Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 28

Matitlapaleuikan maonia yolseuilistli niman maka teuan matotlatlanikan

Matitlapaleuikan maonia yolseuilistli niman maka teuan matotlatlanikan

“Maka ma titoueyimatikan. Maka ma titokualanikan inuan oksekimej, nion maka ma titonexikolitakan inuan oksekimej” (GÁL. 5:26).

TLAKUIKAJLI 101 San sekan matitekitikan

TLEN TIKITASKEJ *

1. ¿Tlenon uelis panos tla teuan totlatlanij?

AMAN miyekej kichiuaj hasta tlen xkuajli pampa kinekij ika oksekimej makinueyikaitakan. San matikonnemilikan yejuin, se tlanemakaketl kemantika kichiua tlen xnoneki noso tekajkayaua pampa kineki más makitlakouilikan xijkon ken oksekimej. Yakaj akin nauiltia ipan se partido kanaj kikokoua akin iuan nauiltia san pampa kineki yejua tetlanis. Kanaj se akin kineki makiselikan ipan universidad kichiua tlen xnoneki ijkuak kinchijchiua exámenes. Akin tikchiuaj ken Cristo tikmatstokej ika nochi yejon xkuajli niman ika yejon san kichiuaj akin noyekanaj ika “tlen xkuajli keleuiya intlalnakayo” (Gál. 5:19-21). ¿Kanaj ipan tlanechikojli totlatlantokej imiuan oksekimej maski xtikitaj? Melak noneki matikitakan yejuin, pampa uelis tikinxeloskej tokniuan.

2. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

2 Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej tlenon ueliskia kichiuas matiknekikan matechueyikaitakan. Noijki tikitaskej kenon sekimej itekipanojkauan Jehová akin yeuejkaui onenkej xokinejkej makinueyikaitakan. San ika, kachtopa matikitakan kenon uelis san no tejuamej toixtlaloskej.

MATOIXTLALOKAN

3. ¿Tlenon noneki totlajtoltiskej?

3 Melak techpaleuis tla san nochipa toixtlalojtokej. Ijkuak ijkon tikchiuaskej, matotlajtoltikan: “¿Noneki ninotlatlanis imiuan oksekimej para kuajli ninomachilis? ¿Tleka nitlapaleuiya ipan tlanechikojli? ¿Nikchiua pampa nejua nikneki más manechueyikaitakan xijkon ken oksekimej tokniuan? ¿Noso nikchiua pampa nikneki nikyolpaktis Jehová?”. ¿Tleka melak noneki ijkon matotlajtoltikan? Matikitakan tlen kijtoua Biblia.

4. Ken kijtoua Gálatas 6:3, 4, ¿tleka xnoneki totlatlaniskej imiuan oksekimej?

4 Biblia techijlia ika xnoneki totlatlantoskej imiuan oksekimej (xpoua Gálatas 6:3, 4). ¿Tleka? Pampa tla tikitaj ika oksekimej tokniuan xueli kichiuaj tlen tejuamej kema tiuelij, toueyimatiskej. Niman, tla tikitaj ika oksekimej ueli kichiuaj tlen tejuamej xtiuelij, melak toyolkokoskej. Nochi yejuin xkuajli (Rom. 12:3). Tokniuj Katerina, * akin chanti Grecia, kijtoua: “San nochipa nikitstoya kenon sekimej tokniuan siuamej más kuajkualtsitsintin, más kuajli tenojnotsaj niman más tenotskej xijkon ken nejua. Yejon kichiuaya maniknemili ika xitlaj ika nitepaleui”. Matikilnamikikan ika Jehová xotechuajuikak ipan ikalpan san pampa tikuajkualtsitsintin, pampa xtomojtiaj titlajtoskej noso pampa melak techixmatij. Yejua otechuajuikak pampa kimatstok ika tiknektokej tiktlasojtlaskej niman pampa tiknektokej tiktlakamatiskej iKonetsin (Juan 6:44; 1 Cor. 1:26-31).

5. ¿Tlenon mitsmachtia tlen ipan onochiuj tokniuj Hyun?

5 Tinochimej uelis totlajtoltiskej: “¿Kenon nechixmatij? ¿Ken yakaj akin kitejtemoua yolseuilistli noso ken yakaj akin nochipa nokalaktia ipan tlauejli?”. Matikitakan tlen ipan onochiuj tokniuj Hyun, akin chanti Corea del Sur. Yejuin tokniuj kintlauelitaya sekimej tokniuan akin kipiayaj se tekitl ipan tlanechikojli pampa kinemiliaya ika yejua más kuajli kichiuaskia on tekitl. Yejua kijtoua: “San nochipa nikintejteneujtoya niman xmás nikuelitaya tlen yejuamej kijtouayaj”. ¿Tlenon opanok pampa ijkon kichiuaya? Yejua kijtoua: “Ipampa tlen nikchiuaya, tokniuan xok kuajli nouikayaj niman opeuj noxelouaj”. Sekimej iamigos okipaleuijkej makita ika xkuajli tlen kichiujtoya. Hyun onopatlak, niman aman melak kuajli tlayekana ipan tlanechikojli. ¿Tlenon techmachtia yejuin? Ika noneki nimantsin topatlaskej tla tikitaj ika tikchiujtokej itlaj tlen kichiua manoxelokan tokniuan.

