Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAJTOUA ITECH INEMILIS

Oniknexti itlaj tlen más kuajli xijkon ken nitepajtis

Oniknexti itlaj tlen más kuajli xijkon ken nitepajtis

“¡TLEN ninechijlitokej yejon tlen desde ijkuak nikonetl nikneki manochiua!”. Yejon tlen ipan 1971 onikimijli omemej akin nikinpajtiskia. Kemach yonipeujka nitekiti ken doctor niman kemach yoniktlapojka noclínica. ¿Akinomej ijkon onikimijli niman tlenon desde ijkuak nikonetl nikneki manochiua? Manimechonijli kenon tlen yejuamej onechijlikej okipatlak nonemilis niman tleka nikmatstok ika sa achijtsin poliui para nochiuas tlen desde ijkuak nikonetl katka nikneki manochiua.

Oninemiko ipan 1941, nejua niman nochanejkauan tichantiyaj París (Francia). Ijkuak nikpiaya 10 xiuitl, onechajsik tuberculosis niman onechijlikej ika xok ueliskia nias escuela ipan seki metstin, yejon melak onechyolkoko pampa nejua melak nikuelitaya ninomachtis. Doctores onechijlikej ika maka itlaj manikchiua pampa nopulmones xkuajli tekititoyaj. Ipan nochi yejon tiempo onikpouj se diccionario niman nijkakiya Radio Sorbona tlen kipanoltiaya Universidad de París. Melak oniyolpak ijkuak doctores onechijlikej ika yonipajtika niman ika oksejpa ueliskia nias escuela. Oniknemili: “Melak kualtsin tlen kichiuaj doctores”. Desde ijkuakon, oniknek nikinpajtis akin kualoj. Nochipa ijkuak notaj nechtlajtoltiaya ipan tlenon nitekitiskia ijkuak ninoskaltiskia nejua nikijliaya: “Nikneki niyes doctor”. Ijkon ken opeuj melak nikneki nitepajtis.

CIENCIA ONECHPALEUI MANIKNISIUI TOTAJTSIN

Maski nochanejkauan católicos katkaj, nejua xmás nikixmatiya toTajtsin. Niman onkatka miyek tlen xnikasikamatiya. Opeuj nikneltoka ika nemi yakaj akin otexchijchiuj ipampa tlen onechmachtijkej ipan universidad kampa ninomachtijtoya Medicina.

Nikilnamiki ijkuak kachtopa onikitak icélulas se tulipán ika se microscopio. Melak onechmojkatlachialti ijkuak onikitak kenon tlen kipiyaj yejon células inselti nopaleuiyaj ijkuak tona noso ijkuak seua. Noijki onikitak ika citoplasma (itlaj tlen onka ijtik célula) pitentsintia ijkuak kitlaliaj kampa onka istatl niman ueyiya ijkuak kitlaliaj ipan atl chipauak. Nochi yejuin kichiua ika nochi tlemach tlen onka manomati maski san kanon kitlaliaj. Onikasikamat ika ononek yakaj texchijchiuas pampa células melak temojkatlachialti ken tlachijchiujtin.

Ijkuak nikuikaya ome xiuitl ika ninomachtijtoya Medicina, onikitak okseki tlemach tlen más onechtlaneltokilti ika nemi yakaj akin otexchijchiuj. Kampa techmachtiayaj kenon tlachijchiujtli totlalnakayo, otechititijkej ika ipan toma tikinpiyaj seki toomiyouan tlen techpaleuiyaj matikinkuelpachokan niman matikinmelauakan tomajpiluan. Melak temojkatlachialti ken okintlalijkej músculos, ligamentos niman tendones. Oniuel ika on tendón tlen kisetilia toma niman tomajpil, ojkan noxeloua. Ijkon, nochijchiua kentla se túnel, niman ijtik yejon tendón, onka okse tendón tlen ajsi hasta kampa ontlami tomajpil. Ijkon, on ika ome tendón xnolinia. Noijki, oniuel ika tendones kuajli sajsalijtokej iuan toomiyouan pampa kipiyaj itlaj tlen kinpaleuiya. Tla xijkon yeskia, on tendones tlen tikinpiyaj ipan toma petoniskiaj itech toomiyouan ijkuak itlaj tikchiuaskiaj. Kuajli onikitak ika para totlalnakayo kuajli matekiti, ononek kichijchiuas yakaj akin melak tlamachilise.

Más onikmojkaitak akin otexchijchiuj ijkuak oninomachti kenon uajnemi se konetsintli. Oniuel ika ijkuak konetsintli nemi ijtik inan nijyotia ika ixiktemekayo. Yejua ika, alvéolos tlen yeskiaj kentla globos tlen onkatij ijtik topulmones, xiijyotemij. Ijkuak on konetsintli iuajnemis, ipan yejuin alvéolos notlalia itlaj tlen itoka surfactante. Kuakon, ijkuak on konetsintli uajnemi niman peua nijyotia, panoua itlaj tlen melak temojkatlachialti. Ipan iyoltsin on konetsintli kipiya kampa koyonki niman ijkuak notsakua kampa koyonki on iyesyo peua yauj kampa ipulmones. Ijkuakon, surfactante kichiua ika alvéolos maijyotemikan. Ijkuakon on konetsintli iueli iselti nijyotia.

