Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 28

Itekiuajtitika iTekiuajyo toTajtsin

Itekiuajtitika iTekiuajyo toTajtsin

“Nochi tekiuajyotl yejuan onkaj ipan in tlaltikpaktli, yokinoyaxkatij toTEKO Dios niman iCristo” (APOC. 11:15).

TLAKUIKAJLI 22 ¡Mayejko Tekiuajyotl!

TLEN TIKITASKEJ *

1. ¿Tlenon kuajli tikmatstokej, niman tleka?

 ¿MITSYOLKOKOUA ijkuak tikita nochi tlen xkuajli panotika? Miyekej xok kintlasojtlaj inchanejkauan, nouisokij, nonexikolitaj niman nokualaniaj. Niman miyekej xok tlaneltokaj intech akin tlanauatiaj. Ken tikitaj, inochiujtika teotlajtojli itech itlamiyan tonaltin tlen uajnestiuj ipan 2 Timoteo 3:1-5. Nochimej akin kipiyaj kuajli inyojlo kitstokej ika inochiujtika yejuin teotlajtojli niman ika sa achijtsin poliui ika kipopoloskej nochi tlen techtlajyouiltia. Yejon teotlajtojli noijki techititia ika Jesucristo itekiuajtitika ipan iTekiuajyo toTajtsin. San ika, amantsin tikimitaskej okseki teotlajtoltin itech iTekiuajyo toTajtsin tlen kemach yonochiujkej niman tlen melak techyolchikauaj.

Teotlajtoltin tlen uajlauej ipan amoxtli Daniel niman Apocalipsis melak kualtsin nonamiktiuej ijkon ken kualtsin nonamiktiuj tlaixkopinajli tlen uajlauj ixpan yejuin revista. Niman yejuin teotlajtoltin techpaleuiskej matikmatikan ipan tlen tiempo tinemij. (Xkita párrafo 2).

2. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli, niman kenon techpaleuis? (Xteneua tlaixkopinajli tlen onka ixpan yejuin revista).

2 Ipan yejuin tlamachtijli kachtopa tikitaskej se teotlajtojli tlen techpaleuiya matikasikamatikan kemanon opeuj tekiuajti iTekiuajyo toTajtsin. Ika ome, tikimitaskej seki teotlajtoltin tlen techpaleuiyaj matikasikamatikan ika Jesús itekiuajtitika ne iluikak ipan iTekiuajyo toTajtsin. Niman ika yeyi, tikimitaskej seki teotlajtoltin tlen techijliaj kenon kinpopoloskej itlauelikniuan toTajtsin. Tikitaskej ika nochi yejuin teotlajtoltin kuajli nonamiktiuej ijkon ken kualtsin nonamiktiuj tlaixkopinajli tlen uajlauj ixpan yejuin revista. Niman yejuin teotlajtoltin techpaleuiskej matikmatikan ipan tlen tiempo tinemij.

¿KEMANON OPEUJ TEKIUAJTI ITEKIUAJYO TOTAJTSIN?

3. ¿Tlenon techijlia Daniel 7:13, 14 itech akin tekiuajti ipan iTekiuajyo toTajtsin?

3 Daniel 7:13, 14 techititia ika san Jesucristo kinamiki matekiuajti ipan iTekiuajyo toTajtsin. Yejon teotlajtojli noijki kijtoua ika miyekej ika inyojlo kitekichiuiliskej niman ika xakaj kitekipatlas Jesús. ¿Niman kemanon peuaskia tekiuajtis Jesús? Ipan okse teotlajtojli, Daniel okijto ika yejuin panoskia itlamiyan “chikome xipan”. Kuakon, matikitakan kemanon opeuj tekiuajti Jesús.

4. ¿Kenon techpaleuiya Daniel 4:10-17 matikmatikan kemanon opeuj tekiuajti Jesús? (Noijki xkita nota).

