Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 28

¿Tikneltokaj ika tinemij ipan tlen melauak?

¿Tikneltokaj ika tinemij ipan tlen melauak?

“Xtlakamati nochipa [...] tlinon omitsmachtijkej niman on tlen tikneltoka” (2 TIM. 3:14).

TLAKUIKAJLI 56 Matinemikan ipan tlen melauak

TLEN TIKITASKEJ *

1. ¿Tlenon tikijtosnekij ijkuak tikijtouaj “tlen melauak”?

“¿KENON otikixmat tlen melauak?”. “¿Otimoskalti ipan tlen melauak?”. “¿Kech yotiuejkauj ipan tlen melauak?”. Kanaj ijkon yotechtlajtoltijkaj noso tejuamej yotitetlajtoltijkaj. San ika ¿tlenon tikijtosnekij ijkuak tikijtouaj “tlen melauak”? Ijkuak tikijtouaj “tlen melauak” tikijtosnekij nochi yejon tlen tikneltokaj, ken tikueyichiuaj toTajtsin niman ken yejua technauatia matinemikan. Ijkuak tikijtouaj ika yakaj nemi ipan “tlen melauak”, tikijtosnekij ika yejua kimatstika tlen kijtoua Biblia niman kichiua tlen ompa ijkuiliujtika. Ika yejon, yejua xkineltoka tlen tlaneltokiltin xmelajkej kiteititiaj niman nemi ika iyojlo (Juan 8:32).

2. Itech tlen kijtoua Juan 13:34, 35, ¿tlenon kichiua ika miyekej makinekikan nemiskej ipan “tlen melauak”?

2 ¿Tleka otiknejkej tinemiskej ipan tlen melauak? Kanaj pampa otikitakej ika iteixpantijkauan Jehová kichiuaj tlen kuajli (1 Ped. 2:12). Noso kanaj pampa otikitakej ika yejuamej melak tetlasojtlaj. Miyekej yejon tlen okuelitakej ijkuak kachtopa oyajkaj ipan se Kajli kampa tosentlaliaj. Kema, kemantika nion xkilnamikij tlenon onoijto ipan tlanechikojli, san ika, kema kilnamiktokej kenon tokniuan melak tetlasojtlaj. Niman yejuin xtechmojkatlachialtia pampa Jesús okijto ika miyekej kitaskiaj akinomej yemelak inomachtijkauan katkaj ipampa on tlasojtlalistli tlen noititiskiaj (xpoua Juan 13:34, 35). San ika, tla tiknekij chikauak tikpiyaskej totlaneltokil, noneki tikchiuaskej itlaj okse.

3. ¿Tlenon panoskia tla tinemiskiaj ipan tlen melauak san pampa tikuelitaj ken notlasojtlaj akin nemij ipan ikalpan Jehová?

3 Xsan noneki tinemiskej ipan tlen melauak san pampa tikuelitaj ken notlasojtlaj akin nemij ipan ikalpan Jehová. ¿Tleka? Matikonnemilikan ika se tokniuj, kanaj se tlayekanketl noso se precursor, kichiua se ueyi tlajtlakojli, noso kanaj techyolkokoua noso techijlia ika xtinemij ipan tlen melauak. ¿Tlenon tikchiuaskiaj tla ijkon panoskia? ¿Xok tiktekichiuiliskiaj Jehová? Yejuin techmachtia ika, tla tiknekij machikaujto totlaneltokil, noneki kuajli touikaskej iuan Jehová, xsan tikitaskej tlen oksekimej kichiuaj. Noneki chikauak onias totlaneltokil, ijkon ken se kajli tlen kuajli tlachijchiujtli. Melauak, tla tiktlasojtlaj Jehová niman ikalpan, uelis techpaleuis matikpiyakan chikauak totlaneltokil. San ika, noijki melak noneki kuajli matomachtikan Biblia, kuajli matikasikamatikan tlen tiueltiuej niman kuajli matikitakan tla techmachtijtokej tlen melauak itech toTajtsin. Noneki tejuamej tikitaskej ika Biblia temachtia tlen melauak itech Jehová (Rom. 12:2).

4. Ken kijtoua Mateo 13:3-6, 20, 21, ¿tlenon kichiuaj sekimej ijkuak kixnamikij tlen ouijtika?

4 Jesús okijto ika sekimej “ikan paktli” kiseliskiaj on tlen melauak, san ika, ijkuak kixnamikiskiaj tlen ouijtika, xok kinekiskiaj nomachtiskej (xpoua Mateo 13:3-6, 20, 21). Kanaj xkasikamatij ika nochimej akin kichiuaj ken Jesús kixnamikiskej tlauejli (Mat. 16:24). Noso kanaj kinemiliaj ika xkeman tlajyouiskej niman ika toTajtsin nochipa kinteochiujtos. San ika, xakaj nemi akin maka makixnamiki tlen ouijtika. Tonemilis uelis san isiujkan nopatlas niman kemantika kanaj xtinemiskej ika toyojlo (Sal. 6:6; Ecl. 9:11).