MAKA MATOUEYIMATIKAN NION MATITENEXIKOLITAKAN

6. Ken kijtoua Gálatas 5:26, ¿tleka sekimej peua notlatlanij imiuan oksekimej?

6 (Xpoua Gálatas 5:26). ¿Tleka sekimej peua notlatlanij imiuan oksekimej? Sekimej ijkon peua kichiuaj pampa noueyimatij. Oksekimej pampa tenexikolitaj. Akin tenexikolita xsan kineki kipiyas tlen yakaj kipiya, yejua hasta kinekiskia ika akin kipiya tlen yejua kuelita maka makipiya. Kuakon, akin tenexikolita noijki tetlauelita. Ika yejon, tejuamej xkeman tiknekiskiaj toueyimatiskej nion titenexikolitaskej.

7. ¿Tlenon uelis techpaleuis matikasikamatikan ika melak teijtlako tla toueyimatij niman titenexikolitaj?

7 Ueyimatilistli niman nexikojli yeskiaj kentla ixtekuilin, akin kikua ineluayo mijli. Maski mijli kualtsin nesi, sakin uetsi niman uaki pampa yokikualijkej ineluayo. Noijki ijkon, maski yakaj youejkauj ika kitekichiuilia Jehová, tla noueyimati niman tenexikolita uelis ijtlakauis itlaneltokil (Prov. 16:18). Kikajkauas ika kitekichiuilia Jehová, san no yejua noijtlakos niman kimijtlakos oksekimej. ¿Tlenon uelis techpaleuis maka matoueyimatikan niman maka matitenexikolitakan?

8. ¿Tlenon uelis techpaleuis maka matoueyimatikan?

8 ¿Tlenon uelis techpaleuis maka matoueyimatikan? Tla tikchiuaj tlen apóstol Pablo okimijli filipenses: “Maka itlaj xchiuakan ikan nexikojli nion maka nenkinekiskej nemoueyimatiskej, yej ikan yolyemanilistli xmomatikan ika oksekimej más uejueyixtokej xken nemejuamej” (Filip. 2:3). Tla tiknemiliaj ika oksekimej más uejueyixtokej xijkon ken tejuamej, xtiknekiskej imiuan totlatlaniskej, yej tiyolpakiskej ipampa tlen kichiuaj. Niman más tiyolpakiskej tla tikitaj ika nokojtiliaj kuajli kitekichiuiliskej Jehová. Tla tokniuan akin miyek ueli kichiuaj noijki kitlakamatij tlen apóstol Pablo okijto, yejuamej kitaskej nochi tlen kuajli kichiuaj oksekimej. Tla ijkon tikchiuaj, tinochimej tinemiskej ika yolseuilistli niman kuajli touikaskej ipan tlanechikojli.

9. ¿Tlenon uelis techpaleuis maka matitenexikolitakan?

9 ¿Tlenon uelis techpaleuis maka matitenexikolitakan? Tla tiyolyemankej niman tikasikamatij ika xnochi ueli tikchiuaj. Tla tiyolyemankej, xtiknekiskej tikteititiskej ika más tiuelij tikchiuaj itlaj xijkon ken oksekimej, yej tiknekiskej tiueliskej intech oksekimej. San matikonnemilikan yejuin, tla se tokniuj melak kuajli kinpanoltia itlamachtiluan ipan tlanechikojli, matiktlajtoltikan kenon kinyektlalia. Tla se tokniuj siuatl melak uelik tlakualchiua, uelis tiktlajtoltiskej kenon kichiuilia. Niman, tla se telpochtli noso ichpochtli xueli kinnextia iamigos, uelis kijlis se tokniuj akin kinpiya iamigos makipaleui. Tla ijkon tikchiuaj, techpaleuis maka matitenexikolitakan niman kuajli matikchiuakan totekiyo.

MATIKITAKAN TLEN OKICHIUJKEJ AKIN YOUEJKAUJ ONENKEJ

Pampa Gedeón yolyemanki katka, xonokualani iuan efraimitas. (Xkimita párrafos 10-12).

10. ¿Tlenon ipan onochiuj Gedeón?

