Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 17

Nanantin, xchiuakan ken Eunice

Nanantin, xchiuakan ken Eunice

“Maka xtlalkaui on tlen mitsmachtia monanaj. Ijkon xchiua pampa yejuan tetlakamati, nochi tlakatl kuajli kita, no ijki ken itlaj koskatl noso kuaxochitl kikualnextia yejuan kinotlaliltia” (PROV. 1:8, 9).

TLAKUIKAJLI 137 Siuamej yolmelajkej

TLEN TIKITASKEJ a

Eunice niman Loida, inan niman iabuela Timoteo, melak yolpakij pampa yejua inoapolaktijtika. (Xkita párrafo 1).

1, 2. a) ¿Akinon katka Eunice niman tlenon okixnamik? b) Xkijto tlenon tikita ipan tlaixkopinajli tlen nesi ixpan revista.

 BIBLIA xkiteneua kenon onoapolakti Timoteo, san ika, kuajli tikmatstokej ika Eunice, inan Timoteo, melak oyolpak ijkuak onoapolakti (Prov. 23:25). San matikonnemilikan tlenon opanok ijkuak onoapolakti Timoteo: Eunice konitstika kenon itelpoch kalaki ijtik atl. Loida, iabuela Timoteo, noijki ompa nemi, konnisiuiya Eunice niman kinapaloua. Eunice ualixuetska ijkuak kita kenon ikiapolaktitokej Timoteo. Niman ijkuak kita kenon Timoteo uajkisa ijtik atl niman kenon melak yolpaki, yejua hasta ualixayotejtemoua. Eunice melak yolpaki pampa Timoteo kitlasojtla Jehová niman Jesucristo, yejua kita ika kuajli yokimachti itelpoch. San ika ¿tlenon okixnamik ijkuak okimachti itelpoch?

2 Itajuan Timoteo xsa noijki ken tlaneltokayaj pampa itaj griego katka niman inan niman iabuela judías katkaj (Hech. 16:1). Ijkuak Eunice niman Loida opeuj kichiuaj ken Cristo, Timoteo yotelpochtiaka. San ika, itaj xkeman okinek kipatlas ireligión. Timoteo iueyi katka niman ueliskia kitlapejpenis tlenon kichiuas: ueliskia kichiuas ken itaj, ken judíos noso ken Cristo.

3. Ken kijtoua Proverbios 1:8, 9, ¿kenon nomachilia Jehová ijkuak kita ika nanantin nokojtiliaj kinmachtiskej inkoneuan?

3 Aman nanantin noijki melak kintlasojtlaj inchanejkauan niman nokojtiliaj kinpaleuiskej inkoneuan para noijki manouikakan iuan Jehová. Niman Jehová melak kuelita ijkuak kita kenon yejuamej nokojtiliaj kinmachtiskej inkoneuan (xpoua Proverbios 1:8, 9). Miyekej nanantin yokitakej kenon Jehová yokinpaleui makinmachtikan inkoneuan makitlasojtlakan niman makitekichiuilikan.

4. ¿Tlenon kixnamikij miyekej nanantin?

4 Tajtin kimatstokej ika inkoneuan kixnamikij miyek tlen ouijtika (1 Ped. 5:8). Yejua ika, se nantli uelis notlajtoltis tla ikoneuan kinekiskej kitekichiuiliskej Jehová ijkon ken okichiuj Timoteo. Sekimej nanantin más ouijtika kitaj kinmachtiskej inkoneuan pampa xkipiyaj inueuentsin noso inueuentsin xkitekichiuilia Jehová. Se tokniuj akin itoka Christine b kijtoua: “Noueuentsin melak techtlasojtlaya niman melak kuajli kintlajpiaya nokoneuan, san ika, xnechkauiliaya manikinmachti itech Jehová. Miyekpa nichokaya pampa xnikmatiya tla nokoneuan kinekiskiaj kitekichiuiliskej Jehová”.

5. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

5 Nanantin, nemejuamej kema uelis nenkinpaleuiskej nemokoneuan makitlasojtlakan niman makitekichiuilikan Jehová ijkon ken okichiuj Eunice. Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej kenon uelis ijkon nenkichiuaskej niman kenon uelis nenkinmachtiskej nemokoneuan ika tlen nenkijtouaj niman ika tlen nenkichiuaj. Noijki tikitaskej kenon Jehová uelis mechpaleuis.

XKINMACHTI MOKONEUAN IKA TLEN TIKIJTOUA

6. Ken kijtoua 2 Timoteo 3:14, 15, ¿tleka Timoteo opeuj kichiua ken Cristo?

6 Desde ijkuak konetl katka Timoteo, Eunice onokojtili kimachtis tlen kijtoua “iYektlajkuilol Dios”. Eunice okimachti ikoneuj ijkon ken temachtiayaj judíos, ika yejon, Timoteo xkixmatiya Jesús. San ika, tlen ikimatiya ueliskia kipaleuis manochiua inomachtijkauj Cristo. Timoteo iueyi katka niman iueliskia kitlapejpenis tlen kichiuas. ¿Tlenon kichiuaskia? Yejua otlaneltokak itech Jesús pampa inan okipaleui (xpoua 2 Timoteo 3:14, 15). San matikonnemilikan kenon melak oyolpak Eunice ijkuak okitak ika yokipaleuijka ikoneuj makixmati Jehová. Eunice kijtosneki “titetlanis”, niman uelis tikijtoskej ika yejua kentla otetlan pampa okipaleui ikoneuj makitlasojtla niman makitekichiuili Jehová.

7. ¿Tlenon okichiuj Eunice para okipaleui Timoteo makitekichiuili toTajtsin?

7 Timoteo onoapolakti, san ika, Eunice ok najmanaya ipampa itelpoch. Kanaj notlajtoltiaya: “¿Tlenon kichiuas Timoteo? ¿Kichiuas ijkon ken oksekimej telpokamej akin xkitekichiuiliaj Jehová? ¿Onnomachtis Atenas niman kineltokas tlen temachtiaj ixtlamatkej akin xkitekichiuiliaj toTajtsin? ¿Noso melak notomintis?”. Eunice xueliskia kijlis Timoteo tlenon nonekiya kichiuas, san ika, kema ueliskia kipaleuis más makitlasojtla Jehová niman makitlasojkamati tlen Jesús okichiuj topampa. Aman tajtin noijki kinekiskiaj ika inkoneuan makitlasojtlakan niman makitekichiuilikan Jehová. San ika, yejuin uelis ouijtika kitaskej. Kuakon, ¿kenon uelis kichiuaskej ijkon ken Eunice para kinpaleuiskej inkoneuan?

8. Tla moueuentsin iteixpantijkauj Jehová, ¿kenon uelis tikpaleuis para nenkinmachtiskej nemokoneuan?

8 Xmomachti Biblia imiuan mokoneuan. Maski moueuentsin iteixpantijkauj Jehová noijki noneki tikinmachtis mokoneuan pampa yejon tlen kineki Jehová. ¿Kenon uelis tikpaleuis moueuentsin? Nochipa xmomachti imiuan mofamilia, xkimijli mokoneuan kenon melak tepaleui tla san sekan nemomachtiaj niman xkita tlenon uelis tikchiuas para ika nemoyojlo nemomachtiskej. Hasta uelis tikijlis moueuentsin tlenon uelis nemomachtiskej imiuan nemokoneuan. Niman tla nenkitaj ika se nemokoneuj inoneki nomachtis libro ¡Nochipa uelis tiyolpakis!, kuakon, xmachtikan tejua iuan moueuentsin.

9. ¿Tlenon uelis kipaleuis se nantli akin san iselti kimiskaltia ikoneuan?