5. ¿Kenon miyekej itekipanojkauan Jehová kiteititiaj ika yemelak kineltokaj ika nemij ipan tlen melauak?

5 Melak miyekej itekipanojkauan Jehová kiteititiaj ika yemelak kineltokaj ika nemij ipan tlen melauak. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Pampa maski se tokniuj kichiua tlen xkuajli noso kinyolkokoua, yejuamej ok chikauak kipiyaj intlaneltokil (Sal. 119:165). Ijkuak kixnamikij tlen ouijtika, intlaneltokil más chikaui (Sant. 1:2-4). ¿Tlenon techpaleuis chikauak matikpiyakan totlaneltokil ijkon ken yejuamej?

“MÁS KUAJLI” MATIKASIKAMATIKAN TLEN TECHMACHTIA TOTAJTSIN

6. ¿Tleka tlaneltokayaj tokniuan akin onenkej ipan kachtopa siglo?

6 Inomachtijkauan Cristo akin onenkej ipan kachtopa siglo tlaneltokayaj pampa kasikamatiyaj tlen kijtouaya iTlajtol toTajtsin niman tlen otemachtijka Jesús, kema, kixmatiyaj on “kuajli tlajtojli” (Gál. 2:5). On “kuajli tlajtojli” kijtosneki nochi tlen tikneltokaj akin tikchiuaj ken Cristo. ¿Niman tlenon tikneltokaj? Tikneltokaj ika Jesús okitemakak inemilis topampa, ika yejua oksejpa oyoliuj niman okseki tlemach. Apóstol Pablo kuajli kimatstoya ika nochi yejuin melauak. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Pampa yejua “kitemelajkaijliaya niman kiteititiaya ikan iyektlajkuilol Dios, ika Cristo ye onkatka para tlajyouis, kimiktiskej, niman oksejpa yoliuis” (Hech. 17:2, 3). Tokniuan akin onenkej ipan kachtopa siglo okineltokakej yejuin niman okitlajtlanilijkej toTajtsin makinmaka iespíritu santo niman ijkon uelis kasikamatiskej iTlajtoltsin. Kuajli onomachtijkej niman ijkon kitaskej tla nochi tlen kimititiayaj uajnestiaya ipan Biblia (Hech. 17:11, 12; Heb. 5:14). Yejuamej xtlaneltokayaj san pampa kuelkakiyaj tlen kinmachtiayaj, noijki xkitekichiuiliayaj Jehová san pampa kuelitayaj nemiskej imiuan oksekimej tokniuan. Yejuamej tlaneltokayaj pampa kuajli yokasikamatkaj tlen temachtia toTajtsin (Col. 1:9, 10).

7. ¿Kenon techpaleuis tla kuajli tikneltokaj tlen temachtia Biblia?

7 Tlen temachtia Biblia xkeman nopatla (Sal. 119:160). Xnopatla maski se tokniuj techyolkokoua noso kichiua tlen xkuajli. Noijki xnopatla ijkuak tikixnamikij tlen ouijtika. Ika yejon, noneki kuajli tikixmatiskej tlen temachtia Biblia niman kuajli tikmatstoskej ika yejon tlen melauak. Ijkon ken se kojtli xueli uetsi ijkuak ajakakiyaui pampa melak uejkatlan kinpiya ineluayouan, tlen tikneltokaj itech Biblia noijki techpaleuis matitlaxikokan ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika. ¿Tlenon techpaleuis más matikneltokakan ika tinemij ipan tlen melauak?