10 San matikonnemilikan tlen ipan onochiuj Gedeón, akin ualeuaya itech itribu Manasés niman sekimej tlakamej akin ualeuayaj itech itribu Efraín. Jehová okinpaleui Gedeón iuan 300 isoldados makintlanikan intlauelikniuan. Yejon ueliskia kichiuas manoueyimatikan. Tlakamej akin ualeuayaj itech itribu Efraín okajuatoj Gedeón. Nesi ika yejuamej melak kualantoyaj pampa xokinnotskej teuan makimixnamikitij intlauelikniuan toTajtsin. Yejuamej san kinekiyaj makiueyiteneuakan inkalpan niman xkasikamatiyaj ika tlen okonchiujka Gedeón, okiueyiteneuj itoka Jehová niman okitlajpix ikalpan (Juec. 8:1).

11. ¿Kenon otenankili Gedeón?

11 Ika yolyemanilistli, Gedeón okimijli on tlakamej akin ualeuayaj itech itribu Efraín: “¿Tlen xnenkitaj ika nemejuamej más kuajli onenkichijkej xken nochi on tlen nejua onikchiu?”. Sakin, okimijli kenon Jehová yokiteochiujka itribu Efraín. Ijkuakon, on tlakamej “xok okualankej” (Juec. 8:2, 3). Gedeón xonoueyimat pampa xkinekiya maonia tlauejli ipan ikalpan toTajtsin.

12. ¿Tlenon techmachtia tlen ipan onochiuj Gedeón niman efraimitas?

12 ¿Tlenon techmachtia tlen ipan onochiuj Gedeón niman efraimitas? Tlen okichiujkej efraimitas techititia ika xnoneki tiknekiskej tejuamej matechueyikaitakan, yej makiueyikaitakan Jehová. Tlen okichiuj Gedeón kimititia akin tlayekanaj ipan infamilia niman tlayekankej ipan tlanechikojli ika ijkuak yakaj kintlauelita, noneki nokojtiliskej kasikamatiskej. Niman, tla kitaj ika itlaj kuajli kichiua, makijlikan. Se ouijtika yolyemanki yes niman más ijkuak tikmatij ika akin kualantika nopopolojtika. Noneki tikilnamiktoskej ika más noneki tikpiyaskej yolseuilistli xijkon ken tikteititiskej ika nopopolojtika akin kualantok.

Ana oyolseuj pampa kineltokaya ika Jehová kipaleuiskia. (Xkimita párrafos 13 niman 14).

13. ¿Tlenon okixnamik Ana, niman tlenon okichiuj?

13 Aman matitlajtokan itech Ana. Yejua yononamiktijka iuan se levita akin melak kitlasojtlaya, itoka katka Elcaná. San ika, Elcaná kipiaya okse isiuauj, akin itoka katka Peniná. Elcaná más kitlasojtlaya Ana xijkon ken Peniná. San ika, Peniná “kimpiyaya ikoneuan; pero Ana xkimpiyaya”. Peniná nochipa “kipajsolouaya niman kipijpinauiyaya” Ana. Yejua ika, Ana “sanoyej chokaya niman hasta xtlakuaya” (1 Sam. 1:2, 6, 7). San ika, ipan Biblia xkanaj kijtoua tla Ana okinek kitlakuepiltis Peniná. Ana okijli Jehová nochi tlen kajmanaya niman nochipa kineltokaya ika kipaleuiskia. Xtikmatij tla Peniná onopatlak. San ika, kema tikmatstokej ika Ana oyolseuj pampa Biblia kijtoua ika “xokaman onajman” (1 Sam. 1:10, 18).

14. ¿Tlenon techmachtia tlen ipan onochiuj Ana?

14 ¿Tlenon techmachtia tlen ipan onochiuj Ana? Matikilnamikikan ika tla yakaj kineki touan notlatlanis, tejuamej uelis itlaj tikchiuaskej para maka maonia tlauejli. Maka matokalaktikan ipan tlauejli. ¿Tlenon tikchiuaskej tla yakaj texchiuilia tlen xkuajli? Matoyolseuikan iuan akin tikpiyaj tlauejli niman maka matotlakuepiltikan (Rom. 12:17-21). Maski tla akin techtlauelita xnopatla, tejuamej uelis tinemiskej ika toyojlo.

Pampa Apolos niman Pablo kimatstoyaj ika Jehová kinpaleuijtoya kuajli makichiuakan intekiyo, xononexikolitakej. (Xkimita párrafos 15-18).

15. ¿Tlenon ueliyaj kichiuayaj Apolos niman Pablo?