9 Sekimej nanantin noneki san yejuamej kinmachtiskej inkoneuan pampa xkipiyaj inueuentsin noso inueuentsin xnomachtia Biblia. Tla tejua ijkon mopan nochiua, maka xmajmana pampa Jehová uelis mitspaleuis. Xtekitilti nochi tlen techmaka ikalpan Jehová para tikinmachtis mokoneuan. Noijki xkintlajtolti oksekimej tajtin tlenon kichiuaj ijkuak nomachtiaj ken familia c (Prov. 11:14). Noijki xtlajtlanili Jehová mamitspaleui kuajli xkita kenon uelis timonojnotsas imiuan mokoneuan niman ijkon tikmatis tlenon kinemiliaj niman kenon nomachiliaj (Prov. 20:5). Uelis tikmatis kenon nomachilia tla tiktlajtoltia: “¿Tlenon tikixnamiktika ipan moescuela?”.

10. ¿Kenon uelis más tikinpaleuis mokoneuan?

10 Xkita kemanon uelis más tikinmachtis mokoneuan itech Jehová. Xkinnojnotsa itech Jehová niman xkimijli kenon yomitspaleui (Deut. 6:6, 7; Is. 63:7). Yejuin uelis tikchiuas tla moueuentsin xmitskauilia xkinmachti mokoneuan. Christine, akin otikteneujkej ipan párrafo 4, kijtoua: “Nejua nikitaya kemanon ueliskia nikinnojnotsas nokoneuan itech Jehová pampa noueuentsin xnechkauiliaya manikinmachti. Kemantika tonnejnemiyaj noso tiayaj kampa onkatka atl niman titlejkouayaj ipan se canoa niman ompa nikintlajtlatouiliayaj itech Jehová niman itech nochi tlen yokichijchiuj. Niman ijkuak onoskaltijkej nochipa nikimijliaya san inselti manomachtikan Biblia”. Noijki, tla kuajli titlajtoua itech ikalpan Jehová niman xtikintejteneua tokniuan nion tlayekankej, uelis kinpaleuis mokoneuan, pampa ijkuak kinekiskej yakaj iuan tlajtoskej uelis imiuan yaskej.

11. Ken kijtoua Santiago 3:18, ¿tleka melak noneki kuajli timouikas iuan moueuentsin niman mokoneuan?

11 Kuajli xmouika iuan moueuentsin niman mokoneuan. Xkimititi moueuentsin niman mokoneuan ika tikintlasojtla. Kuajli xnotsa moueuentsin niman xtlakaita niman xkimijli mokoneuan noijki ijkon makichiuakan. Tla ijkon tikchiua, tikitas ika mokoneuan más kinekiskej nomachtiskej itech Jehová (xpoua Santiago 3:18). Matikitakan tlen ipan onochiuj Jozsef, se precursor especial akin tlapaleuijtika Rumania. Ijkuak konetl katka, itaj xkinkauiliaya makitekichiuilikan Jehová. Jozsef kijtoua: “Nonan nokojtiliaya maka maonia tlauejli tochan. Niman ijkuak notaj melak kualaniya yejua más kualtsin kinotsaya. Niman ijkuak nonan kitaya ika nejua niman nokniuan xmás tiknekiyaj tiktlakaitaskej nion tiktlakamatiskej notaj, yejua techpouiliaya Efesios 6:1-3. Sakin techijliaya tlen kuajli kichiuaya totaj niman techijliaya tleka nonekiya tiktlakaitaskej. Yejon otechpaleui matinemikan ika toyojlo niman maka maonia tlauejli tochan”.