KUAJLI MATIKNELTOKAKAN TLEN YOTIUELKEJ

8. Ken kijtoua 2 Timoteo 3:14, 15, ¿tleka Timoteo kimatstoya ika tlen kineltokaya yejon tlen melauak?

8 Timoteo kuajli kimatstoya ika tlen kineltokaya yejon tlen melauak. ¿Tleka kuajli kimatstoya yejon? (xpoua 2 Timoteo 3:14, 15). Inan niman iabuela yejuamej akin opeuj kimachtiaj “iYektlajkuilol Dios”. San ika, kuajli tikmatstokej ika yejua okixelo tiempo niman onokojtili iselti nomachtis. Yejon okipaleui kuajli makineltoka ika ipan iTlajtol toTajtsin onka tlen melauak. Sakin, yejua, inan niman iabuela okasikamatkej nochi tlen kineltokaj akin kichiuaj ken Cristo. Kuajli tikmatstokej ika Timoteo mojkatlachiaya ijkuak kitaya kenon notlasojtlayaj inomachtijkauan Jesús, niman melak kinekiya nemis imiuan tokniuan niman kintlajpiyas (Filip. 2:19, 20). San ika, yejua xtlaneltokaya san pampa kintlasojtlaya oksekimej, yej pampa kuajli yokitaka ika ipan Biblia onka tlen melauak niman pampa kuajli nouikaya iuan Jehová. Tejuamej noijki noneki tomachtiskej tlen kijtoua Biblia niman tiknemiliskej tlenon tiuelij itech Jehová.

9. Xteneua yeyi tlemach tlen noneki kuajli tikneltokaskej.

9 Onka yeyi tlemach tlen noneki kuajli tikneltokaskej. Kachtopa, ika Jehová yejua akin nochi okichijchiuj (Éx. 3:14, 15; Heb. 3:4; Apoc. 4:11). Ika ome, ika toTajtsin kitekitiltia Biblia niman ijkon techijlis tlen yejua kineki matikmatikan (2 Tim. 3:16, 17). Niman, ika yeyi, ika Jehová kinpiya itekipanojkauan akin kinokauiliaj makinyekana Cristo. ¿Akinomej tikinteneujtokej? Iteixpantijkauan Jehová (Is. 43:10-12; Juan 14:6; Hech. 15:14). Xnoneki tiktsontekontlaliskej nochi tlen kijtoua Biblia niman ijkon tikneltokaskej yejuin tlen yotikteneujkej. Noneki tomachtiskej toselti niman itech titlanemiliskej niman ijkon kuajli tikmatstoskej ika tinemij ipan tlen melauak (Prov. 3:21).

MATIKINPALEUIKAN OKSEKIMEJ KUAJLI MATLANELTOKAKAN

10. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tla yotikasikamatkej tlen melauak?

10 Tla yotikasikamatkej tlen melauak itech Jehová, itech Biblia niman itech ikalpan toTajtsin, aman noneki kuajli tiktekitiltiskej iTlajtol toTajtsin niman ijkon kuajli tikintomiliskej oksekimej tlen melauak. ¿Tleka noneki ijkon tikchiuaskej? Pampa akin tikchiuaj ken Cristo noneki titemachtiskej tlen tiuelij ipan Biblia (1 Tim. 4:16). * Niman ijkuak tokojtiliaj tikinpaleuiskej oksekimej makitakan ika Biblia kijtoua tlen melauak, totlaneltokil más chikaui.

11. ¿Tlenon tiuelij itech Pablo?

11 Ijkuak apóstol Pablo kinmachtiaya oksekimej, kikuiya “on itlanauatil Moisés niman on tlen okijkuilojkej on tiotlajtojkej” niman ijkon matlaneltokakan itech Jesús (Hech. 28:23). ¿Kenon uelis tikchiuaskej ijkon ken Pablo ijkuak titemachtiskej? Xsan noneki tikimijliskej tlen temachtia Biblia. Noneki tikinpaleuiskej matlanemilikan itech tlen ueltiuej, pampa tla ijkon kichiuaj, nonisiuiskej itech Jehová. Xtiknekij makiselikan tlen melauak san pampa techtlakaitaj. Tiknekij makitekichiuilikan toTajtsin pampa kuajli yokitakej ika tlen youelkej itech Jehová kema melauak.

Tajtin, xkinmachtikan nemokoneuan “on tlajtlamach yejuan más ueyi kijtosnekij itech Dios” niman ijkon chikauak kipiyaskej intlaneltokil. (Xkimita párrafos 12 niman 13). *

12, 13. ¿Kenon tajtin uelis kinpaleuiskej inkoneuan nochipa manemikan ipan tlen melauak?

12 Tajtin, kuajli tikmatstokej ika nemejuamej nenkuelitaskiaj ika nemokoneuan nochipa manemikan ipan tlen melauak. Kanaj nenkinemiliaj ika tla nemokoneuan kinpiyaj kuajli amigos ipan tlanechikojli, chikaujtos intlaneltokil. San ika, tla nenkinekij ika nemokoneuan makineltokakan ika nemij ipan tlen melauak, xsan noneki kinpiyaskej kuajli amigos. Noneki kuajli nouikaskej iuan toTajtsin niman kineltokaskej ika Biblia kijtoua tlen melauak.