4 (Xpoua Daniel 4:10-17). “Chikome xipan” tlen okiteneuj Daniel kijtosneki 2,520 xiuitl. Yejuin xiujtin opeuj ipan xiuitl 607 i.x.x. 1, ijkuak Babilonios okimiktijkej sa ika tlami tekiuaj akin tlayekantoya Jerusalén. Yejon “chikome xipan” otlan ipan 1914, ijkuak Jehová okitlali Jesús ken tekiuaj ipan iTekiuajyo. ¿Tleka okitlalijkej Jesús ken tekiuaj? Pampa san yejua “kimelaua kipiyas” yejon tekiuajyotl (Ezeq. 21:25-27). *

5. ¿Kenon techpaleuiya teotlajtojli de “chikome xipan”?

5 ¿Kenon techpaleuiya yejuin teotlajtojli? Techpaleuiya más matikneltokakan ika Jehová kichiua tlen kijtoua ipan tonajli tlen yejua yokitlali. Yejua okijto kemanon peuaskia iTekiuajyo. Niman ijkuak oajsik yejon tiempo, ijkon onochiuj. Noijki ijkon, Jehová kichiuas nochi tlen yokijto ipan Biblia ipan tiempo tlen yejua yokitlapejpeni. Niman kuajli matikmatstokan ika itonal Jehová “xuejkauis ika yejkos” (Hab. 2:3).

¿KENON TIKMATIJ IKA JESÚS ITEKIUAJTITIKA NE ILUIKAK IPAN ITEKIUAJYO TOTAJTSIN?

6. a) ¿Tlenon techititia ika Cristo itekiuajtitika ne iluikak? b) ¿Tlenon techajsikamachiltia Apocalipsis 6:2-8?

6 Ijkuak Jesús nemiya ipan tlaltikpaktli okimijli inomachtijkauan kenon ueliskia kimatiskej ika yejua itekiuajtitika ne iluikak. Okimijli ika oniaskiaj guerras, tlaapistiskia noso tlatlasojtiskia niman melak tlaloliniskia. Noijki okijto ika “miyekan” oniaskiaj uejueyimej kokolistin, ken COVID-19. Nochi yejuin kiteititiskia ika Cristo yopeujka tekiuajti (Mat. 24:3, 7; Luc. 21:7, 10, 11). Niman, sakin, ijkuak yopanoka 60 xiuitl ika Jesús yomijka niman ika inemiya ne iluikak, okijli apóstol Juan ika nochi yejuin kema nochiuaskia (xpoua Apocalipsis 6:2-8). Niman nochi yejuin opeuj nochiua ipan 1914, ijkuak Jesús opeuj tekiuajti ipan iTekiuajyo toTajtsin.

7. ¿Tleka opeuj nochiua miyek tlen xkuajli ipan tlaltikpaktli ijkuak Jesús opeuj tekiuajti?

7 ¿Tleka opeuj nochiua miyek tlen xkuajli ipan tlaltikpaktli ijkuak Jesús opeuj tekiuajti? Apocalipsis 6:2 techijlia ika ijkuak Jesús opeuj tekiuajti, kachtopa okimixnamik Diablo niman idemonios. Apocalipsis capítulo 12 kijtoua ika Jesús okintlan Satanás niman idemonios niman okinuajtlajkal nikan ipan tlaltikpaktli. Niman yejon melak okikualani Satanás niman opeuj topan notlauelkixtia. Ika yejon, Biblia kijtoua: “¡Lástima para nemejuamej yejuan nenchantij ipan in tlaltikpaktli niman ipan mar!” (Apoc. 12:7-12).

Techyolkokoua ijkuak tikitaj nochi tlen panotika, san ika, yejon techititia ika iTekiuajyo toTajtsin itekiuajtitika. (Xkita párrafo 8).

8. ¿Kenon techpaleuiya pampa inochiujtokej teotlajtoltin tlen yonoijtoka itech iTekiuajyo toTajtsin?