XKINMACHTI MOKONEUAN IKA TLEN TIKCHIUA

12. Ken kijtoua 2 Timoteo 1:5, ¿kenon okipaleui Timoteo tlen kichiuaya inan?

12 (Xpoua 2 Timoteo 1:5). Timoteo okitak ika inan kiteititiaya ika yemelak tlaneltokaya itech Jehová (Sant. 2:26). Noijki okitak ika tlen kichiuaya inan kiteititiaya ika yemelak kitlasojtlaya Jehová niman ika melak yolpakiya ijkuak kitekichiuiliaya. ¿Kenon okipaleui Timoteo tlen kichiuaya inan? Pablo okijto ika Timoteo chikauak tlaneltokaya ijkon ken inan. ¿Niman tleka tlaneltokaya ijkon ken inan? Pampa okitak nochi tlen kichiuaya. Aman, miyekej nanantin noijki kichiuaj ken Eunice niman inueuentsin noso inkoneuan yonopatlakej pampa kitaj tlen kuajli kichiuaj (1 Ped. 3:1, 2). Tejua noijki uelis ijkon tikchiuas. Matikitakan kenon.

13. ¿Tleka se nantli noneki kitlasojtlas Jehová?

13 Nochipa kuajli xmouika iuan Jehová (Deut. 6:5, 6). Nochimej nanantin melak kintlasojtlaj inkoneuan niman kinekiskiaj nochipa kuajli manemikan. Kanaj kemantika xtikchiua tlen tiknekiskia, xtimokouilia tlen tikuelitaskia noso kemantika hasta xtimoseuiya pampa tikneki kuajli tikintlajpiyas mokoneuan. Maski tikpiya miyek tekitl, xkilnamiki ika noijki noneki tikxelos tiempo para tikchiuas teoyotl, timomachtis Biblia, tias tlanechikoltin niman ijkon nochipa kuajli timouikas iuan Jehová. Tla ijkon tikchiua, mochanejkauan niman oksekimej kitaskej ika yemelak tiktlasojtla Jehová.

14, 15. ¿Tlenon mitsmachtia tlen okijtojkej Leanne, María niman João?

14 Miyekej telpokamej niman ichpokamej opeuj kitlasojtlaj Jehová niman opeujkej itech tlaneltokaj pampa okitakej ika innauan ijkon kichiuayaj. Matikitakan tlen kijtoua Leanne, se ichpoch Christine. Yejua kijtoua: “Notaj xkikauiliaya nonan matechmachti Biblia tochan, san ika, tikitayaj ika nonan nochipa yaya tlanechikoltin. Maski xmás tikmatiyaj tlen kijtouaya Biblia, tlen kichiuaya, otechpaleui matitlaneltokakan itech Jehová. Niman maski xitiayaj tlanechikoltin itikmatiyaj ika tlen nomachtijtoya nonan yejon tlen melauak katka”.

15 María kijtoua: “Kemantika notaj techuijuikaltiaya niman kemantika hasta techuitekiya ijkuak tiayaj tlanechikoltin. Pampa nipitentsin katka, kemantika ninomojtiaya itlaj nikchiuas, san ika, pampa nikitaya nonan kenon yolchikauak katka niman kenon nokojtiliaya nochipa kitekichiuilis Jehová, onechpaleui maka maninomojti”. João iuan ichanejkauan xueliyaj nomachtiayaj Biblia inchan pampa intaj xkinkauiliaya. Yejua kijtoua: “Nejua nikitaya kenon nonan kichiuaya nochi tlen nonekiya para kiyolpaktis notaj, san ika, más nokojtiliaya kiyolpaktis Jehová”.

16. ¿Kenon tepaleuiya tlen kichiua se nantli?

16 Nanantin, xkilnamikikan ika tlen nenkichiuaj uelis kinpaleuis oksekimej. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Pampa tlen okichiuj Eunice okipaleui apóstol Pablo. Ijkuak Pablo okontlajkuilouili Timoteo, okijli ika chikauak tlaneltokaya pampa inan ijkon okititi (2 Tim. 1:5). Niman, ¿kenon kimatstoya ika Eunice chikauak tlaneltokaya? Kanaj Pablo okixmat Loida niman Eunice ijkuak oyaj Listra. Niman kanaj yejua okinnojnots niman okinpaleui makichiuakan ijkon ken Cristo (Hech. 14:4-18). Kanaj yopanoka 15 xiuitl ijkuak Pablo okitlajkuilouili Timoteo niman okijli ika kilnamikiya kenon inan chikauak tlaneltokaya. Kuajli nesi ika tlen okichiuj Eunice melak okipaleui apóstol Pablo niman oksekimej tokniuan akin onenkej ipan kachtopa siglo. Tla tejua san moselti tikimiskaltia mokoneuan pampa xtikpiya moueuentsin noso pampa moueuentsin xkitekichiuilia Jehová, kuajli xmatsto ika tlen tikchiua kinpaleuiya oksekimej.