Pampa más niknekiya nikixmatis akin otexchijchiuj, opeuj nikamapoua noBiblia. Melak onikuelitak ijkuak onikpouj kenon toTajtsin okimijli israelitas ika nonekiya chipaujkej yeskej. Yejuin tlen okinnauati ikipiya ipantsin 3,000 xiuitl. ToTajtsin okimijli israelitas ika makitlalpachokan inkuitl, nochipa manaltikan niman manomapajpakakan niman noijki okimijli ika tla yakaj kipiya se kokolistli tlen temaua makixelokan (Lev. 13:50; 15:11; Deut. 23:13). Yejuin youejkauj yokijtojka Biblia, san ika, kemach kipiya 150 xiuitl ika ixtlamatkej okasikamatkej kenon nopanoltia se kokolistli. Noijki onikitak kenon ipan amoxtli Levítico toTajtsin okinnauati tlakamej niman siuamej kenon notlajpiyaskej para maka kualoskej (Lev. 12:1-6; 15:16-24). Onikasikamat ika toTajtsin okinmakak israelitas yejuin tlanauatiltin pampa kinekiya kuajli manemikan, niman okinteochiuj akin okitlakamatkej. Kuajli onikitak ika Biblia iTlajtol toTajtsin, san ika, xinikmatiya kenon itoka yejon toTajtsin.

KEN ONIKNEXTI NOSIUAUJ NIMAN KEN ONIKIXMAT JEHOVÁ

Ipan 3 de abril de 1965, Lydie niman nejua otonamiktijkej.

Ijkuak ninomachtijtoya Medicina, onikixmat se ichpochtli akin itoka Lydie, otouelitakej niman otonamiktijkej ipan 1965. Ijkuakon, ok nechpolouaya para nitlamis nocarrera. Ipan xiuitl 1971 otikinpixkej yeyi tokoneuan, ika nochi otikinpixkej chikuasen tokoneuan. Lydie melak yonechpaleui ipan notekiyo niman iuan nochanejkauan.

Onitekit yeyi xiuitl ipan se hospital niman sakin oniktlapo noclínica. Sakin, ipan noclínica oyejkok se tlakatl iuan isiuauj, yejuamej akin onimechinteneuili ijkuak oniuajpeuj. Inikijkuilojtoya kenon nopajtiskia yejon tlakatl, ijkuak isiuauj onechijli: “¿Uelis titechmakas remedio tlen xkipiya yestli?”. Onechmojkatlachialti niman oniktlajtolti: “¿Yemelak? ¿Tleka?”. Yejua onechijli: “Tejuamej tiiteixpantijkauan Jehová”. Xnikimixmatiya iteixpantijkauan Jehová nion xnikmatiya ika xkikuij yestli. On siuatl okuajkixti iBiblia niman onechititi se texto kampa kijtouaya tleka xkiseliaj yestli (Hech. 15:28, 29). Sakin, yejua niman iueuentsin onechijlikej ika iTekiuajyo toTajtsin kichiuas maka matitlajyouikan, maka matikualokan niman maka matimikikan (Apoc. 21:3, 4). Melak oniyolpak niman onikimijli: “¡Tlen ninechijlitokej yejon tlen desde ijkuak nikonetl nikneki manochiua! Nejua oninochiuj doctor pampa nikneki nikinpaleuis akin tlajyouiyaj”. Pampa melak onikuelkak tlen onechijlikej, otitlajtlatokej se hora iuan tlajko. Ijkuak yejuamej oyajkej, xok niknekiya nicatólico yes. Noijki, oniuel ika yejon toTajtsin akin melak nikmojkaita itoka Jehová.

Yejon tlakatl niman isiuauj ouajlakaj yexpa ipan noclínica niman ijkuak uajlayaj titlajtlatouayaj ipantsin se hora. Onikimijli mauiyan nochan para más kuajli titlajtlatoskiaj itech Biblia. Lydie noijki okinek touan nomachtis Biblia, san ika, xmás kineltokaya ika seki tlen yotechmachtijkaj ipan teopan xuajlaya ipan Biblia. Yejua ika, onikijli se teopixki matechtlajpaloti tochan, ika Biblia melak otiuejkaujkej titlajtlatotoyaj itech tlen temachtiayaj teopan. Yejon okipaleui Lydie makita ika iteixpantijkauan Jehová temachtiaj tlen melauak. Desde ijkuakon, opeuj más tiktlasojtlaj Jehová niman otoapolaktijkej ipan 1974.