8 ¿Kenon techpaleuiyaj yejuin teotlajtoltin? Nochi tlen nochiua ipan nochi tlaltikpaktli techpaleuiya matikasikamatikan ika Jesús itekiuajtitika. Ika yejon, xtechmojkatlachialtia ika miyekej tetlauelitaj niman tenexikolitaj. Tlen yejuamej kichiuaj techititia ika inochiujtika tlen Biblia kijtoua. ¡Kuajli tikitaj ika iTekiuajyo toTajtsin itekiuajtitika! (Sal. 37:1). Noijki tikmatstokej ika ok nochiuas miyek tlen xkuajli achto peuas Armagedón (Mar. 13:8; 2 Tim. 3:13). Melak tiktlasojkamachiliaj Jehová pampa techijlia tleka nochiujtika miyek tlen xkuajli, yejon techititia ika yejua melak techtlasojtla.

¿KENON KINPOPOLOSKEJ ITLAUELIKNIUAN TOTAJTSIN?

9. Ijkon ken kijtoua Daniel 2:28, 31-35, ¿kenon yeskia sa ika tlami ueyixtika tekiuaj, niman kemanon onesiko?

9 (Xpoua Daniel 2:28, 31-35). Aman itikitstokej kenon inochiujtika yejuin teotlajtojli. Nabucodonosor okitemik tlenon “nochiuas más sankin”, sakin tla Jesús yopeuj tekiuajti. Biblia kijtoua ika sa ika tlami itlauelikniuj Jesús ipan yejuin tlaltikpaktli yeskia se ueyixtika tekiuaj. Niman yejon ueyixtika tekiuaj itlayekantika, niman Biblia kijtoua ika kineskayotia ikxiuan tlamachijchiuajli tlen tlachijchiujtin ika hierro” niman “tlalajmojli”, noso sokitl. ¿Akinon yejuin ueyixtika tekiuaj? Reino Unido niman Estados Unidos. Yejuin omemej tekiuajkej opeujkej nopaleuiyaj ijkuak panotoya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli. Tlamachijchiuajli tlen okitemik Nabucodonosor techititia ika yejuin ueyixtika tekiuaj xsan noijki yeskia ken oksekimej tekiuajkej akin noijki ompa noteneuaj.

10. a) ¿Kenon okijto Daniel ika yeskia Reino Unido niman Estados Unidos? b) ¿Itech tlenon noneki totlajpiyaskej? (Xkita recuadro “ ¡Maka timosokiyotis!”).

10 Matikitakan tleka Reino Unido niman Estados Unidos xsan noijkimej ken tekiuajkej akin noteneuaj ipan yejon tlamachijchiuajli. Kachtopa, yejon ueyixtika tekiuaj xtlachijchiujtli san ika se tepostli, ken oro noso plata ijkon ken oksekimej uejueyixtokej tekiuajkej, yej tlachijchiujtli ika hierro niman sokitl. Sokitl kineskayotia nochimej tlaltikpakchanejkej (Dan. 2:43). Yejuin ueyixtika tekiuaj xueli kichiua nochi tlen kineki pampa tlaltikpakchanejkej kichiuaj marchas, yejuamej kitlapejpeniaj intekiuaj niman pampa noneki kitlakamatis okseki tlanauatiltin.

11. ¿Tlenon techititia ika itinemij ipan itlamiyan tonaltin?

11 Ika ome, Daniel okijto ika yejuin ueyixtika tekiuaj kineskayotia ikxiuan tlamachijchiuajli tlen okitemik Nabucodonosor. Biblia noijki kijtoua ika yejuin tekiuaj sa ika tlami ueyixtika tekiuaj yeskiaj niman sakin xok yakaj okse tekiuajtiskia. Ken yotikitakej, yejuin tekiuaj Reino Unido niman Estados Unidos. Sa achijtsin poliui ijkuak iTekiuajyo toTajtsin kinpopolos yejuin ueyixtika tekiuaj niman oksekimej tekiuajkej ipan Armagedón (Apoc. 16:13, 14, 16; 19:19, 20). *

12. ¿Tlenon okseki kijtoua teotlajtojli tlen okijto Daniel, niman kenon techyolseuiya?