13 Tla nenkinekij nenkinmachtiskej nemokoneuan tlen melauak itech toTajtsin, yejuamej noneki kitaskej ika nemejuamej kuajli nemomachtiaj Biblia. Noneki nenkixeloskej tiempo niman nentlanemiliskej itech tlen nemomachtiaj itech Biblia, ijkon nemokoneuan uelis kichiuaskej tlen nenkinmachtiaj. Xkimititikan kenon kitekitiltiskej nochi tlen ikalpan Jehová techmaka niman ijkon matomachtikan Biblia, ijkon ken nenkichiuaj imiuan akin nenkinmachtiaj Biblia. Ijkin nenkinpaleuiskej nemokoneuan makitlasojtlakan Jehová niman makineltokakan ika “tekitketl” yolmelauak niman tlamachilise techmakatika tlen kichikaua totlaneltokil (Mat. 24:45-47). Maka san xkinmachtikan tlen xmás ouijtika itech Biblia. Xkinpaleuikan makasikamatikan “hasta on tlajtlamach yejuan más ueyi kijtosnekij itech Dios”. Xkitakan kech xiuitl kipiyaj nemokoneuan niman hasta kech iuelis kasikamatiskej, yejon mechpaleuis xkitakan tlenon uelis nenkinmachtiskej. Tla ijkin nenkichiuaj, nemokoneuan chikauak kipiyaskej intlaneltokil (1 Cor. 2:10).

MATOMACHTIKAN TEOTLAJTOLTIN TLEN UAJLAUEJ IPAN BIBLIA

14. ¿Tleka noneki tomachtiskej teotlajtoltin tlen uajlauej ipan Biblia? (Noijki xkita recuadro “ ¿Tiuelij tikintetomiliaj yejuin teotlajtoltin?”).

14 Ipan iTlajtol toTajtsin uajlauej miyek teotlajtoltin tlen noneki matikimasikamatikan, yejuin techpaleuiyaj más matitlaneltokakan itech Jehová. ¿Katlejua teotlajtoltin yokichikaujkej totlaneltokil? Kanaj tikimilnamikij yejon teotlajtoltin tlen tlajtouaj itech tlen panotoskia ipan itlamiyan tonaltin (Mat. 24:3, 7TNM; 2 Tim. 3:1-5TNM). San ika, okseki teotlajtoltin tlen yonochiujkej noijki uelis kichikauaskej totlaneltokil. ¿Tiuelij tiktetomiliaj kenon yonochiujkej niman ok nochiujtokej teotlajtoltin tlen uajlauej ipan Daniel 2 niman 11? * Tla yemelak titlaneltokaj itech tlen kijtoua Biblia, uelis tikxikoskej maski san tlenon tikixnamikiskej. Matikitakan kenon tokniuan otlaxikojkej ijkuak okintlaueltokakej ne Alemania ijkuak panotoya ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli. Maski xmás kimasikamatiyaj teotlajtoltin tlen kijtouaj tlenon panoskia ipan itlamiyan tonaltin, yejuamej kuajli kineltokayaj tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin.

Tla tomachtiaj Biblia niman teotlajtoltin, chikauis totlaneltokil, niman yejuin techpaleuis matitlaxikokan ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika. (Xkimita párrafos 15-17). *

15-17. ¿Tleka tokniuan ouel otlaxikojkej ijkuak nazis okintlaueltokakej?

15 Ijkuak nazis tlayekantoyaj ne Alemania, okintitlankej miyekej tokniuan kampa melak okintekitiltijkej. Hitler niman se tlakatl akin melak ueyixtoya, akin itoka katka Heinrich Himmler, melak kintlauelitayaj iteixpantijkauan Jehová. Se tokniuj siuatl okijto ika se tonajli Himmler okimijli sekimej tokniuan siuamej akin tsauktoyaj kampa melak kintekitiltiayaj: “¡Kanaj nemoJehová tlayekana ne iluikak, san ika, nikan ipan tlaltikpaktli tejuamej titlayekanaj! ¡Tikitaskej akinomej kachtopa popoliuiskej, tla tejuamej noso nemejuamej!”. ¿Tlenon okinpaleui itekipanojkauan Jehová mamelajkanemikan?