Noneki tiempo para tikpaleuis mokoneuj matlaneltoka itech Jehová. ¡Maka xmosiaujkaua! (Xkita párrafo 17).

17. ¿Tlenon uelis tikchiuas tla tikita ika mokoneuj xmás kineki nomachtis Biblia?

17 Maka xmosiaujkaua tla tikita ika mokoneuj xmás kineki nomachtis Biblia. Xkilnamiki ika noneki tiempo para tikmachtis. Ijkon ken nesi ipan tlaixkopinajli, ijkuak tejua tiktoka se iyoltsin naranja noso mandarina, xtikmati tla noskaltis niman tla tlatlakiltis. Maski ijkon, nochipa tikatekiya (Mar. 4:26-29). Noijki ijkon, maski xtikmati tla mokoneuj kitekichiuilis Jehová, xmokojtili xpaleui makichikaua itlaneltok (Prov. 22:6).

XMATSTO IKA JEHOVÁ MITSPALEUIS

18. ¿Kenon Jehová uelis kinpaleuis mokoneuan?

18 Jehová yokinuajpaleuijtia miyekej telpokamej para kuajli iuan manouikakan (Sal. 22:9, 10). Kuakon, kuajli xmatsto ika Jehová noijki kipaleuis mokoneuj itech matlaneltoka tla yejua kineki (1 Cor. 3:6, 7). Niman tla tikita ika mokoneuj xmás kineki nomachtis Biblia, xmatsto ika Jehová kitlajpiyas niman kipaleuis (Sal. 11:4). Niman ijkuak mokoneuj kinekis oksejpa nomachtis, kuajli xmatsto ika Jehová ompa kichiatos niman kipaleuis (Hech. 13:48, TNM; 2 Crón. 16:9). Noijki, Jehová uelis mitspaleuis xyolchikaua mokoneuj ijkuak nonekis (Prov. 15:23). Noso noijki uelis kitekitiltis se tokniuj para kipaleuis mokoneuj niman kititis ika kitlasojtla. Niman ijkuak uejueyiyaskej, Jehová uelis kinpaleuis makilnamikikan tlen otikinmachti ijkuak kokonej katkaj (Juan 14:26). Jehová melak mitsteochiuas tla tikinmachtia mokoneuan ika tlen tikijtoua niman ika tlen tikchiua.

19. ¿Tleka mitstlasojtla Jehová?

19 Jehová mitstlasojtla pampa tejua tiktlasojtla, ika yejon, maka xnemili ika tla se mokoneuj xkineki kitekichiuilis, yejua xok más mitstlasojtlas. Tla tejua san moselti tikimiskaltia mokoneuan pampa xtikpiya moueuentsin noso pampa moueuentsin xkitekichiuilia Jehová, xkilnamiki ika Jehová mitstlajpiyas niman kintlajpiyas mokoneuan ijkon ken se tajtli kichiua (Sal. 68:5). Tejua xuelis tikinchiualtis mokoneuan para makitekichiuilikan toTajtsin, san ika, kuajli xmatsto ika Jehová melak yolpaki ijkuak tejua itech titlaneltoka niman ijkuak timokojtilia tikinmachtis mokoneuan.

TLAKUIKAJLI 134 Jehová yomitsinmaktilij mokoneuan

a Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej kenon nanantin uelis kichiuaskej ijkon ken Eunice, inan Timoteo, niman kenon uelis kinpaleuiskej inkoneuan makixmatikan Jehová niman makitlasojtlakan.

b Seki tokayomej yonopatlakej.