OPEUJ CHIKAUAK NIKTEKICHIUILIA JEHOVÁ

Ijkuak onikmat tlen toTajtsin kineki kichiuas ipampa tlaltikpakchanejkej, onikpatlak ken nitlanemiliaya. Lydie niman nejua otikitakej ika melak noneki chikauak tiktekichiuiliskej Jehová. Tiknekiyaj tikinpaleuiskej tokoneuan noijki makichiuakan tlen kijtoua Biblia. Otikinmachtijkej makitlasojtlakan toTajtsin niman oksekimej niman yejon otechpaleui san sekan matinemikan (Mat. 22:37-39).

Tokoneuan kuajli kimatstoyaj ika Lydie niman nejua nochipa totlajtolnamikiyaj. Ijkuak tikilnamikij, nejua niman Lydie techuetskitia. Tokoneuan kuajli kimatstoyaj ika tokojtiliayaj tikchiuaskej tlen Jesús okijto: “San xtlanankilikan ‘kemaj’ noso ‘ka’”(Mat. 5:37). Sejpatipan, Lydie xokikauili se tochpoch akin kipiaya 17 xiuitl mauiya imiuan seki iamigos. Kuakon, se ichpochtli okijli: “Tla monan xmitskauilia, xtlajtolti motaj”. San ika, tochpoch okijli: “San noijki yes, pampa yejuamej nochipa notlajtolnamikij”. On chikuasen tokoneuan kitayaj ika Lydie niman nejua tokojtiliayaj tikchiuaskej ijkon ken kijtoua Biblia. Tiktlasojkamachiliaj Jehová pampa miyekej tochanejkauan kitekichiuiliaj.

Tlen melauak okipatlak nonemilis. San ika, pampa melak nikuelitaya nitekitis ken doctor ok niknekiya nikinpaleuis tokniuan akin kualoj. Yejua ika, onikteijli ika niknekiya nitlapaleuis Betel tlen onka París niman sakin ipan yenkuik Betel tlen onochijchiuj ne Louviers. Ikipiya kanaj 50 xiuitl ika nontlapaleuiya Betel. Inikinpiya miyekej amigos akin betelitas, sekimej ikipiyaj ipantsin 90 xiuitl. Melak onimojkatlachix ijkuak se tonajli onikixmat se yenkuik betelita niman onikmat ika nejua onikpaleui inan ijkuak yejua onemiko.

YONIKITAK IKA JEHOVÁ KUAJLI KITLAJPIYA IKALPAN

Más niktlasojtla Jehová ijkuak nikita kenon yejua kuajli kitlajpiya ikalpan niman kiyekana. Ipeujyan xiuitl 1980, Grupo akin tlayekana okitlali se programa ne Estados Unidos para tokniuan kinpaleuiskej doctores makasikamatikan tleka xtikseliaj yestli.

Sakin, ipan 1988 Grupo akin tlayekana okipeualti Servicios de Información sobre Hospitales. Kachtopa, yejuin tokniuan kinpaleuiayaj akin nemiyaj ipan Comités de Enlace con los Hospitales. Yejuin comités onopeualtikej ne Estados Unidos niman kinpaleuiyaj iteixpantijkauan Jehová makinextikan kenon kuajli nopajtiskej. Sakin, yejuin comités onopeualtikej ipan okseki países niman noijki Francia. Melak nechmojkatlachialtia ijkuak nikita kenon Jehová kintlajpiya tokniuan akin kualoj.

ONOCHIUJ TLEN MELAK NIKNEKIYA

Ok techyolpaktia titenojnotsaskej itech iTekiuajyo toTajtsin.

Melak nikuelita nitepajtis, san ika, onikitak ika más noneki nikinpaleuis oksekimej makixmatikan Jehová, toTajtsin akin otechmakak tonemilis. Ijkuak Lydie niman nejua xok otitekitkej, otochiujkej precursores regulares niman melak chikauak otitenojnotskej itech iTekiuajyo toTajtsin. Aman ok tokojtiliaj titlapaleuiskej ipan yejuin tekitl tlen uelis kinmakixtis oksekimej.

Lydie niman nejua ipan xiuitl 2021.

Aman ok nikinpaleuiya akin kualoj. Onikitak ika maski se doctor melak manomachti, xuelis kichiuas maka sa matikualokan noso matimikikan. Ika yejon, sa nikchiatika mayejko on tonajli ijkuak toTajtsin kichiuas maka sa matitlajyouikan, matikualokan niman matimikikan. Ipan xochitlalpan nikpiyas miyek tiempo para ninomachtis nochi tlen toTajtsin yokichijchiuj niman ken titlachijchiujtin. Xinochiua nochi tlen niknekiya desde ijkuak nipitentsin katka. San ika, kuajli nikmatstok ika sa achijtsin poliui para nochi manochiua.