). Akin ijkon ipan nochiua xuelis yolpakis.

16. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tla tiometlamatij?

16 Tlen techpaleuis: matomachtikan niman matikchikauakan totlaneltokil. Maka matiometlamatikan. Ijkuak nemiya teotlajtoketl Elías, itekipanojkauan Jehová oometlamatkej. Elías okimijli: “¿Hasta kamanon nenometlamatiskej? Xkitakan, tla toTEKO yejua melauak Dios, yejua xtokakan. Niman tla Baal yejua melauak dios, yejua xtokakan” (1 Rey. 18:21). Yejuin noijki ueliskia topan nochiuas. Ika yejon, noneki toseselti tomachtiskej niman ijkon tikasikamatiskej ika Jehová yejua akin melauak toTajtsin, ika yejua otechmakak Biblia niman ika iteixpantijkauan Jehová yejuamej akin melauak itekipanojkauan (1 Tes. 5:21). Tla ijkon tikchiuaj, xok tiometlamatiskej niman más chikaujtos totlaneltokil. Niman tla tikitaj ika xueli san toselti tiknextiaj tlen tiknekij tikasikamatiskej, matikimijlikan tlayekankej matechpaleuikan. Matikchiuakan nochi tlen yotikteneujkej niman ijkon uelis tiktekichiuiliskej Jehová ika pakilistli.

17. ¿Tlenon topan nochiuas tla xtiyolchikaujkej?

17 Tlen uelis kichiuas maka matiyolpakikan: ijkuak toyolkokouaj. Biblia kijtoua: “Tla timoyolkokoua ijkuak tikixnamiki ajmantli, mitspolos mokojtilis” (Prov. 24:10TNM). Tlajtojli hebreo tlen nikan notlajtolkuepa ken “timoyolkokoua” noijki uelis kijtosnekis “xtiyolchikauak yes”. Tla xtiyolchikaujkej, noijki xuelis tiyolpakiskej.

18. ¿Tlenon kijtosneki tlajtojli “titlaxikos”?

18 Tlen techpaleuis: matikneltokakan ika Jehová techyolchikauas niman ijkon uelis tikxikoskej tlen tikixnamikiskej. Tla tiknekij titlaxikoskej, noneki tiyolchikaujkej yeskej (Sant. 5:11). Tlajtojli “titlaxikos” tlen Santiago okitekitilti kijtosneki xtimotsinkixtis maski itlaj tikixnamiktos. Kanaj tontlanemiliaj itech se soldado akin nion achijtsin xnotsinkixtia maski melak kixnamikij itlauelikniuan.

19. ¿Tlenon tiuelij itech apóstol Pablo?

19 Apóstol Pablo melak yolchikauak katka niman nochipa otlaxiko. Kemantika okimachili ika xok kojtik katka, san ika, otlaxiko pampa kineltokaya ika Jehová kikojtiliskia (2 Cor. 12:8-10, TNM; Filip. 4:13TNM). Tejuamej noijki uelis titlaxikoskej niman tiyolchikaujkej yeskej tla tiyolyemankej niman tla tikasikamatij ika noneki matechpaleui Jehová (Sant. 4:10).

MATIKNISIUIKAN JEHOVÁ NIMAN IJKON NOCHIPA TIYOLPAKISKEJ

20, 21. ¿Tlenon uelis kuajli tikmatstoskej?

20 Uelis kuajli tikmatstoskej ika Jehová xkeman kichiua matikixnamikikan itlaj tlen xkuajli. Santiago techijlia: “Ijkuak yakaj kiselia tetlatlatalistli para ma tlajtlako, xkuajli para kijtos ika Dios kitlatlata. [...] Dios xkaman kiselia tetlatlatalistli para ma tlajtlako, nion yejua xkaman kitlatlata yakaj para ma tlajtlako” (Sant. 1:13). Tla kuajli tikneltokaj yejuin, más tiknisiuiskej toTajtsin Jehová akin melak techtlasojtla (Sant. 4:8).

21 Jehová xkeman nopatla (Sant. 1:17). Ijkon ken okinpaleui tokniuan ipan kachtopa siglo, tejuamej noijki techpaleuis matitlaxikokan. Matiktlajtlanilikan Jehová matechpaleui kuajli matitlanemilikan, matexchikauili totlaneltokil niman matechpaleui matiyolchikaujkej. Yejua kinnankilis toteoyouan. Uelis kuajli tikmatstoskej ika Jehová techpaleuis matiyolpakikan maski tikixnamikiskej tlen ouijtika.

TLAKUIKAJLI 128 Matitlaxikojtokan hasta ijkuak tlapopoliuis

^ párr. 5 Amatlajkuilojli tlen okijkuilo Santiago techijlia tlenon uelis tikchiuaskej ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika. Ipan yejuin tlamachtijli, titlajtoskej itech tlen okijkuilo Santiago. Tlen okijkuilo uelis techpaleuis matitlaxikokan niman matiktekichiuilikan Jehová ika pakilistli maski tikixnamikiskej tlen ouijtika.

^ párr. 2 Mateo 5:11: “Nenyolpakij nemejuamej ijkuak mechuijuikaltiskej niman mechtlaueltokaskej niman ijkuak kijtoskej tlen xkuajli niman tlen xmelauak nemotech san nopampa”.

^ párr. 60 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Sekimej policías yokasikej se tokniuj niman aman kontsakuaskej. Isiuauj niman iichpokatsin kitaj kenon kuikaj. Chika tsauktika tokniuj, isiuauj niman iichpokatsin san sekan kiueyichiuaj Jehová imiuan oksekimej tokniuan. Tokniuj siuatl iuan iichpokatsin kitlajtlanilijtokej Jehová makinpaleui matlaxikokan. Jehová kichiua mayolseujtokan niman mayolchikaujkej. Ipampa yejuin, intlaneltokil más chikaui, ueli tlaxikouaj niman yolpakij.