12 ¿Kenon techpaleuiya yejuin teotlajtojli? Daniel okijto okse itlaj tlen techititia ika itinemij ipan itlamiyan tonaltin. Ikipiya ipantsin 2,500 xiuitl, sakin ika okixoxotonijkej Babilonia, Daniel okijto ika uajnesiskiaj oksekimej nauimej uejueyixtokej tekiuajkej akin noijki kitlajyouiltiskiaj ikalpan toTajtsin. Noijki okijto ika Reino Unido niman Estados Unidos yeskiaj sa ika tlami ueyixtika tekiuaj. Yejuin teotlajtojli techyolseuiya niman kichiua más matikneltokakan ika sa achijtsin poliui ijkuak iTekiuajyo toTajtsin kinpopolos nochimej tekiuajkej akin nemij ipan tlaltikpaktli niman ika san yejua tlayekanas (Dan. 2:44).

13. ¿Akinon on “chikueyi rey” niman akinomej on “majtlaktlimej reyes” tlen kinteneua Apocalipsis 17:9-12, niman kenon yonochiuj yejuin teotlajtojli?

13 (Xpoua Apocalipsis 17:9-12). Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli melak otlaixpolo, ika yejon, tlayekankej akin nemiyaj ipan nochi tlaltikpaktli okijtokej ika kinekiyaj maonia yolseuilistli. Tlen okichiujkej otepaleui manochiua okse teotlajtojli. Ipan enero de 1920 yejuin tlayekankej okitlalijkej se grupo tlen okitokayotijkej Sociedad de Naciones. Sakin, ipan octubre de 1945 okipatilijkej itoka, okitokayotijkej Naciones Unidas. Biblia kijtoua ika yejon grupo on ika “chikueyi rey”. San ika, yejon grupo xueyixtika pampa san nopaleuiya itech gobiernos. Niman yejuin gobiernos Biblia kintokayotia “majtlaktlimej reyes”.

14, 15. a) ¿Tlenon kijtoua Apocalipsis 17:3-5 itech Ueyixtika Babilonia? b) ¿Tlenon inpan nochiujtika tlaneltokiltin xmelajkej?

14 (Xpoua Apocalipsis 17:3-5). Jehová okichiuj ika apóstol Juan makita ipan se tlatlachalistli se tlakapajpatlaketl akin itoka Ueyixtika Babilonia. Yejuin siuatl kinneskayotia nochi tlaneltokiltin tlen xmelajkej. ¿Niman kenon yonochiuj yejon tlatlachalistli tlen okitak apóstol Juan? Nochi tlaneltokiltin xmelajkej youejkauj ika uajnopaleuijtiuej imiuan gobiernos. San ika, sa achijtsin poliui ika Jehová “kintlalilis ipan inyojlo [nochi gobiernos] para kichiuaskej on tlen yejua kineki”. ¿Niman tlenon panos? On “majtlaktlimej reyes” noso gobiernos kimixnamikiskej nochi tlaneltokiltin xmelajkej niman kinpopoloskej (Apoc. 17:1, 2, 16, 17).

15 ¿Niman kenon tikmatij ika ipopoliuis Ueyixtika Babilonia? Uelis tiknankiliskej yejuin tla tikilnamikij kenon katka ueyikalpan Babilonia. Xakaj ueliya kalakiya ipan yejon ueyikalpan pampa kiyeualojtoya atentli Éufrates. Apocalipsis kijtoua ika tlaltikpakchanejkej akin kipaleuiyaj Ueyixtika Babilonia yeskiaj ken yejon atl tlen kiyeualojtoya ueyikalpan Babilonia (Apoc. 17:15). San ika, noijki kijtoua ika yejon “atl” uakiskia. ¿Tlenon kijtosneki? Kijtosneki ika tlaltikpakchanejkej xok kinpaleuiskiaj tlaneltokiltin xmelajkej (Apoc. 16:12). Yejuin teotlajtojli inochiujtika pampa miyekej yokiskej itech tlaneltokiltin xmelajkej niman oksekan onnopaleuiyaj.

16. ¿Kenon techpaleuiya pampa tikasikamatij tleka onotlali grupo tlen itoka Naciones Unidas niman pampa tikasikamatij kenon kipopoloskej Ueyixtika Babilonia?