15 Sa ika tlami, matikitakan tlenon tiuelij itech Apolos niman itech apóstol Pablo. Yejuin omemej tlakamej kuajli kixmatiyaj iTlajtol toTajtsin, melak kuajli temachtiayaj niman melak kimixmatiyaj. Noijki, miyekej okinpaleuijkej manochiuakan inomachtijkauan Cristo. Maski ijkon, yejuamej xkeman onotlauelitakej niman xonotlatlankej.

16. ¿Kenon katka Apolos?

16 Apolos “otlakat ipan on ueyikalpan itoka Alejandría”, kampa miyekej onnomachtiayaj ipan kachtopa siglo. “Yejua sanoyej kuajli temachtiaya niman kuajli kixmatiya on Yektlajkuilojli” (Hech. 18:24). Ijkuak Apolos nemiya Corinto, sekimej tokniuan okijtokej ika más kuelitayaj ken yejua temachtiaya xijkon ken Pablo niman oksekimej tokniuan (1 Cor. 1:12, 13). ¿Apolos okimijli tokniuan ijkon matlanemilikan? Kanaj ka. Ijkon tikijtouaj pampa sakin ika Apolos xok nemiya Corinto, apóstol Pablo okijli oksejpa manokuepa (1 Cor. 16:12). Pablo xkeman ijkon kijliskia Apolos tla kitaskia ika san kixelojtoya tlanechikojli. Kuajli nesi ika Apolos nokojtiliaya kuajli tenojnotsas niman kinyolchikauas tokniuan. Noijki kuajli tikmatstokej ika Apolos yolyemanki katka. Ijkon tikijtouaj pampa ijkuak Áquila niman Priscila “más kuajli okitlajtlajtouilijkej on itlajtoltsin Dios”, xokualan (Hech. 18:24-28).

17. ¿Tlenon okichiuj Pablo para maonia yolseuilistli?

17 Apóstol Pablo nochipa kitstoya tlen kuajli kichiujtoya Apolos. San ika, yejua xkeman okinexikolitak. Ijkuak Pablo okintlajkuilouili tokniuan akin chantiyaj Corinto, okiteititi ika yolyemanki katka, ika xnochi ueliya kichiuaya niman ika teasikamatiya. Yejua xonoueyimat ijkuak sekimej kijtouayaj: “Nejua ninopoua itech Pablo”, yej okimijli makiueyiteneuakan Jehová niman Jesucristo (1 Cor. 3:3-6).

18. Ken kijtoua 1 Corintios 4:6, 7, ¿tlenon techmachtia tlen okichiujkej Apolos niman Pablo?

18 ¿Tlenon techmachtia tlen okichiujkej Apolos niman Pablo? Ika tejuamej ueli tikchiuaj itekiyo toTajtsin niman tikinpaleuiyaj oksekimej manoapolaktikan pampa Jehová techpaleuiya. Noijki, techititia ika tla tikpiyaj se tekitl ipan tlanechikojli, más ueli titlapaleuiyaj para nochimej kuajli manouikakan. Tlayekankej niman tlapaleuijkej kinekij ika nochimej kuajli manouikakan, yejua ika, ijkuak yakaj kipaleuiyaj kichiuaj ken Jesucristo, kitekitiltiaj iTlajtol toTajtsin niman xsan intech tlanemiliaj. ¡Melak tiyolpakij pampa tikinpiyaj yejuin tokniuan! (Xpoua 1 Corintios 4:6, 7).

19. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tinochimej? (Noijki xkita recuadro “ Maka matotlatlanikan imiuan oksekimej”).

19 Jehová kichiua matiuelikan matikchiuakan miyek tlemach tlen ika uelis tikinpaleuiskej oksekimej (1 Ped. 4:10). Kanaj kemantika tikmachiliaj ika xmiyek tlen ueli tikchiuaj. San ika, matikilnamikikan ika tlen tikchiuaj tlapaleuiya para maka manoxelo tlanechikojli. Yeskia kentla se ikpatl tlen xkikauilia masiotomi se tlakentli. Yejua ika, maka keman matiknekikan totlatlaniskej imiuan oksekimej niman matitlapaleuikan maonia yolseuilistli niman kuajli manouikakan ipan tlanechikojli (Efes. 4:3).

TLAKUIKAJLI 80 Xkitakan kenon Jehová yolkuajli

^ párr. 5 Ijkon ken se kontli tlachijchiujtli ika sokitl uelis nimantsin tlapanis pampa yotsatsayan, se tlanechikojli uelis xeliuis tla akin ompa nemij san notlatlantokej. Tla ipan se tlanechikojli xkuajli nouikaj tokniuan, xuelis ika inyojlo kiueyichiuaskej toTajtsin. Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej tleka xnoneki tiknemiliskej ika oksekimej noneki techueyikaitaskej niman kenon uelis titlapaleuiskej maonia yolseuilistli ipan tlanechikojli.

^ párr. 4 Seki tokayomej yonopatlakej.