16 Yejuin tokniuan, akin noixmatiyaj ken Nomachtijkej itech Biblia, kuajli kimatstoyaj ika iTekiuajyo toTajtsin opeuj tlanauatia ipan 1914. Ika yejon, xonomojtijkej ijkuak opeuj kintlaueltokaj. Itekipanojkauan Jehová kuajli kimatstoyaj ika nion se tekiuaj ueliskia kichiuas maka manochiua tlen toTajtsin kineki. Hitler xueliskia kipopolos ikalpan toTajtsin nion iTekiuajyo toTajtsin. Tokniuan kuajli kimatstoyaj ika ken tlayekanaya Hitler popoliuiskia.

17 ¡Niman ijkon opanok! Xuejkaujtipan, okintlankej nazis niman noijki Heinrich Himmler, akin kijtouaya ika yejuamej akin tlanauatiayaj ipan yejuin tlaltikpaktli. Yejuin tlakatl ocholoj. Chika cholouaya, okinamik tokniuj Lübke. Yejua okixmat pampa yejuin tokniuj tsauktoya kampa melak kintekitiltiayaj. Himmler melak najmanaya niman okijli tokniuj: “Nomachtijketl itech Biblia, ¿aman tlenon panos?”. Tokniuj Lübke okijli ika iteixpantijkauan Jehová ikimatstoyaj ika nazis kintlaniskiaj niman ika yejuamej kinmakixtiskiaj. Ijkuakon, Himmler, akin melak xkuajli tlajtouaya itech iteixpantijkauan Jehová, xok itlaj ouel okijto. Sakin, yejuin tlakatl onomikti. ¿Tlenon tiuelij? Ika tla tomachtiaj Biblia niman teotlajtoltin tlen ompa uajnestiuej, techpaleuis nochipa matitlaneltokakan itech toTajtsin niman maka matomojtikan ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika (2 Ped. 1:19-21).

18. Itech tlen kijtoua Juan 6:67, 68, ¿tleka noneki kuajli matikasikamatikan niman matikneltokakan tlen melauak?

18 Tinochimej noneki tikteititiskej yejon tlasojtlalistli tlen kiteititiaj akin yemelak kichiuaj ken Cristo. San ika, noijki noneki tikteititiskej ika tikasikamatij tlen melauak niman ika kuajli tikneltokaj (Filip. 1:9). Tla xijkon tikchiuaj, uelis techmauaskej on “tlakamej yejuan sanoyej kimatij ken tlakajkayauaskej” niman akin temachtiaj tlen xmelauak itech toTajtsin (Efes. 4:14). Ipan kachtopa siglo, ijkuak miyekej okitlalkauijkej Jesús, apóstol Pedro okimelajkaijto ika tlen kijtouaya Jesús “kitemaka nemilistli yejuan para nochipa” (xpoua Juan 6:67, 68). Maski ijkuakon Pedro xmás kuajli kasikamatiya tlen Jesús kijtouaya, oyolmelajkanen pampa kuajli kineltokaya tlen youelka itech Cristo. Tla tejuamej kuajli tikneltokaj ika Biblia temachtia tlen melauak, totlaneltokil techpaleuis matitlaxikokan ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika niman tikinpaleuiskej oksekimej noijki ijkon makipiyakan intlaneltokil (2 Juan 1, 2).

TLAKUIKAJLI 72 Nitenojnotsas itech Tekiuajyotl

^ párr. 5 Yejuin tlamachtijli techpaleuis matikpatiojkaitakan tlen melauak temachtia Biblia. Noijki techpaleuis matikmatikan tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon kuajli tikmatstoskej ika tlen tikneltokaj yejon tlen melauak.

^ párr. 10 Ipan revistas La Atalaya, kemach okiskej seki tlamachtiltin tlen uelis techpaleuiskej matikinmachtikan oksekimej tlen kijtoua Biblia. Sekimej itech yejuin tlamachtiltin intoka: “¡Totaskej ipan Xochitlalpan!”, “Matikteijlikan tlen melauak itech mikilistli” niman “Kenon tikinnojnotsaskej akin xkipiyaj se religión”.

^ párr. 14 Ipan La Atalaya del 15 de junio de 2012 xkimita yejuin tlamachtiltin: “Jehová es ‘un Revelador de secretos’”, “Los ocho reyes” niman “Jehová revela ‘las cosas que tienen que suceder dentro de poco’”, niman La Atalaya de mayo de 2020, kampa tlajtouaj itech yejuin teotlajtoltin.

^ párr. 60 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se familia san sekan kiueyichiua toTajtsin, tajtin nomachtiaj imiuan inkoneuan itech teotlajtoltin tlen tlajtouaj itech ueyi tlajyouilistli.

^ párr. 62 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Ijkuak yejkos ueyi tlajyouilistli, yejuin tokniuan xnomojtiskej ijkuak kitaskej nochi tlen panotos.