16 ¿Kenon techpaleuiyaj yejuin teotlajtoltin? Pampa onotlali grupo tlen noixmati ken Naciones Unidas niman pampa miyekej tlaltikpakchanejkej xok kinpaleuiyaj tlaneltokiltin xmelajkej, techititia ika itinemij ipan itlamiyan tonaltin. Maski on “atl”, noso miyekej tlaltikpakchanejkej, xok kipaleuiyaj Ueyixtika Babilonia, xkijtosneki tla ijkon popoliuiskej tlaneltokiltin xmelajkej. Ken yotikitakej, Jehová kichiuas ika on “majtlaktlimej reyes”, noso gobiernos akin kipaleuiyaj Naciones Unidas, makichiuakan tlen yejua kineki. Ajsis tonajli ijkuak gobiernos kinpopoloskej nochi tlaneltokiltin xmelajkej, niman yejon miyekej kinmojkatlachialtis (Apoc. 18:8-10). * Ijkuak kipopoloskej Ueyixtika Babilonia kanaj panos tlen xkuajli niman miyekej melak nomojtiskej. San ika, akin tiktekichiuiliaj Jehová melak tiyolpakiskej. ¿Tleka? Kachtopa, pampa yejuin tlakapajpatlaketl, akin itlauelikniuj Jehová, kipopoloskej. Niman ika ome, pampa tikmatstoskej ika sa achijtsin poliui ijkuak toTajtsin techmakixtis (Luc. 21:28).

MATIKNELTOKAKAN IKA JEHOVÁ TECHTLAJPIYAS IKA TLAYEKAPAN

17, 18. a) ¿Kenon uelis tikchikauaskej totlaneltok? b) ¿Tlenon tikitaskej ipan okse tlamachtijli?

17 Daniel okijto: “On tlamachilistli más miyekiyas”. Niman melauak tlen okijto, pampa aman itikimasikamatij teotlajtoltin tlen inochiujtokej (Dan. 12:4, 9, 10). Pampa yejuin teotlajtoltin melak kuajli inochiujtokej, techpaleuiya melak matiktlakaitakan Jehová niman iTlajtoltsin (Is. 46:10; 55:11). Kuakon, mojmostla matomachtikan Biblia niman matikinpaleuikan oksekimej manouikakan iuan Jehová. Tla ijkon tikchiuaj, chikauis totlaneltok niman Jehová techtlajpiyas niman techpaleuis matinemikan ika toyojlo (Is. 26:3).

18 Ipan okse tlamachtijli tikimitaskej seki teotlajtoltin tlen inochiujtokej ipan ikalpan toTajtsin ipan yejuin itlamiyan tonaltin. Tikitaskej ika yejuin teotlajtoltin kuajli nonamikij iuan okseki teotlajtoltin tlen noijki tlajtouaj itech itlamiyan tonaltin. Noijki tikitaskej kenon tikmatij ika Jesús techuajyekantok.

TLAKUIKAJLI 61 ¡Tlayekapan, teixpantijkej!

^ Tinemij ipan se tiempo tlen melak kualtsin. ¿Tikmatstika tleka? Pampa itekiuajtitika iTekiuajyo toTajtsin, ijkon ken yonoijtoka ipan Biblia. Ipan yejuin tlamachtijli tikimitaskej seki teotlajtoltin tlen techpaleuiskej más matitlaneltokakan itech Jehová niman matiyolseujtokan aman niman ika tlayekapan.

^ Xkita libro ¡Nochipa uelis tiyolpakis!, tlamachtijli 32, punto 4. Noijki xkalaki ipan jw.org niman xkita video El Reino de Dios empezó a gobernar en 1914.

^ Ipan La Atalaya del 15 de junio de 2012, páginas 14-19 uelis okseki tiknextis itech yejuin teotlajtojli.

^ Ipan libro El Reino de Dios ya está gobernando capítulo 21 tiknextis okseki tlen panos ika tlayekapan.